Kävinpä tässä illansuussa sillankorvassa tarkastamassa, onko idän ja lännen rajalla rauhallista ja rauhallista oli vaikka suuri yhteiskunnallinen toimihenkilö Ano Turtiainen pari päivää sitten esitti, että valtakunnan raja tulisi siirtää kuvan osoittamaan paikkaan. Kuvassa pienenä näkyvä muistokivi todistaa, että yksinvaltaisen ja julman Ruotsin ja demokraattisen sekä suvaitsevaisen Novgorodin tasavallan rajan sovittiin Pähkinäsaaressa vuonna 1323 kulkevan tuossa.
On ihan perusteltua, että tuo terijoen salava, jota myös pallopajuksi kutsutaan, kasvaa tuossa Novgorodin tasavallan puolella, koska kyseessä on itäinen laji. Tosin Terijoki mainitaan puun nimessä harhaanjohtavasti, koska alun perin tuo sitkeä puu on kasvanut Kaukasuksella, eli siis jossain Gruusian suunnalla, joten sitä voisi nimittää myös Stalinin kostoksi.
Terijoen salava, jota nykyään näkee maassamme melkein joka mökin pihalla, on harvinaisen turha ja hyödytön kasvi. Vaikka se on nopeakasvuinen ja kasvaa nopeasti kymmenen metrin korkuiseksi ja kymmenen metrin levyiseksi, niin mitään järkevää annettavaa sillä ei ole kansantalouden tarpeisiin. Minulle on kerrottu, että siitä ei saa edes kunnon polttopuuta, koska sen halkominen on hankalaa. Niinpä suosittelen, että terijoen salavan sijasta kannattaa jouto- ja kitumaille istuttaa omenapuita, jotka kantavat runsaasti hedelmää. Tellusta uhkaava ilmastokatastrofi ja ruokapula olisi helposti torjuttavissa istuttamalla maapallolle Kiinan pinta-alan verran omenapuita.
Ilmastokatastrofi näyttää tosiaankin olevan lähellä, koska huomasin, että jo tapanin päivänä täällä Savossakin kevään enteet jo taivaalla nään; kuitenkin joutsenet, jotka minulle ovat ensimmäinen kevään merkki, vielä loistivat Suonenjoessa poissaolollaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti