Palataanpa vielä eilen mainitsemaani mestarivakooja Vilho Pentikäiseen. Luin aikoinaan Martti Backmanin kirjan Vakoojat – Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933, joka oli jännittävä lukukokemus. Luutnantti Vilho Pentikäinen on ilmeisesti maamme menestynein vakooja, joka pääesikunnassa työskennellessään välitti vuosien ajan Suomen puolustusvoimien huippusalaisia asiapapereita Neuvostoliittoon.
Toiminnan uhatessa paljastua 1933 hän kylmän rauhallisesti ajoi autollaan Helsingistä itärajalle ja käveli rajan yli Pystykorvineen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa suomalaista sotilaskivääriä. Puseronsa miehustassaan hän kantoi kultaista ampumamerkkiä, sillä hän oli sotilaspistooliammunnassa kolmas suurmestari Suomessa
Sen jälkeen mestarivakoojan vaiheista ei ole luotettavaa tietoa. Virallisten tietojen mukaan hän menehtyi Stalinin vankileirillä, mutta jotkut uskovat hänen jatkaneen menestyksellistä vakoilijan uraansa vielä kylmän sodan aikaankin.
Backmanin mukaan Pentikäistä pidettiin Suomen armeijan luutnanttina esiintyessään vähän yksinkertaisena, mutta joka korvasi yksinkertaisuutensa erittäin sotilaallisella käytöksellä. Hän oli myös kyltymättömänä naistenmies eli naippo, jonka naisseikkailuista kertoessaan kirja paljastaa, että Pentikäinen oli ilmeisesti myös väkivaltainen psykopaatti, joka luonteenpiirre ei liene vakoilijalle mikään puute.
Vaikka Pentikäinen ilmeisesti näytteli tyhmää, niin tyhmä hän ei ollut, mikäli hänen lähisukulaisistaan voi mitään päätellä. Nimittäin hänen veljensä oli kuopiolainen lestadiolainen rovasti Veikko Pentikäinen, veljenpoikansa teologian professori ja keskustapuolueen entinen varapuheenjohtaja Juha Pentikäinen, jonka poika taas on entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka nyt toimii Suomen pk-yrittäjien puheenjohtajana. Pentikäiset ovat siis ilmeisesti geeniperimältään erinomaisen lahjakkaita ihmisiä.
Olen joskus Helsingissä käydessäni jututtanut Mikael Pentikäistä, kun tämä oli Hesarista potkut saatuaan myymässä itseään kadulla. Hän oli nimittäin ehdokkaana Eu-vaaleissa ja jakoi kunnon ehdokkaan lailla esitteitään ohikulkijoille. Älykkään ja sivistyneen oloinen mies hän oli ja huumorintajuinenkin, koska ei suuttunut vaan nauroi, kun kysyin, että joko hän on Hesarinsa tutustumistarjouksen tilannut. Pentikäisen vieressä nimittäin toinen katumyyjä kaupitteli ihmisille Hesarin tutustumistarjouksen.
Vilho Pentikäisen elämä olisi hyvä elokuvan aihe ja tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että hän itsekin oli taitava elokuvaaja. Tässä on nähtävillä Vilho Pentkäisen juuri ennen pakoaan vuonna 1933 kuvaama lyhyt elokuva Uudet hyökkäysvaunut Hämeenlinnassa ja luulen, että kopio filmistä toimitettiin myös Neuvostoliittoon. Yllättävää, että Suomen puolustusvoimilla oli jo vuonna 1933 käytössään vedessä uiva amfibiopanssarivaunu.
https://kavi.finna.fi/elavamuisti/Record/elavamuisti.elavamuisti_video_2236
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti