Savon Työmies-lehti paljasti uutisessaan 4.3.1931, että työläisseura Suonenjoen Kunnon hiihtokilpailut päättyivät keskeytykseen. Keskeyttäminenhän on tavallista hiihtokilpailujen yhteydessä, mutta tällä kertaa keskeyttämisen syy oli poikkeuksellinen, koska kilpailu keskeytettiin poliisien toimesta. Otaksun, että keskeyttäjien joukossa oli myös kaukainen sukulaismies Ville Koivistoinen, josta paikkakunnalla käytettiin syistä, joita voi vain arvailla, hellittelynimeä Nätti-Ville.
Kilpailun järjestäjien tiedustellessa poliiseilta keskeytyksen syytä, heille vastattiin, että kyseinen toiminta, eli tässä tapauksessa kilpahiihto, katsottiin kommunistiseksi toiminnaksi, joka pitää lopettaa. Savon Työmies kuitenkin jostain syystä hieman katkeraan sävyyn kertoo uutisessaan, että ainakaan tällä kertaa kilpahiihtotapahtumalla ei ollut muita kuin urheilullisia tarkoitusperiä.
Suonenjoen Kunto lakkautettiin vuonna 1931 ns. kommunistilakien perusteella maanpetoksellisena ja naapuriseura Iisveden Vesa oli lakkautettu jo vuonna 1930. Tekohampaistaan maailmankuuluksi tullut olympiavoittaja Kalle Jalkanen oli Vesan kasvatteja ja hän siirtyi myöhemmin Suomen Hiihtoliiton seuraan ja pääsi sitten osallistumaan olympialaisiin.
Lapualaisaikaan TUL:n seuroja lakkautettiin maanpetoksellisina, mutta tässä yhteydessä on syytä muistaa, että jatkosodassa kaatui kaksi olympiavoittajaa, jotka olivat hiihtäjä Kalle Jalkanen ja Lapuan Ponnistuksen painija Lauri Koskela. Molemmat olivat maanpetoksellisena lakkautetun seuran kasvatteja.
Lauri Koskela oli olympiavoittajista ainut, jonka Lapuan liike muilutti ja sen jälkeen mies vaihtoikin liittoa. Koskela kertoi myöhemmin olleensa valmis lyömään kotiinsa tunkeutuneita fasisteja kirveellä mutta malttaneen mielensä yksinhuoltaja äitinsä pyynnöstä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti