keskiviikko 9. toukokuuta 2018

Kupsin vaisut kotipelit jatkuvat

Kupsin vaisut kotipeliesitykset jatkuivat eilen, jolloin joukkue kohtasi Kuopion Keskuskentällä Turun Interin joukkueen jalkapalloilun merkeissä. Vierasjoukkue hallitsi peliä suvereenisti. Kulmapotkuja vieraat saivat peräti 12 kpl kotijoukkueen joutuessa tyytymään kolmeen. Myös maalivahtien torjuntatilasto on surullista katsottavaa. Interin maalivahti Moisanderin tarvitsi torjua koko ottelussa yhden ainoan kerran, mutta sen sijaan Kupsin Miikka Töyräs joutui venymään parhaimpaansa peräti kuusi kertaa ja joukossa oli pari unelmapelastusta.

Jos jotain myönteistä pitää Kupsin eilisestä vaisusta peliesityksestä hakemalla hakea, niin se on se, että joukkue onnistui kuitenkin tekemään viisi maalia; tosin mitään muuta joukkue ei juuri tehnytkään. Lisäksi totuuden nimessä on myönnettävä, että ainakin kaksi maaleista oli ns. tsäkämaaleja. Sen sijaan Interin ainut oli hyvin taidokkaasti viimeistelty. Ottelu siis päättyi kotijoukkueen voittoon 5 - 1, joka lopputulema ei kerro totuutta pelitapahtumista. Paljon on kuopiolaisten betrattava kauden mittaan, jotta sarjapaikka varmistuu.

Tilastollisena erikoisuutena mainittakoon, että kun tähän asti Kupsin seitsemässä pelistä tekemässä parista kymmenestä maalista  ovat vastanneet Karjalaiset, Pennaset, Savolaiset yms. jalkapalloa harrastavat suomalaisnuorukaiset, niin eilen Kupsin viimeisen täysosuman teki ulkomaalainen ammattilaisjalkapalloilija Ats Purje, joka on virolainen harhaanjohtavasta suomalaissukunimestään huolimatta.

Kommentit (0)



12 pahvilaatikollista ja yksi matkalaukullinen rahaa

Eduskunnan taloudenhoitajan Pertti Rosilan ratkiriemukkaista muistelmista palautui mieleeni ns.  Feiringin-tapaus 50 vuoden takaa. Silloinhan silloisen eduskunnan taloudenhoitajan Björn Feiringin jouduttua sairauslomalle, hänen mustasukkaisesti varjelemansa kassaholvin kätköistä löytyi sen ajan mittapuun mukaan hirmuinen rahasumma.Taloudenhoitajalta oli vuosikymmenien varrella jäänyt tilittämättä kansanedustajien palkoista verot ja sotut, josta asiasta tulee helposti sanomista.

Muistanpa, että Savossa pienviljelijä-metsurit yrittävät hahmottaa mielessään  kavalletun rahan määrää ja puhuttiin, että sen siirtämiseen olisi tarvittu kuorma-auto ja koska Helsingin herrat olivat pimittäneet unohdetulta kansalta kuorma-autollisen rahaa, kääntyi SMP:n kannatus jyrkkään nousuun.

Luulo ei ole tiedon väärti. Seteleitä oli 12 pahvilaatikollista ja lisäksi yksi matkalaukullinen, joten kyllä tuollainen määrä olisi helposti mahtunut vaikkapa Hiaceen. Lisäksi ilmeisen rehellinen siivooja löysi myöhemmin vielä pari tuhatta markkaa. Silloisia seteleitä oli noin 12 miljoonan arvosta, joka nykyrahaksi muutettuna merkitsee kohtalaista Lotto-voittoa, eli 25 miljoonaa euroa.

Wikipedia kertoo tapauksesta seuraavaa:

Björn Feiring (6. maaliskuuta 1903 Helsingin maalaiskunta − 12. heinäkuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen lakimies ja pitkäaikainen eduskunnan taloudenhoitaja.

Björn Feiring tuli ylioppilaaksi vuonna 1921, suoritti ylemmän oikeustutkinnon ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi vuonna 1929 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1931. Vuosina 1929−1931 hän toimi notaarina valtiovarainministeriössä, vuosina 1932−1939 toimistopäällikkönä valtiontalouden tarkastusvirastossa, vuosina 1939−1940 toimistosihteerinä ulkoministeriössä ja vuodesta 1940 eduskunnan taloudenhoitajana.

Björn Feiring joutui jättämään virkansa vakavan sairauden vuoksi syksyllä 1967, jolloin eduskunnan oli palkattava hänelle sijainen. Sijainen löysi eduskunnan taloustoimiston kassaholvista − pöytälaatikoista, kirjekuorista, matkalaukuista, pahvilaatikoista ja lattialla lojuneiden paperien alta − käteistä rahaa yli 16 miljoonan markan arvosta. Oikeuskansleri Jaakko Enäjärven asiassa keväällä 1968 tekemästä tutkimuksesta ilmeni, että Feiring oli vuosina 1944−1947 osittain ja sen jälkeen kokonaan jättänyt suorittamatta valtiolle ennakonpidätyslain mukaiset verot ja sosiaaliturvamaksut maksettuaan sitä ennen kansanedustajille palkat käteisenä.

Tästä huolimatta eduskunnan tilintarkastajat olivat vuosittain hyväksyneet tilit; tilintarkastuskertomuksia ei kuitenkaan löytynyt kaikilta vuosilta.  Tapahtuneen paljastuminen vasta sen jatkuttua pitkälti yli 20 vuotta johtui siitä, että Suomen Pankin virkamiehet olivat eduskuntaa kohtaan tuntemansa kunnioituksen vuoksi uskoneet kaiken olleen kunnossa. Feiring ei myöskään ollut päästänyt ketään muita kassaholviin. Hän ei kuitenkaan ollut käyttänyt rahoja millään tavoin hyväkseen, vaan oli itse elänyt erittäin vaatimattomasti, miltei kurjasti.

Tapahtuneesta nosti eduskunnassa erityisen kovan melun Suomen Maaseudun Puolueen puheenjohtaja ja silloin ainoa kansanedustaja Veikko Vennamo. Vuoden 1970 eduskuntavaalien jälkeen SMP:n 18-henkinen eduskuntaryhmä laati asiasta syytekirjelmän Björn Feiringiä, eduskunnan pääsihteeriä Olavi Salervoa ja eduskunnan tilintarkastajia vastaan. Tällöin oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi rajoitti syytteen asiasta koskemaan vain taloudenhoitajana toiminutta Feiringiä. Syksyllä 1971 SMP:n eduskuntaryhmä vaati syytteen nostamista syksyllä 1970 eläkkeelle jäänyttä Enäjärveä vastaan valtakunnanoikeudessa hänen vapautettuaan syytteestä jutun asianosaiset Feiringiä lukuun ottamatta.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi tämän jälkeen, ettei asian viemiseksi valtakunnanoikeuteen ollut perusteita, mutta antoi Enäjärvelle huomautuksen. Eduskunta hyväksyi perustuslakivaliokunnan kannan äänin 158−18 SMP:n jäädessä yksin vähemmistöön.  Juttu siirtyi Feiringin osalta keskusrikospoliisille, mutta asian poliisitutkimus kesti niin kauan, että Feiring kuoli ennen kuin jutun oikeuskäsittely ehti alkaa


Kommentit (0)



Rytkösiä

Eduskunnan ex-talouspäällikön Pertti Rosilan muistelmakirja Arkadianmäen kirstunvartija eroaa perinteisistä virkamiesten muisteloista sikäli, että se on niin ilkeän hauska, että minä vakavamielinen konservatiivisuuteen taipuvainen vanha herra joudin päästämään monta kertaa suorastaan selkäkeikkanaurun.

Kirjan lukeminen oli vapauttava kokemus, koska koko ikäni minua on vaivannut sitkeä tunne, että olen huono ihminen, mutta kun luin Rosilan muisteloita eräiden maamme johtavien päättäjien ketkuiluista ja puliveivailuista, aloin tuntea, että olen oikeastaan kohtuuttoman hyvä ihminen enkä ole osannut pitää puoliani elämässä. Kesäloma on kohta alkamassa ja Rosilan kirjan innoittamana aion lähestyä esimiestäni ja vaatia kunnon tila-autoa käyttööni lomamatkalleni Savoon ja myös kuljettajan sille olisi iloinen ylläri, koska muutkin kuulema niin tekevät.

Yhtä asiaa en kyllä Rosilan muisteloista ymmärrä. Hän korostaa sitä, että nykyään meno eduskunnan saunassa on siistiytynyt eikä enää tarviste pelätä, että aamulla saunaan mentäessä lauteilta ja lauteiden alta löytyy rytkösiä. Jostain syystä rytköset on kirjoitettu pienellä. Muistan kyllä, että Ylä-Savosta oli kaksikin SKDL:n Veikko Rytköstä eduskunnassa, mutta heidän nimensä kirjoitetaan isolla.

Toinen Rytkös-Veikko oli muuten ammatiltaan raittiussihteeri, mutta toinen Veikko Rytkönen ei ollut mikään raittiussihteeri.



Kommentit (1)



Suurtulva

Kyllä on mualiman kirjat sekasi ja lopunaikojen mekkejä kyllä näkee, kun viittii vähänkin tsiikata ympärilleen; niitä ei tartte kavereilta kysellä. Suonenjoen Kärkkäälän Petäisen järvi ei ole tähän asti todellisuudessa ollut järvi vaan merkittävä haukikosteikko. Mutta nyt Petäinen on kasvanut yllättäen ihan oikeaksi järveksi.

Koskaan ennen ihmiskunnan historiassa ei ole Petäisen kuulu Uimakivi ollut kokonaan veden alla, mutta nyt on. Eittämättä talvi oli ennätysluminen ja varmasti lumi oli vesipitoistakin, mutta se ei riitä selittämään sitä, miksi Petäisen järven vedenpinta on puolisen metriä normaalia kevätkorkeutta korkeammalla.

Luulen, että ennätystulvan selitys löytyy majavasta, tuosta maamme rantametsien latuskahäntäisestä mestari-insinööristä. Luulen, että Petäisen jokeen on majava-ystävämme rakentanut padon. Lähden nyt tutustumaan tulvatilanteeseen ja tarpeen vaatiessa olen valmis käynnistämään pelastustoimet, joten kaikki Kärkkäälän avuttomat naiset, lapset ja vanhukset voivat nukkua yönsä rauhassa. Tulva ei edellytä kylän evakuointia.

Ja aionpa pelastustoimien yhteydessä myös vapauttaa katiskallisen haukia. Nimittäin Askolan Ollin katiska oli varastoitu ihan kuten ennenkin, eli kauaksi rannasta, mutta nyt tulvavesi oli kohonnut katiskalle asti ja pyydys huojui siihen malliin, että se oli ilmeisesti täynnä haukia. Saas nähdä, rikkoontuuko Kärkkäälän ennätys; muistan isävainaallani olleen parhaimmillaan 16 haukea samassa katiskassa.

Kommentit (2)


Naatitaan Nissilä

Ennen sarjakauden alkua Helsingin Sanomat ennusti, että jalkapallon Suomen mestaruudesta kamppailevat tänä vuonna Hjk, Sjk ja Kups. Ennuste vaikuttaa asiantuntevalta, mutta ei ole sitä. Vaikka Kups on aloittanut kauden vaisusti, on se kuitenkin pystynyt voittamaan vieraskentällä sekä Hjk:n että Sjk:n selvin lukemin, joten jalkapalloilun todellisen asiantuntijan silmin Kupsin mestaruus vaikuttaa jo tässä vaiheessa selviöltä.

Mutta kaikkeen minunkaan asiantuntemukseni ei riitä. Nimittäin jokunen päivä sitten uskalsin väittää, että hyvän maalintekijän sukunimen tulee olla nen-päätteinen. Myönnän olleeni väärässä. Kups on tällä kaudella tehnyt joukkueista eniten maaleja eli peräti 12 kpl ja niistä 11 ensimmäistä siunaantuivat Pennaselle, Karjalaiselle, Savolaiselle ja Niskaselle, mutta eilen joukkueen 12. maalin tekikin Nissilä, ei siis Nissinen, kuten selostajakin jossain vaiheessa erheellisesti väitti. Täysin epäsavolaisesta sukunimestään huolimatta Urho Nissilä on kuitenkin Kupsin kasvatteja.

Maali oli niin jäätävän rauhallisesti tehty, että se kannattaa katsoa, vaikka se onkin tämän alla olevan pitkän videon lopussa. Maali on niin nautinnollinen, että mieleni teki huutaa, että Urho, Urho, elä laakase, naatitaan, kuten Aalis Rytköselle joku neitonen kirkuen huusi 50 -luvulla Vänärillä.
https://www.youtube.com/watch?v=j_ndZm2Nr5A

Kommentit (0)



Trump ja Ruotsi

Ilmiöillä on selityksensä, ja kun lukee enemmän, niin luulee vähemmän. Ari Haasion, Anu Ojarannan ja Markku Mattilan uutuusteoksessa Valheen jäljillä kerrotaan selitys sille koko sivistynyttä maailmaa mietityttäneelle tapaukselle, että minkä vuoksi presidentti Donald Trump väitti vähän aikaa sitten, että Ruotsissa olisi juuri tapahtunut pöyristyttävä terroriteko. Tuosta pöyristyttävästä terroriteosta eivät kuitenkaan itse ruotsalaiset  tienneet mitään.

Tuon väitteen jälkeenhän Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt epäili tunnetun raittiusmies Trumpin poltelleen jotain ja vaikka  ties mitä. Itse epäilen polttelun tapahtuneen salassa Valkoisen talon pannuhuoneessa.

Valheen jäljillä -kirja paljastaa, että pöyristyttävä terroriteko tosiaan oli tapahtunut. Itsemurhaiskussa oli kuollut peräti 85 ihmistä. Mutta Ruotsissa se ei tapahtunut, vaan Pakistanin Sehwan - nimisessä kaupungissa. Ilmeisesti Usa:n presidentiltä olivat menneet sekaisin toisiaan hieman muistuttavat sanat Sehwan ja Sweden, joka tarkoittaa amerikan kielellä Ruotsia.

Vakoiluun erikoistunut entinen Helsingin Sanomien toimittaja Jukka Rislakki paljastaa muistelmateoksessaan Mullistusten mies, että hän oli tutkimuksissaan saanut selville, ettei Trumpin kotona ole yhtään kirjaa. Se on tietysti hyvin huolestuttava tieto ja pitää vain toivoa, että asian selityksenä on se, että Usa on tietotekniikassa edistynyt niin pitkälle, että presidentti Trump on siirtynyt nykyaikaisiin e-kirjoihin.

Kommentit (0)



Historian ironiaa

Suurta historian ironiaa on se, että 1930-luvulla Usa:n kommunistipuolueen jäsenyyttä hakenutta Ronald Reagania pidetään miehenä, joka 1980-luvulla tuhosi Neuvostoliiton. Suurta historian ironiaa on myös se, että samaista puoluetta vuosikymmeniä johtanut Gus Hall, oli lapualaisen fasistin Vihtori Kosolan kolmas serkku. Antti Tuuri voisi mahdollisessa tulevassa pohjalaisromaanissaan huomioida tämänkin hykerryttävän seikan.

Miesten yhdennäköisyyskin oli kiistaton. Molemmat olivat lujatahtoisen näköisiä miehiä, jotka eivät ihan helpolla mielipiteitään muuttele. Sen verran Kosola oli kuitenkin liberaaliuteen taipuvainen, että muistelmissaan hän paljastaa pelastaneensa henkensä kaupalla Lapuanjoesta sinne pudonneen kommunistin. Tiedä vaikka pudonnut olisi ollut Berliinissä olympiakultaa voittanut Lauri Koskela, jonka lapualaiset muiluttivatkin kerran.

Itse epäilen, että Ronald Reagan saattoi vallan mainiosti olla FBI:n asialla pyrkiessään puolueen jäseneksi. B-luokan näyttelijänä hän olisi varmasti pystynyt tarvittaessa näyttelemään myös kovaa kommunistia. Wikipedia paljastaa, että Gus Hallin lähimmät ja luotettavimmat puoluetoverit olivat liittovaltion poliisin tiedottajia. FBI saikin heidän avulla tietoonsa senkin, että Hall sai Neuvostoliitosta vuosikymmenien saatossa kymmeniä miljoonia dollareita, joista pieni osa käytettiin Hallin Arvo-pojan avoautoon. Asia tuntuu vähän Tuurin romaaneista tutun Hakalan veljessarjan toilailulta.

Kommentit (0)



Ronald Reagan - työväenliikkeen mies

Näin vappuna kansainvälisen työväenliikkeen suurena juhlapäivänä meidän on perusteltu syy muistaa Usa:n edesmennyttä presidenttiä Ronald Reagania, sillä Reagankin oli työväenliikkeen miehiä. Hän oli 1930-luvulla näyttelijöiden ammattiliiton johtajia ja mies oli sen verran radikaali mielipiteiltään, että haki Usa:n kommunistisen puolueen jäsenyyttä. Tämän sangen hämmästyttävältä kuulostavan asian opin Kuopion Isänmaallisen Seuran viimeviikkoisessa tilaisuudessa, jossa filosofian tohtori Marko Junkkarinen alusti Usa:n presidenteistä.

Tosin jostain syystä Reagania ei hyväksytty puolueen jäseneksi. En tunne kovin hyvin Yhdysvaltojen poliittista tilannetta, mutta siitä huolimatta uskallan epäillä, että hakemuksen hylkääminen koitui myöhemmin miehen onneksi, koska toisenlainen ratkaisu olisi voinut katkaista hänen presidenttitiensä. Tosin olisi hän voinut menestyä kommunistinakin, sillä kommunisteilla oli Usa:ssa parhaimmillaan 100.000 jäsentä ja vallankumouksen uhkaa pidettiin todellisena.

Esimerkiksi New Yorkin senaattori Clayton R. Luskinin johtama komitea varoitti 1920-luvulla maanmiehiään 300 000 hyvin organisoituneen ja väkivaltaisen suomalaisten muodostamasta vallankumousuhasta. Siihen aikaan suomalaiset ja juutalaiset olivat Amerikassa poliittisesti hyvin vasemmalla. Kommunisteja johti vuosikymmeniä Gus Hall, joka tunnettiin alunperin Lapulla, jossa hänen sukujuurensa olivat Kustaa Hallbergina. Ehkäpä Kustaa Hallberg ratkaisi sen, ettei Reagania hyväksytty kommunistipuolueen jäseneksi ja näin ollen Kustaa vaikutti myös maan tulevan presidentin valintaan.

Gus Hall oli ainakin neljä kertaa Usa:n presidentin vaaleissa ehdokkaana, mutta jostain syystä hänen joukkokannatuksensa ei muodostunut mittavaksi. Mies oli ehkä liian pohjalaisen suorapuheinen amerikkalaiseksi poliitikoksi. Hän mm. väitti, että ihminen joko on tai sitten ei ole neuvostovastainen samalla tavalla, kuin ihminen joko on tai ei ole raskaana. Noin selkeä kannanotto sopisi ihan hyvin vaikka Antti Tuurin romaaneista tutuksi tulleiden kauhavalaisten Hakalan veljesten suuhun.

Muuten kuulun niihin harvoihin suomalaisiin, jotka ovat nähneet presidentti Ronald Reaganin läheltä. Tämä tapahtui vuonna 1988, jolloin hän vieraili Suomessa. Olin silloin töissä eräässä virastossa, jonka kirjavaraston ikkunasta seurasin, kun Reaganin auto ajoi ohi luodinkantaman päässä.

Kommentit (0)



Jalkapalloilu ja nen-pääte

Jalkapallon seuraaminen on viemässä minulta ne vähätkin hermovähät, joita vielä on ehkä jäljellä. Kupsin nuoret pelasivat talven Sm-karsintasarjassa erinomaista jalkapalloa ja voittivat kirkkaasti oman lohkonsa. Eilen marssin Keskuskentälle toivorikkaana todistamaan, kuinka savolaisnuorukaiset pyörittelevät näytöstyyliin Fc Lahden hidashoksottimiset hämäläisnuorukaiset siihen malliin, että heillä on vaikeuksia löytää takaisin kotiinsa.

Mutta eivät pyöritelleet siihen malliin, vaan ihan toisin kävi. Lahti voitti puhtaasti 2-5. Mutta selityskin asialle on selvä. Kuopiolaisten joukkueessa pelasi tällä kertaa vain yksi sukunimeltään  nen-päätteinen nuorukainen, joka oli Korhonen, kuten todennäköistä onkin. Talven karsintasarjassa joukkuesen sijaan koostui Hiltusista, Nissisistä, Räsäsistä ja Pitkäsistä. Nyt nuorten joukkueessa pelasivat vain junan tuomien jälkeläiset. Talvella kunnostautuneet nen-päätteiset nuorukaiset mahtuisivat edelleenkin ikänsä puolesta nuoriin, mutta heidät on nostettu joko Kupsin aikamiesten Veikkausliigajoukkueeseen tai Kufun Kakkosdivariporukkaan.

Kups on Veikkausliigassa tehnyt kahdeksan maalia, joiden viimeistelijät ovat Pennanen, Savolainen ja Niskanen. Kaikki siis maakunnan omia miehiä. Muistelen, että yhden syöttöpisteen on kuitenkin saanut ei-nen-päätteinen pelaaja. Muistelen myös, että jokunen vuosi sitten, kun jääkiekkoseura Kalpalla ei ollut vielä rahaa kalliisiin ulkosavolaisiin vahvistuksiin, kaikilla joukkueen 24 pelaajalla oli nen-päätteinen sukunimi.

Kommentit (0)

Stadin slangi

Koska kaikessa blogikirjoittelussa on lakia visusti noudatettava, en uskalla kopioida tähän Niin gimis on stadi -laulun sanoja tai linkkiä youtubeen esitystä kuullaksemme, koska tekijänoikeudet ovat lailla suojatut. Kyseessä ei ole kansanlaulu eikä säveltäjäkään ole maailmankuulu Trad, vaan sanat ovat lähtöisin Veikko Lehmukselan kynästä, joka kirjoitti sen Karjalan kannaksella joukko-osastonsa joulurunoksi. Runon on säveltänyt Jussi Isomeri.

Kappale tunnetaan myös nimellä Ässän kaiho.Tuo Ässä viitannee Helsingin työläiskaupungin osista koottuun joukko-osastoon, jota kutsuttiin Ässä-rykmentiksi. Mainittakoon, että Talvisodan alussa Ässä-rykmentin miehille uskallettiin jakaa kovat panokset vasta ihan viime tipassa, koska täyttä varmuutta ei ollut siitä, mihin suuntaan työläissotilaat alkavat ampumaan.

Tosin tarkkakätisiä miehiä porukassa oli, koska pataljoonan komentaja S. O.Lindgren voitti useita vapaa- ja sotilaskivääriammunnan maailmanmestaruuksia, mutta jäi siitä huolimatta osastonsa ampumakilpailussa toiseksi, vaikka ampui 197 pistettä, koska kersantti Aarne Saarinen ampui tasan 200.

Olen tässä natustellut mielessäni Niin gimis on stadi -laulun sanoja, mutta en saa niistä täysin tolkkua. Virkamiesruotsin kokeen olen läpäissyt, mutta se ei auta tässä asiassa juurikaan, koska stadin slangissa on paljon lainasanoja ainakin myös venäjästä.Itse en tunne mielenkiintoa vieraiden kielten opiskeluun, koska yritän panostaa ensisijaisesti omaan äidinkieleni hallintaan, mutta siitä huolimatta olen valmis ilmoittautumaan Kuopion kansalaisopistoon, mikäli siellä järjestetään kurssi, jolla opetellaan bamlaamaan stadin slangia.

Kommentit (0)



Niin gimis on stadi

Eilen Perjantai -ohjelmassa oli aiheena Helsinki ja ohjelma palautti mieleeni, että itsekin olen opiskeluaikaan asunut Helsingissä ja olen tavallaan vanha statin kunti, vaikka tyhmempi ei sitä heti huomaakaan. Ohjelman aikana tunsin jopa häivähdyksen omaista ikävää Helsinkiin varsinkin silloin, kun rööperiläinen pornokauppias, jonka rikosrekisteri ei liene aivan puhtoinen, vaan pikemminkin päinvastoin, vakuutti, miten kaunis on Rööperi varsinkin silloin, kun aurinko nousee tai laskee. Aion vielä tässä elämässä käydä seuraamassa Rööperin auringon eri vaiheita,

Tuo edellä mainittu pornokauppias ja alamaailman kulkija vaikutti hyvin mukavalta ihmiseltä, jolla on sivistyneet tavat ja korkea moraali. Pornokauppias kertoi mm. soittaneensa radion ohjelmapäivystykseen ja valittaneensa siitä, että eräässä tv-ohjelmassa oli kiroiltu ennen klo 21, jolloin kaikki lapset eivät vielä ole nukkumassa. Ilmeisesti tuon alan miehellä tulee olla hyvät käytöstavat ja korkea moraali, jotta hän selviää korkeaan ikään.

Parjantai - ohjelmassa tavalliset helsinkiläiset kadunmiehet -ja varsinkin -naiset lauloivat täysin rinnoin stadin kotiseutulaulua nimeltään Niin gimis on stadi ja se kappale on tämän päivää soinut mielessäni samalla tavalla kuin Lasihelmi - iskelmä soi Päätalon Kassun mielessä, ennen kuin hänet vietiin pakkohoitoon Hatanpään mielitautiparantolaan. Niin gimis on Stadi löytyy netistä monenakin versiona ja se alkaa seuraavasti:

Niin gimis on stadi,
ois toivomus snadi,
et tsiigaa sais sen vielä kerran. 

Minäkin haluaisin tsiigaa stadin vielä kerran.



Kommentit (0)



Paatelaiset

Eilen kerroin, että Mikko Paatelaisella on nimissään Veikkausliigan yhden ottelun maaliennätys; hänhän teki vuonna 2005 Pietarsaaren Jaron joukkueessa peräti viisi maalia ottelussa KTP:tä vastaan. Kuitenkaan Mikko ei ole Paatelaisten perheen paras jalkapalloilija, sillä miesten maajoukkueeseen asti hän ei ole yltänyt, kuten veljensä Mika-Matti ja isänsä Matti.

Nykyään valmentajana toimiva veli Mika-Matti Paatelainen pelasi maajoukkueen kärkimiehenä peräti 75 ottelua vuosina 1986 - 2000 tehden 18 maalia. Poikien isä Matti Paatelainen voitti 70-luvulla peräti neljä kertaa Mestaruussarjan maalikuninkuuden. Hän pelasi 47 maaottelua ja teki niissä 11 maalia. Matti Paatelainen on voittanut myös koripallon SM-hopeaa Espoon Hongan riveissä.

Paatelaiset ovat siis olleet ilmiömäisiä jalkapalloilun kärkimieslahjakkuuksia. Alan asiantuntijoiden mukaan jalkapallojoukkueen kärkimiehen tulee olla älykäs sekä röyhkeä ja ainakin Matti Paatelaisella on hyvät kärkimiehen ominaisuudet, mikäli yhtään on uskominen Wikipedian tietoihin ja miksi ei olisi uskominen.

Wikipedian mukaan:

"Matti Paatelainen palveli Yhtyneillä Paperitehtailla henkilöstöpäällikkönä ja hallintojohtajana ja väitteli kasvatustieteestä vuonna 1981 sekä toimi vs. kasvatustieteen professorina Tampereen yliopistossa. Paatelainen suoritti kaksi muutakin yliopistotutkintoa: Helsingin yliopiston voimistelulaitokselta voimistelunopettaja vuonna 1969 ja Jyväskylän yliopistosta liikuntatieteiden maisteri vuonna 1974.

Turun hovioikeus tuomitsi joulukuussa 2017 Paatelaisen kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeuteen törkeästä petoksesta ja törkeästä kirjanpitorikoksesta. Tuomio liittyi Paatelaisen taannoisiin liiketoimiin sijoittaja Seppo Sairasen ja Optiopaja Oy:n kanssa. Lisäksi Paatelainen ja hänen lähipiiriinsä kytkeytynyt Keski-Suomen Finanssi Oy tuomittiin maksamaan Sairaselle ja Optiopajalle satojen tuhansien eurojen vahingonkorvaukset. Paatelainen määrättiin vangittavaksi välittömästi. Tampereen käräjäoikeus oli aiemmin tuominnut Paatelaisen yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen, mutta tuomio aleni hovioikeudessa."

Kommentit (0)



Petteri Pennanen - Kuopion suuri sankari

Vaikka kuopiolaisen jalkapalloilun sankaritarusto on pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi, niin eilen siihen kirjoitettiin tulikirjaimin uusi luku. Nimittäin Kupsin oma kasvatti Petteri Pennanen teki eilen ottelussa  Maarianhaminan ifk:ta vastaan vieraskentällä peräti neljä täysosumaa. Riemuitsin pitkään siitä, että nyt tehtiin asiassa Suomen ennätys ja jalkapallohistoriaa, mutta tarkistusmittauksen jälkeen olen valmis muuttamaan mielipidettäni, kuten jo presidentti Paasikivi opetti.

Neljä maalia ei ole maamme jalkapalloilun ylimmän sarjatason ennätys, vaan ennätys on vuodelta 1960, jolloin Tps:n Matti Sundelin maalasi ottelussa Drottia vastaan peräti seitsemän kertaa, eli täsmälleen saman verran, kuin minä syksyllä 1967 tein Kärkkäälän kansakoulun ja Rieponlahden vastaavan oppilaitoksen välisessä kohtaamisessa jalkapalloilun merkeissä. Odotin muuten, että maakunnan merkkilehti olisi minua haastatellut merkkipäivänäni, niin olisin voinut kertoa edellä kerrotun olleen elämäni ylivoimaisesti suurin saavutus.

Nykyisestä Veikkausliigastakin löytyy Pennasen tulosta parempi saavutus. Pietarsaaren Jaroa siihen aikaan edustanut Mikko Paatelainen teki vuonna 2005 ottelussa Kotkan työläisjalkapalloilijoita vastaan viisi maalia. Mutta kuitenkin sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, väitän, että Pennasen eilinen maalimäärä on suurin vieraskentällä tehty maalimäärä. Ja ellei niin ole, niin ainakin se on ilman rangaistuspotkuja tehty maalimääräennätys ja jos se ei ole jostain syystä sitäkään, niin ainakin se on suurin "putkeen tehty" maalimäärä, joka vieraskentällä on tehty ilman, että kukaan toinen joukkueesta olisi päässyt tekemään "suoran putken" estävää välimaalia.



Kommentit (0)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti