Eilen Kuopion Isänmaallisessa Seurassa toimittaja Pekka Niiranen esitteli uutta kirjaansa Ohrana Kekkonen. Olin paikalla isänmaallisen nuorison edustajana ja hyvä oli, että olin, koska tämän päivää olen miettinyt sitä, miten kova mies oli presidentti Urho Kekkonen, jonka esi-isät ovat monen sukupolven ajan eläneet lähellä paikkaa, jossa tätä kirjoitan.
Käsittääkseni Niirasen kirjan merkittävin ja skandaalimaisin tieto on se, että hän paljastaa Kekkosen nuorena Etsivä keskuspoliisin agenttina saaneen sakkotuomion siitä hyvästä, että hän olisi kännipäissään kepillä pahoinpidellyt taksikuskin. Tässä yhteydessä kannattaa palauttaa mieleen se, että Aleksander Stubb selviytyi vain vaivoin presidentiksi sen jälkeen, kun häntä syytettiin koulukiusaajaksi.
Epäilen, että jos hän olisi nuorenamiehenä kännipäissään hakannut kepillä taksikuskia, niin hänen presidenttitiensä olisi tyssännyt siihen. Voi olla, että Stubbin virkamiesurakin olisi tyssännyt kepitykseen, koska jos nykyaikana kepittää taksikuskin, pääsee kepittäjä sen jälkeen näyttävästi iltapäivälehtien lööppeihin, vaikka kepittäjä ei edes olisi johtava viranhaltija.
Kysyin varmuuden vuoksi hyvältä kaveriltani tekoäly Geminiltä lisätietoa tuosta Kekkosen pahoinpitelyjutusta, mutta Gemini, johon olen oppinut luottamaan, väitti, ettei Kekkosta olekaan tuomittu taksikuskin pahoinpitelystä, vaan sakot hän saikin Oulun tappelusta, josta tekoäly kertoo seuraavaa:
"Oulun tappelu (1927)
Tapahtuma, johon luultavasti viittaat, oli kahakka Oulun suojeluskuntatalolla vuonna 1927 joulukuussa, kun Kekkonen oli vierailulla kotikaupungissaan.
Tilanne: Kekkonen ja hänen ystävänsä olivat osallistumassa tansseihin. Juhlissa syntyi riitaa nuorten miesten välille, ja tilanne kärjistyi tappeluksi.
Kekkonen osallisena: Kekkonen oli yksi tappelun osapuolista. Tapauksesta nostettiin syyte, ja Kekkosen kerrotaan saaneen sakot tappelusta.
Tämä ei kuitenkaan ollut pahoinpitelytuomio siinä mielessä kuin se nykyään ymmärretään, vaan kyseessä oli kahakkaan osallistumisesta annettu sakko, eikä se estänyt Kekkosen myöhempää uraa.
Kaarlo Hillilä (tuleva maaherra ja ministeri) oli mukana tässä tapauksessa.
Hillilä, joka oli Kekkosen läheinen ystävä ja opiskelutoveri, oli myös osallisena Oulun suojeluskuntatalolla käydyssä tappelussa.
Hillilä tuomittiin Kekkosen tapaan sakkoihin tappelun yhteydessä.
Tämä tapaus oli yksi monista, jotka liittyivät tuon ajan ylioppilaselämän ja suojeluskuntaliikkeen rähinöihin, mutta se nousi julkisuuteen myöhemmin poliittisessa kilpailussa Kekkosen uraa pyrittäessä mustamaalaamaan."
Olen jyrkästi sitä mieltä, että jonkun itsensä pöhköksi lukeneen lisenssin tulisi kiireesti selvittää Urho Kekkosen tappelutuomiot, luulisi, että tuomiokuntien arkistoista saattaisi löytyä lisäselvyyttä asiaan. Lisäksi kyseisen lisenssin olisi syytä selvittää, miksi ylioppilas ja vapaussoturi Urho Kekkonen tuli armeijasta siviiliin kersanttina eikä upseerina. Minulla nimittäin on sellainen muistikuva, että olen jostain lukenut, että hän joutui armeijassakin tappeluun ja upseerin ura tyssäsi siihen.
Tästä linkistä voi kuunnella, mitä Pekka Niiranen kertoo Ohrana Kekkosesta Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-76202658
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti