Soini Nikkisen kaari	17.08.2019, 17:56
Hämäläisillä näyttää monista päinvastaisista mielipiteistä huolimatta olevan ainakin jonkin verran huumorintajua. Toteutin nimittäin ikiaikaisen unelmani ja  kävin Kuhmoisten urheilukentän laidalla osoittamassa kunnioitustani Soini Nikkiselle. Samalla huomasin, että kentälle johtava kadunpätkä oli nimetty Soini Nikkisen kaareksi, joka on onnistunut ja hauska kadun nimi. Työläiskeihäänheittäjä Nikkinen nimittäin heitti Kuhmoisten kentän avajaiskilpailuissa 24.6.1956 keihäässä uuden huikean maailmanennätyksen 83.56. Suorituksen arvoa lisää se, ettäennätys tehtiin puukeihäällä. Olen itse omin silmin nähnyt tuon maailmanennätysvälineen. Vierailin joskus pari kymmentä vuotta sitten Urheilumuseossa, jossa näin Nikkisen ennätyskeihään lasivitriinissä. Erikoista välineessä oli, että se oli kertaalleen katkennut ja käsistään kätevä keihäshirmu oli sen jollain nerokkaalla lohenpyrstöliitoksella korjannut. Keihäs oli mielestäni hieman käyrä. Luulen, että lohenpyrstöliitos ja käyryys saattoivat jollain merkillisellä tavalla parantaa sen lento-ominaisuuksia. Samalla kertaa ikuistin luultavasti itseni myös lähtemättömästi maamme urheiluhistoriaan. Vitriinin reunassa väitettiin, että keihäällä on heitetty maailmanennätys kesällä 1953. Pyysin välittömästi museon opasta noutamaan laitoksen johtajan paikalle ja kun johtaja saapui, alahuuli raivosta väpättäen kerroin, että Kiuruveden Teräksen kasvatti Soini Nikkinen heittä maailmanennätyksensä Kuhmoisten kentän avajaiskilpailuissa 24.6.1956 eikä 1953, kuten museossa törkeän harhaanjohtavasti kerrotaan. Kommentit (1)
Kotimainen vaihtoehto	16.08.2019, 18:04
Ylväinä liehuvat kansakuntien liput, mutta ylväimpänä liehahtelee Suomen siniristivaate aloitti kiihkoisänmaallinen urheiluselostaja Pekka Tiilikainen selostuksensa Holmenkollenin kisoista joskus vuosikymmeniä sitten, mutta tänään edellä mainittu asia oli täyttä totta Kuopion kuuluisalla kansainvälisellä torilla, jossa vietettiin jonkinlaista kansainvälistä ruokapäivää jo perinteisiksi muodostunein menoin ja se on hyvä se. Veikeänä yksityiskohtana silmääni pisti, että pariisilaisen kahvilan ja italialaisen jäätelöbaarin välissä oli kotimainen vaihtoehto nimeltään Leenan Lettu. Ja sen verran olen juntti, että Leenan Lettua aion vielä tänään testata. Lettua parempaa ruokalajia en tähän hätään keksi yhtään kappaletta. Sen jälkeen palkintosijoille yltävät Hanna Partasen munkkipossut, joissa on sisällä vattumöhnää ja tuoreet lakkaviinerit.  Noista ulkomaisista herkuista en oikein ole oppinut tykkäämään. Letuista puheen ollen tiedän, että Venäjällä suositaan sikäläisiä lettuja, eli blinejähän ne siellä ovat, siinä määrin, että siellä on jopa blinibaareja. Ne lienevät sikäläinen isänmaallinen vaihtoehto ylikansallisille hampurilaisbaareille. Itse äänestän blinibaarien puolesta, vaikka myöntää täytyy, että hampurilaisbaarit saattavat hyvinkin nykyään olla terveellisempi ja kestävän kehityksen kannalta parempi valinta. Muuten Kuopiossa asuu tietääkseni noin 300 venäläistä ja ihmetellä täytyy, ettei täällä ole yhtään venäläistä ravintolaa. Kuopiossa asunee kaksi kiinalaista ja kaksi nepalilaista ja heillä kaikilla on omat kansalliset ravintolansa kaupungissa. Venäläinen ruokakulttuuri taida olla edustettuna tänään torin ruokatapahtumassa. Kommentit (2)
Etelä-Pohjanmaan matkailusta	15.08.2019, 16:52
Täytyy hieman oikaista tuota eilistä Etelä-Pohjanmaan matkailunähtävyyksiä käsitellyttä kirjoitusta, jotta sillä suunnalla ei hermostu ja koota lähetystöä oikaisemaan erheellistä tietoa. Onhan siellä muutakin nähtävää eilen luettelemieni lisäksi. Päällimmäisenä tulee mieleeni Isojoella sijaitseva Kyllikki Saaren suohauta, jolla aioin pistäytyä ja selvittää, löytyykö alueelta uusia johtolankoja, jotka auttaisivat murhan selvittämisessä. Tosin tapaus lienee selvitettykin paikallisin voimin, koska jotain noin sata vuotiasta entistä poliisia kerran jututettiin jossain murha tv-ohjelmassa ja hän kyllä pohjalaisen suorasti ja varmasti mainitsi, kuka teon oli tehnyt. Isojoelta pyöräilen Kauhavalle Lummukan sorakuopille, jonne Hakalan veljekset kokoontuivat juomaan kiljua AIV-pöntöstä ja räiskimään isänsä asekätkentäkonepistoolilla. Ilonpitoon liittyi sitten myös poikien sotahullu opettaja, joka moitti poikien aseenkäsittelytaitoa ja kiljustakin hän totesi, että "helvetin huonoa kiljua". Hakalan Paavo valitti sitten entiselle opettajalleen kunnioittavaan sävyyn, että "teillä ei sitten ole koskaan ollut meistä mitään hyvää sanottavaa. Aion Lummukan kuopilla etsiskellä, vieläkö hylsyjä löytyisi tuon tapauksen jäljiltä. Kauhavalta pyöräilen sitten Savoa kohti, eli Vimpelin Savojoen Saarikentälle, seuraamaan Vimpelin Vedon ja Alajärven Ankkurien pesäpallo-ottelua. Pelin jälkeen harrastan perhokalastusta kakkospesän takana, koska Antti Tuuri kertoo kirjassaan saaneensa sieltä kahden kilon taimenen. Tuuri on Pohjanmaalta, joten hän ei valehtele kalajutuissaankaan. Kommentit (2)
Kusikivi	15.08.2019, 16:50
Kuten olen jo luvannut, tulen, jos elakkeelle selviän, ensitöikseni pyöräilemään Teuvalle tutustuakseni Maailman suurin keihäs-monumentin fallisiin pirteisiin. Olen käynyt Etelä-Pohjanmaalla aiemminkin Pauli Nevalan vuoksi, koska hän julkaisi pari kymmentä vuotta sitten runokasetin, jota sitten kiiruhdin ostamaan. Mutta turhaan, koska kun Seinäjoen suurimmasta musiikkiliikkeestä kasettia tiedustelin yhtä kpl Nevalan runokasetteja, totesi liikkeen pitäjä, että kyllhähän me se Paulin kans tehtihin, mutta se on jo myyty loppuhun". Samaisella reissulla luin Ilkka-Lehteä, jossa oli Nevalan haastattelu. Hän kertoi olevansa laatimassa parasta aikaa tieteellistä teosta, jolla hän aikoo kumota vallalla olevan väärän jääkausiteorian. Kirjan nimeksi hän oli kaavaillut "Pitkäkorvien aikaa", mutta eipä ole vielä kirja saapunut kauppoihin. Ilman muuta sen ostaisin. Samalla, kun elakelaisena pyöräilen Teuvalle, pistäydyn myös tutustumassa naapurissa Kurikassa sijaitsevaan Kusikiveen. Se on tietääkseni nykyään Etelä-Pohjanmaan ainut matkailunähtävyys. Kusikivi on kookas lohkare, jonka takana Herran vuonna 1752  heinäkuun 19. päivänä sattuivat Ruotsin kuningas Aadolf Fredrik ja kuningatar Loviisa Ulriika käymään myös kuninkaallisille luonnollisilla tarpeillaan ja jonka tapauksen johdosta kivelle löytyy vielä tänä päivänäkin selkeä asiasta kertova opaste. Jos pohjalaisilla olisi edes jonkinlaisia matkailuyrittäjän lahjoja, he järjestäisivät joka heinäkuun 19. päivä Kusikivellä vuoden 1752 tapahtuman muistojuhlan ja kutsuisivat Ruotsin nykyisen kuningasparin kunnioittamaan tilaisuutta läsnäolollaan. Ainakin prinssi Danielin huumorintaju saattaisi riittää siihen, että hän kunnioittaisi tilaisuutta läsnäolollaan, koska onhan hän Ruotsin metsäsavolaisten jälkeläisiä, kuten suuri osa muistakin Ruotsin keskeisistä vaikuttajahahmoista. Kommentit (0)
Teuvan suurin matkailunähtävyys	13.08.2019, 18:09
Suurena ikiaikaisena haaveenani on ollut, että jos joskus pääsen oikeasti elakkeelle eikä minua sen sijasta myydäkään Kuopion torilla ruotuvaariksi vähiten pyytävään yksityistettyyn säilytyslaitokseen, kuten pelkään, jossa voisin sitten syödä puukupista kauravelliä yhteisruokalan nurkassa, niin otan vanhan polkupyöräni ja käyn siltä käsin tutustumassa maamme jokaiseen hiihtäjä- ja juoksijapatsaaseen, joita on koko joukko eri puolella Suomea kuuluisimpana joukosta Pyhäjärvellä sijaitseva alastonta Helena Takaloa esittävä hiihtäjäpatsas. Mutta Pauli Nevalasta kertovasta kirjasta äkkäsin uuden matkailunähtävyyden, jonka luokse aion myös pyöräillä ja sitä saksanseisojakoiran tavoin ihmetellä. Nimittäin Teuvalle on Nevalan urotekojen kunniaksi pystytetty maailman suurin keihäs. Se on joka suhteessa kymmenen kertaa miestensarjan virallista kilpailuvälinettä suurempi, joten yksinkertainen laskutoimitus osoittaa sen olevan peräti 25 metriä korkean ja tilavuudeltaan tuhatkertaisen normikeihääseen verrattuna. Painoa sille on siten siunaantunut ainakin 800 kiloa, mutta todennäköisesti vielä paljon enemmän. Etelä-Pohjanmaalla tahtoo kaikki olla maailman suurinta ja uskon ainakin tämän keihään olevan eittämättä maailman suurimman lajissaan. Jos jotain vikaa siitä pitää oikein hakemalla hakea, niin kuvasta päätellen ei näytä ollenkaan hyvältä, että se jököttää pystyssä suoraan maata kohti. Kyllä noin 45 asteen kulma olisi esteettisesti kauniimpi. Luulen, että keihäspatsaan asento on jonkinlainen protesti Mexicon kisojen mittamiehiä vastaan, jotka hylkäsivät karsintakilpailussa Nevalan 85 metrin kaaren lappeelleen menneenä eikä mies näin päässyt puolustamaan olympiakultaansa loppukilpailuun. Kommentit (2)