tiistai 5. heinäkuuta 2022

Hurja Karjala

 

Meillä täällä Savossa yleinen mielipide on se, että täällä lähes kaikki on maailman suurinta ja ellei ole ihan suurinta, niin kuitenkin maailman parasta. Tiedän, että rehvastelijoiden Texasissa asioista saatetaan olla toista mieltä, mutta tässä yhteydessä muistuttaisin texasilaisia siitä, että kyllä se oli nimenomaan rautalampilaistaustainen Marttis-Jussi, joka paremmin tunnetaan John Mortonina, joka ratkaisi koko Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen perustamisasian.
 
Niinpä savolaisena kuuntelin hieman mietteliäänä ruikuttavahenkistä Karjalaisten laulua Uukuniemi-juhlan lopussa. Laulussahan ruikutetaan sitä, että maakunta on kurja eikä siellä ole rikkautta eikä maa ole viljavaa.
 
Tässä yhteydessä haluaisin kuitenkin muistuttaa kaikkia karjalaisia siitä, että vaikka sodissa menetetyssä Karjalassa asui vain 10 % kansastamme, niin se tuotti muistaakseni 20 % maamme bruttokansantuotteesta. Tilasto ei varmaankaan huonone, vaikka laskelmissa otettaisiin huomioon nykyäänkin vielä Suomen puolella sijaitsevat Etelä-Karjalan puunjalostuslaitokset, Imatran vesivoimala ja Imatran terästehdas.
 
Ja mitä tulee maan viljavuusasiaan, niin muistelen lukeneeni, että luovutettu Karjala tuotti 40 % maamme leipäviljasta. Laatokan rannalla viljeltiin menestyksellä jopa maissia, josta sitten NKP:n pääsihteeri Hrutshev lienee saanut hallintokaudellaan idean yrittää maisiin viljelyä myös Neuvostoliitossa, joka projekti sitten kuitenkin r----ttiin perusteellisesti.
 
Jossain Kurkijoella maa oli jopa niin viljavaa, että vauraana pidetyltä Etelä-Pohjanmaalta muutti ruotsinkielistä väestöä nälkää pakoon Laatokan rannalle, jossa hallaa ei tunnettu. Niinpä Kurkijoella, joka oli Uukuniemen naapuripitäjä, oli yksi ruotsinkielinenkin kansakoulu.
 
Olen muuten vahvasti sitä mieltä, että Karjalaisten laulun kohta, jossa puhutaan kurjasta Karjalasta, tulisi muuttaa muotoon hurja Karjala. Se olisi sekä matkailupoliittisesti että elinkeinopoliittisesti perusteltu ratkaisu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti