Suomi on sen verran syrjäinen maa, että viinitilaa perustaessani minun pitää huomioida se, että pitkien kuljetusmatkojen vuoksi tuottamani rypäleet on syytä jatkojalostaa kalliimmaksi tuotteeksi kuljetuskustannusten minimoimiseksi samalla tapaa, kuin esimerkiksi halot kannattaa jatkojalostaa selluksi. Niinpä minun kannattaa suuntautua rusinoiden tuottajaksi. Karkean arvioni mukaan rypäleiden massa vähenee jopa neljännekseen sen jälkeen, kun ne on vaikkapa leivinuunissa kuivattu rusinoiksi.
Ilmeisesti viinirypäleet eivät tällä hetkellä ole Etelä-Euroopassa hinnankiroissa, koska kun aina jouluksi ostan itselleni 200 gramman rusinapaketin, vaikka tunnenkin hankintani vuoksi syyllisyyttä, koska maamme kauppatase sen vuoksi heikkenee, paketti maksaa pari euroa, vaikka sen tuottamiseen on tarvittu kilo rypäleitä.
Minusta muuten näyttää vanhemmiten kehittyvän monipuolinen viherpeukalo. Olen nimittäin viiniköynnöksen lisäksi kasvattanut siemenestä näyttävän sitruunapuun, joka talvella jo kukkikin näyttävästi. Kuitenkaan kukista ei näytä kehittyvän perinteisiä sitruunoita syistä, joita voin vain arvailla, vaan puun hedelmät näyttävät enemmänkin paprikoilta. Kyllä luonto on ihmeellinen.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista