tiistai 13. tammikuuta 2026

Käden heiluttelun poliittinen merkitys

Eräässä tv:n urheilutietokilpailussa kauan sitten kysyttiin, että kuka ainoana suomalaisurheilijana teki vuonna 1936 Garmisch-Partenkirchenin olympiakisojen avajaisissa siihen aikaan muodissa olleen Hitler-tervehdyksen.
Oikea vastaus oli visailujuontajan mukaan Kalle Jalkanen. Itse olen kyllä sitä mieltä, ettei Jalkanen tehnyt Hitler-tervehdystä, sillä kysyin asiaa Kallen serkulta mestarihiihtäjä Aarne Jalkaselta, joka vakuutti, ettei Kalle moista tervehdystä tehnyt. Melkoinen temppu moinen tervehdys olisikin ollut TUL:n seuran Iisveden Vesan kasvatilta.
Tosin voi olla, että hän ei silloin vielä ymmärtänyt käden heiluttelun symbolista merkitystä, vaan ajan henki tempaisi hänet huomaamatta mukaansa. Tai sitten saattoi Jalkasen käden heiluttelun kanssa olla sama juttu kuin Seppo Rädyllä joidenkuiden suurkisojen palkintopallilla, jolloin tämä perijäyhä mies suostui hieman kohottamaan kättään. Jälkeenpäin hän selvästi häpeillen selitti, että "muuten vain vittuillessani huiskuttelin".
Tässä yhteydessä en malta olla mainitsematta, että kun Erkki Autonen ja Tapio Rautavaara vuoden 1937 Antwerpenin työläisolympialaisissa ottivat keihäänheitossa kaksoisvoiton, tekivät he palkintopallilla nyrkkitervehdyksen.
Nyrkkitervehdys oli Espanjan sisällissodassa nimenomaan tasavaltalaisten tunnusomainen tervehdys ja vastarinnan symboli. Se toimi suorana vastakohtana Francon kannattajien käyttämälle "roomalaiselle tervehdykselle" eli suoraksi ojennetulle kämmenelle.

Enkä tässä yhteydessä malta olla muistuttamasta siitä, että vuoden 1968 Mexicon kisojen palkintojenjaossa rasisminvastainen nyrkkitervehdys johti siihen, että kaksi ruskeaa jenkkipoikaa lähetettiin kotimatkalle kesken kisojen. https://en.wikipedia.org/wiki/Athletics_at_the_1968_Summer_Olympics_%E2%80%93_Men%27s_200_metres

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti