Eittämättä Urho Kekkonen on historiamme suurmiehiä, mutta kyllä hänen toiminnastaan löytyy tietoja, jotka saavat ilmeeni hyvin mietteliääksi. Esimerkiksi Katri Merikallion kirjassa Tarja Halonen – Erään aktivistin tarina kerrotaan, että Urho Kekkonen oli kiinnostunut romanien asioiden järjestelemisestä.
Lainaan nyt suoraan Halos-kirjaa, jossa kerrotaan, että syksyllä 1942 toimiessaan Siirtoväen huollon keskuksen johtajana hän totesi, että mustalaisia varten lienee perustettava keskitysleiri, eihän niistä muuten selviä. Kekkonen oli tarmokas ja aikaansaapa hallintomies ja niinpä 1943 tammikuussa aloitti toimintansa ensimmäinen romanimiehille tarkoitettu leiri ja myös romaninaiset saivat vastaavanlaisen leirin.
Huomenna on itsenäisyyspäivä ja niinpä kannattaa muistaa, että viime sotien aikaan Suomessa asui noin 3.000 romania, joista 300 miestä palveli Suomen armeijassa ja jostain muistelen lukeneeni, että 30 heistä olisi kaatunut. Uskon, että iso osa romaneista palveli hevosmiehinä ja heillä oli tärkeä rooli korpisotureidemme huollossa tiettömien taipaleiden takana. Ilmeisesti Hietaniemen hautausmaalla on maailman ainut romanisotilaille pystytetty sankarimuistomerkki, joka onkin poikkeuksellisen hieno.
Heikki Häiväojan veistämässä muistomerkissä on kuvattuna rikkoutunut kärrynpyörä, jonka akseli muodostaa ristin. Kärrynpyörä kuvaa romanien kiertävää elämää ja sen rikkoutuminen symboloi kuoleman katkaisemaa matkaa. Risti puolestaan on voitonmerkki kuolemasta. Muistomerkin alustassa lukee suomeksi ja romaniksi ”Sodissa 1939 - 1945 kaatuneiden romanien muistoksi”.
Sikäli Kekkosen keskitysleirihankkeen tuomittavuutta lieventää se, ettei hän varmaankaan suunnitellut Saksan mallin mukaisia keskitysleirejä, vaikka käyttikin leireistä samaa kammottavaa nimitystä, vaan hän tarkoitti työleirejä, jollaisille sijoitettiin sota-aikana irtolaisia ja ns. huonomaineisia naisia. Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että nuoruudessani kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöstä, joka sota-aikana huolehti työleireistä, käytettiin kansan keskuudessa hieman halventavaa nimitystä kulkumiesten ja yleisten naisten ministeriö.
Esimerkiksi Savossa Lapinlahdella toimi naisten työleiri eikä siellä ilmeisesti pidetty yllä kovaa kuria, vaan sinne sijoitetut saivat liikkua kylällä sangen vapaasti. tämän asian sai tuta Pekka Niiranen kertoo kirjassaan Työleirien saaristo, että konkreettisesti rintamalta lomalle saapunut Heikki Rissanen, joka törmäsi neljään rotevaan leiriläiseen, jotka olivat heti alkajaisiksi ilmoittaneet, että "Nyt tältä Suomen soltulta katsotaan munat".
Rissanen oli juossut pakoon mökilleen, mutta pääsi kertomansa mukaan naisista eroon vain heittämällä heille oman reppunsa saaliiksi. Rissanen oli vielä vuosia myöhemmin valittanut, että repussa oli mustasta pörssistä ostetut tuliaiset: neljä metriä mustaa miesten pukukangasta kahvipaketti. Heikki Rissaseen kohdistunut törkeä seksuaalinen häirintätapaus ei ole komedia vaan tragedia, joka tekee osaltaan ymmärrettäväksi Me Too-liikkeen nykyisen suosion.
Minusta Hietaniemen romanien sankarimuistomerkki on niin hieno, että siihen täytyy vielä tässä elämässä käydä tutustumassa. Muistomerkki sijaitsee lähellä marsalkka Mannerheimin hautamuistomerkkiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Romanien_sankarimuistomerkki#:~:text=Romanien%20sankarimuistomerkki%20%28my%C3%B6s%20Sodissa%201939%E2%80%931945%20kaatuneiden%20ja%20menehtyneiden,hautausmaalla%20sijaitseva%20sotavuosina%201939%E2%80%931945%20kuolleiden%20Suomen%20romanien%20muistomerkki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti