Siel on kauan jo kukkineet omenapuut 05.11.2014, 18:05   Jatketaan musiikkilinjalla ja samalla jatketaan V. A. Koskenniemen menetetyn maineen palauttamista. Sama mies, joka on sanoittanut hurjan Nuijamiesten marssin, on sanoittanut myös toista ääripäätä edustavan herkän Siel on kauan jo kukkineet omenapuut. Molemmat sävelmät ovat toisen hurjaluonteisen pohjalaisen Toivo Kuulan säveltämiä. Verratkaapa ja ihmetelkääpä näitä.   http://www.youtube.com/watch?v=k0H7bge78nY   https://www.youtube.com/watch?v=CVnw82jYtCE   Muuten olen vahvasti sitä mieltä, että maamme jääkiekkomaajoukkue voisi ottaa taistelulaulukseen tuon verihurmaisen Nuijamiesten marssin. Nykyään voittoisan maaottelun jälkeen kiekkoleijonat esittävät siniviivalta käsin käsittääksei vanhan saksalaisen juomalaulun, joka tunnetaan meillä nimellä Maamme ja Saksassa nimellä Oi juokaamm veljet juokaamme. Minusta jääkiekkopelin henkeen sopisi paremmin, että miehissä kajautettaisiin Nuijamiesten marssi.   On aika uusi ilmiö, että kiekkoleijonat miehissä mylvivät Maamme-laulua. Perinnettä yritti huonolla menestyksellä joskus 70-luvulla aloitella silloinen kiekkojoukkueen kapteeni, joka oli muistaakseni Seppo Lindström. Hän pääsikin ensimmäistä säkeistöä jonkin matkaa ennen kuin koko muu jätkäpoikajoukkue purskahti selkäkeikkanauruun. Suomalainen mies ei siihen aikaan ollut kovin tunteellinen eläjä, nythän ne jo halailevatkin toisiaan. Kommentit (0) Maailman vanhin tenori lähti 04.11.2014, 18:41   Sisä-Savon pitäjänlehdessä kerrottiin, että maailman vanhimpana esiintyvänä tenorina tunnettu Vilho Kekkonen on kuollut 105 vuoden iässä. Hän oli syntyjään Karttulan poikia. Vielä tunnetumman Kekkosen suvun edustajan, eli Urhon, sukujuuret kiertyvät myös Karttulaan. Uskon sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, Vilhon ja Urhon olleen sukulaismiehiä.   Molemmat Kekkoset tunnettiin samanlaisina energisinä laulumiehinä. Baritoni Urhon suosikkiesitys oli Kotkan ruusu. Tenori Vilho pitäytyi enemmänkin hengellisiin lauluihin, ainakin alla oleva videolinkki todistaa hengellisen musiikin suuntaan. Vankka uskoni muuten on, että kansalle kaikkein tunnetuin laulava Kekkonen, eli sopraano Vieno Kekkonen Karttulan Punnonmäeltä,  on samaa Kekkosten musikaalista sukuhaaraa. Vielä vähän ennen 105-vuotisjuhlaansa Vilho Kekkonen lauloi ihan puhtaasti sängystä käsin tämän tunnetun joululaulun: https://www.youtube.com/watch?v=WJpUbQAAmfQ   Wikipedia kertoo Vilho Kekkosesta seuraavaa, tosin se ei kerro sitä mielenkiintoista yksityiskohtaa miehen urasta, että vuonna 1943 hänet valittiin Ihantalan kanttoriksi; se pesti ei tainnut kestää kovin pitkään, sillä vuotta myöhemmin Ihantalan kirkonmäellä käytiin Pohjoismaiden historian suurin taistelu :   Vilho ”Ville” Kekkonen (21. helmikuuta 1909 Karttula – 20. lokakuuta 2014 Jyväskylä[1]) oli suomalainen laulaja ja säveltäjä. Hän eli 105-vuotiaaksi ja oli maailman vanhin esiintynyt tenori.[2] Kekkonen suoritti kanttori-urkurin tutkinnon vuonna 1941[3] ja valmistui musiikinopettajaseminaarista 1945. Hän täydensi opintojaan muun muassa Sveitsissä ja Itävallassa. Kekkonen piti ensikonserttinsa vuonna 1949 ja esiintyi myös Ruotsissa ja Saksassa sekä Pohjois-Amerikassa. Lauludiplomin hän suoritti vuonna 1950. Hän oli Suomen Kanttorikuoron perustajajäsen ja toimi laulunopettajana muun muassa Jyväskylän musiikkiopistossa ja konservatoriossa ja Keski-Suomen Konservatoriossa 1950–1963 ja 1972–1978. Kekkonen toimi myös vanhoissa suomalaisissa elokuvissa näyttelijänä ja järjestäjänä.[4] Hän sävelsi kuoro-, yksin- ja lastenlauluja sekä instrumentaalimusiikkia. Jyväskylän vuosina 2002, 2005 ja 2009 järjestetty tenorikilpailu on omistettu Vilho Kekkoselle.[5] Kommentit (0) Koskenniemi 03.11.2014, 19:13   Nyt on sitten korkea aika palauttaa edes osa V. A. Koskenniemen kunniasta, jota minäkin olen joskus turhaan loukannut, koska esimerkiksi hänen sanoittamansa Lippulaulu on jotain kauheaa, ja ainakin Suomen johtava blogisti Jukka Kemppinen epäili, ettei sellaista tekstiä voi tuottaa mielisairaalaympäristön ulkopuolella. Eilen mainitsemani Nuijamiesten marssi menee sen sijaan jo railakkaan pohjalaishuumorin puolelle kuten myös Isotalon Antti ja Rannanjärvi, joka kappale ei tietääkseni edes ole Koskenniemen kynästä.   Sen sijaan tämä On suuri sun rantasi autius, on Koskenniemen tuotantoa ja mitään muuta hänen ei olisi tarvinnutkaan tuottaa jäädäkseen maamme kulttuurihistoriaan. Ja kun sävelmän esittää jokin Kauko-Idän tyttökuoro selvällä suomella, on kuuntelukokemus mykistävä. Ensiksi epäilin tyttöjen olevan Kiinasta, mutta nyt olen taipuvainen Jaappanin kannalle. Tyttöjen esiintymisasut lienevät Pohjois-Koreasta.  Hiljentykäämme kuuntelemaan; harva on se silmä, joka pysyy kuivana.  http://m.youtube.com/watch?v=Sp60G4ROwik     Kommentit (0) Kuula 02.11.2014, 17:34   Ylioppilaskunnan laulajat ja Kuopion mieslaulajat päättivät juuri erittäin vaikuttavan yhteiskonsertin Musiikkikeskuksella.Ohjelmalehtisestä tajusin sen vaikuttavan asian, että Toivo Kuula oli kuollessaan vasta 35-vuotias. Mihin olisi mies pystynytkään, jos olisi elää saanut. Maamme musiikkihistoria voisi olla ihan toinen ja Kuula voisi olla ykkönen ja Sibelius kakkonen, ellei eteläpohjalainen Kuula olisi  kielipoliittisen riidan päätteeksi mennyt pahasti kännipäissään tökkimään puukolla yhtä kännisiä jääkäreitä Viipurin soitannollisessa illassa toukokuussa 1918. Kuula sai siinä jupakassa kuulan päähänsä.   Kuulan säveltämä ja Koskenniemen sanoittama Nuijamiesten marssi on pelkoa ja vavistusta herättävä esitys. Siinä on sellaista peripohjalaista uhoa. Mutta ei Nuijasodassa pohjalaisten talonpoikien uhosta ollut paljoa apua. Nuijamiehet antoivat aatelisten haarniskoiduille ammattiratsumiehille yhtä tasapäisen vastuksen, kuin mitä toiset uhoajat, eli Isiksen pyssymiehet, pystyvät antamaan amerikkalaisten kauko-ohjatuille lennokeille tai Etelä-Amerikan inkat Pizarron johtamille valloittajille.Sodankäynti oli siihen aikaan samalla tavalla pääomavaltainen eikä työvoimavaltainen ala kuin nykyäänkin.   Se seuraus pohjalaisten nuijamiesten uhosta oli, että Pohjanmaalle jäi paljon surevia talollisen leskiä, joita savolaiset nuoretmiehet lähtivät joukolla lohduttamaan suuressa surussaan. Sen tapauksen jäljiltä Etelä-Pohjanmaalla on vielä paljon supisavolaisia sukunimiä ja onpa Vimpelin pesäpallostadionkin rakennettu Savojoen saareen. Kakkospesän takaa saa kuulemma hyvin taimenta ja sen aion vielä tässä elämässä testata. Kommentit (0) Lähiruokaa 01.11.2014, 19:39   Tuli taas eilen kirjoitettua ropakantaa. Onhan siellä Uukuniemen basaarissa myynnissä muutakin kuin karjalanpiirakoita. Tuokin viimekesäinen kännykkäkuva, joka saa veden kielelle, todistaa, että basaarissa on tarjolla huomattavasti laajempi kulutushyödykevalikoima, joka vaikuttaa vallan paljonpuhutulta lähiruoalta.   Kun talousnäkymät sen kun vain synkkenevät, saattaa hyvinkin olla, ettei ensi kesänä ole enää rahaa edes tonnikalapurkkiin, pizzaan ja banaaneihin, vaan joutuu tyytymään Pyhäjärven savulahnaan, Jääskeläisen Ailin piirakoihin ja Kokon mansikoihin. Olen muuten sitä mieltä, että kuvan esittämää kolmen ruokalajin ateriaa voisi vallan mainiosti myydä vaikka Helsingin huippuravintoloissa. Kommentit (0)           Basaari 31.10.2014, 18:47   Pitäjäntuvan vieressä sijaitsee kylän elämän kannalta erittäin tärkeä paikka, eli Uukuniemen basaari. Se on hyvä osoitus siitä, ettei pelkästään markkinavetoinen talous saavuta korkeinta mahdollista hyvinvoinnin astetta. Kyllä tehokas julkinen sektori on myös tärkeä asia ja nimenomaan julkinen sektori on tuon katoksen pystyttänyt, vaikka markkinauskovaiset voisivat ihan perustellusti väittää, että jos jotain asiaa todella halutaan yhteiskunnassa, niin kyllä markkinat sen järjestävät.   Tuossa kuvan basaarissa järjestetään kesäisin kahdesti viikossa kesätori. Kesätorilla uukuniemeläiset myyskentelevät toisilleen karjalanpiirakoita ja kasvattavat näin omalta tärkeältä osaltaan maamme bruttokansantuotetta. Mutta kesätorilla on myös erittäin tärkeä mielenterveyttä edistävä vaikutus, joka ei suoranaisesti kirjaudu kansantalouden kirjanpitoon.  Kommentit (0) Byrokratia 30.10.2014, 19:30   Teemalta tuli pari iltaa sitten ohjelma vanhasta puu-Pasilasta. Kovasti on Pasilan seutu muuttunut sen jälkeen kun se muutettiin palvelemaan erilaisia hallinnollisia tarpeita. Opiskeluaikaan puhuttiin, että Itä-Pasilan virastotalo oli maamme, ellei peräti koko Pohjoismaiden suurin virastotalo. Melkoinen hirviö se olikin, vaikka myönnänkin, että  kauneus on katsojan silmässä. Ehkä kyseinen virastotalo vielä julistetaan suojelukohteeksi; niinhän nykyään suojellaan Makkarataloakin.   Mutta tuo Uukuniemen Pitäjäntupa edustaa erilaista arkkitehtonista suuntausta. Siihen aikaan, kun kunnan asioita hoidettiin talkoilla, riitti rakennus tyydyttämään pitäjän hallinnolliset tarpeet. Kyllä kuvan hallintorakennus miellyttää silmääni paljon Pasilan virastotaloa enemmän. Mieluummin minä tuossa toimistossa vartioisin virkaani. Varsinkin nuo jämäkät tikapuut houkuttelevat. Niissä olisi hyvä vetää leukaa istumatyön vastapainoksi. Työpaikkaliikunta on tärkeää. Kommentit (0) Miesten 4 X 10 km 29.10.2014, 18:59   Nythän mä hokasinkin, että eilinen naistenviestiuneni kytkeytyi v-76 miesten olympiaviestiin. Silloinhan Mieto väsytti Norjan piskuisen Einar Sagstuenin kakkososuudella perusteellisesti ja ratkaisi jo siinä vaiheessa viestivoiton Suomelle. Sen jälkeenhän olympiavoittoa ei tästä lajista ole tullut. Yksi maailmanmestaruus melkein tuli, mutta se menetettiin Lahden mömmönkisoissa, kun suomalaisilta näytettä otettaessa sinkkiämpäristä suli pohja.   Innsbruckin kisoissakin v. -76 oli vähän tuurissaan, että Suomi voitti. Ruotsin mieheltä irtosi suksen side jo lähtöstartissa ja sen korjaaminen vei pari minuuttia. Venäläiseltä rikkoontui mono eikä suuren ja mahtavan mies pärjännyt yhdellä suksella hiihdellessään. Neuvostoliiton voitto meni siihen.   Se, ettei Norja ei pystynyt parempaan hämmästyttää ja kummastuttaa vieläkin pientä kulkijaa vieläkin. Sellaisen selityksen olen kuullut, että Norja menetti pelin jo ennen kilpailua, koska maan paras mies Odvar Brå olisi päätynyt putkaan viestiä  edellisenä iltana eikä selvinnyt lähtöpaikalle. Niinpä nuori ja kokematon Sagstuen joutui asettumaan kaksi kertaa suurempaa Mietoa vastaan. Sitä parasta norjalaista Mietokaan ei olisi pudottanut helpolla kyydistään . Kommentit (0) Naisten 4 X 5 km:n viesti 28.10.2014, 19:29   Olipa taas viime yönä dramaattinen urheilutapahtuma. Olin hyvissä ajoin liikkeellä, koska olin seuraamassa kolmisen vuotta etuajassa Lahden v. 2017 hiihdon mm-kisojen naisten viestiä, jolta odotan paljon. Alku menikin lupaavasti eikä ihme, sillä Suomen naisten viestin avaajaksi oli otettu todellinen yllätysnimi, elikkä Juha Mieto. Pikkuisen minä unissani mietin, että tästä asiasta saattavat norjalaiset vielä protestin tehdä.   Alku meni lupaavasti. Ainoastaan norjalainen kääpiöhiihtäjätär kykeni seuraamaan meidän Pitkää-Jussia. Jännittyneenä odotin, että kyllä Karpalosuon loivassa laskussa kevytrakenteinen norjatar putoaa Mietaan kyydistä, mutta niin ei käynytkään. Oivallista taktista silmää osoittaen Norjan tyttö käpertyikin laskun alkaessa Miedon kainaloon eikä siis jäänyt yhtään eikä viesti vielä ratkennutkaan.   Mutta seuraavassa mutkassa se ratkesi. Mieto hiihti  harhaan; hän kääntyi väärälle ladulle ja ymmärsi pysähtyä äimistyneenä vasta sitten, kun Salpausselän maauimalan sula vesi tuli vastaan. Kaikki muut joukkueet olivat kääntyneet oikealle radalle. Unessa olin vahvasti sitä mieltä, että viesti on uusittava, koska mm-kisatasolla ei tuollaista virhettä saa järjestäjien toimesta tapahtua.   Sitten ainakin minulta katkesi lähetys. Vasta viestin päätyttyä palasin hiihtostadionille, jossa Suomen tytöt olivat hyvin pettyneen oloisia. Kysyin ankkurilta, eli Anne Kyllöseltä, joka on ihan näyttävän näköinen eläjä, toisin kuin monet muuta naishiihtäjämme, jotka vaikuttavat enemmänkin pienviljelijä-metsurin tyttäriltä tai vaimoilta, että miten kävin. Anne kertoi vaisusti, että oltiin vasta kymmenensiä. Poskelleen meni sekin kilpailu. Kommentit (0) Kansa taisteli 27.10.2014, 18:09   Maailman politiikan arkipäivä hämmästyttää ja kummastuttaa pientä kulkijaa. Ruotsin rannikolta ei sitten löytynytkään vedenalaista vehjettä, ja ruotsalaiset närkästyivät, kun Suomen puolustusministeri piti tapausta farssina. Niin olisivat uukuniemeläisetkin närkästyneet, jos ruotsalaiset olisivat pitäneet Uukuniemen kirkonmäen yllä nähtyä hävittäjää farssina.   Irakista sen sijaan on löydetty kemiallisia aseita, vaikka pitkään epäiltiin, ettei niitä olekaan. Lähes miljoona ihmishenkeä menetettiin niitä etsittäessä. Tavallisesti luotettavien lähteiden mukaan kaasuvarastot löysivätkin Isisin pyssymiehet eivätkä Länsimaiden joukot, jotka ovat niitä kymmenisen vuotta etsineet; ihan kuin kansalta salattaisiin jotain. Nähtäväksi jää, mitä kaasupulloille sitten tapahtuu, eli osaavatko tai uskaltavatko uskonsotureita niitä käyttää.   Yleisenä uskomuksena on, ettei kaasuasetta uskallettu käyttää Toisessa maailmansodassa, mutta se on väärä uskomus, ainakin mikäli on uskominen Kansa taisteli-lehteä 2/1957, jota tuossa selasin. Kansa taisteli-lehden vuosikerrat löytyvät nimittäin nykyään Netistä osoitteesta  http://kansataisteli.sshs.fi .   Lehden mukaan Kiviniemen taistelun yhteydessä suomalaiset käyttivät kyynelkaasua. Siitä asiasta ei ole paljoa julkisuudessa huudeltu. Sitä  edellisen kerran suomalaiset tietääkseni käyttivät kaasua Suomen sodassa 1808, jolloin venäläisten maihinnousuyritys torjuttiin Lemulla lähellä Turkua. Sellainen asia kerrottiin keskikoulun historiankirjassa. Kommentit (0)         Pilkkikausi 27.10.2014, 20:48   Kyllä pääsi jälleen kerran varhainen jään muodostus yllättämään Itä-Suomen uistelijat. Savon Sanomissa ei ole ollut vielä yhtään pilkkimiehen hukkumisuutista, joita alkaa esiintyä lehdessä silloin, kun vähänkin riitettä muodistuu rantavesiin, joten luulin, että syyshauenuistelukausi jatkuu vielä Petäisellä, mutta ei jatkukaan. Järvi oli umpijäässä.   Jos olisi toukkapurkin viskannut uudelle teräsjäälle, se olisi todennäköisesti pysynyt uppoamatta, joka on varma merkki innokkaalle pilkkimiehelle siitä, että pilkkikausi on alkanut, joten jos minulla olisi ollut pilkkihaalari, niin pilkille olisin työntynyt, tai edes kolokkamatikalle, jolle lähtöä olen kohta viisikymmentä vuotta suunnitellut.   Mutta en sitten työntynytkään jäälle, koska pilkkihaalari puuttui ja koska arvostan palomiesten työtä, joiden olisi sitten heinäkuulla, jolloin innokas pilkkimies nousee pintaan, helpompi siirtää kalmo kotirantaan pilkkihaalarista vedellen, kun innokas pilkkimies ei hajoa käsiin, kuten ilman hyvää haalaria helposti tapahtuu. Kommentit (0) Kylmän sodan kujanjuoksu 25.10.2014, 16:56   Tälläkään kertaa ei Ruotsin rannikon periskoopin vilauttelija jäänyt kiinni. Nähtäväksi jää koska seuraavan kerran alkaa sukellusvenejahti. 80-luvullahan niitä jahdattiin vähän väliä. Yksi jäi kiinnikin rysän päältä, kun venäläisten sukellusvene löytyi karilta Tukholman sataman edestä. Sen älyttömyyden selittänee se, että kyseessä oli Whiskyluokan alus.   Kun Ruotsin aluevesiloukkauksista ei enää riitä uutisia, tämänaamuinen Hesari kertoi 80-luvun suomalaisten sukellusvenejahdista, joka johti lopulta vallan siihen, että syvyyspommeja räjäyteltiin ja henkilövahinkojakin koettiin, koska eräs varusmies menetti tyttöystävänsä, kun loma peruutettiin. Hesarinkaan juttu kylmän sodan ajoilta ei ole kovin dramaattinen, mutta sen sijaan Heikki Tiilikaisen kirjassa Kylmän sodan kujanjuoksu kerrotaan vielä tuotakin tapausta pahempi tilanne. Kirjassa kerrotaan, miten Tsekkoslovakian miehityksen aikaan neuvostolaivasto liikehti huomiota herättävästi.    Esimerkiksi Kotkan edustalla sijaitsevan pienen linnakkeen eteen ryhmittyi noin sata venäläislaivaa ja alkoi rivissä etenemään kohti Suomen aluevesiä. Linnakkeen nuori päällikkö päätti taistella katkeraan loppuun asti ja suoritti liikekannallepanon.Voimasuhteet olivat jotenkin niin, että jokaista suomalaista sotilasta vastassa oli kymmenen vihollislaivaa. Voimasuhteita tosin tasoitti se, että myös kantahenkilökuntaan kuuluvien miesten vaimot mobilisoitiin kantamaan kranaatteja putkille.   Nuori päällikkö halusi huolehtia myös joukkojensa moraalista. Niinpä Suomen lippu viriteltiin sillä tavalla valmiiksi, että kun ensimmäiset kranaatit räjähtävät, hulmahtaa siniristilippu juuri sillä hetkellä liehumaan koko komeudessaan. Samalla piti myös Porilaisten marssin sävelien kajahtaa linnakkeen äänentoistilaitteista volyymillä 10 nostattamaan lisää vähäväkisen joukko-osaston taistelumieltä.   Onneksi mobilisaatio oli turha.  Alukset pysähtyivät ennen valtakunnan rajaa. Ilmeisesti Neuvostoliitto halusi toimenpiteillään viestittää jotakin. Rajaseudulla puhutaan, että samoihin aikoihin myös itärajalla olisi huudatettu kuluvasti panssareiden moottoreita. Muistelen, ettei silloinen puolustusvoimain komentaja Yrjö Keinonen pitänyt tilannetta mitenkään uhkaavana, sillä hän ei keskeyttänyt Lapin vaellustaan. Olisikohan Keinosella ollut jo etukäteen tieto siitä, miten asiat tulevat etenemään?   Kommentit (0) Juoksu yli hautojen 24.10.2014, 17:58   Kuopion Isänmaallinen seura järjesti eilen luentotilaisuuden Väinölänniemen historiasta. Asiasta kertoi eläkkeellä olevan Kuopion kaupungin entinen liikuntatoimen johtaja Kyösti Miettinen. Olin paikalla isänmaallisen nuorison edustajana.   Tarkoitukseni oli saada selville, montako yleisurheilun maailmanennätystä kentällä on tehty, mutta sitä ei kukaan ole laskenut. Montahan niitä varmasti on. Mielenkiintoisin ennätyksistä on kuopiolaisten joskus -20-30-luvulla tekemä 4X1500 metrin maailmanennätys, mikäli asiasta kiertävä katsomolegenda pitää paikkansa. Vajaat sata vuotta sittenhän savolaisnuorukaiset hallitsivat kestävyysjuoksuja vähän samaan malliin, mitä nandiheimon miehet nykyään.   Tuosta viestiennätyksestä muut paikalla olleet eivät olleet kuulleet. Minä sen sijaan en ollut kuullut aiemmin sitä, että Väinölänniemen urheilukenttä toimi aiemmin hautausmaana. Tosin aluetta ei silloin tunnettu kansallisromanttisen Väinölänniemen nimellä, vaan sitä kutsuttiin Pappilan niemeksi.   Tietooni ei ole tullut, että kukaan olisi reilut sata vuotta sitten paheksunut sitä, että hautakivet ja pääkallot kärrättiin pois jaloista kuleksimasta ja tilalle rakennettiin juoksurata. Nykyäänhän tuollainen rakennuspäätös synnyttäisi isot lööpit kioskin seinään ja vuosia kestävän valituskierteen.   Sen verran Kuopion kaupunki rajoitti kuitenkin kentän hillitöntä urheilukäyttöä, että järjestyssäännöissä kiellettiin alueella discuksen heitto. Discuksen heittelyn katsottiin ilmeisesti kohtuuttomasti häiritsevän hautarauhaa. Kommentit (0) Ilmatilan loukkauksia 23.10.2014, 18:21   Nähtäväksi jää, löytyykö Ruotsin vesiltä mitään todisteita maan aluevesien loukkauksista. Sen jälkeen vielä pitäisi keksiä järkevä motiivi periskoopin vilauttelulle. Venäjän sotajohto voi koostua roistoista, mutta tuskin he sentään idiootteja ovat. Vaikea keksiä mitään järkevää syytä operaatiolle, jonka olisi voitu toteuttaa soutuveneellä ilman valtavaa kansainvälistä medianäkyvyyttä.   Uukuniemeläiset ovat kertoilleet, että edellisen kylmän sodan aikaan harva ei ollut se tapaus, että punatähtinen suihkukone kävi näyttävästi ja varsinkin kuuluvasti kiertämässä Uukuniemen kirkon. Niistä lennoista ei noussut sellaista hälyä kuin Ruotsin periskooppihavainnoista tai viimeaikaisista ilmatilan loukkauksista Itämerellä.   Selitys Uukuniemen koneille oli se, että ihan nykyrajan pinnassa on suomalaisilta jäänyt Mensuvaaran lentokenttä, jota myös venäläiset hyödynsivät sodan jälkeen. Jos suihkukone nousi vaikkapa tuulen vuoksi lännen suuntaan, sen oli vaikea olla tunkeutumatta luvatta Uukuniemen ilmatilaan. Tästäkään asiasta ei Kekkosen ajan Suomessa puhuttu ääneen, mutta monet Uukuniemen ukot kyllä voivat kaksi sormea vaikka missä tahansa vannoa nähneensä vieraan vallan ilma-aluksia Suomen puolella.   Tietääkseni Mensuvaaran kenttä oli ja on tällä hetkelläkin hiekkapäällysteinen; ainakin ilmakuvista päätellen siellä laidunnetaan nykyään lehmikarjaa. Tuntuu aika erikoiselta, että kylmän sodan aikaiset suihkukoneet pystyivät nousemaan Mensuvaaran hiekkakiitoradalta. Nykyiset suihkarit eivät sellaiseen pysty.   Olisikohan naapuri päällystänyt kentän jossain vaiheessa vaikka niillä teräslevyillä, joita suomalaisilta jäi eräille rajantakaisille kentille. Ainakin Petroskoin tori oli muutama vuosi sitten katettu suomalaisten Tiiksan lentokentälle jättämillä teräslevyillä. Ne olivat vielä70 vuotta vanhoinakin ruosteettomat, joten olisiko niihin lisätty Petsamon nikkeliä. Kommentit (0) Lapin ilmataistelu vuonna 1954 22.10.2014, 17:59   Ja taas löytyi yksi kylmän sodan aikaisia salaisuus, josta ei ainakaan Helsingin Sanomien mainiosta arkistosta löydy mitään mainintaa. Suomen kansaa ei näköjään haluttu hermostuttaa esimerkiksi tiedolla, että Suomen ilmatilassa taisteltiin vielä huhtikuussa 1954, ja tapauksella oli monia silminnäkijöitä. Rajavartiosto vakuutti tiettävästi virallisesti, että eräiden lappilaisten kuulema  konetykkien pauketta muistuttava ääni johtui ukkosesta.   Kaikki tietävä Wikipedia kertoo kyseisestä tapahtumasta Mig-17 hävittäjästä kertovassa artikkelissa. Mainittakoon, että amerikkalaista kuusimoottorista pommikonetta oli ajamassa takaa myös eilen mainittuja Mig-15 koneita, mutta niiden nopeus ei riittänyt, mutta uudempien hävittäjien nopeus yllätti amerikkalaiset. Takaa ajettu pommikone lensi tiukan paikan tullen 900 km/t.   Wikipedia kertoo seuraavaa Mig-17:sta: Konetyyppi  ei ole koskaan lentänyt Suomen Ilmavoimissa. Kuitenkin kaksi MiG-17-hävittäjää ajoivat takaa 8.5. 1954 yhdysvaltalaista Harold Austinin ohjaamaa RB-47 Stratojet -lentokonetta Suomen Lapin ilmatilassa. Kolme RB-47-lentokonetta oli lentänyt tiedustelemaan ilmakuvauksella Norjanmeren kautta Murmanskin alueelle Kuolan niemimaalle ja Arkangelin satamia, puolustusvälinetehtaita ja muita sotilaallisia kohteita. Lentokoneita vastaan Neuvostoliitto lähetti MiG-15- ja MiG-17-hävittäjiä, joista viimeksi mainittuja RB - miehistöt eivät osanneet odottaa. Sallassa Onkamojärven yläpuolella toinen kahdesta Suomen ilmatilaa loukaten takaisin lentäneen koneen miehistöstä huomasi olevansa MiG-17-hävittäjien takaa-ajamana. MiG-17:t tulittivat ja RB-47 sai vaurioita polttoainesäiliöönsä sekä radioonsa kyeten kuitenkin palaamaan tukikohtaan Englantiin. Paikalliset asukkaat onnistuvat seuraamaan ilmataistelua, joka pyrittiin salaamaan salaamalla sitä koskevat asiakirjat Suomen ulkoasiainministeriössä. Uusi Suomi oli jo kuitenkin tehnyt asiasta artikkelin, minkä vuoksi Suomen ulkoasiainministeriön poliittisen osaston päällikkö, Eero A. Wuori leimasi uutisen humpuukiksi. Lopuksi asia jouduttiin kuitenkin myöntämään. Eduskunnan ulkoasiaivaliokunnan jäsen Johannes Virolainen kuitenkin esitti salaamisyrityksen perusteluksi sen, että haluttiin välttää Suomen joutuminen osalliseksi suurvaltojen välisistä ristiriidoista.   Tuo Lapin ilmataistelu liittyy tavallaan kuuluisaan Tohtori Outolempi-nimiseen elokuvaan sikäli, että siinä esiintyvällä sotahullulla kenraalilla oli siis vastine todellisuudessa. Tämä amerikkalainen kenraali uskoi, että vielä 50-luvulla Usa olisi pystynyt voittamaan Neuvostoliiton ydinsodassa ja tämä kenraali yritti provosoida sellaista sotaa lähettämällä pommikoneita Neuvostoliiton ilmatilaan. Toivoa sopinee, ettei kukaan sotahullu venäläiskenraali yritä provosoida sotaa lähettämällä sukellusveneitä Ruotsin vesitilaan periskooppiaan vilauttelemaan. Kommentit (0)       Kylmää sotaa	21.10.2014, 18:19
Kylmän sodan on kerrottu palanneen. Ehkä niin onkin, mutta tiedonvälitys näyttää toimivan edelleenkin vapaammin kuin edellisen kylmän sodan aikaan. Suomessakin on kohuttu Ruotsin sukellusvene-epäilyistä mitään peittelemättä tai tapausta vähättelemättä, vaan pikemminkin asiaa on lööpeissä paisuteltu. 60 vuotta sitten oikean kylmän sodan aikaan kansalta salattiin paljonkin.   Yritin etsiä Helsingin Sanomien mainiosta arkistosta juttuja neuvostoliittolaisen Mig-15 hävittäjän tammikuussa 1954 Rautjärven korpeen tapahtuneesta maahansyöksystä, mutta yhtään uutista asiasta ei löydy. Asiasta vaiettiin hienotunteisesti. Hevosmiesten tietotoimisto on tiennyt kertoa, että maahan syöksyneen koneen suomalaiset havaitsivat ja löysivät heti, mutta venäläisille koneen löytymisestä kerrottiin vasta päivien kuluttua, jolloin kone oli ehditty perusteellisesti tutkia.   Senkin hevosmiesten tietotoimisto on kertonut, että heittoistuimella pelastautunut koneen lentäjä Gennadi Perezhokin sai yöpyä viimeisen yönsä maassamme herrasmiehen lailla ja arvonsa mukaisella tavalla Imatran upseerikerholla ennen noutopartion saapumista. Puhutaan, että epäonninen lentäjä mukiloitiin jo suomalaisten nähden. Ehkä miehen epäiltiin yrittäneen loikkausta.   Muuten Rautjärven koneen putoamispaikalle olisi hyvä saada muistomerkki. Joku tutkiva toimittaja, vaikkapa Venäjä-dokumenteilla kunnostautunut Arvo Tuominen voisi selvittää, miten onnettomalle lentäjälle Gennadi Perezhokinille kävi sittemmin elämässään; jatkuiko esimerkiksi miehen lentoharrastus.     Kommentit (0)
Kaupunkiajoa	20.10.2014, 18:32
Mahottomaksi on elämä äitynyt koko Itä-Suomen alueella ainakin mikäli on yhtään uskominen Savon Sanomia ja miksi ei olisi uskominen. Pitänee panna harkintaan muutto jonnekin rauhallisemmalla ja turvallisemmalle seudulle. Nyt on Nurmeksen kaupunkialueella kirjailija Heikki Turunen hurjastellut autolla neljänkympin alueella 60 km/t ja saanut hurjasta teostaan ansionsa mukaan ankarat 400 euron sakot.   Tapauksesta oli uutinen vallan värikuvan kanssa lauantain Mullikassa, josta on viime aikoina tullut hyvin moraalinen julkaisu. Uutisissa korostettiin sitä, että sakotettu oli vastikään valittu kaikkien aikojen pohjoiskarjalaiseksi, mutta lehti ei ottanut kantaa siihen, pitäisikö kaikkien aikojen pohjoiskarjalaisen luopua arvonimestään tuomion johdosta.   Tavallaan ymmärrän Heikki Turusen syyllistymistä ylinopeuteen, koska autoilu Nurmes-Lieksa-Kuhmo-linjalla on nykykielellä haasteellista, koska koko noin 500 kilometrin matkalla ajetaan kaupunkiajoa, jossa on omat erityispiirteensä ja vaatimuksensa, jota vahvasti maalaistaustainen kirjailija Turunen ei ehkä hallitse.   Sellaisestakin olen jostain lukenut, että polttoainetta kaupunkiajossa kuluu tavallista enemmän, joten satunnaisen autoilijan on syytä välttää valtavaa Nurmes-Lieksa-Kuhmo-kaupunkikeskittymää. Kommentit (0)
Raittiuspäivät	19.10.2014, 18:03
Öylönnä mainittua Erkki Tuomijokea ei pidetä minään huumorimiehenä, mutta pirullisen hauska hän osaa päiväkirjoissaan olla. Seuraavaa tapahtui 6.6.1992:   "Aamulla ajo kesähelteessä Raumalle, jossa raittiuspäivien päätöspaneeli sosiaali- ja huumepolitiikasta. Päivien pääjunailija Juha Väätäinen, joka on saanut houkuteltua esim. Claes Anderssonin paikalle, ei ole itse läsnä vaan sairaslomalla, Andersson kysyy epähienosti, onko hän ratkennut ryyppäämään, mutta Riitta Pakaslahti sanoo, että hän olisi hoitamassa valmennettaviaan. Siihen minulla ei olympiakomitean kannalta ole huomauttamista."   Tuollaiset raittiuspäivät ovat tunnetusti ikäviä tilaisuuksia raittiustyön näkökulmasta. Jukka Virtanen, joka on suuri humoristi, vaikka onkin kuopiolaisen kansanedustaja Erkki Virtasen setä, kertoo muistelmissaan, kuinka hän joutui kerran Turun raittiuspäiviltä suoraan katkaisuhoitoon Kupittaan mielisairaalaan. Virtanen paljastaa, että siellä hän, monipuolinen urheilulahjakkuus, saavutti yhden suurimmista urheiluvoitoistaan.   Hän nimittäin voitti Kupittaan mielisairaalan pöytätennismestaruuden. Kovassa loppuottelussa oli vastassa eräs urheilussa kiellettyjen lisäaineiden vuoksi päänsä sotkenut pikajuoksijalupaus. Minulla on ollut tilaisuus kysyä Virtaselta hopeaa voittaneen pikajuoksijan nimeä, mutta sitä hän ei suostunut muistamaan. Virtanen on viimeisen päälle herrasmies. Kommentit (0)
Nimimuisti	18.10.2014, 18:54
Olen aina ylpeillyt hyvällä nimimuistillani, koska muistan mielestäni kunnioitettavan määrän nimiä. Jos jotain vikaa hakemalla pitää nimimuististani hakea, niin vika on se, etten muista mitään nimeä ihan oikein. Mutta en paini yksin ongelmani kanssa mikäli on yhtään uskominen Erkki Wuolijoen juuri julkaistuihin päiväkirjoihin ja miksi ei olisi uskominen. Ainakin edesmennyt valtioneuvos Harri Ilaskivi kärsi samasta nimimuistivaivasta.   Ja sitten lainaus kyseisistä päiväkirjoista: "Kokouksen jälkeen käyn vielä Palacessa illallisilla. Ruoka on hyvää, muuten ainoa mainitsemisen arvoinen on Holkerin pöytäpuhe, jossa hän erikseen pyytää anteeksi Panu Toivoselta kun tämä edellisen kokouksen jälkeen oli puuttunut aiheellisesti siihen, että Holkeri oli kokouksessa puhunut Lönnrotista vaikka oli tarkoittanut Snellmania. Tilannetta ei kuitenkaan paranna se, että Holkeri osoittaa anteeksipyyntönsä "Panu Suomiselle", jonka huumorintaju ei tällaiseen oikein yllä. Puheen päättyessä huudan: Hyvä puhe, Ilaskivi." Kommentit (0)
Paheellinen ja intohimoja kuohahteleva kaupunki	17.10.2014, 18:28
Kyllä on mualiman kirjat sekasi ja hurjaksi on meno äitynyt Kuopiossa, mikäli on yhtään Savon sanomiin uskominen ja miksi ei olisi uskominen. Lehdessä uutisoitiin näyttävästi, että entinen kansanedustaja ja huomattava itäsuomalainen terveysvaikuttaja Pekka Puska, joka on pelastanut tuhansia ihmishenkiä, on ajanut ohitustilanteessa 80:n alueella 108 km/t ja saanut siitä ansionsa mukaan tuhansien eurojen sakot.   Samalla sivulla vähintään yhtä näyttävästi uutisoitiin, että hammaslääkäri on 7000 euron kuukausinettotuloista huolimatta kalastanut täysin luvatta Kallavedellä  ja vieläpä kahdella vavalla. Leivätön pöytä odottaa nyt hammaslääkäriä, joka varmasti oikein onkin, mutta kalastuksenvalvojalle minä kuitenkin sanoisin, että on siinä miehellä virka.   Ymmärrän salakalastaja-hammaslääkäriä hyvin pitkälle; tiedän jopa miehen, joka on suorittanut Savossa häpeämättömästi  jatkettua salakalastusta vallan kolmella vavalla, vaikka on suorittanut ylemmän oikeustutkinnon. Nimittäin nykyään kalastuslainsäädäntö alkaa olla niin monimutkaista, että ongelle meno vaatii hyvää henkilökohtaista lakimiestä.   Ja sitten kaikista pahin juttu. Erään kapteeni evp:n epäillään olleen kunnallisvaaliteltallaan Kuopiossa Rouninki taskussa. Ainakin hänen epäiltiin kantaneen käsiasetta mukanaan vaalitilaisuudessa. Luulen pyssyn olleen puoluetovereidensa varalta. Tämä ampuma-aserikos tosin oikeudessa hylättiin, koska vaaliteltassa oli niin hämärää, ettei taskuaseesta oltu ihan varmoja ja saattoi housuissa muukin vehje pullottaa.   Kuopion viime aikojen levotonta tilannetta seuratessani ovat ihan tulleet mieleeni Heinolassa viettämäni tapahtumarikkaat 16 vuotta. Muuten sielläkin liikkui eräs eräs kapteeni evp. Parabellum povessa ja pidätti sillä uhaten joukon omenavarkaita itseteossa ja saatteli heidät poliisilaitokselle. Sakothan rikoksesta sitten tulivatkin, mutta ne tulivat evp. kapteenille laittomasta uhkauksesta. Kommentit (0)

 

 

 

Vessahirviö	16.10.2014, 18:31
Kuopiossa sattuu ja tapahtuu. Mietteliäänä olisi elokuvaohjaaja Alfred Hitchcock lukenut aamulla Savon Sanomia, mikäli hän vielä olisi keskuudessamme kyseistä lehteä lukemassa.  Kuopiossa on paljastunut tapahtuma, jonka rinnalla Psyko-elokuvan suihkukohtaus, jossa alaston naisenpuoli joutuu veitsihyökkäyksen kohteeksi, ja jota kohtausta yleisesti pidetään elokuvahistorian kauhistuttavimpana kohtauksena, tuntuu pelkästään hiihtokielellä sanottuna amatöörimäiseltä puuhastelulta.   Nimittäin muudan savolaisnaisenpuolen aamuvirtsa katkesi kesken, kun hänen kimppuunsa alatakakautta vessanpytystä käsin pyrki jokin luonnonkappale. Päällekarkauksen kohteeksi joutunut naisenpuoli  epäili syylliseksi rottaa. Paikalle hälytetyt taloyhtiön huoltomiehet totesivat, ettei ole rotta, vaan hamsteri ja löivät eläimen siekailematta lihoiksi, kuten Savossa pyritään tekemään varmuuden vuoksi eläimille, joita ei tunneta ja vaarattomiksi tiedetä.   Taloyhtiön tutkimusten jälkeen todettiin, ettei hirviöeläin ole rotta eikä hamsteri, vaan orava. Pientä kulkijaa hämmästyttää ja kummastuttaa, jos aikuiset ihmiset eivät erota oravaa rotasta tai hamsterista. Nyt kuitenkin luonnonsuojelupiirit ovat heränneet ja todenneet, ettei tämä ilmeisen perverssi otus olekaan rotta eikä hamsteri tahi orava, vaan kyseessä on lailla suojeltu liito-orava ja että on syytä epäillä ympäristörikosta.   Nähtäväksi jää mitä seuraavaksi tapahtuu. Mikäli lakia yhtään tunnen, syyttäjän on syyte nostettava tietoonsa tulleista rikoksista, ellei rikosta nimenomaisesti todeta niin vähäiseksi, ettei syytettä tarvitse nostaa. Nähtäväksi jää sekin, irrotetaanko Ulvilan murhajutun tutkimuksista tutkijavoimia Kuopiota kuohuttavan tapauksen selvittämiseen. Kommentit (0)
Nevalan paljastukset	15.10.2014, 17:57
Pauli Nevala kertoi eilen ilmeisesti olympiavoittonsa 50-vuotispäivän kunniaksi Teksti-tv:n sivuilla katuvansa piristeiden käyttöään. Epäilen miehen kuitenkin tarkoittaneen hormonikokeilujaan; hormoneja ei mielestäni lasketa piristeisiin.   Nevala tosin vakuutti, että hänen ja hänen koiransa osalta hormonit myös piristivät. Mies nimittäin harrastaessaan kemiallista sisäruokintaa pyrki hyödyntämään toiminnassaan tieteellistä tutkimusta ja testasi aineitaan ajokoiraansa. Rauhallisesta kotikoirasta tuli hetkessä melkoinen räksyttäjä ainakin jäniksiä kohtaan, mutta myös karva kiilsi kovasti.   Myös koiran isäntä alkoi käyttäytyä lemmikkinsä tavoin, mutta tämä räksytys suuntautui jänisten sijasta urheiluliiton herroihin. Eilisessä haastattelussa olympiavoittaja kertoi hormonien myös nopeuttavan ja terävöittävän aivotoimintoja.   Tämän vuoksi Pauli Nevala on luultavasti viime aikoina kunnostautunut runoilijana. Itsekin matkustin vuosia sitten Etelä-Pohjanmaalle pelkästään hankkiakseni Nevalan runokasetin, mutta myöhästyin. Se oli jo myyty loppuun. Tietääkseni tämä Teuvan Rivakan kirkkain tähti on myös säveltänyt tekstejään.   Eikä tämä riitä, vaan vireytynyt aivotoiminto on johtanut myös siihen, että Pauli Nevala on laajentamassa myös tiedekirjallisuuden puolelle. Hän kertoi vuosia sitten Lapuan matkahuollossa lukemassani Ilkka-lehdessä olevansa kirjoittamassa teosta, jonka työnimenä oli Pitkäkorvien aikaan. Sen kirjan tarkoitus oli kumota vallalla oleva jääkausiteoria. Olisiko Nevala kadottanut johtoajatuksensa, koska projektista ei ole kuulunut mitään vuosiin.   Lopuksi korostan sitä, ettei erään keihäsmiehen terävästä laskupäästä kerrottu juttu voi mitenkään liittyä Nevalaan, vaan johonkuhun toiseen. Nimittäin eräissä kilpailuissa luvattiin keihään voittajalle kolmannes tapahtuman pääsylipputuotoista, mutta keihäshirmu tyrmäsi ajatuksen välittömästi. Hänen mukaansa ainakin neljännes on saatava. Kommentit (1)
Ihmemaa Islanti	14.10.2014, 18:35
Jalkapallon MM-kisojen pronssiottelussa männä kesänä Hollanti voitti Brasilian puhtaasti 3 - 0, vaikka Brasiliakaan ei ole mikään heittopussi jalkapalloilun saralla. Männä yönä Islanti voitti Hollannin Em-karsintaottelussa puhtaasti 2 - 0. Kaksi edellistäkin karsintapelissä Islanti voitti. Ensin kaatui Latvian 3 - 0 ja sitten Turkin samoin lukemin.     Ihme maa on tuo vähän Tamperetta isompi saarivaltakunta. Se näyttää selviävän Em-turnaukseen paljon todennäköisemmin kuin Suomi. Muutenkin viikingeillä menee meitä paremmin. Muistelen Islannin valtion melkein menneen konkurssiin viisi vuotta sitten ja maan pankit niin  tekivätkin joukolla; tosin en muista pelastiko valtio asiakkaiden talletukset sentään kokonaisuudessaan, mutta epäilen niin tapahtuneen, koska vallankumoukselta vältyttiin.   Edellä kerrotusta huolimatta tai juuri siitä syystä sekä bkt- että inhimillistä kehitystä mittaavan hdi-indeksin mukaan Islanti on paljon paremmassa jamassa kuin Suomi. Itse asiassa Suomi näyttää näiden tilastojen valossa olevan putoamassa hyvää vauhtia pois Skandinavian hyvinvointivaltioiden joukosta ja lähestyvän Baltian maiden tasoa, jonne se ehkä kuuluukin.   Muistelen keskikoulun maantietokirjassa kerrotun muiden Pohjoismaiden kuuluvan Skandinaviaan ja Suomen Fennoskandiaan. Muistan myös selvästi kirjassa vertaillun kansojen rotuominaisuuksia ja sen mukaan suomalaiset eivät olleet pitkiä ja hoikkia germaaneja vaan korkeilla poskipäillä varustettuja persjalkaisia itäbalttilaisia. Nykyajan lapsille ei moista rasismia opetetakaan, mutta kyllä vanhan maantiedonoppikirjan tietojen paikkansapitävyyden hyväksyy, jos vähänkin kiertää muutakin kuin tahkoa. Kommentit (0)