Korona-elvytys	19.03.2020, 16:55
Sekä Usa:ssa että Suomessa on koronan aheuttaman taantuman elvytykseen luvattu käyttää noin 1000 euroa asukasta kohti. Se on iso määrä rahaa, mutta jostain syystä valtion velkaantumisesta ei nyt kukaan kanna huolta. Eikä meillä Suomessa syytä huoleen olekaan, koska olemme hyvin vakavarainen kansa. Nimittäin suomalainen saa eri lähteistä rahaa keskimäärin noin 40.000 euroa vuodessa, kansallisvarallisuutta meillä on non 200.000 euroa nokka kohti ja valtion velkaa vain 20.000 jokaista asukasta kohti. Eläkerahastoissakin on noin 40.000 € per Suomen kansalainen. Sen sijaan USA:ssa on meno huimempaa. Siellä liittovaltion velkaa on asukasta kohti kolme kertaa Suomea enemmän ja uutta velkaa otetaan kiivaaseen tahtiin, vaikka monien asiantuntijoiden mukaan noususuhdanne on menossa, jolloin vanhojen talousoppien mukaan velkoja pitäisi maksaa pois ja rahaa pistää säästöön huonojen vuosien varalle. Muistaakseni jo Sanassa neuvotaan tekemään samoin. Ilmeisesti presidentti Trump kuitenkin ajattelee, että jos rahat loppuvat, sitä painetaan lisää, joka saattaa olla ihan oikea tapa toimia, koska inflaatiota ei näytä tulevan ja tuskinpa rahaa lainanneet kiinalaisetkaan tulevat amerikkalaisten velkoja väkisin perimään. Kommentit (0)
Tonni käteen - känni toteen	18.03.2020, 16:57
Donald Trump kertoi ennen viime presidentinvaaleja, että hän on siksi niin rikas, koska hän on erittäin älykäs ihminen. Niin varmasti onkin, koska ihan tyhmä mies ei olisi keksinyt luvata lahjoittaa juuri tulevien vaalien alla, että hän antaa valtion budjetista tuhannen taalan shekin jokaiselle amerikkalaiselle. Se on paljon enemmän kuin mihin suomalaiset ovat vaalien alla tottuneet, koska meillä jaellaan korkeintaan muoviämpäreitä eikä valtio niitäkään tietääkseni kustanna ainakaan suoraan budjetistaan. Tosin Trump ei ole tuollaista asiaa ensimmäiseksi keksinyt, vaan jo iloisella 1970-luvulla taistolaisopiskelijoiden järjestö SOL organisoi kampanjaa, jolla vaadittiin valtiomonopolikapitalistiselta valtiolta tonnia käteen jokaiselle opiskelijalle ylimääräistä tukea. Neuvostovastaisten kansalaisten suussa tonni käteen-vaatimus muuttui muotoon tonni käteen - känni toteen. Täysin yksimielistä yhteisrintamaa ei tonni käteen-kampanjalle saatu, koska eräät olivat sitä mieltä, että rikkaiden jälkeläiset eivät tonnia tarvitse, mutta köyhälistöopiskelijoille voisi antaa jopa enemmän. Mainittakoon, että SOL:lin johtoon kuului silloin silloisen Pohjoismaiden Yhdyspankin johtajan Mika Tiivolan poika, mutta muistelen, että Björn Wahlroos ei ollut enää kommunisti vaan kapitalisti. SOL järjesti SYP:n johtajan pojan johdolla myös pankkiautomaattien valtauksia, jolla pyrittiin lieventämään opiskelijoiden asuntopulaa. Donald Trump on osoittanut kerrassaan erinomaista neroutta karnevalisoidessaan supervaltion presidentin viranhoitoaan, mutta mielestäni hän voisi pistää omassa tonni käteen -kampanjassaan vielä enemmän sirkukseksi ja jakaa rahat kansalle helikoptereista käsin eri puolille valtakuntaansa. Se olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempi tapa, koska rikkaimmat amerikkalaiset tuskin vaivautuisivat rämpimään pitkin metsiä seteleiden perässä, vaan sitä harrastaisivat enemmänkin ne, joilla on todella rahan nuusa. Kommentit (0)
Kaksi sankarillista ympäristöaktivistia	17.03.2020, 17:50
Eilen tuli TV 1:n historiasarjassa ohjelma otsonikadosta, joka oli lähellä aiheuttaa melkein maailmanlopun viime vuosituhannen lopulla. Silloinhan täysin yllättäen paljastui, että maapalloa auringon ultraviolettisäteilyltä suojaava otsonikerros oli lyhyessä ajassa supistunut yli 30 %. Jos silloin ei olisi pystytty tekemään kovia päätöksiä nopeasti, niin voisi olla, ettei tässä oltaisi koronaa pelkäämässä. Ohjelman voi katsoa Areenalta tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-50163692 Kaksi suurta sankaria otsonikerroksen pelastamisessa 1980-luvulla olivat Margaret Thatcher ja Ronald Reagan, joka asia saattaa kuulostaa yllättävältä, kun ottaa huomioon heidän muun toimintansa. Thatcher oli koulutukseltaan kemisti, joten siitä koulutuksesta oli hyötyä ihmiskunnan olemassaoloa uhkaavan vaaran ymmärtämisessä. Eikä Reagankaan ollut pelkkä B-luokan näyttelijä, kuten yleisesti naureskeltiin, vaan hän oli sentään high schoolin, eli suomalaisittain, lukion keskinkertaisesti läpäissyt mies. Reaganin tiedeasioiden neuvonantaja olisi tyytynyt otsoniongelmassa vain suosittamaan ihmisille aurinkolaseja ja aurinkovoiteita. Muusta luomakunnasta tämä tiedeasiantuntija ei tuntenut huolta. Onneksi hänen esimiehensä Reagan, ihosyövän sairastanut mies, oli ainakin tässä asiassa tervejärkisempi. Usa ja Englanti ostivat rahalla kehitysmaat luopumaan halvoista freoneista ja kansainvälinen sopimus niistä luopumisesta saatiin sovittua. Nähtäväksi jää pystyvätkö Thatcherin ja Reaganin nykyiset seuraajat Trump ja Johnson vastaaviin sankaritekoihin ilmastonmuutosasiassa.  Pelkään, että sivistysporvaristo on katoava laji maapallollamme. Kommentit (1)
Lehmän virtsaa ja ryykitikkuja	16.03.2020, 20:15
Raju on ollut ajan riento viime päivinä. Eipä olisi viikko sitten uskonut, että Suomi on kohta valmiustilassa ja yli viiden henkilön kokoontumiset ovat kiellettyjä. Ja kaikenlaiset villit huhut asiaintilasta vellovat sosialistisessa mediassa ja hallitus on käsittääkseni puuttumassa disinformaation levittämiseen, joka oikein onkin. Sosialistisessa mediassa mm. levitetään tietoa, että lehmän virtsan juominen estää koronan tarttumisen. Epäilen, ettei asiasta ole luotettavaa tieteellistä näyttöä ja pääministeri Sanna Marin voisi ottaa julkisuudessa kantaa asiaan. Hopeavettä tai mustaa salvaa ei ole vielä ehditty esittää koronan torjunnan välineiksi, mutta eiköhän sekin vielä nähdä. Mutta Kalle Päätalon ystävien keskustelupalstalla on sosialistisessa mediassa sen sijaan ollut ihan asiallista tietoa koronaan liittyvistä ongelmista. Esimerkiksi Kuopion sataman suunnalla esiintyy kaupoissa nuusaa vessapapereista, mutta Päätalon ystävät ovat opettaneet vessapaperin nuusasta kärsiviä kansalaisia veistämään itselleen Päätalon tuotannosta tutuksi käyneen ryykitikun. Parhaan ryykitikun voi veistää katajasta tai pihlajasta. Mikäli henkilön omat kädentaidot eivät riitä oman henkilökohtaisen ryykitikun veistämiseen, voi ryykitikun korvikkeena käyttää vaikkapa katajaista voiveistä, jonka välineen minäkin tunnistan, vaikka en mikään kotitalousihminen olekaan. Voiveistä parempi olisi kuitenkin ruokaöljyllä voideltu taikinalusikka, mikä se sitten onkaan. Minulle taikinalusikka on tuntematon tarvekalu, sillä kuulun viimeiseen ikäluokkaan, jonka pojilla ei ollut kotitalouden opetusta. Kommentit (0)
Mers	15.03.2020, 20:07
Kovasti on tyhjä olo, koska maailma tuntuu pysähtyneen ja vaikka kuinka napsuttaa teksti-tv:tä, mitään järjellisiä urheilutuloksia ei löydy. Ja koko kevään olen odottanut Kuopiossa Isänmaallisen seuran äärimmäisen mielenkiintoista tilaisuutta, jossa Kuopion ja Karjalan metropoliitta Arsenin piti kertoa Suomen ortodoksikirkosta idän ja lännen välissä, mutta sekin on peruttu koronan vuoksi. Olisin halunnut keskustella asiantuntijan kanssa vaikkapa siitä, että miksi vuonna 1917, kun Suomi itsenäistyi, maassamme oli Euroopan korkein lukutaitoaste ja Venäjällä maailman alhaisin. Olisin halunnut kysyä, että miksi idässä kirkko ei opettanut kansaa lukemaan kovalla kädellä, kuten meillä - meillähän ei päässyt naimaankaan ilman lukutaitoa. Nythän tosin tilanne on muuttunut naapurin eduksi, koska viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan Venäjän koululaiset ovat suomalaisia parempia lukutaidossa. Ja ilmeisesti naapurissa koululaiset joutuvat lukemaan jopa läksyjä, koska kun professori Timo Vihavainen kävi Kuopiossa puhumassa Talvisodan alkamisesta ja häneltä kysyttiin, että tietävätkö venäläisnuoret tästä rajakahakasta, niin Vihavainen vakuutti, etteiväthän ne paljoa tiedä, mutta kuitenkin enemmän kuin Suomen nuoriso. Ajankuluksi luin tuossa Yliopisto-lehteä ja siinä kerrottiin, että koronaan kuolee 2-3 % sairastuneista, mutta se ei sittenkään ole kovin vaarallinen sairaus, koska vuonna 2012 Saudi-Arabiasta keksitty mers tappaa 30 % varmuudella. Korona saattaa olla siis vasta verryttelyä urheilukielellä ilmaistuna. Normaali lenssu vie ainuvan ainoastaan muutamalta promillelta sairastuneista. Monilta asiantuntijoilta on tivattu kantaa koronaan ja fiksuimman vastauksen antoi juuri maaliin tullut ampumahiihtäjä Mari Eder, joka vastasi, että urheilusta saatan tietää jotain, mutta politiikasta en tiedä mitään, enkä varsinkaan kansanterveydellisistä asioista. Hän neuvoi kysymään asiasta niiltä, jotka ovat perehtyneet asiaan vähän laajemmin kuin naapurin Pena. Mari Ederin vastaus oli niin fiksu, että toivottavasti hän ymmärtää politiikasta kuitenkin sen verran, että ymmärtää asettua ehdolle seuraavissa eduskuntavaaleissa. Hän nimittäin näyttää ymmärtävän korona-asiaakin selvästi keskivertokansanedustajaa enemmän, mikäli viimeistä televisioitua eduskuntakeskustelua on yhtään uskominen. Kommentit (0)

Korona ja Tokion olympialaiset	14.03.2020, 17:40
Jo kapitalistinenkin tiedemies mies on myöntänyt, että korona-epidemian huippu saavutetaan noin puolen vuoden kuluttua. Yksi pienimmistä tautiin liittyvistä ongelmista on, että miten käy Tokion olympialaisten. Ihan hyvin nekin saatetaan joutua perumaan monien muiden joukkotapaamisten tavalla. Mahdollinen Tokion kisojen peruminen saattaa pelastaa Suomen urheilumaineen. Vaikuttaa nimittäin vahvasti siltä, että meille ei noista olympialaisista olisi tulossa yhtään mitalia. Se olisi ainutlaatuista maamme urheiluhistoriassa. Sen sijaan rakkaat naapurimme Ruotsi ja Norja kyllä tulevat kahmimaan kahmalokaupalla menestystä, mutta se välttämättä suomalaisia ilahduta. Kaksi pientä mitalitoivoa meillä sentään on ja he ovat nyrkkeilijät Mira Potkonen ja Krenar Aliu, mikäli he vain onnistuvat kisapaikan itselleen karsintojen kautta hankkimaan. Kisapaikan saaminen on viime aikoina ollut suomalaisille melkoinen riemun aihe, jota uutista on tiedotusvälineissä on hehkutettu enemmän kuin lapsuudessani olympiavoittoa. Mira Potkonen on syntynyt Heinävedellä ja lienee sikäläisen Heinäveden Hyrskeen kasvatteja. Raskaansarjan nyrkkeilijä Krenar Aliu on Kosovon pakolaisia. Kosovolaiset ovatkin lahjakasta urheilijakansaa. Noora-Lotta Nezirinkin isä on Kosovosta ja kun Sveitsi menestyi yllättäen viimeisimmissä jalkapallon MM-kisoissa, oli joukkueen avauskentällisessä seitsemän Kosovolaista - niin ainakin kosovolainen parturini minulle vakuutti. Kommentit (2)
Kummola ja korona	13.03.2020, 19:59
Neuvostoliittolaisen suomenkielinen toimittaja Rudolf Sykiäinen kuvasi Brezhnevin aikaista naapurimaamme ripeää talouskasvua ja muutakin kehittymistä jutulla, jonka otsikkona oli, että Raju on ajan riento. Mutta niin on raju ajan riento myös korona-epidemian osalta. Tauti on vasta rantautunut maahamme, mutta siitä huolimatta sekä vessapaperi että urheilutoiminta on maassamme loppumassa. Myös muualla maailmassa varsinkin urheilu on kokenut kovia. Sen ainoan kerran kun Huuhkajamme selvisivät jalkapallon arvokisoihin, uhkaa turnausta ainakin siirto vuodella eteenpäin. Lähipäivinä ratkeaa, miten kevään jääkiekon MM-kisojen käy. Huonosti epäilen niille käyvän, ellei sitten oikea äijien äijä Kalervo Kummola pysty asioita hoitamaan. Kummola on mies, joka uskaltaa uhmata yleistä mielipidettä. Vielä pari iltaa sitten hän vaikutti pitävän lenssukohua vouhotuksena ja olin salaa ymmärtämättömässä mielessäni jokseenkin samaa mieltä. Pelkäämättömyys ja yleisen mielipiteen uhmaaminen on Kummoloilla ihan geeneissä. Muistelen jostain, luultavasti Matti Pitkon pakinasta lukeneeni, että kokoomuslaisen Kalervo Kummolan seppänä työskennellyt kommunistivaari oli ainut valkeakoskelainen, joka uskalsi olla eri mieltä Juuso Walldenin kanssa. Kommentit (3)
Korona	12.03.2020, 17:48
Yllättäviä asioita näyttää korona-virus aiheuttavan maassamme. Tänäänkin valtion virastojen internet-yhteydet takkusivat pahasti kyseisen viruksen vuoksi, jonka ei pitäisi tietojeni mukaan olla mikään tietokonevirus. Selityksenä yhteyksien takkuamiselle oli ilmeisesti se, että liian moni virkamies seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta aiheesta, joka oikein onkin, koska hyvien virkamiesten tulee olla perillä siitä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Vilkkaalla mielikuvituksella varustettuna henkilönä uskon jo nähneeni, miten koronan pelko jo näkyy maassamme. Ainakin Kuopiossa ihmiset vaikuttavat mielestäni välttävän ulkona liikkumista ja väenkokouksia.  Ymmärrän tilannetta, koska kymmenisen vuotta sitten maailmalla liikkui Sika-influenssa ja 8000 suomalaista sen sairasti, ja olin yksi heistä. Tauti oli helvetillinen ja välillä tuntui, että olin päästä ainuvastani. Maamme ensimmäiset sika-influenssa tapaukset todettiin Suonenjoella. Ehkä ulkomaalaiset mansikanpoimijat selittivät asian. Olin ensimmäisiä sairastuneita enkä edes silloin tiennyt, mistä oli kysymys. Myöhemmin totesin taudin tunnusmerkkien täsmäävän omiin oireisiini. Kuume tosin jäi jonkin verran alle 41,5, johon lukemaan sen pitäisi sioilla nousta enkä ymmärrä, miksi itselleni ei niin käynyt.   Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että sata vuotta sitten riehui maailmalla espanjantaudiksi kutsuttu lintuinfluenssa, jonka eräiden tutkimusten mukaan sairasti jopa miljardi ihmistä, joista eräiden tutkimusten mukaan kuoli 100 miljoonaa eli paljon enemmän kuin maailmansodissa yhteensä. Nähtäväksi jää, miten meidän oikein käy. Maailmantalous saattaa hyvinkin kärsiä koronasta ja siitä luonto kiittää. Kiinassa on jo nyt ilma kummasti puhdistunut. Epäilen myös, että mikäli tauti riistäytyy täysin käsistä, suonenjokelaisilla mansikkaisännillä saattaa olla vaikeuksia tyydyttää työvoimatarpeensa. Kommentit (2)
Presidenttien jatkokaudet ja Tereškova	12.03.2020, 17:49
Venäjän presidentille puuhataan poikkeuslailla jatkoaikaa, joka ei ole yllättävä uutinen, koska meillä suomalaisillakin on lähihistoriassa kokemusta moisesta asiasta. Käsittääkseni jatkoaikapyrkimys vahvistaa hyvän itäisen naapurimme perinteistä parhaiten toimivaa hallintomallia eli tyranniaa.   Tyranniahan on ihmiskunnan kehittämistä hallintojärjestelmistä historiallisesti vanhin, yleisin ja normaalein. Monta kertaa tyrannia on ollut myös tehokkaasti toimiva hallintojärjestelmä. Siitä hyvänä osoituksena Venäjä, joka perustettiin reilut tuhat vuotta sitten Laatokan rannalla kolmen suomaisen ja kahden slaavilaisheimon toimesta, ja muutamassa sadassa vuodessa siitä kehittyi tormakoiden tyrannihallitsijoidensa johdolla ihmiskunnan historian suurin valtakunta.   Yllättävää naapurin hyväksi havaitun tyrannihallintojärjestelmän vahvistamisessa on se, että aloite Venäjän duumassa, joka sikäläistä parlamenttia tarkoittava sana tulee suomen kielen sanasta tuumata, tuli kenraalimajurin ja maailman ensimmäisen naisavaruuslentäjän Valentina Tereškovan suusta, joka edustaa maansa parlamentissa sikäläistä Kansallista Kokoomusta eli Yhtenäinen Venäjä-puoluetta.   Minut yllätti asiassa varsinkin se, että 83-vuotias Valentina Tereškova on vielä ihan ketterä mummo. Hän on vieraillut maassamme monta kertaa ja kun hän seuraavan kerran tulee, niin aion kysyä häneltä pitkään mieltäni askarruttanutta asiaa. Nimittäin kosmonauttien valmistumisrituaaleihin kuuluu ennen lennolla lähtöä käydä pissillä saman puun juurella, jolla Juri Gagarin pissi ennen ensilentoaan ja aion Valentinalta kysyä, että kävikö hänkin suorittamassa tämän rituaalin.   Valentina Tereškovalla on paljon yhteistä meidän suomalaisten kanssa, sillä hänen isänsä Vladimir Tereškov taisteli yhdessä suomalaisten kanssa Lemetin motissa. Panssarivaununjohtaja kersantti Tereškov katosi taistelun aikana jäljettömiin. Hänen katoamisestaan näyttää netissä olevan monenlaista versiota, ja kun olot Gorbatshovin kaudella naapurissa vapautuivat, Valentina Tereškova sai luvan pystyttää isälleen kauniin muistomerkin, joka sijaitsee jossain suomalaisille matkailijoille tutun Murheen ristin lähistöllä, mutta en ole sitä etsinnöissäni onnistunut löytämään.   Panssarikersantti Vladimir Tereškovin muistomerkkiin voi tutustua tässä linkissä: https://www.sotahistoriallisetkohteet.fi/ app/sights/view/-/id/806/country/9/area/70/   Kommentit (0)
Volgan lautturien laulu	10.03.2020, 17:08
Hieman minua ihmetyttää tuossa Volgan lautturit taijemaalauksessa se, että miesporukka on suorittamassa ilmeisen yksinkertaista vetotehtävää, johon soveltuisi jokin vetoeläin, kuten esimerkiksi hevonen tai härkä paremmin. Uskon, että Suomessa moinen työ olisi annettu hevosten hoidettavaksi. En usko, että ilmiön selityksenä on venäläisten tyhmyys, koska laaja kansainvälinen tieteellinen tutkimus todistaa, että suomalaisten ja venäläisten keskimääräinen älykkyysosamäärä on tarkalleen sama eli 96. Siinä ei ole yhtään ihmettelemistä, koska varsinkin itäsuomalaiset ja venäläiset ovat geeneiltään samaa suomalaisugrilaista väkeä, vaikka kieli ja kulttuuri onkin eri. Repinin taijemaalauksen miekkoset ovat Volgan rannalta jostain Moskovan läheltä ja sana Moskovakin on muinaisten esi-isiemme antama ja juontaa juurensa sanasta moska. Itse luulen, että talousjärjestelmän erot selittävät sen, miksi miehet Volgalla suorittivat hevoselle kuuluvia vetotehtäviä. Venäjällä oli kehittynyt maaorjuusjärjestelmä ja niinpä halpaa maaorjatyövoimaa voitiin käyttää lotjien vetureina eikä kalliita hevosia kannattanut vaarantaa moisessa hommassa. Suomen maanviljelysolot olivat niin kehittymättömät, ettei täällä päässyt syntymään edes maaorjuutta, joka seikka nykyäänkin hankaloittaa maamme talouselämää, koska täällä puuttuu henkilökunnalta maaorjuuden opettama nöyryys. Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan aiheeseen soveltuvaa taijemusiikkia eli Volgan lautturien laulua hyvän mieskuoron esittämänä. Sekin yhteinen piirre meillä ja venäläisillä on, että kumpikin kansakunta on tuottanut hyviä mieskuoroja, joissa esiintyy upeita bassoja. Esimerkiksi ruotsalaiset ovat enemmänkin tenoripuolen miehiä. Päästetään voittamattoman puna-armeijan kuoro ääneen: https://www.youtube.com/watch?v=uNb54rwDQJM Kommentit (0)

Repinit ja Kakariset	09.03.2020, 21:12
Ilja Repinin sukulaisia asuu nykyäänkin Suomessa, mutta he ovat tietääkseni taiteilijan veljenpojan jälkeläisiä. Ilja Repinin poika Juri on jo kuollut. Isä Ilja on pojastaan Jurista maalannut yllä olevan muotokuvan. Myös Juri oli taiteellisesti lahjakas, mutta hänen taiteellinen lahjakkuutensa ilmeni enemmänkin suoranaisena boheemiutena. Hänen boheemiutensa meni jopa niin pitkälle, että hän käytti maalauksessa tarvittavia kemikaaleja myös sisäisesti. Välillä hän asusteli jopa siltojen alla ja yritti elättää itsensä kaupittelemalla ohikulkijoille maalauksiaan. Sitä jostain lukemaani tietoa, jonka mukaan Juri Repin liikuskeli kesät talvet kengittä, en ole onnistunut kaikkitietävästä Internetistä varmistamaan. Netistä löytyy Mikko Porvalin Rautasormus-kirjasta lainattu luku, jossa kerrotaan, että tsaarin kamarineiti Anna Vyrubova olisi sponsoroinut Juri Repiniä tämän elämän ehtoopuolelle. Mies eli elämäntavat huomioiden hämmästyttävän vanhaksi, koska hän kuoli vuonna 1954 77 vuoden ikäisenä pudottuaan yömajan neljännen kerroksen ikkunasta. Yleensä ikkunasta ei pudota vahingossa. Muillakin maailmanhistoriaan vaikuttaneilla venäläisillä on lähisukua Suomessa. Ainakin hyvän tarinan mukaan Kakaristen suku oli alun perin nimeltään Gagarin. Saman hyvän tarinan mukaan, kun maailman ensimmäinen avaruuslentäjä Juri Gagarin vieraili 1962 maassamme, hän olisi käynyt tapaamassa Oulussa asunutta serkkuaan nimeltään Kakarinen. Gagarinin Suomen vierailun aikana hänestä otettiin eräs mieleeni jäänyt valokuva, jossa kosmonauttisankaria kuljettanut bussi on pysähtynyt ja maailman ensimmäinen avaruuslentäjä on antamassa ylen tienpenkalla. Kosmonautti kärsi siis maanpinnalla helposti matkapahoinvoinnista, joka avaruuden oloissa voisi muodostua kohtalokkaaksi vaivaksi. Toisaalta voi olla, ettei kyseessä välttämättä ollut autokyydin aiheuttama pahoinvointikohtaus. Kylillä nimittäin puhutaan, ettei Jurikaan ollut mikään vesipoika. Sen asian kyllä ymmärtää helposti, koska tuon ajan raketit olivat sen verran epäluotettavia, ettei niiden kyytiin selvin päin uskaltanut lähteä. Gagarin muuten jätti venäläiseen avaruuslentämisperinteeseen viehättävän rituaalin. Kun hän oli linja-automatkalla Vostok 1-merkkiseen menopeliinsä, pyysi hän autoa pysähtymään. Sillä kertaa sankarilentäjä ei kuitenkaan puklannut, vaan hän pissi erään puun juurella ja sen jälkeen kaikki avaruuteen lähtevät kosmonautit suorittavat saman rituaalin saman puun juurella.   . Kommentit (0)
Ilja Repinin taijemaalaus	08.03.2020, 16:21
Kannattaa seurata miesten 50 kilometrin kilvanhiihtoa, sillä samalla oppii paljon myös taidehistoriasta. Tänään Holmenkollenin kisojen asiantuntijana toiminut Lapin mies Sami Jauhojärvi totesi, että Venäjällä on yksi kova Ilja-niminen kilpahiihtäjä, mutta että sen lisäksi hän muistaa erään toisenkin Iljan, eli Ilja Repinin, joka on tehnyt taijemaalauksen nimeltään Volgan lautturit. Sen jälkeen pääselostaja ja hänen apuselostajansa pohtivat, että onko Repin maalannut myös hiihtoaiheisia taijemaalauksia, mutta eivät muistaneet yhtään kappaletta sellaisia. En minäkään muista Repiniltä hiihtoaiheista taulua, mutta ennen työhuoneeni seinällä oli Pekka Halosen kyisestä aihetta käsittelevä työ. Volgan lautturit lienee maailman toiseksi tunnetuin maalaus, sillä se häviää niukasti Mona-Lisalle, vaikkakin Repin työssään vääristää törkeästi historiaa. Volgan lautturit eivät olleet mitään nälkiintyneitä resupekkoja, vaan he olivat Venäjän työväen luokan eliittiä, nuoria riuskoja miehiä. Sellaisiahan ovat vielä nykyäänkin kuljetusalalla työskentelevät ja maamme satamien ahtaajatkin vaikuttavat kuvista päätellen isoilta ja riskeiltä Helvetin enkeleiden kaltaisilta miehiltä, joka asia saa ilmeeni mietteliääksi ja tuo mieleen Marlon Brandon kuuluisaksi tekemän elokuvan Kirjava Satama. Volgan lautturit eivät siis edusta sosialistista tai mitään muutakaan realismia, vaan se on ropakantaa, jolla kuvataan tsaarin Venäjää, jossa suuri ryysyköyhälistö vetää yhteistä venettä, jonka perässä ainakin  maalauksen perusteella istuu muutama harva. Repin inhosi tsaarin valtaa, mutta niin hän inhosi myös bolseviikkikomentoa ja jäi asumaan Suomeen, vaikka häntä isollakin rahalla houkuteltiin Neuvostoliittoon. Vesikuljetuksilla oli Venäjällä aikoinaan suuri merkitys ja niin se on sitä vieläkin. Muistuupa mieleeni, miten Krimin valtauksen jälkeen Putin vihasi, että hän voisi käyttää ydinasetta Tanskaa vastaan. Taustalla oli pelko siitä, että Tanskan salmet suljetaan talouspakotteena venäläisiltä laivoilta ja sen seurauksena Pietarissa ja Moskovassa olisi ollut kohta vaikeat ajat, koska 70 % näiden kaupunkien huollosta kulkee Tanskan salmien läpi.  Kommentit (0)
Kirjasalon tasavalta	07.03.2020, 19:07
Tuo eilen mainittu Kirjasalo on historiallisesti niin merkittävä paikka, että siinä olisi ainesta vaikkapa elokuvaksi. Nimittäin Venäjän vallankumouksen sekasortoisissa oloissa Kirjasalo julistautui itsenäiseksi alueeksi, jota ainakin huumorimielessä kutsuttiin Kirjasalon tasavallaksi. Tasavallan pinta-ala oli tosin vain 30 km2 ja asukasluku 400, mutta maasta se pienikin ponnistaa ja tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Vatikaaninkin pinta-ala on vain 0,4 km2 ja asukasluku 900. Kirjasalon tasavallalla oli, kuten itsenäisellä valtiolla kuuluukin olla, oma armeija, lippu, kansallislaulu nimeltään Nouse Inkeri ja mikä tärkeintä, oma postimerkki, jolla lienee nykyään huomattava keräilyarvo. Pitkäikäinen ei Kirjasalon tasavallasta tullut, koska se oli olemassa vain heinäkuusta 1919 joulukuuhun 1920.  Ilmeisesti kirjasalolaiset olivat sen verran realisteja, ettei heidän ja heidän suomalaisten tukijoiden tarkoituksena ollut itsenäinen valtio, vaan alueen liittäminen Suomeen. Tasavallalla ehti puolentoista vuoden aikana olla kaksi johtajaa Santeri Termonen ja Jukka Tirranen, jotka eivät ole jääneet historiaan. Sen sijaan historiaan on jäänyt tasavallan sotilaskomentaja everstiluutnantti Yrjö Elfvengren, joka aloitti uransa tsaarin armeijassa, mutta joutui vaikeuksiin ja vankilaan, kun häntä epäiltiin keisarinnan murhan suunnittelusta. Venäjän vallankumous pelasti hänet ja mies jatkoi sotimistaan Suomen valkoisten riveissä ja Suomen sisällissodan jälkeen hän jatkoi ammattinsa harjoittamista Venäjän sisällissodassa ja kohosi peräti kenraalimajurin arvoon. Bolsevikkien voiton jälkeen Elfvengren jatkoi sitkeää taistelua neuvostovaltaa vastaan, josta wikipedia kertoo seuraavaa: Kesäkuussa 1921 Elfvengren perusti Varsovassa Boris Savinkovin kanssa Isänmaan ja Vapauden Suojelun Kansalaisliiton, jonka tehtävänä oli neuvostovallan kukistaminen. Elfvengrenin vastuulla oli Luoteis-Venäjällä, Suomessa ja Baltiassa tapahtuva salainen toiminta. Vuonna 1922 järjestö yritti ampua Neuvosto-Venäjän ulkoasioiden komissaarin Georgi Tšitšerinin Genevessä, mutta hanke epäonnistui. Elfvengrenin on väitetty olleen osallinen myös neuvostodiplomaatti Vatslav Vorovskin salamurhaan vuonna 1923 Lausannessa. Elfvengren erosi liitosta vuonna 1923 ja seuraavana vuonna Boris Savinkov vangittiin Moskovassa, jonne tämä oli salaa saapunut. Elfvengren toimi tämän jälkeen liikemiehenä Helsingissä, mutta muuten hänen viimeisien vuosiensa toiminnasta ei ole paljoa tietoa. Vuonna 1925 Elfvengren matkusti salaa Venäjälle, mutta paljastui ja vangittiin. Hänet ammuttiin vuonna 1927 Moskovassa.   Olen sitä mieltä, että Kirjasalon tasavallan lisäksi myös Elfvengrenin elämä ja teot olisivat hyvä elokuvan tai jopa väitöskirjan aihe. Kommentit (0)
Kalle Jalkasen haudalla	06.03.2020, 18:50
Joulun alla toteutin pitkään hautomani suunnitelman ja kävin tutustumassa ihan Lappeenrannan keskustassa sijaitsevaan sankarihautausmaahan. Vaikka tämä kalmisto on yksi maamme suurimmista, siellä on harvinaisen selkeät opasteet. Niinpä löysin helposti Suonenjoen ainoan olympiavoittajan Kalle Jalkasen haudan ja pystyin varmistamaan, että olympiavoittaja on saanut hautakiveensä hänelle kuuluvat olympiarenkaat. Sillä tavalla on maassamme tapana kunnioittaa olympiavoittajia heidän kuolemansa jälkeen. Kallen viimeinen leposija sijaitsee noin kymmenen metriä hautausmaan Wäinö Aaltosen veistämästä vaikuttavasta muistomerkistä Helsingin suuntaan. Kalle Jalkanen kaatui syyskuussa -41 Inkerinmaalla Kirjasalossa kahden miinan räjähtäessä. Jalkanen asui viimeiset vuotensa Lappeenrannassa ja hänet on sen vuoksi haudattu sinne eikä Suonenjoelle. Pidetyn olympiasankarin kuolema kostettiin surmaamalla neljä sotavankia. Ansiokkaan urheilijan kuolema harmitti pataljoonan komentajaa majuri Mäntylää niin kovasti, että hän määräsi hetkeä aiemmin otetut vangit ammuttaviksi. Jalkasen joukkueen johtaja Tukia sai teloituksen suoritettavakseen. Hän ei saanut miehiään tätä hirmutyötä tekemään, joten vänrikki itse joutui lainaamaan erään jääkärin konepistoolia. Sodan jälkeen tapausta tutkittiin sotarikoksena. Majuri Mäntylä sai teosta neljä ja puoli vuotta vankeutta, mutta konepistoolia käyttänyt vänrikki jätettiin tuomitsematta. Kommentit (0)
Arvokasvit horsma ja voikukka	05.03.2020, 17:31
Luin 50 vuoden tauon jälkeen Onni Palasteen kirjan Minä desantti, joka kertoo suomussalmelaisen Eetu Heikkisen tarinan, josta tosin romaanissa käytetään jostain syystä toista nimeä. Hän jäi jatkosodassa haavoittuneena sotavangiksi ja lupautui vankileiriltä koti-ikävän vuoksi ja nälkäkuolemalta välttyäkseen desantiksi.  Heikkisen mukaan ruokapula vankileirillä oli niin kova, että vangit söivät horsmakeittoa, joka ei ollut mitenkään maittavaa eikä ravitsevaa, vaan enemmänkin tikkuista. Ilmeisesti horsmaa syötiin itärajan takana muuallakin kuin vankileireillä, koska desantti Juntunen kertoi nähneensä jopa julisteen, jossa itse generalissimus Stalin esitettiin nauttimassa horsmasoppaa. Nettitietojen mukaan horsma kelpaa syötäväksi silloin, kun se on vielä alle 30-senttistä. Kasvin ravintoarvoista en päässyt nettiselaillulla selvyyteen, mutta ravitsevaa sen täytyy olla, koska ainakin Kärkkäälän karhujen tiedetään olevan horsmalle persoja ja karhuhan on kaikkiruokainen kuten ihminenkin. Omien kokemusteni mukaan horsma on hyvin helppohoitoinen ja satoisa ravintokasvi ja ihmettelen, miksi suomalaiset eivät nälkävuosina turvautuneet horsmaan, vaan nakersivat pettua ja jäkälää, joista jälkimmäinen on vielä myrkyllistäkin, ellei sitä kunnolla liota. Toinen neuvostoliittolainen pula-ajan korvikekasvi oli voikukka, josta valmistettiin kumia. Jostain luin, että voikukkaviljelmiltä saatiin kumia peräti 400 kiloa hehtaarilta. Luulen, että venäläinen voikukka on kuitenkin eri lajia kuin meikäläinen rikkaruoho. Muuten joskus vanhoina hyvinä aikoina pohjoiskorealainen delegaatio vieraili Helsingissä ja isännät kysyivät heiltä, että mitä he haluaisivat viedä kotimaahansa, niin joku rohkeni pyytää, että voisivatko he saada sen tienvarsilla kasvavan tavattoman kauniin koristekasvin siemeniä kotiin viemisiksi. Saattoi olla, että delegaatio ymmärsi voikukan arvon ravintona ja kumiteollisuuden raaka-aineena. Korealaiset ovat fiksua kansaa, sillä esimerkiksi jokin laaja kansainvälinen tutkimus paljasti, että eteläkorealaiset maailman älykkäin kansa ja peittosivat tässä kilpailussa jopa kiinalaiset. Suomalaiset olivat tapansa mukaan tässäkin kisassa sijalla yms., mutta pikkuisen kuitenkin israelilaisten edellä, joka minut yllättää. Kommentit (0)

Näläkäsen lattaamo	04.03.2020, 17:23
Elämme synkkiä aikoja. Ilmastonmuutos ahdistaa, kun näyttää siltä, että pessimistit ovt jälleen kerran olleet täysin väärässä ja että ilmastonmuutos eteneekin nopeammin, mitä ilmastovouhkaajat pelottelivat. Syyrian sotku sen kun vain pahenee ja ainut valopilkku on se, että eilen pääuutislähetyksessä kerrottiin, etteivät kumiveneissä henkensä kaupalla värjöttelevät, joita kreikkalaiset merivartijat hutkivat pitkillä sapilailla, olekaan pakolaisia, kuten tyhmempi luulisi, vaan he ovatkin nykyään siirtolaisia. Jotain hauskaa maailmasta sentään löytyy, kuten nyt esimerkiksi Suonenjoelle ilmestynyt uusi puarhuone, jollaisia muualla baareiksi kutsutaan, jonka nimi näyttää olevan Näläkäsen lattaamo. Lisäksi jonkun paikallisen parturiliikkeen ovella oli houkutteleva kyltti, jossa luki "PÄITÄ LEIKATAAN". Ja paras uutinen on se, että Kuopiossa pyritään vastaamaan väestön ikääntymisen asettamaan haasteeseen, antamalla jokaiselle synnyttäjälle muoviämpäri. Se varmasti aktivoi monen lapsentekohommiin.  Kommentit (0)
Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat baarit	03.03.2020, 20:01
Eilen jatkoin Sub-kanavan ohjelmatarjonnan seuraamista ja seurasin vahvasti myötäeläen ratkiriemukasta Kekkonen tulee-elokuvaa. Luulen elokuvan, että tapahtumat sijoittuvat kulttuurihistoriallisesti merkittävän Kittilässä sijainneen kuuluisan Allin baarin liepeille. Liikuin joskus niillä seuduilla ja vieläkin harmittaa, että en pistäytynyt tapaamassa legendaarista Allia.   Allin baarin pitäjä oli paikallinen sinnikäs Lapin nainen ja matkailuyrittäjä, joka kuulemma omisti kaksi järveä ja yhden joen. Lisäksi hän tarinan mukaan kunnostautui ampumalla hirvikiväärillä baariinsa pyrkinyttä murtomiestä. Baarin ulko-ovessa toivotettiin matkailijat ystävällisesti tervetulleiksi lapulla, jossa sanottiin lappilaisella suoruudella, että "JA NURKKIIN EI KUSEKSITA."   Sen sijaan minulla on ollut onni vierailla toisessa kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa baarissa, eli Sonkajärven Jyrkän baarissa.  Ylä-Savossa pyöräillessäni noin 40 vuotta sitten keskeltä ei mitään löytyi baari. Pihalla seisoi punainen ruskeapilkkuinen Lada, jonka katolla oli juppimainen suksiboxi. Ilmeisesti metsurin työkaluja oli siinä kätevä kuljettaa. Vaikka mieli teki, en uskaltanut valokuvata ajopeliä, koska epäilin jopa fyysisen turvallisuuteni saattavan vaarantuvan.   Jyrkän baarissa ikääntyneet pienviljelijä-metsurit joivat olutta suureen janoonsa. Halusin kahvin ja pullan. Pullaa ei ollut, mutta kahvit luvattiin keittää. Baarin pääartikkeli oli keskiolut. Jututin alkuperäisväestöä. Minulle kerrottiin, että vastikään tiloissa oli järjestetty baariseminaari.   Idean isä oli taiteilija M A Numminen, joka oli eksynyt paikkaan ja ihastunut ikihyviksi. Hänen ajatuksensa oli järjestää baariseminaari, jossa teemana oli suomalaisen keskikaljabaarikulttuurin kehittäminen. Hauskaa ja kosteaa oli ollut ja M A oli ollut harvinaisen mukava mies. Myöhemmin hän julkaisi kirjankin maamme kaljakuppiloista ja Jyrkän sylkylä oli teoksessa kunniapaikalla.   Jyrkän baarissa minulle kerrottiin, että naapurissa asusti kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä. Hänen kanssaan oli tullut ongelmia. Miina oli tehnyt pihalleen ns. tuulenkatselulaitteen ja koska naapurin omenapuut varjostivat kyseistä tuulenketselulaitetta, hän oli käynyt vähän karsimassa puita. Naapuri oli kutsunut poliisit paikalle ja tilanne oli kärjistynyt niin pitkälle, että kuvataiteilja oli purra jurskauttanut erästä vanhempaa konstaapelia polvesta. Pienviljelijä-metsurit eivät voineet asiaa hyväksyä.   Muuten kun kävin pari kymmentä vuotta sitten tiedekeskus Heurekassa, oli Sonkajärvellä toimintansa lopettanut Jyrkän baari yllätyksekseni kokonaisuudessaan siirretty sinne näytteille. Se edusti mukamas katoavaa kansankulttuuria, kuten varmaan edustikin.                   Kommentit (2)