keskiviikko 29. toukokuuta 2019

Ruotsin maineikas lätkähistoria

Suomalaiset juhlivat lätkäkultaa, mutta ei enää yhtä näyttävästi kuin joskus aiemmin. Vuonna 1995 maailmanmestareita kotiin tuonut matkustajakonetta saateltiin oikean hävittäjän Saab Dragenin avulla, vuonna 2011 saattotehtävissä oli peräti Hornet, mutta eilen poikien kotimatkaa turvasi vain ikivanha Hawk-harjoitushävittäjä. Toivottavasti kultaleijonamme kestävät tämän häpeän.
 
 
Ja jotta emme liikaa ylpistyisi kannattaa katsoa Yle Areenalta Ruotsin jääkiekkohistoriaa käsittelevä kolmeosainen ja kolmituntinen sarja, joka paljastaa eittämättä, että ruotsalaiset ovat väkilukuun suhteutettuna ylivoimaisesti maailman paras jääkiekkokansa. Naapurimme on voittanut peräti 11 maailmanmestaruutta ja kaksi olympiakultaa. Sarja löytyy Ruotsin lätkähistoriaan voi tutustua tästä linkistä:
 
 
Muistan lapsuudestani, että sen ajan suurin ihmishirviö maapallolla ainakin Yleisradion ja Savon Sanomien urheilusivujen mukaan oli Ruotsin isokokoinen ja pahatapainen hyökkääjä Ulf Sterner. Ohjelmasarja paljastaa, että Sterner on nykyään leppoisa herrasmies.
 
 
Tosin sarja paljastaa senkin, ettei sodan jälkeinen Ruotsi ollut vielä ihan valmis kansankoti. Sterneriä, jonka äiti oli saksalainen, kiusattiin koulussa armotta, opettajat löivät ja kun huonosti koulussa pärjännyt poika 13-vuotiaana meni tehtaaseen töihin, kukaan ei suostunut puhumaan hänelle, koska hän kieltäytyi maksamasta ammattiosaston jäsenmaksua. Olisiko Sterner ollut ruotsalaisen sosialismin sijasta kallellaan saksalaiseen kansallissosialismiin; sitä ohjelma ei paljasta?

Kommentit (0)



Suomi voitti maailmanmestaruuden vain vaivoin

Suomi voitti maailmanmestaruuden, mutta vain vaivoin, sillä Kanada pisti yllättävän hyvin hanttiin ja hallitsi ajoittain selvästi peliä. Moni asiantuntija olikin sitä mieltä, että kiistatta huonompi joukkue voitti taas tällä kertaa; samalla tavallahan monen asiantuntijan mielestä selkeästi huonompi joukkue myös Suomen edellisissä otteluissa Venäjää ja Ruotsia vastaan.
 
 
Tulevaisuuskaan ei näytä hyvältä, koska alle 20-vuotiaiden mm-kisoissa pikkuleijonat voittivat myöskin vain vaivoin maailmanmestaruuden. Silloinhan Pohjois-Amerikan Yhdysvaltojen joukkue piinasi loppuottelussa poikiamme ihan loppuhetkille asti ja paremmalla onnella usalaiset olisivat voineet joka voittaa koko pelin. 
 
 
Ja vielä surkeammin kävi alle 18-vuotiaiden mm-turnauksessa, jossa joukkueemme ei selvinnyt edes mitaleille. Tosin jos miehissä maailman mestaruuden voittanut Kaapo Kakko olisi ollut juniorijoukkueen vahvistuksena, niin uskon, että niissäkin kisoissa Ruotsi olisi voitettu loppuottelussa, mutta vain vaivoin ja maailmanmestaruus olisi tullut Suomeen.
 
 
Lohduttomin tilanne on naiskiekkoilun puolella, jossa Suomi sai mm-loppuotteluun jalkeille ihan parhaan mahdollisen joukkueen, mutta siitä huolimatta hävisi Pohjois-Amerikan Yhdysvalloille loppuottelun voittolaukauskisassa selvin lukemin. Tosin naarasleijonammekin olisivat voittaneet maailmanmestaruuden ilman törkeää tuomarivirhettä, mutta sekin voitto olisi tullut vain vaivoin.

Kommentit (0)



Juha Widing

Pari iltaa sitten paljastin, että suuri osa Ruotsin urheilumenestyksestä on itse asiassa suomalaisten ansiota. Mutta yksi meneillään olevien jääkiekon mm-kisojen vuoksi ajankohtainen nimi unohtui. Nimittäin yksi ensimmäisistä Ruotsin NHL-tähdistä oli Juha Widing, joka on kyllä syntyjään Oulun poikia ja muutti vasta 4-vuotiaana vanhempiensa mukana Ruotsiin. 16-vuotiaana NHL:n kykyjen etsijät iskivät silmänsä isokokoiseen ja lahjakkaaseen nuorukaiseen, joka sitten muutti perheensä kanssa Kanadaan.

Sen lisäksi, että Widing oli iso, vahva ja taitava, häntä pidettiin yhteen aikaan myös NHL:n nopeimpana luistelijana. NHL-uransa aikana mies teki 144 maalia ja keräsi 226 maalisyöttöä. Mies lopetti kiekkoilun vuonna 1978 jo 29-vuotiaana, jolloin kiekkoilija nykykäsityksen mukaan on vasta parhaimmillaan.

Lopettamisen syy oli varmaankin se, että hänen kerrotaan olleen hyvin kiltin ja mukavan miehen,  johon viittaa myös se, että hän kuoli jo 37-vuotiaana sydänkohtaukseen. Varhaisen poismenon taustasyy saattoi hyvinkin olla se, ettei hän monien muiden kilttien ja mukavien suomalaissyntyisten miesten lailla ollut mikään vesipoika vaan pikemminkin päinvastoin.

Kommentit (0)






Nyt ei blogata vaan rillataan

Olihan hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli. Suomen uljaat kiekkoleijonat eivät ole mitään lukumiehiä eivätkä tunne historiaa. Ennen suomalaiset tunsivat historiaa ja tiesivät, ettei Neuvostoliiton militaarikiekkojoukkueelle mitään mahda, vaan ennemmin tai myöhemmin ne kuitenkin jyrää meitin.

Nykyään vastassa ei enää ole Neuvostoliiton militaarijoukkue, vaan Venäjän miljonäärijoukkue, josta ei näytä olevan kunnon vastusta SM-liigan joukkueelle, jonka pelaajien palkka on suunnilleen paperikoneen käyttäjän tasoa. Sen verran suuren ihmeen äsken todistin, että nyt minä ryhdyn rillaamaan ihan Jutilan malliin.

Kommentit (0)



Ruotsin suomalaisvahvistukset

Niinhän siinä sitten kävikin, kuten muistaakseni eilen ennakoin, etteivät selvinä altavastaajina otteluun lähteneet ruotsalaiset antaneet edes kunnon vastusta kiekkoleijonillemme. Edes nuoren superlupauksen Elias Petterssonin saapuminen NHL:stä Ruotsin avuksi ei pelastanut länsinaapureitamme täydelliseltä nöyryytykseltä. Tosin ihan hyvin Elias voisi vahvistaa myös Suomen joukkuetta, koska hänen vaarinsa oli Ruotsiin jäänyt kainuulainen sotalapsi.
 
 
Muuten joku itsensä pöhköksi lukenut urheiluhistorioitsija voisi selvittää, miten monta olympiakultaa Ruotsi on voittanut suomalaistaustaisten urheilijoiden voimin. Tältä istumalta muistan, että Karvosen Toini Suomussalmelta sotalapsena ruotsiin muuttanut ja voitti uudelle kotimaalleen Toini Gustafssonin nimellä kaksi kultaa Grenoblesta.
 
 
Maarit Kalla on tähän mennessä voittanut kolme olympiakultaa ja nekin voisi ainakin osittain laskea Suomen mitalitiliin, koska Kallan mummo on Kiuruveden Huttusia. Tähän tulokseen on ainakin Savon Sanomat-lehti tutkimuksissaan päätynyt. Kallan toisen puolen isovanhemmat ovat Sieppijärveltä, josta muistaakseni olivat kotoisin myös kovat hiihtäjät Pertti ja Elli Teurajärvi.
 
 
Monta arvokisamitalia on myös superraskaansarjan entisellä painijalla haaparantalaisella Tomas Johanssonilla, jonka äiti on Muhoksen tyttöjä. Muistelen, että Johanssonin syntymäkoti oli noin viisi metriä Ruotsin puolella. Olympiakultaa Johansson ei koskaan voittanut, koska samaan aikaan painia harrasti myös muudan Aleksander Karelin.
 
 
Tämän hetken maailman kiekonheittotilaston kärjessä on Daniel Ståhl, jonka äiti on Suomen Turusta. Ståhlilla on tällä hetkellä vasta olympiahopea, mutta mies on nuori ja veikkaan hänen voittavan kultaa seuraavista kesäkisoista. Tänä kesänäkin mieheltä on syytä odottaa hurjia kiekkokaaria, koska hän palasi juuri kiekkorinkiin talvitauolta, jonka aikana on keskitytty enemmänkin voimahankintaan ja nakkasi pitkästi yli 70 metrin haamurajan. Ennustan, että kunhan mies saa vähän herkisteltyä, on 80 metrin haamuraja vaarassa myöhemmin kesällä.

Kommentit (0)



Täyskaimat

Vaikka kiekkoleijonamme ovat uljas joukkue, kuten olen aiemminkin todennut, lähtee se kuitenkin selvänä altavastaajana illan otteluun Ruotsia vastaan, joten olen päättänyt mieleni tasapainon säilyttämiseksi, että seuraan ottelua vain niin kauan kuin tilanne on tasan tai Suomi on johdossa, sitten siirryn seuraamaan TV I:n puolelle puolueiden puheenjohtajien yhteenottoa.
 
 
NHL-tilastoja tutkiessani sain selville, että jostain syystä Ruotsi on saanut kisoihin mukaan peräti 21 NHL-tähteä, mutta Suomi vain muutama korkeintaan keskinkertaista vahvistusta rapakon takaa. Jokainen, joka jääkiekosta jotain ymmärtää, ymmärtää vetää tästä asiasta selkeät johtopäätökset ottelun lopputuleman suhteen.
 
 
NHL-tilastoja tutkiessani keksin myös hyvän urheilutietokilpailukysymyksen. Eli NHL:ssä pelaa kaksi saman nimistä pelaajaa, ketkä he ovat? Vastaus ei ole Niklas Bäckström, vaikka tyhmempi niin luulisi, koska suomalainen Niklas kirjoitetaan k:lla, mutta ruotsalaisella Bäckströmillä näyttää olevan etunimenään Nicklas.
 
 
Sen sijaan Sebastian Ahoja näyttää olevan kaksi. Suomen Sebastian Aho on hyökkääjä, mutta ruotsalainen täyskaima on puolustaja. Miehet eivät ole tiettävästi keskenään lähisukua, mutta sen sijaan ruotsalainen Aho on jääkiekossa kunnostautuneiden Pekka ja Tuomas Tuokkolan serkku.

Kommentit (0)



Kaikissa on jotain hyvääkin

Olen viime aikoina lueskellut kirjoja, joista olen yrittänyt selvittää Donald Trumpin ja Vladimir Putinin suhteen salaisuutta ja oppinut samalla sen, että kaikista ihmisistä löytyy jotain hyvääkin. Esimerkiksi Trumpilla, joka ei ole lukumiehiä, on makuu huoneessaan kolme isoa televisiota, joita hän kykenee seuraamaan yhtä aikaa. Samaahan pystyi myös Spede Pasanen. Itseänikin viehättää ajatus, että sitten, kun lakkaan köyhtymästä ja alan rikastumaan, hankin sänkyni päätyyn ainakin kolme televisiota.
 
 
Sekin sympaattinen piirre Trumpissa on, että hänellä on samanlainen siisteyskäsitys kuin itselläni. Amerikan presidentti tosin ei itse siivoa lääväänsä, vaan hänellä käy siivooja, jolle Trump on vakuuttanut, että jos hänen paitansa on lattialla, niin sen paikka on siinä eikä siihen saa kajota.
 
 
Myös Trumpin hyvästä kaverista Putinista löytyy jotain hyvää. Itse olen ihastunut hänen huumorintajuunsa. Nimittäin vaikka miestä yleisesti pidetään maailman rikkaimpana, niin veroilmoituksensa hän lienee täyttänyt kieli poskella ja selkäkeikkanauruja päästellen. Hän nimittäin vakuuttaa kunniansa ja omantuntonsa kautta omistavansa ainoastaan vanhanpuoleisen nappisilmä-Ladan ja siihen peräkärryn, joka on tosin yhteinen naapurin miehen kanssa.

Kommentit (0)


Uljaat kiekkoleijonamme

Muistan ajan, jolloin maamme työpaikoilla oli niin holtiton meno, että työntekijät saattoivat jännittävän urheilutapahtuman vuoksi häpemättömästi kokoontua kuvaruudun ääreen kesken työpäivän. Enää ei sellaista tapahdu ja niinpä salaa kuuntelin päivällä radiosta viranhoidon ohessa kiekkoleijoniemme uljasta taistelua Saksa suurvaltaa vastaan.

Ja hirmuisen jännä peli se olikin. Luulen, että kiihtynyt alatyylinen yksinpuheluni saattoi kantautua häiritsevästi myös lähityöyhteisön korviin. Poikamme lähtivät otteluun selvästi altavastaajina, koska kuten kaikki urheilun ystävät muistavat, Saksa oli viime olympialaisissa maailaman paras jääkiekkomaa. Se hävisi loppuottelussa äärimmäisen niukasti  OER:lle.

Viime mm-kisoissa Suomi hävisi Saksalle 5-4, mutta koska maajoukkueemme on kehittynyt kovasti niistä ajoista, pidin joukkueemme voittoa mahdollisena. Viime mm-kisoissahan Suomi hävisi Ranskalle 5-1 ja voitti tänä vuonna 3-0, joten kehitystä on selvästi tapahtunut. Tosin tämänpäiväinen ottelu paljasti, että  kehitystä ei ole tapahtunut riittävästi, koska Saksa voitti nyt hieman onnekkaasti 4-2, mutta poikiemme taistelu oli uljas.

Tässä vaiheessa joku valveutunut lukija kysyy, että mikä ihmeen joukkue oli edellä kerrottu olympiakultaa voittanut OAR. Wkipedia antaa asiaan vastauksen. "Venäläiset olympiaurheilijat (OAR) olivat kansainvälisen olympiakomitean valitsemia venäläisiä urheilijoita Pyeongchangin talviolympialaisiin 2018. Valinta tehtiin sen jälkeen kun venäläinen olympiakomitea asetettiin kilpailukieltoon Venäjän dopingskandaalin myötä."

Kommentit (0)



Tuntemattomin yleisurheilun mm-mitalisti

Sukuni on pieni, vaatimaton ja vähämaineinen, mutta välillä se kuitenkin onnistuu ylittämään julkisuuskynnyksen. Huomasinpa vasta nyt, että reilut kaksi vuotta sitten on Ilta-Sanomien urheilupakinoitsija Juha Kanerva tehnyt jutun Ugandan Jussiksi kutsutusta Suomessa asuneesta afro-afrikkalaistaustaisesta nyrkkeilijästä ja pakinansa lopuksi hän esittää seuraavan kovan urheilutietokilpailukysymyksen, johon hän myös antaa vastauksen:
 
 
” Ja sitten maastojuoksuun. Kuka on kaikkien aikojen tuntemattomin suomalainen aikuisten MM-mitalisti yleisurheilussa? Väitän, että hän on Aila Koivistoinen, joka oli voittamassa naisten joukkuehopeaa maaliskuussa 1973 Belgian Waregemissa. Nuo kisat ovat jääneet suomalaisten mieleen lähinnä Lätsä-Pekka Päivärinnan MM-tittelin ansiosta.

Koivistoinen oli Suonenjoen Vasaman kasvatti, joka menestyi nuorena myös ladulla. ”Iita” voitti tyttöjen sarjan Salpausselän kisoissa 1970.
 
Kosmetologiksi opiskellut Koivistoinen lopetti juoksemisen ja meni naimisiin (sukunimi vaihtui Humalamäeksi). Valitettavasti syöpä vei hänet manan majoille aivan liian nuorena – marraskuussa 1980.”
 
Minulle on uutta tuo siskovainajani lempinimi Iita. Kotioloissa häntä kutsuttiin Listoniksi. Lempinimi liittyy Kanervan pakinan aihepiiriin sikäli, että Liston hallitsi ammattinyrkkeilyn raskasta sarjaa 1960-luvun alkupuolella.   
 
 
Juha Kanervan pakinan voi lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä:

Kommentit (2)



Kultainen Aapinen

Sosialistisesta mediasta sain tiedon, että Kultainen Aapinen, jonka avulla minäkin matkustin lukutaidon ihmeelliseen satumaahan, koska se oli isosiskojeni ensimmäisenä oppikirjana, on nyt koko kansan vapaasti luettavissa digitaalisessa muodossa tässä linkissä ja se on hyvä se:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1927000?page=1

En tosin suosittele erityisen herkille ihmisille teokseen tutustumista, koska kirjassa sanotaan ruma sana niin kuin se on, eli sivuilla 4 ja 25 käytetään häpeämättömästi sanaa "neekeri", joka sana nykyään osoittaa käyttäjässään sivistyksen ja hyvien tapojen puutetta ja niinpä se tulisi korvata ilmaisulla afroafrikkalaistaustainen henkilö.

Telkkarissa on parhaillaan menossa Pekka ja Pätkä-elokuvien viikko, mutta Pekka ja Pätkä neekereinä elokuvaa ei uskalleta näyttää yleisten syiden vuoksi. Ehkä sen näyttäminen olisi onnistunut, jos filmin nimi olisi muutettu muotoon Pekka ja Pätkä afroafrikkalaistaustaisina henkilöinä.

Kommentit (0)



Loikkareiden palautukset

Nykyään maassamme on vahvasti vallalla asenne, että pakolaiset pitää palauttaa kotimaihinsa ja varsinkin rikoksiin syyllistyneet pakolaiset on palautettava mitä pikimmiten. Myös maamme ulkomaalaisasioista päättävät virkamiehet olivat ennen tiukan palautuspolitiikan kannalla varsinkin, jos pakolaiset saapuivat Neuvostoliitosta. 


 
Kuitenkin Alex Lepajöe ja Raivo Roosna jäivät jostain merkillisestä syystä palauttamatta Neuvostoliittoon. Tätä operaatiota silloinen yleinen mielipide tuskin olisi vastustanut, vaikka moni kansalainen tunsi salaa sympatiaa neuvostoloikkareita kohtaan. Muistanpa vain, että vähän virolaisryöstäjien tapauksen jälkeen moni paheksui sitä, että neuvostoliittolaisia lentokonekaappareita palautettiin rajan yli, koska epäiltiin heitä kohdeltavan siellä kohtuuttoman huonosti.


 
Siihen, ettei Lepajöeta ja Roosnaa karkotettu itärajan taakse on yksinkertainen selitys. Neuvostoliiton korkeinneuvosto nimittäin päätti pian ryöstöjen jälkeen, että miehet menettävät Neuvostoliiton kansalaisuuden isänmaalleen tuottamansa suuren häpeän vuoksi. Tämä korkeimmanneuvoston päätös oli täysin yksimielinen.




Kommentit (0)



Konepistoolimiehet

Eilen kertomani tapaus, jossa ryöstöjä tehtiin konepistoolia käyttäen, on hyvin harvinainen tekotapa maassamme. Tosin historia tuntee toisenkin tapauksen ja yllätys ei ole se, että tapaus sattui Kuopiossa, joka on tunnetusti paheellinen ja intohimoja kuohahteleva kaupunki.
 
 
Kuopion poliisilaitoksen epävirallisessa, mutta sangen luotettavassa historian teoksessa Tutkimusten tässä vaiheessa  kerrotaan, että kauniina kesäpäivänä 8.7.1959 oli satunnainen Usa:n Chigagosta saapunut turisti pistäytynyt Kuopioon ja ihastellut kaupungin rauhallisuutta epäillen, ettei tässä kaupungissa varmaankaan tehdä ollenkaan rikoksia.
 
 
Heti ihastelun jälkeen pikkukaupungin idylli rikkoontui konetuliaseen rätinään, kun muudan Könönen-niminen miehenpuoli yhdessä rikostoverinsa kanssa ryösti keskellä kirkasta päivää konepistoolia apuvälineenään käyttäen Sypin konttorin ihan kaupungin ydinkeskustassa.
 
 
Joten löytyy sitä sypäköitä toimen miehiä Könöstenkin suvusta, johon itsekin äitini puolelta lukeudun, ja jonka suvun miehiä yleisesti pidetään ylirauhallisina ja jopa loivaliikkeisyyteen taipuvaisina. Pitäisin todennäköisenä, että konepistoolin hantaagissa oli vallan lähisukulaiseni eli vähintäin noin neljäs serkkuni.

Kommentit (0)




Pako länteen

Muistanpa kuin eilisen päivän, kun joukko virolaisia urheilijanuorukaisia pakeni runsas kolmannesvuosisata sitten kumiveneellä nauttimaan länsimäisestä vapaudesta. Poikia pidettiin tapauksen jälkeen suurina sankareina. Vähän loikkaamisen jälkeen kaksi pojista Raivo Roosna ja Aleks Lepajöe palasivat julkisuuden valokeilaan, kun he konepistoolin kanssa ryöstivät ensiksi Tillanderin koruliikkeen ja seuraavana päivänä vielä erään pankinkin.

Huonostihan pojille aluksi kävi. Poliisin Karhuryhmä otti nuorukaiset heti kiinni ja varmuuden vuoksi käyttivät pidätystilanteessa vähän reippaampia otteita, sillä pidätetyt lamautettiin varmuuden vuoksi tainnutuskranaateilla Raivo Roosnan tyttöystävän asunnolla. Rapsuthan siitä sitten Viron pojille tuli. Tosin Raivo ei pitkään ehtinyt lusimaan, koska hän pyysi siirtoa Ruotsin vankilaan ja siirtoon suostuttiin, jonka jälkeen Roosna pääsi vankilomalle, joka on venähtänyt nyt noin 30 vuoteen eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä.

Aleks Lepajöe sen sijaan istui tuomionsa loppuun ja on nyt Virossa menestyvä ravintoloitsija. Luin juuri hänen muistelmateoksensa Pakolänteen ja luulen tietäväni, mistä hän sai alkupääomansa ravintolatoimintaan. Nimittäin Tilanderin 1,2 miljoonan markan arvoisia koruja ei koskaan saatu takaisin, koska ryöstäjät piilottivat ne Roosnan tyttöystävän asuintalon vintin sahanpuruihin. Jostain syystä poliisit eivät niitä sieltä löytäneet. Sen sijaan Lepajöen kirjan mukaan joku oikea roisto ne löysi ja muutti rahaksi. En ole ihan varma, uskoisinko tätä tarinaa.

Kommentit (0)



Albert Pudas

Veikkauksen asiakaslehdessä on ansiokas juttu siitä, miten vuoden 1936 Garmisch-Partenkirchenin olympialaisissa Iso-Britannia vastoin kaikkea järkeä ja todennäköisyyttä voitti jääkiekkokullan, vaikka mukana oli myös Kanadan amatöörijoukkue.
 
 
Juttu on pitkä ja ansiokas, mutta minä, joka kyllä huomaan rikan lähimmäisen silmässä, mutta en malkaa omassani, löysin siitä yhden ilmeisen virheen. Lehden mukaan:
 
”Suomen oli ollut tarkoitus lähettää oma jääkiekkojoukkue olympialaisiin ensimmäistä kertaa, mutta haave kaatui kansainvälisen kokemuksen ja varojen puutteeseen. Suomalaista väriä oli mukana, sillä Kanadan valmentaja Albert Pudas (alun perin Putaansuu) oli kotoisin Siilinjärveltä. (Hän oli myös ensimmäinen suomalainen NHL:ssä.)”
 
 
Mutta ei ole Albert Pudas, alk. Putaansuu, Savon poekia, vaan hän on syntynyt Pohjois-Pohjanmaalla Siikajoella. Pudas aloitti jääkiekkoilun pyhäkoulunsa joukkueessa ja epäilen, että valmentajana ollessaan hän kokosi maajoukkueensa samaisten pyhäkoululaisten riveistä ja antoin siten tasoitusta eurooppalaisille.
 
 
Nimittäin Kanada oli tuohon aikaan täysin ylivoimainen jääkiekossa ja ainakin jossain talviolympialaisissa ennen sotia kullan voitti suvereenisti pelkästään Kanadan palomiehistä koottu yhdistelmä. Se ei siis ollut edes amatöörimaajoukkue, vaan mieluumminkin jonkinlainen puulaakiporukka.
 
 
Veikkauksen jutun voi lukea tästä linkistä:

Kommentit (0)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti