Henkeä salpaava suoritus	29.08.2019, 17:55
Kuopion tieteen päivillä oli myös liikuntalääketieteen professori Heikki Tikkanen kertomassa suomalaisen urheilukansan sankareista. Hän elävöitti tarinaansa videoilla ja varsinkin tähän sankarivideoon ihastuin. Itse olin jo unohtanut tapauksen, joka nähtiin suomalaisen jalkapalloilun kultakaudella. Silloinhan Suomi pelasi tasapäisesti Englannin kotikentällä sikäläisiä supertähtiä vastaan ja hävisi vain 2-1. Riemukas voittokin oli lähellä ja sen todistaa alla oleva video, jossa kolme engelsmannia ahdistaa maailman kolmanneksi parhaaksi jalkapalloilijaksi valittua Jari Litmasta, joka osoittaa tilanteessa sirkusmaista taituruutta. Tietysti sivistymätön ihminen, joka ei jalkapallosta eikä juuri muustakaan mitään ymmärrä, ei ymmärrä mitä sirkusmaista taituruutta tuossa nähdään. https://www.youtube.com/watch?v=HLHYIGj9A9E Pidän esimerkiksi professori Matti Klingeä eittämättä hyvin viisaana ja sivistyneenä ihmisenä, mutta en silti ole varma, että hän osaa arvostaa edellä nähtyä Litmasen suoritusta. Tosin ihan vailla jalkapallotuntemusta Klingekään ei ole, sillä jossain 70-luvun muistelmateoksessaan Klinge yllättäen paljastaa olevansa entinen amatöörijalkapalloilija. Nimittäin kalastaja Pentti Linkolan keväisin pidetyissä luonnonsuojeluaiheisissa Kurki-juhlissa järjestettiin rannoiltaan sulaneen lammen jäällä jalkapallo-ottelu, jolloin humanistien joukkueessa biologeja vastaan pelasi myös Matti Klinge. Joukkueen tunnuslauseena oli "kyllä ihminen aina eläimen voittaa", mutta Klinge epäilee, ettei ihminen kuitenkaan sillä kertaa voittanut. Varma hän ei asiasta kuitenkaan ole, koska ei tuntenut riittävästi pelin sääntöjä.   Kommentit (0)
Matti Mäkelä ja remonttimiehet	28.08.2019, 17:20
Tuo eilen mainittu ja äskettäin edesmennyt kirjailija Matti Mäkelä oli syntyjään eteläpohjalaisia, mutta muutti kypsässä iässä toiselle puolen Suomea Pohjois-Karjalaan Pyhäselälle. Siellä hän ilmeisesti viihtyi hyvin, koska ei ainakaan julkisuudessa pahemmin valitellut asuinpaikkansa puutteita. Tosin yhdessä asiassa hän näki itäsuomalaisissa arvosteltavaa. Mäkelällä ei nimittäin ollut hyvää käsitystä itäsuomalaisista remonttimiehistä. Kun hän mainitsi näkemistään puutteista palkkaamansa luultavasti savolaisen remonttimiehen työnjäljessä, kohautti tämä vain harteitaan korjaamatta havaittua epäkohtaa. Ilmeisesti korjausrakentaja ajatteli savolaisittain, että haetanneeko tuo mittään. Mäkelän mukaan pohjalainen remonttimies olisi vastaavassa tilanteessa tehnyt häpeästä itsemurhan. Muuten ainakin hyvän tarinan mukaan tuli kerran jurvalaiseen huonekaluverstaaseen tietokonesorvien kauppias, joka vakuutti, että tämä laite tekee työn tuhannesosa millin tarkkuudella. Mutta kauppoja ei syntynyt, koska jurvalainen puuseppä totesi, ettei se meillä riitä, meillä tehrään justihin. Kommentit (1)
Joululahjat kannattaa hankkia hyvissä ajoin	09.05.2019, 18:00
Sen verran jatkan eilen aloittamaani kirjakehua, että jos itselläni olisi vähänkin ylimääräistä rahaa ja jos joku minulle kaupittelisi alla olevien kirjojen kaltaisia hengentuotteita, niin kyllä minä vakavasti harkitsisin ostopäätöksen tekemistä jo pelkästään säälistä ja saattaisin hyvinkin päätyä hankintapäätökseen. Kyllä taiteen vuoksi kannattaa välillä vähän uhrautuakin, niin sitten tuntee itsensä hyväksi ihmiseksi. Korostaisin vielä sitä, että joululahjojen keksiminen kanssaihmisille on vuosi vuodelta yhä entistäkin enenevämmässä määrin vaikeaa ja lahjasuunnitelmien pohtiminen kannattaa sen vuoksi aloittaa jo hyvissä ajoin. Alla olevat suhteellisen kauniit kirjat saattaisivat olla ihan hyviä joululahjoja ainakin henkilölle, jolla on jo kaikkea. Noita kirjoja hänellä ei todennäköisesti vielä ole. Kommentit (0)

Valonnopeus ja lepän tuhka	27.08.2019, 17:54
Kosmologi Syksy Räsäselle olisi voinut tehdä hänen alustuksensa jälkeen kysymyksiä, mutta vastoin tapojani jätin kysymykseni tekemättä, vaikka mieli kyllä olisi tehnyt, koska muut paikalla olevat olivat niin viisaan oloisia, että olin varma, että jos olisin tehnyt mieltäni pitkään askarruttaneen kysymyksen kosmetologian alalta, minua olisi taas katsottu pitkään mietteliäästi. Nimittäin äskettäin kuollut eteläpohjalaistaustainen kirjailija Matti Mäkelä, jolla sen maakunnan miesten tavoin oli selkeät ja varmat mielipiteet kaikenlaisista asioista, kirjoitti jossain kirjassaan, että hänen mielestään tähdet jarruttavat valon nopeutta, vaikka sen väitetään olevan vakio, koska ainettahan se valokin on vaikkakin kevyttä kuin lepän tuhka. En siis kysynyt, että onko kapitalistinenkin tiedemies myöntänyt jo sen, että tähtien vetovoima jarruttaa valoa, koska ainettahan se valokin on vaikkakin kevyttä kuin lepän tuhka. Matti Mäkelän näkemyksen oikeellisuuden tavallaan myönsi Syksy Räsänenkin, koska hän kertoi alustuksessaan tähtien vetovoiman saavan valon juoksemaan tavallaan mutkille. Rouvani sen sijaan rohkeni kysymyksen esittämään, vaikkakaan se ei mielestäni liittynyt kosmetologiaan. Hän kysyi, että mikä saa alustajan pysymään noin laihana, mutta siihen Räsänen ei osannut vastata, koska oli ollut koko ikänsä samanlainen. Sen sijaan tilaisuuden puheenjohtaja kirjailija Antti Heikkinen vakuutti tietävänsä lihomisesta paljonkin. Kommentit (2)
Syksy Räsänen, todella viisas mies	26.08.2019, 20:02
Kuopiossa vietettiin männä lauantaina tieteiden päivää ja sen merkeissä lyseolla vieraili kerrankin jo pakinoitsija Aapelin perään kuuluttama todella viisas mies. Hän oli Helsingin Yliopiston kosmologian lehtori Syksy Räsänen, joka ennen tunnettiin ainakin Savossa Räsäs-Jukkana. Koska olen enemmäkin urheilumies, en kosmologiasta kovin paljoa ymmärrä, mutta korpallosta kuitenkin jonkin verran ja näkemykseni mukaan, jos kaltaiseni valmentajalahjakkuus voisi edes puoli vuotta valmentaa Räsäsen kaltaista koripallosentteri lahjakkuutta ja tuplata hänen massansa herkullista roskaruokaa syöttämällä, alkaisi Suomen koripallomaajoukkueen huutava sentteripula helpottamaan, koska vihdoinkin olisi löytynyt se Elis Askinkin kaipaama hyvä iso mies. Koska en kosmologiasta paljoa ymmärrä, sillä olen enemmänkin urheilumies, lainaan suoraan kaikkitietävää ja kaukaa viisasta Wikipediaa. Sen mukaan Räsänen on tunnettu maailmankaikkeuden kiihtyvää laajenemista koskevasta tutkimuksestaan. Hän oli 2000-luvun alussa maailman ensimmäisiä tutkijoita, joka ryhtyi etsimään kiihtyvän laajenemisen syytä maailmankaikkeuden keskelle muodostuneista tyhjemmistä alueista eli niin sanotuista onkaloista. Räsäsen mukaan laajeneminen on onkaloissa nopeampaa kuin galaksijoukkojen läheisyydessä ja näiden tyhjien onkaloiden kasvu saa maailmankaikkeuden keskimääräisen laajenemisen kiihtymään. Tämä selittäisi kiihtyvän laajenemisen ilman oletetun pimeän energian olemassaoloa. Räsäsen valtavirrasta poikkeavaa teoriaa ovat esitelleet muun muassa amerikkalaiset tiedelehdet New Scientist ja Scientific American.[3] Hän esitteli oman mallinsa ensimmäistä kertaa julkisuudessa keväällä 2007. Kommentit (1)
Armas Hutri ja Osmo P	25.08.2019, 18:01
Osmo P. Karttunen oli aikoinaan huomattava yhteiskunnallinen vaikuttaja ja huomattava on myös hänen Pohjantuuli-hautamonumenttinsa Kuopion Isolla hautausmaalla. Karttunen oli Saastamoisen teollisuussuvun vävypoika, joka oli ennen kaikkea merkittävä teollisuusjohtaja, mutta joka julkikokoomuslaisuudestaan huolimatta hän kelpasi Kekksoen kaudella 60-luvulla pariksi vuodeksi Ahti Karjalaisen hallituksen valtiovarainministeriksi. Lisäksi hän toimi Kupsin ja Palloliiton johtotehtävissä, kuten rikkailla savolaismiehillä on tapana. Pohjantuuli-hautamonumentin on veistänyt Jääskessä syntynyt professori ja sotainvalidi Armas Hutri. Hän osallistui vapaaehtoisena Talvisotaan, jossa hän sai aivoihinsa 16 kranaatinsirpaletta. Siitä huolimatta hän oli rintamalla myös Jatkosodassa ja haavoittui siellä kahdesti. Hän menetti jopa muutamaksi vuodeksi puhe-, luku- ja kirjoitustaitonsa, mutta kuntoutui vammoistaan niin, että pääsi Taideakatemiaan, josta hän valmistui 1952. Professorin arvon hän sai 1976. Hutri kuoli 2015 93-vuotiaana Kaunialan sairaalassa. Armas Hutrista löytyy lisätietoa Wikipediasta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Armas_Hutri Kommentit (2)
Leonardo Da Vilhu	24.08.2019, 19:17
Ellen tapani mukaisesti ole täysin väärässä, on kuvassa tunnetun kuopiolaissyntyisen taiteilijan, taiteenkerääjän, taiteenlahjoittajan ja Kuopion Riennon työläisnyrkkeilijän Risto Vilhusen vanhempien hauta. Minusta muistomerkki on sangen vaikuttava. Vilhus-Risto tunnetaan kotikaupunkinsa ulkopuolella paremmin taiteilijanimellä Leonardo Da Vilhu. Mies on niin arvostettu taiteilija, että hänestä esitettiin jokunen vuosi sitten vallan dokumenttiohjelma televisiossa, joka herätti paljon huomiota ja pahennusta, koska yleensä tv-lähetyksissä ei saa näyttää juopunutta. Ainakin hyvän tarinan mukaan Risto Vilhunen on jo tehnyt valmiiksi oman hautamuistomerkkinsä, jossa lukee "Tähän on koira haudattuna". Nähtäväksi jää, synnyttääkö se muistomerkki yhtä paljon pahennusta kuin lappilaisen taiteilijan Kalervo Palsan vastaava, jonka Kittilän seurakunnan kirkkovaltuusto päätti poistaa siunatulta maalta, koska patsasta pidettiin liian fallosmaisena. Kommentit (2)
Kasakoiden muistokappeli	23.08.2019, 17:50
Olen pitkään ihmetellyt sitä, että vaikka Kuopion asukkaista lähes 10 % oli lähes sadan vuoden ajan Donin kasakoita, niin vähän heistä on jäänyt merkkejä kaupunkiin. Luulisi, että kun satoja parhaassa geenien levittämisiässä olevaa nuortamiestä on monen sukupolven ajan vaikuttanut seudulla, niin pitäisihän kaiken järjen mukaan monen vastaantulijan olevan täällä tumman ja tuuheatukkaisen, mutta ei ole. Melkein kaikki ovat raskasruppisia ja pallinaamaisia sekä harvahiuksisia ja- hampaisia itäsuomalaistyyppejä. Korkeintaan joskus muinoin Kupsin riveissä pelasi muutamia harvinaisen tummia ja poikkeuksellisen sypäkkäliikkeisiä savolaismiehiä, joiden todellista etnistä alkuperää saattoi hieman ihmetellä. Mutta eilen jo perinteiseksi muodostuneella kaupunginmuseon tutustumiskierroksella selvisi, että Donin kasakat ovat jättäneet Kuopioon ainakin yhden näkyvän muiston. Nimittäin Isolla hautausmaalla on 32 palveluksessa menehtyneen  Donin kasakan muistokappeli. Se on valmistunut vuonna 1912 ja ainakin hyvän tarinan mukaan sen ovi oli itsenäistymisen jälkeen vuosikymmeniä lukossa, mutta sitten yllättäen ilmeisesti ulkopoliittisten suhdanteiden muuttumisen seurauksena löytyi avain, jolla ovi saatiin auki ja niinpä kappelin sisätila on nyt kaiken kansan nähtävillä. Muistokappelin takaseinältä erottuu ikoni, jolla varmasti on nimikin, mutta sitä en ole saanut selville ja sen edessä on kaksi kaunista kukkalaitetta. Kukat saattavat olla muovisia, mutta mistä sen tietää vaikka ne olisivat alkuperäisiä metallisia. Nimittäin olen Karjalan kalmistoja kierrellessäni nähnyt nyt jo ruostuneita peltisiä ympäristöystävällisiä tekokukkia ajalta ennen muovin keksimistä. Kommentit (0)

Railakasta metsästäjähuumoria	22.08.2019, 19:59
Suomalaiset päästelivät selkäkeikkanauruja, kun lukivat, että Ruotsissa muudan innokas metsästäjä oli onnistunut kaatamaan kaksi lehmää villisikoina. Meidän suomalaisten on vaikea syyllistyä moiseen typeryyteen, koska meillä ei metsäsikoja liiemmälti ole. Mutta osataan meilläkin. Joskus nuoruudessani luin Savon Sanomista, että veneessä kaislikonreunassa istunutta onkimiestä oli ammuttu sorsana. Ensimmäisen paukun jälkeen onkimies oli yrittänyt äännellä ihmisen lailla, mutta siitä huolimatta rannalta oli vielä ammuttu armonlaukaus. Mutta seuraavan tarinan todenmukaisuudesta en ole ihan varma. Nimittäin eräs hirviseurue asteli erään maataloustuottajan tupaan ja ilmoitti ampuneensa isännän lehmän. Siihen isäntä rauhallisesti tuumasi, että se maksaa sitten 5.000 markkaa - silloin nimittäin elettiin markka-aikaa. Sen jälkeen hirviseurue tunnusti, että taisi siinä tulla kaadettua isännän hevonenkin. Sen hinnaksi isäntä määritteli 10.000 markkaa. Mutta lopuksi hirviseurue tunnusti, että kyllähän meillä olisi vielä puhuttavaa isännän emännästäkin.... Kommentit (0)
Kirkkoherra työläisjalkapalloilijana	21.08.2019, 18:15
Vaan paljon saa Suonenjoki nykyään julkisuutta valtakunnan mediassa. Toissa päivä Iltalehti teki näyttävän jutun Suonenjoen kirkkoherra Petteri Hämäläisestä ja vaikka Suonenjoen urheiluhistoria onkin pitkä ja paksu kuin gorillan käsivarsi, laajenivat sen mitta suhteet entisestään. Nimittäin jutussa kerrotaan, että Suonenjoen nykyinen kirkkoherra on legendaarisen työläisjalkapalloseura Kuopion Elon pelaaja ja puuhamies. Hänen isänsä oli maineikas kuopiolainen jalkapalloilija Tapio Hämäläinen, joka menehtyi sydänkohtaukseen jalkapallokentälle 37-vuotiaana. Jalkapallon harrastaminen on siis tavallaan 7-vuotiaana isänsä menettäneen kirkkoherran surutyötä. Kirkonmiehet ovat innokkaita jalkapalloilijoita, mutta hieman ihmetyttää se, että kirkkoherra palloilee TUL:n joukkueessa. Ennen se olisi ollut skandaali ja potkujen paikka, mutta nykyään tilanne taitaa olla se, että tämän ajan papit ja varsinkin piispat, puhuvat kuin kommunistit ennen ja ovat innokkaita jalkapallon harrastajia. Muistanpa, kuinka juttelin joskus vuosikymmeniä sitten Heinolassa silloisen sikäläisen kirkkoherra Hannu Niskasen kanssa jalkapallosta, hänkin oli innokas lajin ystävä ja hän kertoi, miten oli ollut helsinkiläispoikana seuraamassa joskus 50-luvulla Kuopiossa Kupsin ja Hjk:n kohtaamista. Hjk johti jo 3-0, mutta sitten kuopiolaiset tekivät kaksi maalia ja ihan pelin loppuhetkillä Kups sai hyvältä paikalta vapaapotkun, jonka jälkeen suuri ja innostunut yleisömassa intoutui huutamaan, että "Kunu laakasoo, Kunu laakasoo"! Sitten hevosenpotkuistaan tunnettu Gunnar Boman laakasi, pallo osui ylähirteen ja pomppasi siitä kohtisuoraan ylöspäin noin 30 metrin korkeuteen. Hjk voitti pelin ja helsinkiläispojasta se oli tuntunut hyvältä. Jutun työläisjalkapalloa harrastavasta Suonenjoen kirkkoherrasta voi lukea tästä linkistä: https://www.iltalehti.fi/jalkapallo/a/da7b2800-ccc1-44fe-b184-077007d4733c?fbclid=IwAR1xPS253cKwNWcCZmyJ8d3AlVM1uGSolZ-Tjw35fD-zynZtep1cPcWe9aQ Kommentit (0)
Suonenjoen kiinteistöbisnes käy kuumana	20.08.2019, 17:52
Vaikuttaa vahvasti siltä, että kiinteistöbisnes pyörii Suonenjoella vilkkaana ja että mansikkakaupungin kiinteistöt herättävät huomiota ja jopa kiinnostusta kaikkialla maassamme. Jokin aika sitten markkinoitiin Iisvedellä sijaitsevaa kulttuurihistoriallisesti arvokasta Erkki Junkkarisen syntymäkiinteistöä kohtuuhintaan eli pyynti oli 3.000 €. Kiinteistön kerrottiin soveltuvan erityisesti poikamiehille tai koirille. Myynti-ilmoituksessa myönnettiin avoimesti, että se vika kyseisessä kiinteistössä on, että vessa puuttuu. Joku päivä sitten Iltalehden näyttävässä jutussa uutisoitiin, että Suonenjoen asemarakennus on myynnissä. Hintapyyntö oli peräti yksi euro, mutta yleensähän kiinteistöistä pyydetään noin 20 % todellista hintaa enemmän, joten ostajakandidaatin kannattaa vielä tingata hinta oikein ihka tiukalle, kuten Päätalon Herkolla oli tapana. Asemarakennuskiinteistö poikkeaa sikäli Erkki Junkkarisen syntymäkiinteistöstä, että siinä on myös hyvä vessavarustus, koska vessoja on peräti kuusi. Myönteisenä asiana myyjä korostaa myös sitä, että kiinteistön lähellä on kirkko. Jostain syystä sitä ei kerrota, että myös hautausmaa on ihan vieressä. Itse harkitsen vakavasti asemarakennuskiinteistön hankkimista. Sinne voisin perustaa savendreijauskommuuniosuuskunnan, josta olen pitkään haaveillut. Savipottien kysyntä on maailmalla kova ja savipottibisneksessä liikkuvat varmasti isot rahat. Suonenjoen asemarakennuksen myyntiä käsittelevä Iltalehden juttu löytyy tästä linkistä: https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/2efeaa1d-381a-4af6-b55f-d692f788c6ba Kommentit (0)
Nikkisen kauppareissu	19.08.2019, 17:41
Soini Nikkinenkin ansaitsisi eittämättä oman urheilijaelämänkertansa. Hän syntyi vuonna 1923 13. lapsena kiuruveteläiseen mökkiin, jonka mittojen väitetään olleen kolme kertaa kolme metriä. Siitäkin tilasta leijonan osan vei iso uuni ja jonkin verran tilaa vei myös seinällä roikkunut Stalinin patsas, jonka juurella Savon Sanomien toimittaja Seppo Kononen opetteli polttamaan tupakkaa. Mutta iso, riski ja ennen kaikkea kovakätinen mies kasvoi pikkumökin pojasta. Sota-aikana Syvärillä kerrotaan hänen nuorena miehenä viskanneen kiveä yli 240 metriä, jossa tempussa voisi Ruuskas-Antillakin olla tekemistä. Sodan jälkeen hän lähes ikämiehenä oli kuutena vuotena peräkkäin keihäänheiton maailmantilastossa kolmen parhaan joukossa. Nikkinen tunnettiin boheemina urheilijana, jolla oli vaikeuksia Urheiluliiton herrojen kanssa. Esimerkiksi Paavo Noponen kertoo kaskukirjassaan Naurukisat, kuinka Pajulahden urheiluopiston kenttämestarina työskennellessään Soinille juolahti mieleen tärkeä kaupassa käynti. Kyseistä ostosta varten oli kuitenkin pakko mennä Lahteen asti ja liikkeen sulkemisaika lähestyi uhkaavasti. Ainoa mahdollisuus oli linja-auto, jonka aikataulu ei kuitenkaan edellyttänyt Pajulahden ja Lahden välin taittumista kahdessakymmenessä minuutissa. Sen verran oli Pajulahden pysäkiltä sulkemishetkeen jäljellä. Soini ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi, vaan hän tunkeutui kuljettajan viereen, veti tupesta esiin puolen metrin mittaisen Lapin leukun, jätti sen vaihdelaatikkoa vasten paljaana nojalleen ja jyrähti: "Nyt ajat Lahteen täysillä. Eikä yhtään pysähdystä, tai mä tapan.  Kuljettaja kaahasi niska kyrmyssä henkensä edestä. Soinin lisäksi kuului matkustajiin vain muuan naishenkilö, joka Villähteen kohdalla painoi pysähtymisnappia tiheästi ja turhaan. Soini kavahti seisaalleen leuku kädessä: "nyt ei pysähdytä. Anna sen napin olla tai mä tapan sinutkin". Ostosreissu onnistui viime tingassa. Tosin Suomen virallinen keihäänheittoa käsittelevä urheiluhistoria paljastaa, että Soini Nikkinen oli jostain syystä  kesän -53 kilpailukiellossa epäurheilijamaisen käytöksen vuoksi. Kommentit (0)
Puukeihään maailmanennätys	18.08.2019, 18:16
Hurja mies oli tuo eilen mainittu työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinen. Tietääkseni hänen vähän käyrällä ja kertaalleen katkenneella koivukepillä heittämä 83,56 jäi maailmankaikkeuden historian pisimmäksi keihäskaareksi. Sitä ennen jo vuosien ajan amerikkalaiset olivat hallinneet metallisilla liitokeihäillä ennätystilastoja. En ole edes varma, onko kukaan toinen heittänyt puukeihästä yli 80 metrin. Asiantunteva kommentaattori kertoi edellisen juttuni yhteydessä, ettei Nikkistä maailmanennätyksestään huolimatta valittu saman vuoden olympialaisiin. Virallisesti kerrottiin, että syynä valitsematta jättämiseen olisi ollut se, että miehen tuloskunto romahti loppukesästä. Selitys pitänee osittain paikkansa, mutta virallinen selitys ei kerro tuloskunnon romahduksen syytä. Selitys asiaan lienee se, että Nikkinenkään ei monien muiden keihäshirmujen tapaan ollut mikään vesipoika. Ainakin nuorena edesmenneen urheiluhistorioitsija Antti O Arposen mukaan Nikkinen oli maailmanennätyskesänään edustamassa Suomea maaottelussa Saksaa vastaan. Kilpailun alla mies oli kuitenkin innostunut kiertelemään Saksan oluttupia siihen malliin, että ensimmäistä suoritustaan tehdessä hänen tilannetajunsa oli sen verran hukassa, että hän asteli heittoradan väärään päähän ja oli viskaamassa keppinsä saksalaisyleisön joukkoon. Joukkueen johtaja Uunila onnistui kuitenkin kääntämään hänet oikeaan heittosuuntaan, jonka jälkeen mies tempaisi reilun 70 metrin kaaren, joka riitti saksalaisten lyömiseen ja poistui sen jälkeen jatkamaan kierrostaan olutkapakoissa. Arposen kertoma tapaus saa vahvistusta Suojelupoliisin virallisesta historiasta. Kirjassa kerrotaan, että Supo kuulusteli suomalaisurheilijoita maaottelun jälkeen siitä, että CIA:n epäiltiin yrittäneen värvätä meikäläisiä agenteikseen. Soininen kuitenkin vakuutti kuulusteluissa, että koko joukkue kierteli maaottelun aikana saksalaisia kapakoita ja ilotaloja siihen malliin, ettei ainakaan hänellä ole mitään muistikuvia värväysyrityksestä. Kuulustelija piti Nikkisen kertomusta uskottavana. Kommentit (0)