Pohjolan pidot

Luontainen vaatimattomuuteni esti eilen kertomasta, että Pentti Lyytinen on vasta Suomen toiseksi tunnetuin kansanrunoilija, koska häntä tunnetumpi on mummoni vaari Paavo Korhonen, eli Vihta-Paavo, vaikka Puavon hautakivi Rautalammin hautausmaalla onkin paljon Lyytisen vastaavaa vaatimattomampi.

Aiemmin olen kertonut, että Paavo Ruotsalainen haki itselleen ainakin kaksi vävyä Suonenjoen Kärkkäälän kylältä, mutta samoin teki myös Vihta-Paavo kahdelle tyttärelleen. Kärkkääläinen miesaines näyttää siis olevan maailmalla erittäin kysyttyä. Laskelmieni mukaan minussa on 6,75 % Vihta-Paavon geenejä ja uskon sen selittävän sairaalloisuutta lähentelevän voimakkaan kirjoitusviettini, jota tyydytän päivittäin Facessa.

Harmittaa, etten päässyt reilut vuosi sitten Uukuniemen Kummun korkeakoululle tapahtumaan, jonka nimenä oli Tupa ryskyi, parret paukkui, jossa esitettiin Kalevalasta ja Kantelettaresta liian rivoina sensuroituja kansanrunoja. Olisin ollut mielestäni tuon runouden alan erityisasiantuntija. Sen seikan ymmärsin, kun luin Jouni Tossavaisen Vihta-Paavo -kirjan.

Kirja kertoo Suonenjoen ja Rautalammin rajalla sijainneessa Toholahden majatalossa järjestetystä runonlaulannan MM-ottelusta, jossa vastakkain olivat Pentti Lyytinen ja Paavo Korhonen. Tuomarina toimi tohtorismies Kajaanista eli Elias Lönnrot. Minulle jäi kirjasta se käsitys, että runonlaulantaottelu oli niin tasaväkinen ja ottelijoiden vahvan juopumistilan vuoksi niin sekava, että se päättyi ratkaisemattomaan.

Yhteistä molemmille suurille runonlaulajille Korhoselle ja Lyytiselle oli, että he rahoittivat kulttuuriharrastustaan sepittämällä maksua vastaan pilkkalauluja ihmisistä ja ennen kaikkea herroista, jotka jo tuolloin kohtelivat kansaa väärin. Itse asiassa miehet petasivat maaperää korpikommunismille ja Veikko Vennamolle, jonka vahvaa tukialuetta näiden miesten asuinalueet myöhemmin olivat.

Saattaa olla, että Uukuniemen kulttuuri-illassa esitettiin myös alla olevasta linkistä löytyvä Pohjolan Pidot -niminen kappale. Se on rivointa, mitä maamme tv:ssä 1990-luvulla esitettiin ja esittäjänä oli tietysti vahvasti suonenjokelaistaustainen näyttelijä Taisto Reimaluoto, jonka isä on Kärkkäälän Sikasia. Sikaset ovat tosi kovia miehiä, sillä sodan jälkeen Vierumäen kankaalla pidetyissä metsätyömiesten SM-kisoissa Taiston setä sijoittui toiseksi. Isäni oli vasta viides. Lajin harrastajia oli maassamme silloin puolisen miljoonaa, joten taso oli kova.
https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=pohjolan+pidot%2C+reimaluoto#fpstate=ive&vld=cid:d7378eed,vid:Zs-b6dyt8YY,st:0