Tuntemattomaksi jäänyt rauhansankari 22.05.2018, 18:04 Mikäli Ruotsin Akatemia sittenkin kaikkien seksuaalihässimiskandaalien keskellä vielä kykenee jakamaan Nobelin rauhanpalkinnon, niin esitän, ettei sitä annetakaan Donald Trumpille, kuten jokin aika sitten vielä ajattelin, vaan että että se annetaan sangen tuntemattomalle rauhansankarille entiselle neuvostoliittolaiselle everstiluutnantti Stanislav Petroville, jos hän vielä elää. Hän on mies, joka pelasti ihmiskunnan syyskuussa 1983. Silloin erehtymättömänä pidetty puna-armeijan tiedustelujärjestelmä ilmoitti, että Yhdysvallat oli laukaissut viisi ohjusta ja että ne olivat tulossa aika haipakkaa kohti Neuvostoliittoa. Petrov ei välittänyt tietoa eteenpäin, kuten määräysten mukaan olisi tullut toimia, koska ajatteli, että erehtymättömänä pidetty tiedustelujärjestelmä olikin sillä kertaa väärässä. Ilmeisen tervejärkinen mies katsoi, ettei ydinsotaa aloiteta viidellä ohjuksella. Jos hän olisi välittänyt tiedustelujärjestelmän tiedot tulevista ohjuksista esimiehilleen, olisivat nämä aloittaneet ydiniskujen sarjan. Yleisesti uskotaan, että pienikin ydinsota aiheuttaa monta vuotta kestävän talven, joka tappaa ihmiskunnan nälkään. Edellä kerrotun tarinan luin Mikko Porvalin juuri ilmestyneestä kirjasta Tiedustelun näkymätön historia antiikista maailmansotiin (Atena 2018). Varsinkin vakoilunhistoriasta kiinnostuneen kannattaa teos lukea. Itse, joka epäilen kaikkea, epäilen, ettei kirjan tieto syyskuussa 1983 uhanneesta maailmanlopusta sittenkään ole koko totuus asiassa. Luultavasti sitä maailmanlopun käynnistänyttä punaista nappia olisi pitänyt Leonid Brezhnevin painaa ja painamatta olisi hyvinkin voinut jäädä. Huhujen mukaan pääsihteeri purskahti itkuun, kun hänen piti sotaharjoituksissa leikistä painaa harjoitusydinasenappulaa.Brezhnev oli lämmin tunneihminen, joka muistini mukaan puhui koko ajan rauhasta, ystävyydestä ja luottamuksesta, toisin kuin nykyiset nappulamiehet. Kommentit (1) Kansallisvarallisuus 21.05.2018, 18:15 No niinhän siinä kävi, kuten pelkäsinkin ja Ruotsi voitti, tosin kyllä Ruotsin poikien hymy välillä hyytyikin. Sveitsi pisti kovasti kampoihin, mutta ei parempi lopulta voitti. Ruotsi pelasi turnauksessa kymmenen ottelua eikä hävinnyt kertaakaan, Sveitsi hävisi kymmenestä pelistään neljä, joten oikeaan osoitteeseen maailmanmestaruus meni. Olin pienemmän, eli Sveitsin, puolella, mutta jollain erätauolla tutkin Wikipedian tietoja loppuotteluvaltioista ja lopputulema oli se, että ajattelin jo kääntyä Ruotsin kannattajaksi, koska yleensä olen köyhemmän puolella, mutta kuitenkin naapurikateus vei lopulta voiton ja toivoin länsinaapurien häviävän peilin. Ruotsalaiset ovat päässeet mielestäni liian helpolla tässä kylymässä mualimassa. Wikipedia nimittäin paljasti säälimättä, että sveitsiläiset ovat upporikkaita ja ruotsalaiset vain rikkaita. Bruttokansantuotteella mitattuna maat ovat jokseenkin samalla viivalla, mutta bkt ei ole se olennainen asia vaurautta vertailtaessa, vaan olennainen asia on kansallisvarallisuus. Wikipedia kertoo seuraavaa: "Sveitsi on yksi maailman vauraimmista valtiosta. Nimellinen bruttokansantuote henkeä kohden oli Sveitsissä vuonna 2014 maailman neljänneksi korkein, noin 87 000 dollaria. Ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohden oli vuonna 2014 maailman yhdeksänneksi korkein ja Euroopan neljänneksi korkein. Keskimääräinen vauraus henkeä kohden on Sveitsissä selvästi maailman suurin (587 000 dollaria vuonna 2014) ." Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että on Suomi köyhä ja siksi jää, mikäli mittarina pidetään kansojen kansallisvarallisuutta, joka on meillä asukasta kohti vain kolmannes siitä, mitä Sveitsissä. Ruotsin kansallisvarallisuustilannetta en tiedä, mutta se lienee jossain Suomen ja Sveitsin välissä. Kommentit (0) Kansakuntien välisistä suhteista 20.05.2018, 18:30 Siitä huolimatta, että epäilen, että joko Trump aiheuttaa kolmannen maailmansodan tai vaihtoehtoisesti saa Nobelin rauhanpalkinnon, mikäli Ruotsin Akatemia ehtii sellaisen kaikkien seksuaalihässimisskandaalien keskeltä jakamaan, kannustin eilen Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen piskuisia poikia välieräottelussa Ruotsin jättiläisiä vastaan, koska tunnen syvää ja aitoa naapurikateutta. Minusta ruotsalaiset ovat viimeiset 200 vuotta päässyt kohtuuttoman helpolla. Ja helpolla pääsivät eilenkin. Usa hallitsi ottelua ja yritti tunnin ajan raivoisasti saada edes yhden maalin, mutta eivät saaneet. Ruotsalaiset hyökkäsivät muutaman kerran ja iskivät hymyhuulin jokaisesta paikasta maalin. Näin ruotsalaiset ovat tehneet ennenkin, mutta yleensä vain silloin, kun vastassa on Suomi. Toisessa välieräottelussa Sveitsi yllätti ilokseni Kanadan. Se tapahtui vähän samalla tavalla kuin Suomen kukistaminen. Kannustin Sveitsiä, koska jos se olisi voittanut, niin teoriassa on mahdollisuus, että Sveitsi voittaa maailmanmestaruuden, jonka jälkeen aivan perustellusti voisimme väittää, että Suomi oli selvästi ainakin kisojen toiseksi paras joukkue, vaikka se hävisikin epäonnekkaasti maailmanmestarijoukkueelle. Mutta pahaa pelkään, että illan loppuottelusta tulee teurastus ja ruotsalaiset voittavat hymyhuulin pelaillen Sveitsin 5 - 0. Kommentit (0) Kovanen 19.05.2018, 17:00 Oli merkillinen sattuma, että eilen päivällä törmäsin aivovammasta kärsivään jääkiekkoilijaan ja iltasella sitten TV:n Perjaintai-ohjelman aiheena olivat jääkiekkoilijoiden aivovammat. Itse asiassa kuultuna oli ex-jääkiekkoilija Tommi Kovanen, jonka elämä muuttui täysin taklauksen takia saadun aivovamman seurauksena. Kovanen julkaisi viime syksynä tapauksestaan kirjan nimeltään Kuoleman laakso. Itse en muista Kovasta pelitaidoistaan, vaan siitä, että uransa aikana hän sai julkisuutta ns. erilaisena jääkiekkoilijana. Hän oli vähän sellainen humaanisuuteen taipuvainen Alpo Suhos -tyyppi. Kovanen oli tiettävästi ainut kasvissyöjäjääkiekkoilija ja huomiota myös herätti hänen ympäristötekonsa. Hänen vihkisormuksensa ei ollut perinteistä kultaa, vaan titaania, joka on ympäristöystävällinen valinta. Pelkästään Kovasen elämä ei muuttunut  taklauksen seurauksena, vaan myös koko mies muuttui. Ennen aivovammaa hän oli kunnollinen perheenisä, mutta kohtalokkaan taklauksen jälkeen hän ei sitä enää ollut. Siitä asiasta olisi voinut eilisessä telkkariohjelmassa puhua enemmänkin. Nimittäin monilla jääkiekkoilijoilla ja nyrkkeilijöillä on ollut vaikeuksia elämänhallinnassaan uransa jälkeen. Tunnetuimmat ovat Tarmo Uusivirran ja Toni Halmeen traagiset tapaukset. Aivotutkijat voisivat selvittää tapausten taustoja; ettei vain toistuvat aivotäräykset ole olleet syynä onnettomiin íhmiskohtaloihin. Kommentit (0) Itsemurhapäänsärky	18.05.2018, 17:50
Kyllä ei meinannut tulla uni silmään viime yönä jääkiekkoilun vuoksi. Olin jo saavuttanut sisäisen varmuuden sen suhteen, että vähän pienenpuoleiset, mutta maailman kauneinta jääkiekkoa pelaavat, leijonamme voittavat MM-kultaa, sillä kaksi maailman seuraavaksi parasta maajoukkuetta, eli Usa ja Kanada, olivat vain suupaloja pojillemme. Mutta tosiin kävi ja minä niin pahoitin mieleni tanskalaisten vuoksi. Mutta enää ei ole mieleni paha, koska en pidä enää jääkiekkoa inhimillisessä mielessä arvokkaana toimintoa. Jututin tuossa sairaslomalla olevaa jääkiekon harrastajaa, joka kertoi saaneensa sen lääketieteellisesti kohtalokkaan neljännen aivotärähdyksen ja kärsivänsä nykyään muistikatkoista ja varsinkin ihan helvetillisistä päänsärkykohtauksista, joita alan asiantuntijat kutsuvat itsemurhapäänsäryksi, koska kivut, joihin lievitystä ei ole, ovat ajaneet monia asiasta kärsiviä lopulliseen henkilökohtaiseen ratkaisuun. Perinteinen hammassärky ei ole mitään itsemurhapäänsäryn rinnalla. Varsinkin NHL:ssä on näitä tapauksia useita, mutta viitteitä vastaavasta löytyy meiltäkin. Olen jyrkästi sitä mieltä, että mikäli jääkiekkourheilua ei kielletä, niin ainakin lajissa pitäisi kieltää taklaukset. Nykyisiä taklaussääntöjä laadittaessa jääkiekkoilijat painoivat noin 70 kilogrammaa ja nykyään 90. Kun satakiloiset miehet luistelevat vastakkain 10 metriä/sekunnissa, henkilövahingoilta ja aivovaurioilta on vaikea välttyä.  Venäjän joukkueessa näytti olevan  MM-kisoissa peräti 119-kilogramaminen järkäle. Kisojen pieninkin mies Sakari Manninen painoi 71 kilogrammaa. Mielestäni Itä-Suomen työsuojelupiirin pitäisi ankarasti puuttua Kuopion jäähallin työsuojelutilanteeseen. Kommentit (0)
Joukkomurhillakin on selityksensä	17.05.2018, 17:39
Pari vuotta sitten juttelin Viipurissa sikäläisen matkaoppaan, joka tunnettiin Viipurin Mikkona, kanssa Viipurin ns. puhdistuksesta. Viipurin Mikko oli harvinaisen sivistynyt sekä paljon lukenut ihminen, kuten monet venäläiset ovat ja erityinen ansio hänelle oli, että hän oli Nobel-runoilija Joseph Brodskyn kavereita. Mikko puhui virheetöntä suomea, vaikka olikin täysin venäläinen. Mikolla oli selitys vuoden -18 Viipurin ns. puhdistukseen. Hänen mukaansa teolla oli tarkoitus provosoida venäläiset hyökkäämään Suomeen ja sillä tavalla olisi estetty Venäjän ja Saksan välinen rauha. Jos sota olisi jatkunut, olisi hyvinkin sen lopputuloksena ollut Venäjän tuho ja monien haikailema ja Jääkärinmarssissakin mainostettu Suur-Suomi. Itse epäilin Viipurin Mikon teoriaa ja väitin, että tappamisen psykoosiin sairastuneet spriitä juoneet sotilaat pystyvät hirmutekoihin pelkästään ilkeyttään ilman järjellisiä poliittisia tarkoitusperiä; sen historia mielestäni eittämättä todistaa. Wikipedia näyttää kertovan Viipurin ns. puhdistuksesta senkin, että ulkomaalaisten lahtaaminen kesti huhtikuun lopulta kesäkuun puoliväliin, joten kyseessä ei ollut mikään hetkellinen päähänpisto. Eräät Saksasta palanneet jääkärit suunnittelivat koko kaupungin juutalaisväestön surmaamista, mutta sen sai kaupungin poliisipäällikkö Rantakari estettyä, josta teosta hän ansaitsisi näköispatsaan. Saksan jääkärien juutalaisvastaisuus ei ollut natseilta opittua vaan Lutherilta opittua. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että melkein YK:n pääsihteeriksi valittu Max Jakobsonkin oli taustaltaan Viipurin juutalaisia. Kommentit (0)
Upseereiden uimakoulu	16.05.2018, 18:11
Suomalaiset ovat taipuvaisia uskomaan, että Suomen vuoden -18 massamurhat selittyvät venäläisiltä saadusta opetuksesta, mutta se ei ole koko totuus asiassa. Venäjällä sisäisissä kahinoissa ei tehty kunnolla ruumiita, kuin vasta suomalaisten antaman esimerkin jälkeen. Tosin jotain mallia venäläisetkin antoivat suomalaisille vuonna 1917. Helsingissä kapinaan nousseet sotilaat murhasivat maaliskuussa noin sata upseeria. Sellaiseenkin näkemykseen olen törmännyt, että nuo surmat olisivat tapahtuneet saksalaisten agenttien organisoimina. Sikäli tarinassa voi olla perääkin, että saksalaiset toimittivat jo hyvissä ajoin Suomeen jääkäreitä tekemään sabotaaseja. Ja kyllähän se itse Venäjän vallankumouskin taisi hyvin pitkälle olla saksalaisten junailema; ainakin Leninin he junailivat johtamaan vallankumousta. Eilen mainitsemani Viipurin ns. puhdistuksen tärkein tapahtumapaikka olivat Viipurin linnan lähellä sijaitsevat vallit joiden välissä ihan Vesivehmaan jenkan hengessä, eli siinä meni vanhat sekä nuoret samallailla, lyötiin vierasmaalaisia lihoiksi kasapäihin. Jokunen vuosi sitten venäläiset pystyttivät paikalle muistomerkin. Viipurin vallien teurastuspaikan lähellä on Linnasalmensilta, jota Suomen aikaan kutsuttiin Turunsillaksi. Tällä sillalla kapinaan nousseet sotilaat järjestivät loppuvuodesta 1917 ns. upseereiden uimakoulun. Silloin noin 20 armeijan päällystöön kuuluvaa heitettiin sillalta veteen yleensä pahasti rääkättyinä. Pinnalla pysyneet ammuttiin. Tosin ihan ongelmitta upseereiden uimakoulu ei toiminut, koska eräs suomalainen eversti Kyrenius ampui vielä vedestä käsin kuoleman kielissä yhden päälle karkaajan kuoliaaksi.  Kommentit (0)
Viipurin ns. puhdistus	15.05.2018, 18:25
Tänään tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodan loppumisesta, ja se on hyvä se, mutta olisin odottanut, että siniristiliput olisivat liehuneet ylväinä tämän asian kunniaksi. Olisin myös odottanut, että Suomen valtio olisi esittänyt tänään virallisen anteeksipyynnön sen johdosta, että maamme hallituksen joukot suorittivat sodan lopulla hienosti sanottuna Viipurin puhdistuksen, jolla tarkoitetaan sitä, että noin 360 Viipurissa asunutta ulkomaalaiselta vaikuttavaa ihmistä lahdattiin muuten vain toiseutensa takia. Se tapaus on häpeällisyydessään samaa luokkaa kuin 230 naisen ampuminen Hennalan vankileirillä. Yleensä puhutaan siitä, että Viipurin verilöylyssä surmattiin kaupungin venäläisiä, mutta se ei ole koko totuus. Tapettujen joukossa oli noin 30 muuhun kansallisuuteen luettavissa olevaa lähimmäistä; ainakin virolaiset, juutalaiset, tataarit, saksalaiset, italialaiset ja ukrainalaiset olivat edustettuina lihoiksi lyötyjen joukossa. Joukkomurhassa kunnostautuivat varsinkin Kainuun sissit, jotka eivät ilmeisesti olleet kielimiehiä eivätkä osanneet lajitella vieraskielisiä uhrejaan. Historiantutkijoiden tulisi selvittää, että kuka oli se pienehkö, silmälasipäinen upseeri, joka käsikranaatti kädessä johti ratsun selästä kansainvälistä kulkuetta Viipurin valleille, jossa päälahtaus suoritettiin. Historian tutkijat voisivat myös selvittää, että oliko Kainuun sissien joukossa myös Urho Kekkonen-niminen lapsisotilas. Joskus sisällissodasta käytetään nimitystä luokkasota, joka varsinkin Viipurin tapahtumat huomioiden on perusteltu nimitys, koska köyhän Kainuun nuorukaiset surmasivat ulkomaista rikasta porvaristoa ja myös toimivat teon jälkeen ruumiinryöstäjinä. Kukaan joukkomurhassa mukana ollut, ei ole tiettävästi  julkisuudessa myöhemmin myöntänyt tekoaan. Kommentit (0)
Vaadin jyrkästi jääkiekkomaalia suurennettavaksi heti	14.05.2018, 18:19
Vaikka normaalisti käyttäydyn hienostuneesti kuin professori Matti Klinge, eilen kuitenkin lointelin aika tavalla. Nimittäin ensiksi puolueellinen tuomari jakoi Kupsille yhdeksän varoitusta ja yhden ulosajon Rovaniemellä ja vaikka joukkue hallitsi alivoimaisenakin peliä, hävisi se lopulta Ropsille 2-0, joka tulos mairittelee isäntäjoukkuetta. Sitten yömyöhällä Suomi pelasi maailman kauneinta, nopeinta ja älykkäintä jääkiekkoa ja pyöritteli Saksaa mennen tullen, mutta hävisi lopulta jatkoajalla 3-2. Saksa oli isosta kansastaan haalinut linja-autolastillisen makkaralla ja oluelle paisutettuja jättiläisiä maalinsa eteen eikä meikäläiset saaneet tämän lihaisan Berliinin muurin läpi kiekkoa häkkiin. Niinpä vaadin pikaisesti jääkiekkopelin, tuon jalon pelin, jonka käsittääkseni on Juhani Tamminen keksinyt, sääntöjä muutettaviksi siten, että jääkiekkomaalin ulkoisia mittasuhteita muutetaan siten, että leveyttä lisätään kolmesta Englannin jalasta neljään Englannin jalkaan. Silloin pelin perinteiset kauneusarvot palaisivat kaukaloon. Jos sääntöuudistusta ei pikimmiten tehdä, aion hakea piakkoin vapautuvaa Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajan paikkaa. Jos minut valitaan, lisään heti leijonajoukkueen alakerran fyysisyyttä siten, että maalivahdiksi palkataan Suonenjoen Kiekkokarhuja tietääkseni edustava kapellimestari Leif Segerstam. Olen varma, että Segerstam asianmukaisiin varusteisiin sonnustettuna täyttää koko maalin niin, ettei sinne enää kiekko mahdu. Joku urheilua vähemmän seuraavaa saattaa ihmetellä, miksi Segerstam on Suonenjoen Kiekkokarhujen miehiä ja minä selitän. Ei ole kauaakaan, kun tämä kapellimestarinero vihittiin Nenos-Eijan kanssa, joka on Suonenjoen tyttöjä. Kommentit (0)

Rops-Kups -ottelun enneuni	13.05.2018, 15:05
Mielenterveysongelmani ovat äityneet jo niin pitkälle, että viime yö oli hyvin painajaismainen. Tavakseni on tullut katsella unissa etukäteen Kupsin tulevat ottelut, ja viime yönä kohtasivat Rops ja Kups jalkapalloilun merkeissä. Peli oli hyvin ahdistava kokemus. Kotijoukkue Rops painosti vimmatusti koko ottelun ajan, mutta Miikka Töyräs kuopiolaisten maalilla kesti loppuun asti ja niinpä tulostaululla loisti tulikirjaimin kohtaamisen lopputulema 0-0, joka lopputulema todella mairitteli Kupsia. Unessa lohdutin mielipahaani sillä, että Kupsin joukkue muodostuu kuitenkin leimallisesti maakunnan omista miehistä, kun taas ropsilaiset ovat valtaosin tuontitavaraa. Muistanpa kerrankin, kun rovaniemeläisten sinimusta joukkue juoksi Kuopion Keskuskentälle, kaivoivat monet katsojat mielenosoituksellisesti esille eväsbanaaninsa. Harva on se kerta, jolloin olen hävennyt suhteellisen sivistynyttä kuopiolaista jalkapalloyleisöä, mutta silloin oli se kerta. Tarkastinpa netistä asian. Oletin, että ainoastaan Ropsin taitava maalintekijä Lassi Lappalainen olisi joukkueen aitoja lappilaispelaajia; niin minä miehen sukunimestä päättelin, mutta oli väärässä. Stadin kundeja on Lappalainenkin syntyjään. Helsingistä on lähtöisin myöskin Ropsin lupaava puolustaja Leo Väisänen, jonka uskon yhdessä isoveljensä Saulin kanssa muodostavan tulevaisuudessa maajoukkueemme lujan alapään lukon. Tässä yhteydessä kannattaa korostaa sitä, huomioon ottaen sen, että joku naistenlehtien toimittajakin saattaa tekstiini tutustua, että pitkien ja tummien Väisäsen pelaajaveljesten äiti on nykyinen tv-kuuluttaja ja entinen kauneuskuningatar Anna-Liisa Tilus. Jos tämä tieto leviää kansamme keskuuteen saattaa maaottelujemme nykyinen vaatimaton katsojamärä lisääntyä huimasti - uusien katsojien sukupuoli jääköön mainitsematta. Muuten Ropsin kunniaksi pitää totuuden nimissä myöntää, että sen nykyisessä joukkueessa on kiitettävästi Pohjolan omia poikia. Kommentit (0)
Populismia	12.05.2018, 16:29
Veikko Vennamoa pidettiin aikanaan populistina eikä ehkä syyttä, koska vuoden 1968 presidentinvaalien alla hän lupasi esimerkiksi seuraavaa Aarni Virtasen mainion kirjan mukaan: "Hän vaati myös rintamaveteraaneille 50 markan suuruista itsenäisyysrahaa ja ilmaista kahvipakettia. "Jos tähän ei haluta mennä, niin valtion alkoholiliike voisi tarjota edes kansalaisille yhden devalvaation kossukulauksen, kun mitään muutakaan lohdutusta kansan ankeaan elämään ei näytä löytyvän", Vennamo totesi." Minusta Veikon lupaukset eivät tänä päivänä tuntuisi populismilta. Tosin rahanarvon muutoksen ja elintason paranemisen vuoksi itse, mikäli suostuisin presidenttiehdokkaaksi, joka on minulle tosin pelkkä välitavoite, koska tähtään YK:n pääsihteerin tehtävään, lupaisin maamme kaikille sotaveteraaneille, kuten myös lotille, rintamamiesten leskille sekä sotaorvoille, 50 euron itsenäisyysrahaa ja Saludo-paketin. Lisäksi lupaan, että  itsenäisyyspäivänä heille kaikille ojennettaisiin valtion toimesta konjakkipullo; pelkkä Vennamon lupaama kossukulaus ei tunnu hyvältä, vaan tuntuu enemmänkin yksinkertaisen kansan kosiskelulta, eli populismilta, kuten hienommin sanotaan. Tosin valtion taloustilanteen niin vaatiessa konjakki voisi olla sitä samaa vähän edullisempaa leikattua konjakkia, jota Marskin 75-vuotispäivillä jaettiin. Sittemmin tätä leikattua konjakkia on alettu nimittää jaloviinaksi eli Jalluksi. Kommentit (0)