maanantai 13. lokakuuta 2014


 

 
Viskiä, viskiä!
13.10.2014, 17:39
 
Media on antanut yksinkertaisen kansan uskoa, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt viski-sanan käytön myös yksityisiltä blogisteilta muista tahoista puhumattakaan. Ihan tulee aika, jolloin maailmalla mukamas puhuttiin, että Suomen kirjastoista kielletään Aku-Ankka-lehti epäsiveellisenä.
 
Epäilen, ettei totuus tässä viski-sanan kieltoasiassa ehkä sittenkään ole ihan niin yksinkertainen mitä lööpeissä väitetään. Monta kertaa hyvä tarina on harmillisessa ristiriidassa totuuden kanssa.
 
Aion nyt kuitenkin uskaliaasti testata lain rajoja ja jatkan eilen mainitun Erkki Tuomiojan tiimoilta, koska tavallaan hänkin liittyy viskiin, sillä Tuomiojan vaari  kansanedustaja Sulo Wuolijoki oli lämmin viskin ystävä, kuten mm. Väinö Tanner muistelmissaan paljastaa.
 
Muistelmissaan Tanner kertoo olleensa paikalla silminnäkijänä yksikamarisen eduskunnan alkuaikoina, kun porvaripuolen Pekka Ahmavaara ja Sulo Wuolijoki kehuskelivat toisilleen voimiaan. Ja kuinka ollakaan hetken päästä miehet olivatkin käsikähmässä. Wuolijoki oli hintelä mutta voimakas ja taitava. Ahmavaara oli sen sijaan vanttera ja lihava. Hän ei tosin näyttänyt laisinkaan tuntevan ranskalaista painia. 
 
Seurauksena oli, että yhtäkkiä nähtiin Wuolijoen heittävän Ahmavaaran päänsä ylitse lattiaan että jysähti. Sivustaseuraavat pelkäsivät vähintään luita katkenneen, kun yli satakiloinen mies rojahti korkealta lattiaan. Ihme kyllä ei siinä sen kummempaa tapahtunut.
 
 
Työväenluokan moraalista huolestunut Otto Kuusinen epäili ottelun jälkeen, että Sulo Wuolijoki haiskahtaa selvästikin viinalle. Syytetty itse kiisti asian jyrkästi. Hänen mielestään ei ollut mahdollista, että hän haiskahti viinalle, koska hän oli nauttinut ainoastaan viskiä.
 
 
 
 
 

Siinä syntyy vielä rumihia
12.10.2014, 18:14
 
Dramaattisia hetkiä elettiin maamme poliittisessa elämässä tammikuun 20. 1993, mikäli yhtään on uskominen Erkki Tuomiojan kirjaa Siinä syntyy vielä rumihia, ja miksi ei olisi uskominen.Hallitus ja oppositio kävivät aamuyön tunteina tiukkoja neuvotteluja isänmaan pelastamisesta. Suomi ei kuitenkaan ollut ajautumassa Kansainvälisen valuuttarahaston holhoukseen, kuten yleisesti uskottiin, sillä ainakin presidentti Koivisto piti moista näkemystä pelkkänä toiveajatteluna.
 
Siteeraan suoraan Erkki Tuomiojan päiväkirja merkintää yön tapahtumista: "Hallituksen puolelta äänessä on melkein yksinomaan Aho, juuri yhtä komentelevana ja kuurona kuin hänen neuvottelijanmaineensa kertoo. Viinanen käyttää satunnaisia puheenvuoroja, Salolainen nuokkuu ja kuorsaa neuvottelujen loppuvaiheessa niin kovaa, että Viinanen pyytää Seppästä puhumaan vähän kovempaa että Salolaisen vieressä istuvana kuulisi mitä pöydän toiselta puolen sanotaan. Hallitusryhmyrit vaikenevat tyystin, heistä myös Sasi lisäksi ottaa torkkuja. Mahtavaa tämä Kokoomuksen panos."

Paavo Talvela
12.10.2014, 17:47


Teemu Keskisarja, joka on entinen roskakuski ja putkimies, joka ei oppinut lukemaan piirustuksia, vaan joutui lukemaan itsensä dosentiksi, on julkaissut taas mielenkiintoisen kirjan sotahistoriasta nimeltään Tolvajärven jälkeen. Kirjan keskeinen päähenkilö on kenraali Paavo Talvela, jonka johtama operaatio Tolvajärvellä saattoi muuttaa koko Talvisodan lopputuloksen.



Epäilen, että Talvela liittyy Suonenjoenkin vaiheisiin. Erään Karjalan matkan bussikuskimme, joka tiesi sotahistoriasta kaiken, koska oli kuljettanut montaa sotaveteraani porukkaa Karjalan korvissa, tiesi kertoa, että jatkosodassa kaikkein kauimmaksi inhaan itään pääsi se pataljoona, joka oli koottu suurelta osin suonenjokelaisista miehistä. Itäisin rintaman kohta taisi olla nimeltään Konselkä tai jotain sinne päin. Sinne Suonenjoen miesten eteneminen pysähtyi, kun vastaan tuli jotain siperialaisia hiihtojoukkoja, ja paljoa ei tarvinnut päätään nostaa, kun sai napin ohtaansa.



Olen kuullut, että pidemmällekin olisi yritetty, mutta joukoissa ilmeni jotain hämminkiä, josta en ole löytänyt sotahistoriasta virallista tietoa. Sovan käyneet Kärkkäälän miehet kuiskivat, että sodasta kylliksi saaneet joukot hyökkäämisen sijasta vetäytyivätkin jonkin paikkakunnan kirkkoon lämmittelemään ja myöhemmin näitä lämmittelijöitä alettiin kutsu kirkkomiehiksi.



Tämä tapaus saattaa hyvinkin liittyä Keskisarjan kertomaan tapaukseen, jossa hyökkäysintoinen armeijakunnan komentaja Paavo Talvela aikoi erään hässäkän jälkeen ihan tosissaan ammuttaa eräästä pataljoonasta ensihätään joka kymmenennen miehen jäljelle jääneiden sotainnon nostattamiseksi ja mikäli sekään konsti ei olisi tehonnut, koko pataljoona olisi lakaistu konekivääreillä pois jaloista.



Onneksi Mannerheim puuttui tapahtumien kulkuun ja katsoi, että ukkoja on jo muutenkin liian vähän. Pitäisi jostain selvittää, olivatko kotipuolen kirkkomiehet keskeisessä roolissa tässä tapauksessa.


Kommentit (0)

Honkavainaja
12.10.2014, 20:38
 

Pitäydytäänpä vielä petäjä-aiheeseen. Tuollainen oli Uukuniemen toiseksi mahtavimman hongan kohtalo, joka juroi Muukkosenkalion laella. Puun kaatoi myrsky toissa talvena. Uskon sillä varmuudella, jonka täydellinen tietämättömyys synnyttää, että tämä yksilö aloitti elämänsä niihin aikoihin, kun Kolumbus vei tuhkarokon ns. Uudelle Mantereelle.
 
Honka oli niin valtava, ettei sitä nykyajan metsätalousvälineillä olisi saatu nurin, joten sen elämäntarkoitus ei ollut hyödyntää maamme puunjalostusteollisuuden tarpeita. Sen verran se palveli ihmiskunnan tarpeita, että yksi sen oksista on katkaistu veneen kölipuuksi; siitäkin tapauksesta on voinut kulua jo sata vuotta. Tuon petäjän oksatkin olivat tavallisen männyn kokoisia.

Askon raunio
09.10.2014, 17:54
 

Eilen mainitun Askolan talon takaa synkästä metsästä löytyy uskoakseni kaskiviljelijä Asko Korhosen huolella tekemiä kivikasoja. Ne ovat uhmanneet aikaa ja routaa pitkälti toista sataa vuotta ja pysyneet ihan vatupassissa. Minä, nykyajan menevä mies, eli todennäköisesti turhan kiireen vuoksi ennenaikaiseen hautaan menevä mies, en ehtisi, en osaisi enkä viitsisi noin paljoa panostamaan kivien kasaamiseen.
 
Kun alkaa oikein järjen kanssa miettimään, niin huomaa, että tuollaisten taideteosten pystyttäminen vaatii hyvää taiteellista silmää ja hyvää avaruudellista hahmottamiskykyä, vaikka kaskiviljelijä Asko Korhonen ei ollut moisista asioista kuullutkaan. Luulen, että Asko kasasi nuo kivet noin siististi, koska sellainen näytti hyvältä. Tuskin kasken viljelyä olisi yhtään haitannut se, että raunio olisi ollut matalampi ja laajempi.
 
Muuten Kärkkäälän metsistä löytyy paljon noita raunioita, joiden uskotaan olevan kaskiviljelyn peruja. Joskus on kyllä käynyt mielessä, että jospa ne eivät olekaan maanviljelyskulttuurin tuotteita, vaan lappalaisten hautoja. Jostain olen lukenut, että Sisä-Savossakin olisi lappalaisia liikkunut vielä 1600-luvulla. Lappalaisten jäljiltä Suomesta on löydetty tuhansia ns. lapinraunioita.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lapinraunio
 
 
Viljami Vepsäläinen
08.10.2014, 17:59
 

Maailmassa monta on ihmeellistä tai ainakin epätodennäköistä asiaa. Päivällä menin syömään Kuopion suuressa kaupungissa, jossa on kymmeniä erilaisia vaihtoehtoja syömispaikaksi. Törmäsin ruokapaikassani ihan täysin sattumalta Askolan Helmiin ja Olliin, jotka eivät varmasti käy Suonenjoelta asti Kuopiossa montaa kertaa vuodessa. Helmi antoi minulle tuon kuvan, jonka hän oli ottanut vasiten mukaansa sen varalta, että törmäisi minuun. Kuopiossa on 105.000 asukasta, eli todennäköisyys sattumanvaraiseen törmäykseen on pieni.
 
Olin joskus peräänkuuluttanut Viljami Vepsäläisen kuvaa ja Helmi oli sellaisen löytänyt. Viljami oli lapsuudessani kärkkääläinen merkkihenkilö. Hän oli niitä viimeisiä eränkävijäesi-isiämme. Tosin Viljamin eränkäyntiharrastusta rajoitti se, että hän oli melkein sokea. Nuorena miehenä oli häneltä räjähtänyt haulikko silmille, kun patruunoissa oli käytetty sotilaskiväärin ruutia, joka oli vähän turhan ärhäkkää ainetta.
 
Metsästysharrastusta tapaturma ei kuitenkaan estänyt - korkeintaan vähän hidasti. Ensimmäisiä asioita, joita elämässäni muistan, on se, kun Viljami Vepsäläinen ampui pihakuusestamme oravaa. Isäni seisoi ampujan takana johtamassa tulta ja kyllähän siinä kurrelle huonosti lopulta kävi ja se pääsi ainuvastaan, kun vastassa oli kaksi raavasta miestä.
 
Muuten kun oikein tarkkaan katsoo tuota keskellä seisovan Viljamin piirteitä, niin huomaa yhdennäköisyyden iskelmälaulaja Erkki Junkkariseen, joka laskujeni mukaan on Viljamin serkku. Kuvassa on Viljamin ja hänen vaimonsa Alinan lisäksi Askolan väkeä.Hevosen, jonka persaus näkyy kuvassa, oli nimeltään Kiri.

Puunhalaaja
07.10.2014, 19:50
 

Tuo on se Uukuniemen kolmas merkittävä petäjävanhus. Merkittävin, eli ns. alttaripetäjä, joka kasvoi historian saatossa tuhoutuneen ortodoksikirkon tontilla, tuhosi metsän omistaja dynamiitilla 1950-luvulla kyllästyttyään satunnaisiin puun "lyytijiin" eli palvojiin. Toiseksi merkittävin noin 500-vuotias vanhus seisoi Hevoskalliolla toissa talveen asti, jolloin se sortui myrskyn edessä.
 
Tämä mahtava, mutta kahta muuta selvästi pienempi honka seisoo Uukuniemen kirkonmäellä. Satunnainen matkailija on pysähtynyt puuta halaamaan. Ilmeisesti tarkoitus on imeä siitä jonkinlaista maailmankaikkeuden rakkauden energiaa. Satunnainen halaaja on pukeutunut asiallisesti, koska hirvestyskausi on alkanut ja maastopuku estää se, että satunnainen halaaja kaadettaisiin hirvenä.
 
Sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi antaa, väitän tuon puun olevan 400-vuotias. Puu on niin vanha ja niin keskeisellä paikalla, että en keksi yhtään kappaletta syitä, miksi se ei ole voinut toimia ns. piiskauspetäjänä, johon köytettynä rikoksentekijät sovittivat tekonsa, ennen kuin vankilalaitos keksittiin.

Ja siinä meni kultamitali sekä rahakas eurosarjapaikka
06.10.2014, 18:56
 
Loppukesästä näytti jo siltä, että kuopiolainen juniorijalkapalloilu äityy ennennäkemättömälle tasolle ja että kuopiolaiset juniorijoukkueet voittavat kaikki merkittävät valtakunnan sarjat. A-ja B-pojat sekä B-tytöt johtivat sarjojaan pitkään. Lopulta kävi kuitenkin niin, että vain A-juniorit voittivat Suomen mestaruuden, B-pojat jäivät SM-hopealle ja B-tytöt, jotka voittivat alkulohkonsa, jäivät mitalitta, kun hävisivät ensimmäisen pudotusottelun. A-junnujen mestaruus oli muistaakseni 35. Kuopioon tullut jalkapalloilun Suomen mestaruus; vertailun vuoksi mainittakoon, että veljeskaupunki Jyväskylä on voittanut vain yhden mestaruuden.
 
Kesän vaikuttavin urheilusuoritus nähtiin alkusyksystä Keskuskentällä, jossa Kupsin B kohtasi Espoon Hongan. Kuopiolaiset hallitsivat peliä mielin määrin ja 5 - 0 olisi ollut kenttätapahtumiin oikeutettu lopputulos. Kuitenkin ottelun lisäajalla Kups johti vain 2 - 1 ja sitten yksi väsynyt honkalainen jaksoi vielä tuoda pallon kotijoukkueen rangaistusalueelle, jonne hän myös kaatui näyttävästi. Erotuomari osoitti epäröimättä rankkaripistettä ja silloin huomasin sanovani ääneen, että "ja siinä meni kulta".
 
Ja niin siinä menikin. Ottelu päättyi tasan, ja Hjk ohitti sarjapisteissä Kupsin eikä sitä eroa onnistuttu enää loppupeleissä kuromaan umpeen. Vieläkin harmittaa, vaikka tuomari virheestä ei välttämättä kysymys, sääntökirjan mukaan hän toimi ihan oikein. Kupsilaisten olisi kannattanut rikkoa jo selvästi ennen rangaistusaluetta, jos kerta vastustajaa ei muuten saatu pysäytettyä..
 
Vähän samanlainen tapaus oli nähty vähän aiemmin miesten ottelussa Kups - Maarianhaminan IFK. Silloinhan kupsilaisten kulmapotkun jälkeen pallo pomppasi keskikentälle jääneelle piskuiselle Petteri Forsselille, joka juoksi yksin läpi, koska samankokoinen Aleksi Paananen, joka ei ole muistaakseni koskaan varoitusta saanut, ei kehdannut tarttua Forsselin paidanhelmaan, kuten kuka muu tahansa olisi tehnyt. Siinä menivät kuopiolaisilta eurosarjapaikka ja ihan hyvät rahat sivu suun.
 
Pienet sattumat ratkaisevat välillä maailmanhistoriassa suuria asioita. Keskikoulun historiantunnillakin opetettiin, että elleivät kristityt eurooppalaiset olisi voittaneet islaminuskoisia  arabeja Poitiersissä Ranskassa lokakuussa 732, olisivat avaruuslennot tapahtuneet jo 1700-luvulla, koska arabit olivat siihen aikaan tieteellisteknisessä kehityksessä paljon edellä eurooppalaisia.

KTP
05.10.2014, 18:26
 
Yllättäviä asioita tapahtuu maamme jalkapalloilussa. Kotkan Työväenpalloilijoiden nousu Veikkausliigaan näytti jo lähes kirkossa kuulutetulta. Yhdeksän kierrosta sitten kotkalaiset johtivat Divaria 11 pisteellä, mutta niin vain HIFK tuli lopussa ohi ja nousi. Tuollaista ihmettä ei pitäisi tässä reaalimaailmassa tapahtua.
 
Jos jossain muualla maailmassa tapahtuisi moista ja jollain muulla sarjatasolla, niin varmaankin moni asianharrastaja tutkisi, että onko Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla ollut epätavallista liikehdintää. Mutta ei ole tiettävästi ollut epätavallista liikehdintää Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla. Rikkaat ruotsinkieliset jalkapalloilijat todennäköisesti voittivat kotkalaiset työläisjalkapalloilijat ihan puhtain asein.
 
Kotkassa oli syksyn viimeistä ottelua katsomassa peräti 4200 maksanutta. Muistellen, ettei Kuopiossa päästy ylemmällä sarjatasolla tällä kaudella lähellekään 4000 katsojan haamurajaa. Kyllä Kotka olisi pääsarjapaikan ansainnut, ja ehkä nousu vielä tapahtuukin, koska Hongan talous on kuralla ja sitä kautta Kotkakin voisi vielä nousta.
 
KTP:n uusi tuleminen toisi väriä Veikkausliigaan. Muistan, että Kuopiossa oli Kups-KTP-peleissä muinoin suuren urheilujuhlan tuntua, koska kotkalaisfanit ovat hauskaa väkeä. He eivät juoneet sellaista rähinäviinaa kuin esimerkiksi lahtelaiset jalkapallohuligaanit.Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan hyvää jalkapallomusiikkia.
http://www.youtube.com/watch?v=we494lweRd0

Kuppikivi
04.10.2014, 16:48
 

Uukuniemen leirintäalueen rannalta löytyy kuvan kummallinen kivi. Sen uskotaan olevan ns. kuppikivi. Kaikkitietävä Wikipedia kertoo kuppikivistä seuraavaa:
Kuppikivet ovat muinaisjäännöksiä, kiviä tai kalliopintoja, joissa on yleensä useita suhteellisen pyöreitä uurrettuja koloja, niin sanottuja uhrikuoppia.[1] Kolot on tehty viimeistään rautakaudella, mutta ei tiedetä miten. Suomessa kuppikiviä on varsinkin maan länsi- ja eteläosissa. Suomesta tunnetaan yli 350 kuppikiveä. Niiden käyttö on jatkunut historialliseen aikaan, syrjäisillä paikoilla 1900-luvulle.[2][3] Tällöin niiden käyttö on liittynyt esimerkiksi sairauksien parantamiseen.[4]
Kivien kuoppien merkityksestä on useita oletuksia ja kansanperinteitä. Usein kivet ovat uhripaikkoja. Uhreja, kuten viljaa, jätettiin kiven koloihin suvun vainajille, haltijoille tai maahisille sato- ja pyyntionnen toivossa.[3][5][6] Jotkut uskoivat, että kuoppiin jääneellä sadevedellä on parantava vaikutus.[1] Loitsuissa myös kipuja ja vaivoja karkotetaan kiven reikiin.[3] Ruotsissa kuppikivien katsotaan olleen käytössä jo kivi- ja pronssikaudella. Niiden on oletettu liittyneen auringonpalvontaan ja hedelmällisyysmenoihin, myöhemmin myös vainajien palvontamenoihin.[3]  
 
Uskotaan myös, että kuvan kuppikivi on toiminut myös ns. kouraisukivenä, josta karjalainen kauppamies kouraisi muinoin onnea kauppareissulle lähtiessään.  Karjalaiset olivat kovia kauppamiehiä ja keskiajalla Karjalassa mies ei ollut mikään mies, ellei ollut Konstantinopolissa käynyt. Jo silloin Turkki oli suosittu matkailukohde.
 
Kuvan kiveen liittyvä tarina on ihan hyvä, mutta monta kertaa hyvä tarina on ikävässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Jututin erästä arkeologia kiveen liittyvistä uskomuksista, ja hänen mielestään kuvan kivi on mielenkiintinen luonnonnähtävyys, mutta tieteellistä näyttöä muusta ei sitten olekaan.

 

 

 

Erilainen Tuntematon sotilas
03.10.2014, 18:52
 
Älkää hyvät ihmiset lukeko tätä tyhjänpäiväistä kirjoitusta, vaan käyttäkää aikavähänne hyödyllisesti ja kuunnelkaa Yle Areenalta heti paikalla Tuntemattoman sotilaan kuunnelmaversio. Se on ihan erilainen versio kaikille tutusta romaanista. Kuunnelman ensimmäinen osa on kuultavissa enää neljä päivää, joten siitä vain kuuntelemaan.
 
Uutta ja erikoista Tuntemattoman kuunnelm versiossa on se, että sotamies Rahikaisen sanotaan suoraan olevan ihmiskauppaa harrastavan ihmishirviön, kapteeni Kaarnan väitetään olevan natsin ja sotamies Sihvosen lievästi kehitysvammaisen. Jos nyt joku oli lievästi kehitysvammainen, niin sellainen oli sotamies Riitaoja.
 
Rahikainen ei ollut minusta ihmishirviö eikä pidetty Kaarna natsi. Muuten yksi suomalaisen elokuvan järkyttävimmistä kohtauksista on Kaarnan kaatumiskohtaus Tuntemattomassa sotilaassa ja sen kanssa järkyttävyydestä kilpailee Simpauttajan Hilppa Ryynäsen kaatuminen.
 
Simpauttajan kohtauksessa sotainvalidi Hilppa Ryynänen lankeaa maatalousaskareita suorittaessaan pellolleen jonkun sairauden satuttamana. Hilpan vähämielinen poika Otto huutaa hädissään äidilleen, että "äeti, äeti, issee viskas!". Hilppaa näyttelevä Veikko Tiitinen ei voi myöntää heikkouttaan, vaan väittää raivoissaan, että "ei ou viskannu. Minähän istun tässä, kun tämä on minun pelto". Suomalainen mies ei anna helpolla periksi.
 
Muistin tuon kohtauksen uutta Tuntematonta sotilasta ensi kertaa katsoessani. Siinähän samainen Veikko Tiitinen näyttelee kapteeni Kaarnaa, joka on juuri väitellyt lähettinsä Mielosen kanssa, että onko se tankki vai panssaritorjuntatykki, joka sivaltelloo. Sitten kranaatti tappaa Kaarnan, joka ei voi kuollessaankaan antaa periksi, vaan väittää viime sanoikseen, että "tankki se on perkele". Siinäkään suomalainen mies ei antanut helpolla periksi.
 
Kohtaus on järkyttävä, mutta minua tämä kohtaus alkoi elokuvateatterissa sopimattoman kovasti naurattamaan, kun muistin Simpauttajan tapauksen, jossa Veikko Tiitistä oli viskannut edellisen kerran.

Puheeksiottokeskustelu
02.10.2014, 18:03
 
Onneksi nykyään työmaajuopottelu on maassamme ihan lapsen kengissä, sillä työnantaja on velvollinen puutumaan nopeasti asioihin puheeksiottokeskusteluin ja hoitoonohjauksin. Panu Rajalan Olavi Paavolais-kirjasta ilmenee, että asiat eivät olleet niin hyvällä tolalla 60-luvun Yleisradiossa, jossa tunnettu sekakäyttäjä ja kulttuurihenkilö Olavi Paavolainen toimi Radioteatterin johtajana.
 
Olavi Paavolaisen alaisena työskenteli Harri Kaasalainen. Tämä piti esimiestään esikuvanaan ja koetti kaikin tavoin jäljitellä tätä. Esimiehen vaikutus ei ollut pelkästään myönteinen. Kun ystävien lähetystö kävi pyytämässä, että johtaja Paavolainen pitäisi silmällä alaisensa alkoholinkäyttöä, Olavi vastasi tuohtuneena: “Herra Jumala, minähän olen jatkuvasti sanonut Harrille, että sinä et saa pitää ginilasia kirjoituspöydällä, se on pantava ikkunalaudalle verhon taakse!”
 
Muistanpa samankaltaisen tarinan Heinolan kaupungin historiasta. Kauan kauan sitten kaupungin hevosmiehenä pitkään toiminut miehenpuoli oli vuosikymmeniä lähtenyt töihin Jaloviinapullon kanssa. Ongelmia ei syntynyt, koska hevonen pitäytyi päihteettömässä elämäntavassa ja hallitsi tehtävänsä. Kun uudet tuulet alkoivat puhaltamaan työelämässä, ohjattiin tämä hevosmies kaupunginjohtajan puhutteluun.
 
Silloinen kaupunginjohtaja  keskusteli ymmärtäväisesti alaisensa kanssa ongelmasta ja kaivoi sitten lopuksi oman työpöytänsä laatikosta oman Jaloviinapullonsa ja totesi mietteliäästi, että "tästä samasta asiastahan myös minua on usein arvosteltu".

Orankivaara
02.10.2014, 18:04
 
Uutisvuodosta koko kansalle tutuksi tullut Jari Tervo on toiminut siinä sivussa myös kirjailijana ja julkaisi juuri muistelmiensa toisen osan nimeltään Revontultentie. Muuten hyvä ja uskottava kirja, mutta yksi seikka vaikuttaa epäuskottavalta ja se yksityiskohta saattaa kirjan muunkin uskottavuuden kyseenalaiseksi.
 
Nimittäin peruskoululainen Jari Tervon marxilais-leniniläisen historianopettajan nimen kerrotaan olevan Orankivaara, joka mukamas on tyypillinen lappilainen, tarkemmin kolarilainen nimi, mutta niin asiantila ei ole. Tarkistin juuri puhelinluettelosta, Suomesta ei löydy yhtään Orankivaaraa. Mielestäni kenenkään uskottavan suomalaisen sukunimi ei voi olla Orankivaara. Jostain Borneon tai Sumatran suunnalta saattaa sen kaltaisia nimiä löytyä.
 
Muuten Revontultentien henkilöhahmot ovat hyvinkin uskottavia. Berliinin nuorisofestivaaleilla Jari törmää Ilkka-nimiseen Turun suunnalla vaikuttavaan kokoomuslaiseen nuorisopoliitikkoon, joka oli kiivas urheilumies ja sairaalloisen innostunut siitä muuvanniin värkistä. Hyvin todentuntuinen henkilö.
 
Lisäksi keskustalainen vähän tärkeä, mutta tomera Jorma-niminen eteläpohjalainen nuorisopoliitikko on niin etevänoloinen, että hänestä uskotaan olevan kypsemmällä iällä ainesta jopa esimerkiksi Kemijärven kaupunginjohtajaksi. Kyllä siltä Jormalta olisi sittemmin Kemijärven kaupungin johtaminenkin onnistunut.

Sputnik
30.09.2014, 17:58
 
Viime yönä yritin löytää Uukuniemen tähtikirkkaalta taivaalta sputnikkeja eli tekokuita, joiksi niitä nykyään virallisesti kutsutaan. Kuopion suurkaupungissa on niin paljon valosaastetta, ettei tähtitutkimus siellä onnistu. Yhtään en keksinyt.
 
Lapsuudessani kylmän sodan vuosina vakoilusatelliitteja oli taivas täynnä. Tosin saattaa niitä olla nykyäänkin paljon, mutta aamuinen Hesari kertoi syyn, miksi niitä ei enää näy. Tämän päivän satelliitit ovat vain sellaisia maitokannun kokoisia. Ensimmäinen sputnikki oli katiskan kokoinen ja painoi 80 kiloa.
 
En ole ainut, joka on elämässään pettynyt sputnikkien tarkkailussa. Ylen arkistosta löytyy haastattelu, jossa professori Järnefelt kertoo, kuinka hän yhdessä maisteri Pippingin ja ylioppilas Seveniuksen kanssa epäonnistuivat maailman ensimmäisen tekokuun havainnoinnissa yliopiston katolta käsin lokakuussa 1957. Tähtitieteilijät valvoivat yönsä turhaan ja Sputnik I jäi heiltä näkemättä, koska he katselivat väärään suuntaan.
 
Itsensä pöhköiksi lukeneilta tiedemiehiltä jäi siis sillä kertaa sputnikki näkemättä, vaikka kaikki muut kansalaiset siinä onnistuivat. Tosin monet suomalaiset eivät uskoneet Neuvostotekokuuhun, vaan uskoivat vain ryssän ampuneen huopatossun taivaalle.
 
Tähtitieteen professori Järnefeltin haastattelun kuulee tästä linkistä:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/sputnik_taivaalla_1957_25270.html#media=25274
 
 

Myrskyn jälkeen
30.09.2014, 10:31
 
Myrskyn jälkeen on poutasää Uukuniemen Pyhäjärvelläkin. Tosin ei voi väittää, että metsässä ei liikahda lehtikään. Tuuli pikemminkin taas nousee ja voimistuu ja syksyn tuuli mukanaan vie kesän muistotkin. Metsään on tullut siis syys, lohduton yön hämäryys.
 
Mutta onneksi rajalla on rauhallista. Venäjän puolen vartiotornikin on miehittämättä. Olisiko vartiomies eksynyt Ukrainan aroille. Eikä hyvän mökkinaapurin Vladimir Putinin vaatimattoman datsan suunnalta kuulu mekastusta. Putinin, joka alunperin oli Savon Sanomien mukaan Savon Pulkkisia, kesämökki on tiettävästi tuossa ihan lähellä Lahdenpohjan liepeillä.
 
Nuorempana hän lomaili vähän kauempana Kiimajärven rannalla Karjalan kannaksen suunnalla. Lienee mies jo vanhentunut ja rauhoittunut seksuaalisessa mielessä ja keskittynyt ulkopoliittisiin asioihin, joka on harmi koko ihmiskunnalle.

 

 

 

Maailmanpolitiikan arkipäivää
28.09.2014, 16:37
 

Kyllä on sitten tänä syksynä pihlajanmarjaa niin että. Jonkun pitäisi keksiä noillekin metsiemme mätäneville C-vitmiinirikkaille miljoonille hyötykäyttöä. Nuoruudessani pihlajanmarjoista valmistettiin Sorpus-merkkistä väkijuomaa, jota alan miehet arvostivat hyvän hinta-laatusuhteen vuoksi.
 
Vanha kansa uskoi, että hyvä pihlajanmarjasyksy ennustaa sotaa. Nähtäväksi jää, pitääkö uskomus paikkansa. Ajanmerkit ovat huolestuttavia. Itsekin pelästyin männä viikolla, kun Kuopion kadulla saapasteli nuoria ryhdikkäitä ulkomaalaisia maastopukuisia miehiä. He eivät todennäköisesti olleet pieniä vihreitä Putinin miehiä, koska puhuivat saksaa; tai sitten venäläiset ovat todella ovelia ja puhuvat hämäysmielessä saksaa.
 
Työpaikalla asiantuntija onneksi rauhoitteli minua ja epäili miesten olleen saksalaisia hirvimiehiä. Hallmanneilla on kuulema vanha perinne kutsua ulkomaalaisia metsästysvieraita. Turhaan siis pelästyin, että taas ovat Suomen herrat menneet sopimaan kansalta salaa jotain kauttakulkusopimuksia.

Yksityinen sektori
27.09.2014, 19:13
 

Yksityistäminen on nykyään vallan jonkinlainen muotioikku, ja sen avulla monet uskovat pelastavansa isänmaan. Vaikka Heinola onkin Hämettä, niin siellä on yksityistämisen saralla jo tehty sellaista, mitä muualla ymmärtääkseni vasta suunnitellaan. Ennen kaupunki omisti kuvan pesulan, mutta nyt uudet tuulet näköjään puhaltavat kaupungin kunnalliselämässä, ja Heinolassa on katsottu, ettei pesulatoiminta välttämättä olekaan julkisen sektorin tehtäviä.
 
Pesula on yksityistetty ja ainakin rakennuksen ennen hieman ankea ilme on muuttunut pirteämmäksi. En tunne tilannetta, mutta epäilen myös hintojen nouseen. Pesula on nimeltään Tango ja se on ihan hyvä nimi pesulalle. Ilmeisesti omistaja on musiikkimiehiä.
 
Alunperin kuvan pesularakennus oli osa Heinolan ohraviinatehtaan rakennuskombinaattia. Muistelen lukeneeni, että muu osa tehtaasta tuhoutui pommituksessa, joka taisi tapahtua jo pari päivää ennen Jatkosodan virallista alkua. Siinä pommituksessa 16 ihmistä sai surmansa ja 18 rakennusta tuhoutui. Pahemminkin olisi voinut käydä, mutta myöhemmin Kouvolan hovioikeuden presidenttinä toiminut Heimo Lampi ampui virallisen tilaston mukaan pommittajista alas 2,5 konetta; ihmettelen, miten se kolmannen koneen puolikas pysyi ilmassa.
 
Lampi on julkaissut muutaman romaanin ja hän liittyy Suonenjokeen ja vähän Kärkkäälänkin suuntaan siten, että Lammen esikoisromaani Lähimmäistäsi niinkuin itseäsi, ja varsinkin eräs kirjan henkilöistä kytkeytyy vankasti Kärkkäälän historiaan, vaikka muuten tapahtumat sijoittuvat Halolanmäelle. Lampi sai idean kirjaansa toimiessaan auskultanttina Suonenjoella.
 
Mielestäni Lähimmäistäsi niinkuin itseäsi-teos ei sisällä mainittavia romaanitaiteellisia arvoja; saattaa jopa olla, että se on toinen niistä kirjoista, joita en ole jaksanut loppuun lukea. Toinen kesken jäänyt kirja oli SMP:n puoluesihteeri Eino Poutiaisen muistelmateos Melkosien kovaa leikkiä.
 
Heinolan pommitusten syytä on ihmetelty, koska kaupungin ei pitänyt olla venäläisille mitenkään merkittävä kohde.  Selitykseksi on tarjottu sitä, että Pääesikunnan tiedotusosasto sijaitsi kaupungin lähistöllä. On myös puhuttu, että kaupungin paperitehtaalla olisi toiminut huippusalainen trotulitehdas.
 
Heinolan pommitus aiheutti myös sellaisen vahingon, että yksi osuma tuli tuomiokunnan arkistoon ja tärkeitä asiapapereita tuhoutui. Kuitenkin kuulemma sekä asiakkaat, että henkilöstö olivat tyytyväisiä tapahtuneeseen. Moni ongelma ratkesi saman tien kätevästi. Näin paljasti eräs huippujuristi muistelmisaan, hän oli silloin töissä tapahtumapaikalla.

Huumepullapoliisi
26.09.2014, 18:23
 
Kuopion poliisien huumekohusta palaa mieleeni eräs maailman hauskimmista tapauksista, jonka joku elokuvantekijä voisi hyödyntää tulevassa toiminnassaan. Kauan kauan sitten  Äänekosken putkassa oli säilössä asiakas, jonka tyttöystävä halusi vilpittömästi piristää vangitun pitkää päivää. Niinpä hän leipoi ilmeisesti oman reseptinsä mukaan herkulliset kahvipullat yljälleen.
 
Paikallinen poliisi ei kuitenkaan suostunut toimittamaan herkkuja vangitulle ja pullat päätyivät lopulta haaskuuseen laitoksen roskakoriin. Sieltä ne kuitenkin kaivoi esille hyötykäyttöön  joku ilmeisen taloudestaan tarkka poliisimies, joka ihan perustellusti oli sitä mieltä, ettei Jumalan viljaa pidä heitettämään haaskuuseen.
 
Pullakahvit nautittuaan poliisimies istui virka-auton rattiin ja suoritti virka-ajon Äänekosken poliisilaitokselta Suolahden poliisilaitoksen seinään. Ilmeisesti pulliin oli ripoteltu normaalia enemmän unikonsiemeniä tms. ajotaitoa heikentävää.Tapauksesta taisi nousta vallan rikosprosessi, mutta muistelen, ettei roskisdyykkarina toiminutta konstaapelia sentään tuomittu huumautuneena ajosta, joka oikein onkin.

Rynnäkkö poliisiasemalle
25.09.2014, 18:24
 
Kuopio on säilynyt edelleenkin median huomion keskipisteessä, vaikka makkaraperunakohu näyttääkin jo laantumisen merkkejä. Eilisten lööppien suurin uutinen oli sitten se, että Oulun poliisilaitoksen miehet olivat hyökänneet Kuopion poliisilaitoksen tiloihin. Kuopiolaisten sitkeästä vastarinnasta huolimatta poliisilaitos oli ratsattu huumerikosepäilyjen vuoksi ja kolme poliisia oli viety poliisin pahnoille. 
 
Poliisin pahnoille viedyt olivat varmaankin hieman kulunutta lehtimiesilmausta käyttäen ns. poliisin vanhoja tuttuja. Lööpit eivät kertoneet poliisien poliisin pahnoille viemisen tarkkaa syytä, mutta koska kyseessä on huumejuttu, epäilen, että poliisin pahnoille päätyneet oli tavattu itseteossa pössäyttelemässä huumetupakoita poliisilaitoksen pannuhuoneessa.
 
Muuten erittäin katsotun poliisilaitosten elämää käsitelleen Tosi-Tv:n suosituimmat jaksot oli kuvattu Kuopiossa, ja mielenkiinnolla jään odottamaan, että tallennettiinko oululaisten tinanappien suorittaman rynnäkön yksityiskohdat nauhalle. Se olisi varmastikin kiinnostavin jakso Tosi-Tv:n historiassa.
 
Ja saattaisi se rynnäkkövideo sisältää niin paljon vauhtia ja vaarallisia tilanteita, että se kilpailisi jännittävyydessään alla olevan Kuopion poliisien kuvaaman takaa-ajovideon kanssa. Tämän savolaisen takaa-ajon rinnalla amerikkalaisten elokuvien takaa-ajokohtaukset ovat pelkästään harrastelijamaista puuhastelua.
http://www.youtube.com/watch?v=V3vhW3rUL7U
 

Makkaraperunakohu
24.09.2014, 19:00
 
Kyllä Kuopiossakin sattuu ja tapahtuu, sillä pohjimmiltaan Kuopiokin on paheellinen ja intohimoja kuohahteleva kaupunki, mikäli iltapäivälehtiin on yhtään uskomista ja miksipä niihin ei olisi uskomista. Kuopion makkaraperunatapaus näyttää olevan lööppien ykkösaihe, vaikka ainakin Syyrian rintamalla tapetaan ihmisiä kasapäihin ja vaikka Ukrainan tulitauko on pelottavan hauras.
 
Ilta-Sanomien mukaan makkaraperunatapahtumaketju sai alkunsa sinällään koskettavasta uutisesta: nuori nainen kertoi Facebookissa, miten hän oli auttanut iäkkäämpää miestä Kuopion Hesburgerissa. Nainen kertoi sunnuntaina sattuneesta tapauksesta, jossa mies oli pudottanut makkaraperuna-annoksensa Hesburgerin lattialle. Henkilökunta oli ylenkatsonut tilannetta, eikä rientänyt auttamaan. Sen sijaan nuori nainen itse puuttui tilanteeseen ja osti miehelle uuden aterian.
 
Kyseisen nuoren naisen Facebook-kirjoitus oli tiistai-iltaan mennessä kerännyt 55.000 tykkäystä ja uskon lukeman olevan urheilukielellä vasta verryttelyä.  Suomen kansan oikeutettu viha on nyt kohdistunut Kuopion Hesburgeriin ja saanut dramaattisia muotoja.
 
Ilta-Sanomat toteaa, että pikaruokaravintolan työntekijät ovat joutuneet aggressiivisen nimittelyn kohteeksi, ja lehti jatkaa, että työntekijöitä on myös huoriteltu. Henkilökunta pelkää turvallisuutensa puolesta ja  Hesburger on joutunut järjestämään työntekijöille ammattiauttajan apua. 
 
Muuten noin kaksi viikkoa sitten omassa Wanha Valio-nimisessä ruokapaikassani myös minulta, toiselta vanhalta mieheltä ja tohelolta, putosi kukkurapintaan mätetty tarjotin lattialle seurauksella, että herkulliset ruoat levisivät lattialle ja lasikin hajosi siinä tohakassa tuhansiksi päreiksi, kuten hieman alatyylisesti sanotaan.
 
Liikkeen kiinalaishenkilökunta ei minulle nauranut, vaan nuolena he syöksyivät paikalle siivousvälineiden kera eivätkä he huolineet maksua uudesta tuhdista ruoka-annoksesta eivätkä tuhansiksi päreiksi pirstoutuneesta lasista.
 
 

 

 

 

 

Lumisade yllätti Itä-Suomen jalkapalloilijat
23.09.2014, 18:34
 
Yleensä syksyn ensimmäinen myräkkä yllättää pelkästään Etelä-Suomen autoilijat, mutta öylönnä lumisade yllätti myös kuopiolaiset jalkapalloilun ystävät. Olin sonnustautunut otteluun sopivalla vaatetuksella, eli pilkkivarusteilla, mutta siitä huolimatta aurinkokatsomossakin aisti hyvin raikkaan ilman.
 
Ei ollut ollenkaan sellainen painostava helle, kuten tällä kaudella monta kertaa on ollut. Myönteistä oli myös se, ettei aurinko päässyt häikäisemään ja että puoliajalla kenttäkuuluttamosta käsin soitettiin tunnelmaan harvinaisen huonosti sopivaa Tapani Kansan Kesän lasta.
 
Kupsin ja FC Lahden peli oli jännittävä ja tapahtumarikas. Koko pelin ajan jännitin kaataako myrsky katsomon, mutta se vain huojahteli eikä kaatunut. Merkittävin tapahtuma ottelussa oli, kun trombi alkoi pyörittelemään ilmassa kentänreunan painavia mainostauluja siihen malliin, että pelkäsin jo henkilövahinkojen vaaran olevan ilmeinen.
 
Talven tulon myötä osoittaa suomalainen jalkapalloilu selviä nousun merkkejä. Eilisen pelikierroksen seitsemästä maalista tekivät suomalaiset peräti kaksi ja se on ennätysmäisen paljon. Keskuskentälläkin molempien joukkueiden afrikkalaistaustaiset pelaajat vaikuttivat pyryn keskellä aika vaisuilta ja koti-ikäväisiltä.
 
Muuten siinä asiassa on varmasti jokin vankka logiikka, vaikka minulle se ei täysin avaudu, että ylimmän sarjatason ottelua pelataan lumipyryssä myöhään maanantai-iltana. Tosin muihin otteluihin verrattuna Kuopiossa oli yleisöryntäys, eli 1316 katsojaa, mutta itse pääsin laskuissani vain 316 asti. Mutta he olivat todellisia jalkapalloilun ystäviä ja tosi miehiä, koska tuollaiset vaativat olosuhteet erottavat miehet pojista.
 
Jalkapallokierroksen parhaat palat näkyvät tästä linkistä:
http://www.iltasanomat.fi/veikkausliiga/art-1288741680170.html?pos=ksk-trm-jlka-ospu

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti