Iso D	11.03.2019, 17:57
Kylläpä uskoni urheiluun on taas palaamassa. Ensiksi uljas venäläisrintama kukisti Norjan lyömättöminä pidetyt yli-ihmiset heidän kotiluolassaan ja eilen uljas ukrainalaisampumahiihtäjä, jonka nimen päälle en nyt pääse, koska ennen eilistä ollut hänestä mitään kuullutkaan, koska mies aiemmin hiihteli samoilla sijoilla yms. kuten Suomenkin pojat tekivät, hiihti niin hirmuista faarttia, että Norjan pelottava ihmemies BÖÖ joutui tunnustamaan hänet paremmakseen. Jokainen, joka  urheilusta jotain ymmärtää, ymmärtää, mistä oikein on kysymys. Jos joku ei voi ymmärrä, mistä on kysymys voi kuunnella tämän Kari-Pekka Kyrön ja muiden asioita ymmärtävien kumppaneiden keskustelun aiheesta Yle Areenalta: https://areena.yle.fi/1-50047050 Sen yllättävän asian Kyrö paljastaa, että veritankkauksesta on hyötyä miesten 15 kilometrillä vain puoli minuuttia, mutta Eposta on kahden minuutin hyöty. Itse muistelen heinolalaisen professorin kertoneen, että viime vuosituhannella muutamalla veripussilla parannettiin 10.000 metrin juoksussa tulosta kahdella minuutilla. Kommentit (0)
Akantappokone	10.03.2019, 19:12
Hyvän itäisen naapurimaamme presidentti Putin kertoi juuri, että FSB otti kiinni viime vuonna satoja vakoilijoita. Luulen, ettei nykyaikana, jolloin avaruudesta voi kuvata sanomalehtien otsikotkin, ole kyseessä sotilaallinen vakoilu, vaan teollisuusvakoilu. Luulen myös, ettei Venäjällä ole tällä hetkellä montaakaan sellaista huipputeknistä kulutushyödykettä, jotka ulkomailla kiinnostaisivat. Yksi haluttu kulutushyödyke Venäjältä kuitenkin löytyy, eli tuo joulusuklaarasian kannessa koreileva Ural-sivuvaunumoottoripyörä. Kuvassa kyseisellä menopelillä ovat liikkeellä pakkasukko, joka muistuttaa paljon meikäläistä joulupukkia ja hänen muorinsa, joka jossain määrin poikkeaa edukseen meikäläisestä joulupukin muorista. Ennen Suomessa sivuvaunuisia moottoripyöriä kutsuttiin akantappokoneiksi ja syynkin luulen tietäväni. Suomessa, jossa kaikki on kallista, näyttää kuvan Ural maksavan noin 20.000 €, eli hyvän auton hinnan. Amerikassa, jossa kulkuneuvot maksavat huomattavasti vähemmän  kuin meillä, Ural maksaa  17.000 taalaa eli suunnilleen 15.000 €, mutta siellä menopeliin kuuluvat lisälaitteina lapio ja drone eli kuvauskopteri. Lisävarusteena olevan lapion minä jotenkin ymmärrän, mutta kuvauskopterin olemassaolon tarkoitus jää hämärän peittoon. Ehkä sitä voi käyttää erämaaoloissa liikuttaessa maastotiedusteluun. Kommentit (0)
Uljaat venäläishiihtäjät	09.03.2019, 20:07
Kyllä ei hyvältä näyttänyt, kun Iivo vaihtoi alleen lipsuvat sukset ja alkoi näyttää siltä, että kotiluolassaan 50 kilometrin kuninkuusmatkalla norjalaiset vievät noin 10 ensimmäistä sijaa. Se olisi ollut uusi ennätys, sillä edellinen ennätys oli se, kun norjalaiset muutama vuosi sitten voittivat Rukan maailman cupin 15 kilometrillä seitsoisvoiton. Mutta eivät juhlineet hyvät länsinaapurimme tänään, sillä uljaat ja rehdin oloiset venäläishiihtäjät ottivat norjalaisten kotiluolassa neloisvoiton. Jotenkin se temppu pelasti hiihtourheilun. Itse ainakin olin jo kyllästynyt norjalaisten käsittämättömään ylivoimaan. Toisaalta venäläisten juhla oli odotettu, koska he ovat terveitä miehiä eivätkä eivät kärsi mistään hengityselinsairaudesta toisin kuin monet muut maailman huiput. Sekin hyvä asia venäläisten ylivoimassa oli, että Juha Miedon sanoin nyt voidaan sitten lopettaa pekulointi siitä, käytetäänkö hiihtourheilussa roopinkia vai eikö käytetä. Norjalaiset ovat siis kerran saaneet seitsoisvoiton maailman cupissa, mutta suomalaisillakaan ei ole hiihtohistoriassaan mitään hävettävää. Vuoden 1954 Falunin mm-hiihtojen 15 kilometrillä kuusi ensimmäistä olivat seuraavat: 1. Veikko Hakulinen 2. Arvo Viitanen 3. August Kiuru 4. Heikki Teronen 5. Tapio Mäkelä 6. Veikko Räsänen Tosin tuo neljänneksi sijoittunut Karjalan Paateneen kylältä ollut Heikki Teronen edusti Neuvostoliittoa ja käytti venäläistettyä nimeä Feodor Terentjev, mutta ihan hän puhui suomea. Terentjev asui Paateneessa siihen aikaan, kun suomalaiset miehittivät sitä ja nuori Feodor oli kertonut suomalaissotilaille, että hänestä tulee vielä kerran suurhiihtäjä. Myös hänen setänsä tuli tutuksi suomalaisille. Tapio Rautavaara kertoo muistelmissaan ihastuneensa tähän karjalaiseen huuliveikkoon ja tietäjään. Kerran Terentjevin Starikka tuli aikamoisessa kekkulissa kertomaan: "Aa, ylen hyvä Ruotsin prihatsu. Makiat viinit hänellä oli, vihriät viinit. Butilkan kun join, niin heti dorokal virusin." Rautatavaaran mukaan joku sieluton oli juottanut ukolle pullollisen tenttua. Kommentit (0)

Kovakätinen mies

08.03.2019, 17:38

Eilen lentopallojoukkue Savo Volley aloitti voitolla puolivälieräsarjan ja se on hyvä se. Joukkueen kantava voima oli yleispelaaja Miro Määttänen, mutta se ei ole hyvä se. Nimittäin jos Miro Määttänen jättäisi lentopalloharrastuksensa vähän vähemmälle ja keskittyisi keihäänheittoon, saattaisi hän seuraavissa olympialaisissa olla vahva mitaliehdokas. Mies heitti muutama vuosi sitten nuorissa maailman kärkituloksen, vaikka ei ollut harjoitellut asiaa juuri lainkaan, mutta myöntää kuitenkin katselleensa telkkarista, miten keihästä heitetään. Määttänen on sen verran lahjakas heittäjä, että Urheiluliiton herrojen kannattaisi vaikkapa rahalla houkutella häntä vaihtamaan lajiin, jossa olympiamitali olisi mahdollinen. Lentopallossa Suomi ei tule koskaan olympiamitalia saamaan.  Määttänen asuu nyt Kuopiossa ja vaikkapa Ruuskasen Antti voisi käydä kädestä pitäen häntä opastamassa lajin saloihin. Wikipedia kertoo Miro Määttäsen keihäänheittoharrastuksesta seuraavaa: Keihäänheitto Espoon Tapioita yleisurheilussa edustava Määttänen otti vuonna 2010 14-vuotiaiden SM-kisoissa pronssia ja 2012 16-vuotiaiden SM-hopeaa. Määttänen heitti vuonna 2013 700 gramman keihäällä 17-vuotiaiden sarjan maailman kärkituloksen 79,94. Määttänen ei kuitenkaan osallistunut yleisurheilun nuorten MM-kilpailuihin Ukrainassa, sillä hän oli samaan aikaan poikien maajoukkueen mukana lentopallon nuorten MM-kisoissa. Keihäänheitossa MM-kultaa heitti slovenialainen Matija Muhar tuloksella 78,84. Kesällä 2014 Määttänen heitti aikuisten keihäällä tuloksen 68,24 ja voitti 19-vuotiaiden SM-kultaa vuoden muita nuorempana. Hän nappasi ikäluokkansa Suomen mestaruuden heitolla, joka oli kahdeksan metriä pidempi kuin hopeamitalistin pisin heitto. Suomen Urheiluliiton keihäsvalmentaja Kimmo Kinnunen kysyi Määttästä syksyllä 2014 liiton valmennusryhmiin, mutta Markku Määttänen kertoi poikansa keskittyvän nyt lentopalloon. Ihmeellisintä Määttäsen huikeissa tuloksissa on, että hän ei ole juuri lainkaan harjoitellut keihäänheittoa. Määttänen itse kommentoi Länsiväylä-lehdessä (8/2014), että ”hän on katsonut vain telkkarista, kuinka keihästä heitetään”. ”Minulla ei ole keihäsvalmentajaa enkä treenaa keihäänheittoa ollenkaan. Olen itse opiskellut tekniikkaa ja lentopallon kautta on tullut voimaharjoittelua. En ole mitenkään ajatellut, että keihäänheitosta uraa tulisi. On vaan sattunut että olen heitellyt hyvin”, Määttänen sanoi Lentopalloliiton haastattelussa kesällä 2013. Urheilusanomien haastattelussa (11/2014) Määttänen taas totesi, että hän on ”videolta vähän katsonut, että ensin otetaan ristiaskeleita ja siitä sitten heitetään”.  Kommentit (0)

Kahdeksan surmanluotia	07.03.2019, 16:00
Tänään tulee kuluneeksi päivälleen 50 vuotta siitä, kun pihtiputaalainen pienviljelijä Tauno Pasanen tuli naapuriinsa kertomaan, että "soita nimismiehelle, että tulee hakemaan nuo raatonsa pois, siellä on neljä poliisia syrjällään." Muistan nuo poliisimurhat selvästi ja senkin muistan selvästi, että siihen aikaan Suomessa ei vielä poliisia arvostettu samalla tavalla kuin nyt. Muistanpa, miten naapurissa ainakin Maukos-Heikki ihasteli avoimesta Pasasen aseenkäsittelytaitoa.   Tarkka pyssymies Tauno Pasanen olikin. Todistajien kertoman mukaan hän pystyi luodikollaan pudottamaan lentoon lähteneen sorsan 100 metriltä ilman kiikaritähtäintä. Poliisit hän ampui 30 metristä. Sen lisäksi, että hän oli kokenut metsämies, hän oli myös kokenut juoppo. Tekohetkellä hän oli 1,5 promillen humalassa. Luin juuri Miika Viljakaisen ja Lauri Silvanderin kirjan Helvetinkone ja 49 muuta suomalaista rikosta. Olen ollut siinä uskossa, että Pihtiputaan tragedian taustalla olisi ollut se, että Pasanen olisi aiemmin piesty paikkakunnan putkassa, kuten maantapa siihen aikaan oli, mutta kirjan mukaan sellaisesta ei ole näyttöä. Murhaaja vakuutti oikeudessa, ettei hänellä ollut mitään henkilökohtaista ampumiaan poliiseja kohtaan. Tauno Pasanen tuomittiin elinkautiseen vankeuteen, josta presidentti Koivisto hänet vapautti 13 vuoden istumisen jälkeen vuonna 1982, kuten siihen aikaan oli tapana.  1990-luvun puolivälissä Pasanen kuristi entisen vaimonsa kuoliaaksi ja hänet tuomittiin sillä kertaa taposta. Hän vapautui 2000-luvun alkuvuosina ja elää nykyään eräässä vanhustentalossa. Tauno Pasanen täyttää ensi kuussa kunnioitettavat 85 vuotta. Kommentit (0)
Keskustan valtakunta	06.03.2019, 19:24
MOT-ohjelma kertoi pari päivää sitten, että likaista venäläistä rahaa pestään myös Suomessa puhtaaksi ja kyseessä ovat joko sadat miljoonat tai sadat miljardit. Tiedot perustuivat toimittaja Jyri Hännisen tutkimuksiin ja ne saivat sen huomion joka niille kuuluukin. Sen sijaan pari kuukautta sitten ilmestynyt Jyri Hännisen ja Jarno Liskin kirja Keskustan valtakunta – Kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta ei ole saanut jostain syistä, joita voi vain arvailla, ainakaan Yleisradion puolella sitä huomiota, joka sille kuuluu.  Kirjaa luettuani tuli aluksi mieleeni, että tässä  kerrotaan lähinnä jonkin pikkurikollisjoukkion toiminnasta; sellaisen kuvan vääjäämättä saa Perttu Nousiaisen ja muiden Asuntosäätiön poikien bisneksistä. Teoksen loppupuolella siirrtytään sitten entisen liikemies Juha Sipilän liiketoimiin ja sen jälkeen ymmärtää, ettei kyseessä sittenkään ole mikään pikkurikollisjoukkio. Sen verran paljon ajatuksia herättää tapa, jolla liikemies Sipilä vaurautensa loi, että toivoisin vaikkapa MOT-ohjelman lähitulevaisuudessa palaavan asiaan ja pyytävän Sipilältä vastineen tapahtuneeseen. Iltalehden nettisivuilta löytyy taustatietoa asiaan: https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/b776e29f-4c4c-4df9-a4ff-4253c4ba9d71 Kommentit (0)
Olemme kohta kaikki upporikkaita	06.03.2019, 19:26
Eilen taisi ainakin moni talousongelma ratketa suomalaisessa yhteiskunnassa, mikäli pääuutisiin ja ajankohtaisohjelmiin on yhtään uskomista ja miksi ei olisi. Suomen surkeassa jamassa oleva hiihtourheilukin saadaan nousuun, kun yhteiskunnalla on vihdoinkin varaa satsata kaikenlaiseen urheilukulttuuriin samalla tavalla kuin muissa sivistysvaltioissa tehdään. Islannissahan esimerkiksi valittiin toisenlainen tie kuin meillä pankkikriisiä hoidettaessa. Suomessa tuettiin pankkeja kymmenillä miljardeilla silloisilla mummon markoilla, mutta Islannissa asiansa sotkeneet rahalaitokset päästettiin konkurssiin, kuten markkinatalouteen kuuluukin - tosin tallettajien rahat turvattiin ja verorahat suunnattiin pankkien sijasta kansan palloiluharrastuksen tukemiseen. Eilen Suomen kansalle nimittäin kerrottiin telkkarissa useassakin yhteydessä, että Nordea pankki oli saanut tilisiirtoina jopa 700 miljardia kummallista rahaa. Toisaalta väillä puhuttiin myös 700 miljoonasta, jossa summassa on ymmärtääkseni kolme nollaa vähemmän. Suursijoittajina olivat ainakin filippiiniläinen kotirouva, armenialainen sekatyömies ja pietarilainen sellisti, joka oli sellon soittotaidollaan ihastuttanut jopa itse Putinin.Tosin Jos kyseesä olisi 700 miljardia, jota soppii eppäillä, niin se olisi tosi iso rahakasa. Se on seitsemän kertaa enemmän kuin Suomen valtion velka ja suunnilleen saman verran kuin Norjan valtion öljyrahasto. Kyllä siitä rahamäärästä riittää muutama miljoona myös maamme hiihtourheilulle, kunhan se ensiksi otetaan yhteiskunnan haltuun, kuten käsittääkseni pitäisi rikoksella hankitulle omaisuudelle tehdä, ellei varoille löydy rehellistä omistajaa, kuten nyt ei taida löytyä. 700 miljardia on noin 140.000 euroa jokaista sumalaista kohti.Nyt kaipaan nopeasta Nordean pääjohtaja Casper von Koskullin kannanottoa asiaan ja varsinkin siihen, koska varat siirretään valtion tilille. Muuten yleensä uutislähetyksessä puhutaan virheetöntä kieltä, mutta Koskullin nimen kohdalla tehtiin poikkeus. Mikäli yhtään Ruotsin kielioppia muistan, niin o-kirjain lausutaan u:ksi. Niinpä Nordean pääjohtajasta puhuttaessa pitäisi nimi lausua ainakin meillä Savossa Kuskulliksi. En malta olla siunatuksi lopuksi kertomatta, että 1950 -luvulla oli maassamme oikeusministerinä Magnus Kull ja valtioneuvoston istunnossa hän pyysi, ettei hänen sukunimestään käytettäisi taivutusmuotoja. Siihen muudan ministerikollega vastasi, että jos se kunnon vehje on, ei se mitenkään taivukaan. Etunimi Magnus muuten tarkoittaa suomeksi suurta. Kommentit (0)
Paras Baltian maa	04.03.2019, 18:08
Ei ollut reilua, että eilen vertasin hiihtomenestysasiassa Suomea muihin Pohjoismaihin. Juuri nimittäin ilmestyi tutkimus pohjoismaalaisten elintasosta ja siitä kävi ilmi, että meillä asiat ovat monessa suhteessa toisin kuin muualla Pohjolassa. Esimerkiksi tanskalaisille jää välttämättömien elämismenojen jälkeen noin tuhat euroa enemmän kuussa käytettävissä vaikkapa kaikenlaiseen turhuuteen, jota myös hauskaksi elämäksi voidaan kutsua, kuin keskiverto suomalaiselle. Muut Pohjoismaat häviävät vain kielen mitalla tanskalaisille. Sen sijaan vertailussa muihin Baltian maihin, joka on meille ehkä paras vertailukohta, Suomella pyyhkii hyvin. Juuri päättyneissä hiihdon mömmön-kisoissa ei tainnut yksikään baltti sijoittua kymmenen parhaan joukkoon, vaikka veljeskansamme virolaiset yrittivät jopa veritankkausta. Verenvaihdostahan ei voi välttämättä puhua, koska vanhaa matalaoktaanista verta ei tarvitse ottaa pois. Niin ainakin Kaarlo Maaninka kertoi uskoon tulonsa jälkeen. Hänen mukaansa pari pussia lisättiin, mutta yhtään ei otettu pois. Maaninka ilmeisesti uskoi tuollaisen synnin olevan vähemmän veriruskea kuin se, että huonoa verta myös imettäisiin vessanpyttyyn. Vielä muutama vuosi sitten virolaiset olivat paha uhka Suomen urheilumenestykselle. Jopa norjalaiset olivat tiukilla veljeskansaamme hiihtäjien kanssa. Sikäli suomalaiset voivat edelleenkin olla huolissaan virolaisten suhteen, että ainakin erään laskelman mukaan virolaiset ovat uhkaamassa Suomen asemaa olympialaisten kaikkien aikojen väestömäärään suhteutetussa mitalitaulukossa. Jamaikalaiset ovat tässä kisassa kolmansia ja norjalaiset sijalla yms. Kommentit (0)
Tasaista suorittamista	03.03.2019, 17:57
Turhaan Suomen kansa napisee päättyneiden hiihdon mömmönkisojen vuoksi, sillä kisat todistivat, että pohjoismaisissa hiihtolajeissa maamme on edelleen Pohjolan kärkeä. Menestymisemme oli ihan mainiota luokkaa. Iivo oli leipälajissaan kolas ja monia muitakin hyviä sijoituksia urheilijamme saivat. Tosin Norja oli tällä kertaa onnekas ja sai pikkuisen Suomea enemmän mitaleja ja Ruotsikin sai muutaman mitalin enemmän, mutta omalla asteikollani Suomi voitti Ruotsin selkeästi, kun huomioidaan kisojen kokonaisuus.  Joukkueemme esitti kisojen ajan laajalla rintamalla tasaista suorittamista toisin kuin länsinaapurimme, jonka menestys lepäsi pelkästään naishiihdon varassa. Kisoissa oli yhteensä hiihtolajeissa peräti yhdeksän erilaista pari- tai joukkue kilpailua ja naisten joukkuemäkeä lukuun ottamatta Suomi, isiemme maa, pystyi asettamaan laadukkaan joukkueen lähtöviivalle ja kaikki joukkueemme sijoittuivat 4-12 parhaan joukkoon. Sen sijaan Ruotsi sai haalittua pari- ja joukkue kilpailuihin vain neljä joukkuetta. Ruotsin tilanteen selittää se, että käsittääkseni sikäläinen sosialidemokraattinen hallitus kielsi maasta aikoinaan sekä ammattinyrkkeilyn että mäkihypyn liian vaarallisina urheilumuotoina ja niinpä ketään ruotsalaista ei nähty mäenlasku tai yhdistetyn hiihdon kilpailuissa. Tässä  yhteydessä kannattaa muistaa se, että Suomessa on tällä hetkellä peräti 42 rekisteröityä mäkihyppääjää. Muistelen, että hyppyrimäkiä on muutama enemmän. Kommentit (0)

Matti Heikkisen menetetty maine	02.03.2019, 19:33
Miesten viesti oli hieno kilpailu ja poikamme onnistuivat yli odotusten. Siitä huolimatta median asiantuntijat löysivät heti syyllisen siihen, ettei Suomi tästäkään lajista saanut mitalia. Syylliseksi valittiin Matti Heikkinen vaikka hän antoikin ladulla vähintäänkin kaikkensa sinnitellessään itseään kovempien vauhdissa. Asiantuntijoiden mukaan Heikkisen ei olisi pitänyt hiihtää Norjaa ja Venäjää vastaan vaan keskittyä takaa tulevan Ranskan jättämiseen. Niin Heikkinen mielestäni tekikin sen kuin kerkesi, mutta minkä sitä mies paremmalleen mahtaa; Ranskan mies tuli takaa kauheaa haipakkaa. Ranskalaiset ovat kovaa pyörräilykansaa, joka on nyt siirtänyt kestävyysvalmennustietämyksensä hiihtoon. Niinhän Italiakin joskus vuosikymmeniä sitten teki. Täytyy vain toivoa, ettei Matti Heikkinen suivaannu syytöksistä niin, että lopettaa uransa. Hän on Iivo Niskasen lisäksi ainuita maailman tason hiihtäjiä maassamme.  Hänellä voisi olla halutessaan vielä yhdet olympialaiset edessään ja siellä viestin voisi ottaa uusiksi. Mielestäni Perttu Hyvärinen ansaitsi paikkansa ankkurina, vaikka onkin vähän hidas, mutta kankea. Parempaakaan ei Suomen joukkueesta löytynyt, koska nykyisten sprintin erikoismiesten kestävyys ei riitä kymmenelle kilometrille. Luulen, että Hiihtoliiton herrat laskivat sen varaan, että jos viimeisellä osuudella joudutaan painimaan, olisi Hyvärinen ollut mies paikallaan. Hän on nimittäin vähää vaille Miedon mittainen. Kommentit (0)
Aku Kiuru ja kultakellon mysteeri	01.03.2019, 18:49
En ole jaksanut seurata nykyaikana niin kovasti suosittuja talkshow-esityksiä, mutta luulen Kiurun Akun juttujen olevan sen alan viihdettä parhaimmillaan. Radion Kiveen hakatut -sarjassa Kiurun tarinoihin suhtauduttiin pikkuisen vähättelevästi ja annettiin ymmärtää, että karjalaisukko siinä vain höpäjää omiaan, mutta itse olen sitä mieltä, että Aku on se, joka puhuu totta ja muuta valehtelevat.     Yhden muistivirheen luulen Kiurun tarinoista löytyvän. Hän kertoo, että vuonna 1937 Chamonixin mm-hiihdoissa Rovaniemen Pekka Niemi voitti 50 kilometriä vippaskonsteilla. Hän vaihtoi sääntöjen vastaisesti suksia radan vesikeliosuuden ajaksi ja Iisalmen Klaes Karppinen jäi tempun vuoksi hopealle.     Niemi oli luvannut vilpissä häntä auttaneelle yhdistetyn miehelle palkkioksi litran konjakkipullon, mutta kun luvattua palkkiota ei kuulunut, uhkasi yhdistetyn mies paljastaa vilungin. Niemi olisi hylätty kilpailusta, jos Karppinen olisi tehnyt protestin ja rikoksen suosija olisi uskottavasti todistanut sääntöjen törkeän rikkomisen tapahtuneen.     Suomelta olisi mennyt jupakan vuoksi kaksoisvoitto, mutta Hiihtoliiton herrat keksivät asiaan ratkaisun ja tekivät oman aikansa saunasopimuksen. Klaes Karppiselle ostettiin hyvitykseksi iso kultakello ja mies suostui sen lahjan jälkeen pitämään suunsa kiinni.     Kaikki tähän asti kerrottu on varmaankin totta. Mutta Kiuru kertoo törmänneensä Karppiseen vuosikymmeniä myöhemmin Iisveden baarissa ja varmistaneensa häneltä tietojensa oikeellisuuden, mutta luulen tässä olevan kertojalla muistikatkoksen. Nimittäin epäilen, ettei miesten kohtaaminen sattunut Iisveden baarissa vaan Iisalmen baarissa. Iisvedellä ei ole tainnut baaria olla sen jälkeen, kun olympiavoittaja Jalkas-Kalle lopetti siellä baarin pidon. Mutta kovia hiihtopaikkakuntia ovat olleet sekä Iisvesi että Iisalmi.       Aku Kiurin erinomaisen soljuvaa jutunkerrontaa voi kuulla tästä linkistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/28/sinivalkoista-suksea-vauhditettiin-dopingilla-jo-1940-luvulla   Kommentit (0)
"Tämäkin kulta voitettiin pillereiden avulla"	28.02.2019, 19:22
Jatkamme synkistelyä maailman tilan ja maamme hiihtotason tiimoilla. Huomenna on sitten vuorossa miesten viesti ja mikäli maailmassa olisi yhtään demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta, niin nyt olisi Suomen vuoro voittaa.     Nimittäin edellisen kerran Suomi, isiemme maa, on voittanut hiihdon mm-kisoissa kultaa 65 vuotta sitten eli vuonna 1954. Tosin kuten kaikki, jotka yleensä mitään muistavat, muistavat, että Lahden katastrofaalisen häpeän kisoissa vuonna 2001 poikamme voittivat ensiksi upeasti kultaa, mutta kusaisivat vähän myöhemmin mitalinsa pois.     Tosin ihan puhtain asein Suomi ei voittanut Falunissakaan vuonna 1954, mikäli on yhtään uskomista joukkueessa hiihtänyttä Aku Kiurua, ja jostain syystä olen taipuvainen uskomaan. Karjalan Sakkolasta, ihan sieltä jostain Rokan Antin naapurista, lähtöisin ollut mies asui elämänsä loppupuolen Hartolassa, jossa hänen poikansa Esa Kiuru pitää vieläkin urheiluliikettä.     Mainittakoon, että Esa Kiuru voitti joskus viime vuosituhannella veteraanien keihäänheitossa useita maailmanmestaruuksia ja miehen ennätys oli noin 75 metriä, johon Suomessa nykyään vain muutama huippu yltää. Olen taipuvainen ajattelemaan, että veteraanikisoissa heitettiin siihen aikaan ihan normaalipainoisilla miesten välineillä.     Aku Kiurun räväkästä ja rehdistä karjalaisluonteesta kertoo se, että erään suomalaisten aiheuttaman doping-skandaalin aikaan vuosituhannen alkupuolella Aku Kiuru osoitti syyllistetyille urheilijoille solidaarisuutta ja kiinnitti Kiurun urheiluliikkeen ikkunaan oman kannanottonsa. Ikkunassa killui Akun mm-kultamitali sekä kuva Falunin voitokkaasta viestijoukkueesta ja sen alla teksti, ”Tämäkin kulta voitettiin pillereiden avulla”. Jostain syystä maamme valtamedia ei siihen aikaan elämöinyt tällä asialla. Kommentit (0)