Maamme pikajuoksuhistoriaa tutkiessani olen havainnut, että suomalaiseksi sangen nopsakinttuista on kansa täällä Sisä-Savossa, vaikka savolaisia ei yleensä pidetäkään kiireisyyteen taipuvaisina.
En ole ennen tiennytkään, että vuosina 1946 ja 1948 satasen Suomen mestaruudet voittanut (Aatto Emil) Kalevi Huttunen oli syntyjään Suonenjoen Huttusia, vaikkakin edusti aikuisiällä Jyväskylän Kenttäurheilijoita. Epäilen, että Kalevi Huttunen saattoi olla suonenjokelaisen mäkihyppääjä Kauko Huttusen sukulaisia ja epäilen myös, että 1960-luvun lopun suonenjokelainen pikajuoksija Seppo Huttunen on samoja Huttusia. Muistelen, että Seppo Huttunen olisi ollut aikoinaan satasella jopa Kalevan kisojen loppukilpailussa. Kalevi Huttusen ennätys oli 10,9 ja muistelen Seppo Huttusenkin päässeen ainakin melkein samaan aikaan.
Vuonna 1981 voitti satasen Suomen mestaruuden Tervossa syntynyt Tapani Turunen ajalla 10,58, jolla pärjättäisiin Kalevan kisoissa vieläkin. Kolme vuotta aiemmin hän oli saavuttanut SM-pronssia samalla matkalla. Wikipedian mukaan Turunen edusti urallaan Tervon Urheilijoita, Kuopion Sisu-Veikkoja, Lapin Lukkoa, Hyvinkään Tahkoa ja Kiuruveden Jännettä.
Naisten puolella sisäsavolaisista on pikajuoksussa parhaiten menestynyt Rautalammilla syntynyt, mutta Vesannon Urheilijoita edustanut Sisko Hanhijoki (os. Markkanen), joka vuosina 1985-1992 voitti 100 metrillä peräti seitsemän Suomen mestaruutta. Kaiken kaikkiaan Hanhijoki keräsi 100 ja 200 metriltä yhteensä 14 kansallista mestaruutta vuosina 1984-1993.
Hanhijoki oli Voitto Hellstenin kaltainen Ruotsin kaataja, koska Suomi-Ruotsi-maaotteluissa Hanhijoki voitti satasen ja 200 metriä viidesti peräkkäin vuosina 1988-1992. Pikaviestissä hän oli jakamassa kultaa kuudesti. Arvokisoissa Hanhijoen paras saavutus oli sisäratojen EM-pronssi 60 metriltä.
Sisko Hanhijoen juoksua voi ihailla tästä: https://yle.fi/a/20-98760
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti