Kekkonen vastaan Stubb

 Jokunen päivä sitten vertailin sosialistisessa mediassa Urho Kekkosta ja Alexander Stubbia urheilijoina ja totesin, etteivät he oikein ole yhteismitallisia, koska Kekkonen oli lihasrakenteeltaan nopeustyyppiä ja Stubb kestävyystyyppiä.

Ylen sivuilta löytyy kuitenkin nyt Kekkosen ja Stubbin vertailu urheilijoina ja sen vertailun voittaa tulkintani mukaan Urkki, joka menestyi monissa nopeutta ja räjähtävyyttä vaativissa yleisurheilulajeissa ihan silloiselle miesten kansainväliselle huipulle asti.

Stubb on sen sijaan ollut urheilijana huipulla lähinnä vain ikämiesten triathlonissa. Hän voitti jopa Euroopan mestaruuden 50–54-vuotiaiden sarjassa 2022. Stubb on päässyt myös legendaariseen Havaijin Ironman-kisaan. Siellä hän oli 45–49-vuotiaissa 177:s vuonna 2016.

Rasakka mies oli Kekkonen ja sen asian todistavat Tilastopajan tiedotkin:

Urho Kekkonen, Kajaanin Kipinä, 3.9.00-31.8.1986, pituus 181 cm, paino 63 kg.

100m 11,0 s, korkeus 185 cm, pituus 6,64 cm, kolmiloikka 14.06 m,

Kaikista kovin kansainvälisen tason tulos, eli vauhdittoman kolmiloikan 9,72 m, vielä puuttuukin Tilastopajan tiedoista. Pysähtyneisyyden aikana puhuttiin, että tuo vauhdittoman kolmiloikan tulos olisi ollut peräti 50 vuotta maailmanennätys. Valtion päämiehistä ainoastaan uimari Mao ja golfari Kil Il Jung pystyivät haastamaan Kekkosen kilpaurheilijoina. Mao ui muistaakseni 10 kilometriä puoleen tuntiin ja Korean suuri johtaja osui golfissa joka lyönnillä reikään ihan harjoittelematta.

Jotta totuus ei unohtuisi, pitää mainita, että 70-luvulla keihäänheittäjä Hannu Siitonen paransi Kekkosen vauhdittoman kolmiloikan "maailmanennätystä" lähes metrillä. Ja jos joku
oikea kolmiloikkaaja olisi kokeillut lajia, olisi ME kolmisen metriä enemmän.

Kekkosten suvussa kolmiloikka-asiassa pojasta polvi parani, sillä Matti Kekkonen voitti Suomen mestaruuskisoissa pronssia vuonna 1953 tuloksella 14,45 m. Enää se tulos ei riittäisi mitaleille, vaan ainoastaan pistesijaan.

Nykypoliitikoista Ilkka Kanerva on päässyt lähelle Kekkosen tasoa nopeutta ja räjähtävyyttä vaativissa lajeissa, joissa menestyminen edellyttää korkeaa testosteronitasoa. Luulen, että Kanerva olisi hyvinkin saattanut voittaa aikoinaan Sauli Niinistön presidenttikisassa, mutta kohtuuton kiinnostus puutarhanhoitoon, joka viittaa korkeaan testosteronitasoon, katkaisi hänen presidenttitiensä.

Tilastopaja paljastaa miehestä seuraavaa: Ilkka Kanerva, Lokalahden Leisku, 28.1.1948, pituus 174 cm, paino 72 kg

100m 11,7 s 400m 52,2 s korkeus 1.70 cm seiväs 3.30 cm pituus 6.07 cm.

Urheilutoimittaja Antti O. Arponen viestitti minulle aikoinaan, että Tilastopajalta puuttuu jostain syystä Ilkka Kanervan paras laji, joka oli 400 metrin aitajuoksu. Se on ainoa laji, jossa hän pääsi jopa parina vuonna Suomen 100 parhaan joukkoon. Hän juoksi 1967 ajan 58,6 (93. sija) ja 1968 ajan 58,2 (72. sija). Taakse jäivät tilastoissa esimerkiksi sellaiset tekijämiehet kuin Into Turvanen ja Jouko Elevaara (molemmat 58,9).

Lisäksi muistelen jostain lukeneeni, että Kanerva on voittanut joskus kansanedustajien lumipallonheittokilpailun peräti noin 90 metrin kaarellaan, joka on hirmuinen tulos, sillä kanssakilpailijoille tuotti vaikeuksia ylittää 30 metriä. Kanervan luontainen testosteronitaso lienee ollut siis poikkeuksellisen korkea, johon ominaisuuteen viittaavat myös miehen muut saavutukset.

Ylen Kekkosen ja Stubbin urheiluvertailu löytyy tästä: https://yle.fi/a/74-20075028