Suomalaiset keihäshirmut Soini Nikkinen ja Yrjö Nikkanen sekoitetaan helposti toisiinsa. Molemmat olivat ME-miehiä ja heidän elämäntapansakin olivat samankaltaiset. Kaikki eivät tosin sekoittaneet Nikkistä ja Nikkasta toisiinsa, koska minulle on kerrottu, että vuonna 1953 Budapestissa käydyn Unkari-Suomi-maaottelun jälkeen Budapestin hotellin hovimestari olisi lausunut, että: "Nikkanen tai Nikkinen, aina paikat rikki."
Se ero miehillä kuitenkin oli, että Nikkisen maailmanennätys kesti vain viikon, mutta Nikkasen vuonna 1938 heittämä 78,70 lähes 15 vuotta. Senkin rikkomiseen tarvittiin amerikkalaisten kehittämää hyvin lentävää ilmarintakeihästä. Wikipedian mukaan Nikkasen ME-heitto oli niin raju, että keihäs katkesi ilmalennon aikana.
Yrjö Nikkanen ei ollut mikään vesi- tai pyhäkoulupoika kuten ei myöskään Soini Nikkinen. Tapio Rautavaara kertoo esimerkiksi muistelmissaan, että Oslon EM-kisoissa vuonna 1946 suomalaiset keihäsmiehet epäonnistuivat pahasti ja Yrjö Nikkanen jäi toiseksi ja Rautavaara oli vasta pronssilla.
Kilpailun jälkeen joukkueen johtaja Urho Kekkonen saapui keihäsmiesten luokse, mutta ei sanonut mitään, vaan ainoastaan nauroi pilkallisesti. Silloin kiivasluonteinen Nikkanen nousi vetääkseen tulevaa presidenttiä turpaan tuhansien katsojien edessä Oslon stadionilla, mutta Rautavaara ehti miesten väliin ja ilmeisesti varmisti siten Kekkosen poliittisen tulevaisuuden.
Urho Kekkosen terveys oli Oslon Em-kisoissa todella vaarassa. Sen vahvistaa tunnettu tietokilpailumies Kauko Saarentaus muistelmissaan. Alikersantti Nikkanen oli sota-aikaan kouluttajana Saarentauksen komppaniassa ja hänen mukaansa Nikkanen saattoi hirmuisilla nyrkeillään rusikoida kenet vain sille päälle sattuessaan. Onneksi hän ei muilta kiireiltään ehtinyt palvelukseen kuin yhtenä päivänä viikossa.
Rautavaaran mukaan pukuhuoneessa Nikkanen kaivoi urheilukassistaan punaviinipullon ja painaisi sen korkin pullon sisälle sormellaan. Sitä temppua ei Rautavaaran mukaan kukaan muu pystynyt tekemään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti