Kalle Järvinen

Laatokan Karjalan historiaa tutkiessani sain selville, että alueen kunnista pienin ja tuntemattomin Soanlahti liittyy kuitenkin merkittävästi maamme urheiluhistoriaan, koska Sankarivainajat -tietokannan mukaan alikersantti Kaarlo Verner Järvinen sai surmansa siellä. Vaikka alikersantti Kalle Järvinen kuoli sodassa, kuolinsyy oli kuitenkin muu kuin vihollistoiminnasta johtuva.

Kuten sukunimi Järvinen ja varsinkin toinen nimi Verner paljastavat, kyseessä on kuuluisan urheilusuvun edustaja. Hänen isäänsä Verneriä pidetään tavallaan virheellisesti Suomen ensimmäisenä olympiavoittajana, koska hän saavutti kiekkokultansa vain ns. Ateenan välikisoissa 1906.

Sen sijaan Kallen veli Matti Järvinen voitti keihäässä olympiakultaa ja toinen veli Akilles voitti kymmenottelussa kaksikin olympiahopeaa. Kalle Järvinenkin oli aikansa huippu-urheilija, joka ensimmäisenä eurooppalaisena ylitti vuonna 1927 kuulantyönnössä hirmuisen 15 metrin haamurajan tuloksella 15,17 ja hän paransi myöhemmin ennätystään peräti lukemiin 15,82, joka jäi vain 28 cm silloisesta maailmanennätyksestä.

Niin lähelle maailmanennätystä meikäläinen kuulamörssäri ei ole päässytkään. Kalle Järvinen harrasti menestyksellä muitakin yleisurheilulajeja; kolmiloikkaennätys oli 14,21, pituuden 6,82 ja kiekon 43,55. Lisäksi tämä 188-senttinen ja vanttera mies, joka oli sen ajan mieheksi jättiläinen, harrasti innokkaasti, ja jopa liiankin innokkaasti, myös painia.

Vaikealuonteisen Kalle Järvisen loppu oli Antero Raevuoren kirjan Järviset – legendaarinen suomalainen urheilijaperhe mukaan surullinen. Alikersantti Järvinen kyllä kuoli sodassa, mutta sankarihautaan häntä ei huolittu, vaan asetoveri hautasivat hänet sotatoimialueelle Laatokan Karjalaan Ruskealan pitäjään ihan lähelle nykyistä Niiralan rajanylityspaikkaa.

Mikäli Järvisen luut vielä ovat Ruskealassa, kuten oletan, niin kyllä hänetkin pitäisi noutaa Tampereelle Kalevankankaan sankarihautausmaahan, jossa hänen hautakivensä ja siunattu hauta odottavat.

Raevuoren kirjan mukaan Järvisen kuolemaan johtaneet tapahtumat etenivät seuraavasti. Jatkosodan alussa Järvisen joukko-osasto sai jostain viinaa ja jossain vaiheessa iltaa Järvinen halusi alkaa painimaan. Kun kukaan ei halunnut otella hänen kanssaan, hän otti halon ja uhkasi lyödä, ellei painikumppania löytyisi. Jostain syystä painikaveria ei ilmaantunut tälläkään menetelmällä.

Tilanne rauhoittui sitten hetkeksi, mutta vähän myöhemmin painihaluinen Järvinen otti kiväärin ja yritti turhaan ampua lataamattomalla aseella. Siinä vaiheessa, kun hän alkoi raplaamaan kiväärin lukkoa, ampui eräs myös vahvasti juopunut sotamies alikersantti Kalle Järvistä selkään.

Kenttäsairaala ei suostunut ottamaan ruumista vastaan, mistä johtuen asetoverit hautasivat Järvisen Soanlahden naapuripitäjän Ruskealan multiin. Järvisen surmannutta sotamiestä ei sentään palkittu asiasta, vaan hänet tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi kuritushuoneeseen esimiehensä ampumisesta.

Vaikka Kalle Järvinen olikin suunnilleen kaksi kertaa toista huippu-urheilijaa Matti Nykästä isompi, oli heissä ilmeisesti paljon yhteistä. Muistelen viisinkertaisen olympiavoittaja Nykäsenkin joutuneen tiilenpäitä lukemaan puukotettuaan pahasti jotain ryyppykaveriaan sormikoukunvedon jälkimainingeissa.

Lisätietoa Kalle Järvisestä löytyy tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalle_J%C3%A4rvinen