Muistaakseni jo Sanassa sanotaan, että kaikkea ei saa rahalla. Tuo sanonta tuli eilen mieleeni, kun Kups koko urheilevan maailman hämmästykseksi kukisti eilen Eurokentällä selvästi lukemin 3-1 Slovan Bratislavan, vaikka slovakkijoukkueen pelaajien arvoksi on mitattu 40 miljoonaa euroa, kun taas kupsilaisten arvo on vain 4 miljoonaa. Eilisestä voitosta kuopiolaisten kassaan kilahti lisää 400.000 euroa, ja sillä summalla Nigerian Lagosin slummista voisi ostaa ensi kaudeksi joukkueellisen sellaisia nuoriamiehiä, jotka pystyvät voittamaan seuraavan Suomen mestaruuden.
Konferenssi-liigaa on vielä jäljellä kolme peliä ja niinpä Kups voi vielä selvittää tiensä liigan pudotuspeleihin, jonka jälkeen joukkue on tienannut muutaman miljoonan ylimääräistä, jonka rahan joukkueen omistaja savolainen oligarkki Ari Lahti osannee sijoittaa viisaasti maamme urheilevan nuorison hyväksi.
Tai voihan siinä tietysti käydä niinkin, että oligarkki Lahti muistaa, että hän on omistanut Kupsin 19 vuotta ja maksanut sinä aikana joukkueen menoja 16 miljoonaa euroa ja hän yllättäen keksiikin, että voihan omilla rahoilla tehdä hauskempiakin asioita, kuin rahoittaa huikeita tappioita tuottavaa eurooppalaisittain ajatellen huonoa potkupalloseuraa. Tuota jään nyt huolestuneena miettimään.
Sen sijaan hyvillä mielin muistelen sitä, että kun puolalainen veteraanijalkapalloilija Piotr Parzyszek hankittiin loppukesästä Kuopioon, niin ensimmäisen pelin jälkeen tämä veteraani haukuttiin sosiaalisessa mediassa toivottoman hitaaksi mutta kankeaksi ja häntä pidettiin ihan turhana hankintana. Syksyn mittaan on kuitenkin käynyt ilmi, että hidas mutta kankea Partyszek on tehnyt maalin melkein joka ottelussa ja monta kertaa ne ovat olleet vielä ratkaisumaaleja.
Luulen, että sosiaalisen median asiantuntijat korostavat nyt, että "joo, joo, kyllä se on tehnyt maalin joka pelissä, mutta mitään muuta se ei ole ottelussa tehnytkään". Noin muuten aikoinaan puhuttiin myös Arto Tolsasta, joka mielestäni oli maamme jalkapallohistorian kolmanneksi paras pelaaja heti Litmasen ja Hyypiän jälkeen. Neljänneksi paras on sitten maajoukkueen maalikuningas Teemu Pukki.
Urheiluhistorioitsijoiden kannattaa huomioida, että kaikki neljä edellä mainittua ovat Karjalan poikia, vaikkakin Jari Litmasen äiti on Savon Kärkkäisiä, isä Olavi oli tosin Uukuniemen naapurista Saaresta.
https://yle.fi/a/74-20192658
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti