Kupsin karmea takaiskumaali	13.10.2017, 17:17
Eilen Keskuskentällä kauden ennätysyleisö yhteensä 4424 kpl oli todistamassa sitä, että Kuopion Palloseura pystyy tarvittaessa tarjoamaan huomattavasti kaupunginteatteria vaikuttavampia tunne-elämyksiä, kun kohtasi kaimaseuransa Rovaniemen Palloseuran jalkapalloilun merkeissä, ottelussa, jossa ratkaistiin maamme Palloseurojen paremmuus. Isäntäjoukkue Kups olikin perempi ja hallitsi ottelua sekä johti pitkään peliä ja hekumoin jo pitkään mielessäni Kuopioon tulevasta hopeamitalista sekä keltapaitojen rahakkaasta Europelipaikasta, jonka seurauksena ensi kesänä saattaisivat Kups ja FC Barcelona ratkaista Keskuskentän viheriöllä sen, mikä joukkue maailmassa pelaa parhaiten perinteistä savolaista lyhyt syöttöpeliä. Sitten lisäajan lisäajalla seitsemän sekuntia ennen päätösvihellystä pallo pomppasi Kups puolustajan jalasta oman maalin kattoon. Se oli minulle tämän kauden suurin pettymys ja negatiivinen tunnekokemus. Minä, joka yleensä käytän sivistynyttä ja huoliteltua kieltä, päästin spontaanisti täysillä äänivaroillani suustani sanan, jota en aiemmin juurikaan suustani päästänyt, ja mikä pahinta, istuin tv-selostajan tornin alapuolella ja alatyylinen ilmaukseni levisi eetteriin koko jalkaplloa seuraavan maailman kuultavaksi. Vieläkin hävettää, mutta vieläkin on toivoa Kupsin hopeamitalista ja rahakkaasta Eurokenttäpaikasta. Mitä tapahtuu, jää nähtäväksi kahden seuraavan viikon aikana. Pelkään pahinta. Kups voi saada hopeaa, mutta voi myös jäädä ihan hyvin vasta viidenneksi. Marginaalit ovat pienet, kuten Juhani Tamminen, mies joka on keksinyt jääkiekon, on lausunut. Kommentit (0)
Kivekkäät ja Pentikäiset	12.10.2017, 20:10
Eilen uskontotieteen professori Juha Pentikäinen luennoi kirjastolla Kalevalaan liittyvistä paikannimistä Hornankallio ja Pisa. Molemmathan löytyvät täältä Kuopion puolesta, Hornakallio Leppävirralta ja Pisa Nilsiästä, joka nykyään kuuluu Kuopioon. Pentikäisen luennon jälkeen olen vakuuttunut siitä, että Kalevalan tapahtumat sijoittuvat Savoon enkä keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö Väinämöinenkin ollut Kärkkäälän poekia. Joukahainen ja Lemminkäinen vaikuttavat selvästi rieponlahtelaisilta. Toisaalta professori Pentikäinen on hieman jäävi todistamaan asiassa, koska hän kertoi olevansa taustaltaan itsekin savolaisia, vaikka onkin syntynyt Oulun puolessa ja tunnustaa tiettävästi vanhoillislestadiolaista oppia. Nimittäin Pentikäinen kertoi, että Ison vihan jälkeen Nilsiän papille ilmoittautui mies, joka kertoi olevansa kivekäs-sissejä  ja kirkonkirjoihin merkittiin miehelle nimeksi Pentikäinen. Tunnen nyt sukulaissieluisuutta Pentikäisiin, koska myös Savon Koivistoiset ovat entisiä inkeriläisiä vapaustaistelijoita, joita  Venäjän historiassa kutsutaan luultavasti terroristeiksi. Maaorjuutta pelkäävät kivekkäät olivat ainakin tarinoiden mukaan kovapintaista porukkaa, jotka olivat melkein kaapata vangiksi tai peräti tappaa itsensä Pietari Suuren, jolloin maailmanhistoria olsi saattanut muuttua ratkaisevasti. Kävin tutkimassa netissä Pentikäisten sukutarinoita. Sieltä ilmeni, että Pentikäisten suvussa epäiltiin aiemmin, että suku olisi suoraan sissipäällikkö Kivekkään jälkeläisiä, mutta ilmeisesti näin ei ole, vaan Savon ensimmäinen Pentikäinen oli todella alunperinkin nimeltään Pentikäinen. Koivistoisenkin suvussa on joskus epäilty suvun kytkeytyvän Kivekäs-sukuun. Pentikäisen sukutarinoista ilmeni, että kivekäs-sissejä oli 500 kpl ja että heistä suurin osa joutui luopumaan ainuvastaan sodan aikana. Viisi kivekästä jäi sodan jälkeen Inkeriin ja 50 pakeni Suomeen. Nyt on siis selvinnyt, että heidän jälkeläisiin ovat ainakin Savon Pentikäiset ja Koivistoiset. Olisi mielenkiintoista selvittää, mitä muita nykyisiä sukuja kytkeytyy Kivekkäiden historiaan. Kivekkäiden jälkeläiset-niminen yhdistys olisi syytä perustaa. Kommentit (2)
Islannin ihmeellisestä menestyksestä	11.10.2017, 18:05
Kerrassaan on ihmeellinen väkimäärältään Tampereen kaupunkialueen kokoisen Islannin viimeaikainen menestystarina muutenkin kuin potkupallon pelaamisen rintamalla. Muutama vuosi sitten meilläkin jo melkein kerättiin ruoka-apua Islannille, koska maan talous oli vaikeuksissa, puhuttiin koko valtion olevan menossa konkurssiin. Sitten islantilaiset antoivat kylmän rauhallisesti ainoastaan pankkiensa mennä konkurssiin, koska sehän on sitä kapitalismin kehittymisen edellyttävää luovaa tuhoa. Joitakin pankinjohtajia pistettiin kuitenkin varmuuden vuoksi linnaan, mutta tallettajien sijoitukset onneksi turvattiin. Suomessahan valittiin toinen tie ja verorahoilla sekä valtion lainoilla maksettiin pankeille tukea 40 miljardia euroa, joka summa oli sitten poissa esimerkiksi kotimaisen jalkapalloilun kehittämisestä. Nyt Islannin talous on kovassa kasvussa, eli kansantuote nousi viime vuonna peräti 7,1 %. Suomi sen sijaan ylsi vain reiluun prosenttiin. Työttömiä Islannissa on tällä hetkellä 1,1 %, eli toisin sanoen maassa on huutava työvoimapula. Suomen työttömyysprosentti on 8,8%, vaikka tilastoja kaunistellaan erilaisilla vippaskonsteilla. Viime vuonna Islannin bkt oli Pohjoismaiden toiseksi pienin, eli 49.200 taalaa ja maa oli maailman rankingissa sijalla 28, kun kaikki itsenäistyneet öljynporauslautatkin otetaan huomioon kisassa. Suomen bkt oli Pohjoismaiden selvästi pienin, eli vain 42.200 ja maailmantilastossa olimme sijalla 41. Inhimillisen kehityksen tasoa mittaavan HDI:n mukaan Islanti on maailman yhdeksänneksi paras paikka asua, Suomi on sijalla 41. Kommentit (0)
Vaalivauvat	10.10.2017, 17:43
Maahamme ollaan tammikuussa valitsemassa johtavaa alfaurosta ja eilisen vauvauutisen jälkeen peli näyttää nyt selvältä. Sauli, 69 v, onnistui saattamaan raskaaksi Jenninsä, 40 v, ja se on hyvä se ja suoranainen ihme. Joku kateellinen kilpakumppani voisi tosin epäillä kyseessä olevan jonkinlaisen dopingtuloksen. Demareilta saattaa tosin kovan paikan tullen löytyä musta hevonen haastamaan Saulin. Lehtitietojen mukaan Antti Lindtman, 35 v,  on onnistunut saattamaan raskaaksi Paulansa, 54 v, ja tämä on biologisessa mielessä tavallaan vielä Saulinkin perhettä kohdannut ihmettä suurempi ihme. Muistelenpa, ettei vastaava temppu ole onnistunut ex-demarilta ja nyk. Ranskan presidentti Marconilta, 39, v, joka ei ainakaan vielä toistaiseksi kyennyt saattamaan raskaaksi nuorikkoaan, jonka nimen päälle en nyt pääse, mutta ikää nuorikolla on 64 v, mutta eiköhän syntymän ihme nähdä seuraavien Ranskan presidentin vaalien yhteydessä, jos tarvetta vaalivauvalle ilmenee. Suomen suurista puolueista ainakin Suomen Keskustalla on tarvittaessa mahdollisuus marssittaa kehään Saulille ja Antille miehen vastuksen tarjoava haastaja. Nimittäin entinen Suokustan kansanedustaja Kyösti Karjula on onnistunut saattamaan vaimonsa raskaaksi ainakin 18 kertaa. Sen saavutuksen rinnalla Sauli ja Antti ovat pelkkiä amatöörimäisiä puuhastelijoita. Vihreillä ei ole tarjota kunnon siitoskykyistä alfaurosta, mutta he voisivat tiukan paikan tullen turvautua entiseen kansanedustajaansa Ville Komsiin. Hän onnistui aikanaan saattamaan sekä vaimonsa että tyttöystävänsä raskaaksi siten, että ainakin hyvän tarinan mukaan vaimo ja tyttöystävä olivat yhtä aikaa synnytyslaitoksella. Kaikkein kovin karju pressakisaan olisi se miehenpuoli, jonka nimeä ei vielä ole julkistettu, mutta joka lehtitietojen mukaan onnistui saattamaan raskaaksi kanssaan parisuhteessa asuvan toisen miehenpuolen, joka tapaus on ilmeisesti ensimmäinen tapaus maassamme eikä kyseessä mielestäni ole enää ihme, van se vauva on mielestäni lahja Herralta. Kommentit (0)
Luonteen hitleriläisyys	09.10.2017, 17:55
Toisaalta saattaa hyvinkin olla niin, vaikkakin asiaa soppii myös eppäillä, ettei Linkolan veljesten välejä leimannut pelkästään lupsakka savolaishuumori, kuten eilen rohkenin epäillä. Isoveli Pentti Linkola oli lievästikin hyvin vilkas lapsi, vähää vaille vintiö ja varhaislapsuuden kokemukset saattoivat vaikuttaa pikkuveli Martin käsityksiin isostaveljestään myöhemmälläkin iällä. Pentti Linkola itsekin ilmeisesti tunsi perimänsä rasitukset ja vaimonsa mukaan oli sitä mieltä sen jälkeen, kun oli saattanut puolisonsa raskaaksi, että jos heidän syntyvä lapsensa on poika, se annetaan heti lastenkotiin. Tosi pitkää päivää raatavan kalastaja isän hermot eivät olisi kestäneet itsensä kaltaista jälkikasvua mökissään. Kun joskus 90-luvulla eräs toimittaja halusi kuulla Martin näkemyksiä veljestään, tämä kieltäytyi ja perusteli kielteistä kantaansa tälle myöhemmin kirjeessään seuraavasti: "Kieltäydyin ehdottomasti, koska olisin joutunut toteamaan, että Pentti oli aikoinaan itsekeskeisimpiä, itsekkäimpiä ja toisia ihmisiä eniten hyväksikäyttäviä henkilöitä, joita olen koskaan tavannut. Pentistä kehittyi ihminen vasta kun hän 1970-luvun lopulla sairasteli tosissaan ja joutui näin ymmärtämään muitakin ihmisiä, mm. heikkoja ja erilaisia. Luonteen hitleriläisyys alkoi liueta pois." Kommentit (0)

Linkolat - melkein Savon poekia	08.10.2017, 18:53
Riitta Kylänpään Pentti Linkola-kirjaa lukiessani minulle selvisi, että Linkolan kulttuurisuku on vahvasti savolaistaustainen. Vaikka kalastaja Pentti Linkolan ja entisen museoviraston intendentin Martti Linkolan isä professori Kaarlo Linkola syntyi Joensuussa, niin koulunsa hän kävi Kuopiossa ja oli mm. vahva vaikuttaja Kuopion Luonnonystäväin yhdistyksessä, jonka jäsen itsekin olen. Kaarlon poika Martti toimi 60-70 luvuilla Kuopion kulttuurihistoriallisen museon johtajana, joka on maamme toinen luonnonhistoriaan erikoistunut museo. Alunperin Kaarlo Linkola oli sukunimeltään Collan, jonka hän suomensi 1900-luvun alussa Linkolaksi, koska hänen vaarillaan oli saman niminen tila Sulkavalla. Collanit ovat musiikkisukua ja Iisalmessa syntynyt Karl Collan on säveltänyt mm. Savolaisten laulun ja Sylvian joululaulun. Suvun musikaalisuus on tavallaan periytynyt myös kalastaja Pentti Linkolaan, koska hän on innokas veisaamaan virsiä venettä soutaessaan. Itsellänikin on sama tapa ja yhteistä on myös se, että meillä molemmilla syvä tunne korvaa monta kertaa puuttuvan taiteellisuuden. Kylänpään kirjasta ilmenee, että Linkolat ovat myös savolaisen lupsakasta väkeä. Tämä piirre ilmenee esimerkiksi siinä, että pikkuveli Martti lähetti vähän ennen kuolemaansa isoveljelleen Pentille laskun elämänsä pilaamisesta. Tutkija Riitta Kylänpää hieman ihmettelee laskun lähettämisen taustoja, mutta itse en ihmettele yhtään, sillä tuollainen on juuri mitä tyypillisintä savolaista lupsakasta huumoria. Kommentit (1)
Sukurutsaisuus kansamme urheilumenestyksen esteenä	07.10.2017, 18:12
Suomalaiset ja varsinkin itäsuomalaiset periytyvät pienestä populaatiosta ja ovat geneettisesti hyvin yhtenäistä väkeä. Esimerkiksi oman äitini vaarin Aatami Könösen perheessä oli kuusi lasta ja heistä viisi nai Kukkosen, koska polkupyöriä tai edes teitä ei vielä ollut. Sukurutsan vuoksi me suomalaiset olemme hyvin samannäköistä ja -kokoista vähän punkeruuteen taipuvaista kansaa. Tämä fyysinen ominaisuus rajoittaa jopa kansamme urheilumenestystä. Kori- tai lentopalloon on meiltä vaikea löytää riittävän pitkiä miehenroikaleita. Onneksi amerikkalaiset koripalloilijat ovat viime vuosikymmeninä levittäneet perintötekijöitään siinä määrin, että koripalloilijamme ovat lähellä maailman huippua. Myös jalkapallossa alkaa olla valoa näkyvissä. Tähän asti Suomen jalkapallomaaotteluja seuratessa on tullut mieleen ravikilpailut, joissa hevoset on jaettu ihan perustellusti kylmä- ja lämminverisiin. Jalkapalloilijamme ovat perinteisesti olleet niitä kylmäverisiä, eli hitaita, mutta kankeita, vaikkakin sitkeitä ja sävyisiä. Eilen Kroatia pelissä vaihdettiin onneksi viime hetkillä kentällä nopea ja irtonainen, eli selvästi lämminverinen, Pyry Soiri, joka ensimmäisellä laukauksellaan nosti Suomen tasapeliin. Korostettakoon tässä yhteydessä sitä, että Soirin isä on Namibiasta ja äiti Suomesta. Jalkapallon Suomen nuorisomaajoukkueista on nykyään vaikea löytää puhtaita perussuomalaisia. Niinpä eilenkin Suomen alle 21-vuotiaat pelasivat lupaavasti tasan Puolassa vieraskentällä. Vaikuttaa siis siltä, että suomalainen jalkapalloilu on kaatumassa vauhdilla eteenpäin ja että maajoukkueemme on kohta 50 parhaan joukossa. Tällä hetkellä olemme vielä maailman rankingissa sijalla 78, mutta uskon, että seuraavalla listalla Suomi on viimeaikaisten esitystensä perusteella ohittanut ainakin Burkina Fason ja Viron. Kommentit (0)
Puska-Lenin	06.10.2017, 17:13
Siiranmäen sotahistoriallisesti merkittävälle paikalle päästäkseen oli bussimme poistuttava betonitieltä ajouralle, joka jatkui syvälle koko ajan synkkenevään erämaahan, josta kääntöpaikkaa ei millään löytynyt.  Noin kymmenen kilometrin jälkeen sen sijaan löytyi itse Lenin seisomassa mietteliään näköisenä pusikossa puomin ja vartiokopin vieressä. Kopissa päivysti ystävällinen vanha mies koppalakissa seuranaan ystävällinen kolmejalkainen sekarotuinen koira. Näky oli kuin Kaurismäen elokuvasta. Vartiopaikalla oli levennys, jolla bussi saattoi juuri ja juuri kääntää, kun vartija ystävällisesti avasi siksi aikaa puomin. Hän antoi myös kuvata taidehistoriallisesti merkittävän Lenin-patsaan. Se lienee ainut noin miljoonasta Vilenin patsaasta, joka on väritetty. Aunuksessa olen muuten nähnyt maailman ainoan Lenin-patsaan, jolla oli karvahattu. Se oli Lenin-patsaiden karvahattumalli. Mielestäni V.I.Lenin lausuu tuossa kuvassa, että "tämänkin puvun on tehnyt Turo". En keksi muuta selitystä erämaassa tapaamalleni ihmeelle, kuin että ajouran päässä oli jonkun vakavaraisen venäläisliikemiehen datsa. Vakavarainen liikemies on sitten palkannut vähemmän vakavaraisen pieneläkeläisen portinvartijakseen. En usko, että tehtävä on erityisen stressaava. Ehkä kerran kesässä harhaantuneet suomalaiset rikkovat hiljaisuuden. Joskus telkkarissa oli dokumentti venäläisistä lossivahdeista, jotka jaksoivat ahkerasti joka aamu saapua työpaikalleen lossia vahtimaan, vaikka ahkerasta vahtimisesta huolimatta lossi oli varastettu jo monta vuotta aiemmin. Vahdit vaikuttivat kuitenkin aika stressaantuneilta, koska jatkuva vahtiminen kuormittaa ihmisen psyykeä. Kommentit (0)
Betonitie	05.10.2017, 18:44
Vaikka en ole Pietarin trollikombinaatin palveluksessa, rohkenen väittää, että hyvä itäinen naapurimme on vastoin yleistä suomalaisnäkemystä taitava tientekijä, jos vain oikein yrittää. Jo Tuntemattomassa sotilaassa ihasteltiin vihollisen maanrakennustaitoja ja todettiin, että lapiomieshän se venäläinen, parhaimmillaan neljä turvetta ilmassa ja yksi lapiossa. Perustelen väitettäni venäläisestä tienrakennustaidosta sillä, että tsaari Putinin hallintokaudella rakennetut uudet Karjalan tiet ovat vähintäinkin suomalaisluokkaa ainakin vielä muutama vuosi valmistumisensa jälkeen. Ja Pietarista Viipuriin pilareiden nokkaan rakennettu moottoritie vaikuttaa priimalaadulta, tosin tietullien keräilijöitä on liian tiheässä. Ja vastoin suomalaisten yleistä näkemystä, jo Neuvostoliitto onnistui tuottamaan erinomaisia ajoväyliä, jos todellista tarvetta ilmeni. Esimerkiksi Siiranmäen suuntaan ajoimme erittäin suoraa, leveää ja hyväpintaista betonitietä varmaankin parikymmentä kilometriä. Asiantuntijoiden mukaan samanlaisia suoria betoniteitä on kannaksella satoja kilometrejä - ilmeisesti ne eivät kuitenkaan ole olleet suomalaisten yleisessä tiedossa, koska ne on rakennettu erämaihin. Betonitiet oo rakennettu mannertenvälisiä ohjuksia varten vuosikymmeniä sitten. Luulen, että ohjuksia siirreltiin näitä väyliä pitkin siiloista toiseen, jolla tavalla on pyrittiin estämään niiden kaikkien yllättävä tuhoaminen. 60-luvull mnnertenvälisiä ohjuksia oli vielä vähän ja siiloja paljon. 70-80-luvulla Usa:lla ja Neuvostoliitolla oli ohjuksia niin paljon, että niiden kerralla tuhoaminen ei enää olisi onnistunut ja niitä sijoitettiin myös sukellusveneisiin. Betoniteitä ei enää tarvittu eikä mekään ohitettu matkallamme yhtään ohjusta. 60-luvulla mannertenvälinen ohjus oli parikymmentä metriä pitkä ja painoi noin 50 tonnia, joten sellaisen liikuttelemiseen tarvittiin hyviä teitä. En ole tekniikan mies, vaan enemmänkin humanisti, mutta rohkenen väittää, ettei asfalttitie olisi kestänyt phjuksen ja sen kuljetusvaunun painoa ja siksi tiet rakennettiin betonista.  Tai sitten toinen selitys on se, että teistä pyrittiin tekemään pomminkestäviä, eli betomia on teissä hyvin paksulti. Olen kuullut, että Virossa sijainneiden Puna-armeijan lentokenttien kiitoradat ovat kolmemetristä betonia, koska pommituskin olisi synnyttänyt niihin vain helposti täytettäviä kuoppia. Kommentit (0)
"Nurmoolaiset elkää enää menkö"	04.10.2017, 18:30
Pelkkä kivikasa on jäljellä Äyräpään vuonna 1934 valmistuneesta komeasta ja arkkitehtoonisesti merkittävästä kirkosta. Talvisodassa suomalaiset räjäyttivät sen tornin, Jatkosodassa sitä rikottiin lisää ja vuonna 1945 Neuvostoliitto räjäytti rauniot vielä varmuuden vuoksi tuusannuuskaksi. Antti Tuurin Talvisota- romaaniin perustuvassa samannimisessä elokuvassa nurmolaisista suojeluskuntalaisista koottu kevytosasto lähtee ihan sodan lopulla vastaiskulla valtaamaan takaisin menetettyä kirkonmäkeä. Suomalaisen tykistön tulitukea tulee vain kymmenen kranaatin verran, jonka jälkeen itsemurhahyökkäyksen olisi pitänyt alkaa. Kauhavalaiset huutavat naapuripitäjän miehille,että "nurmoolaiset elkää enää menkö", mutta siitä huolimatta nurmoolaiset ilmeisesti päättävät vallan heittämällä vallata moisen nyppylän. Aukealle ammutaan 40 nurmoolaista ja haavoittuneitakin on 50. Takaisin selviää 10 miestä. Se lienee väkilukuun suhteutettuna suurin yhden pitäjän kokema tappio Talvisodassa. Sen kanssa kilpailevat Nilsiän ja Rantasalmen menetykset Petäjäsaaressa. Siellähän saarta puolustava komppania sai määräyksen taistella viimeiseen mieheen, jollaista määräystä ei tiettävästi ole Suomen sotahistoriassa toista kertaa annettu, ja viimeiseen mieheen sitten taisteltiinkin määräyksen mukaisesti. Nilsiäläisten ja rantasalmelaisten ruumiitakaan ei ole löytynyt, ilmeisesti vihollinen työnsi ne avantoon taistelun tauottua. Jatkososdan lopulla Äyräpäässä sodittiin jälleen rajusti ja siellä eräs pinteeseen jäänyt suomalaisosasto nosti valkoisen lipun antautumisen merkiksi. Valkoisen lipun nähtyään eräs pervitiinin ja unilääkeiden varassa toiminut suomalaisupseeri määräsi oman tykistökeskityksen antautuneiden niskaan. Sellaistakaan määräystä ei Suomen sotahistoriassa ole toista kertaa annettu. Joku vuosi sitten ilmestyneessä kirjassa Jatkosota venäläisten silmin venäläisetkin kauhistelivat tapahtunutta. Kommentit (0)

Otso Kianto	03.10.2017, 18:40
Ihmeellinen asia on Internet. 50 vuotta sitten, kun maamme tuli miehen ikään, oli merkkivuoden kunniaksi sarja Sotilaiden äänet, jossa silloiset nuoret sotaveteraanit muistelivat Kannaksen suurhyökkäyksen tapahtumia, jotka olivat vielä tuoreessa muistissa. Pikkupojan mieleeni jäi Ilmari Kiannon pojan pastori Otso Tähtivalo Kiannon kertoi varsinkin eilen mainitsemani Siiranmäen tapahtumista. Siiranmäessä sotilaspastori Kianto jäi vihollisen hyökätessä niin pahasti tykistökeskityksen jalkoihin, että menetti tajuntansa ja hautautui paksun maa- ja ihmissisälmyskerroksen alle, jonka päällä möyrivät Puna-armeijan tankit. Suomalaiset valtasivat asemat takaisin muutaman tunti myöhemmin ja kaivoivat tajuttoman ja verisen, mutta muuten vahingoittumattoman Kiannon esiin. Internetiä selatessani löysin Yle Arkistosta Sotilaiden ääni- sarjan ja tarkastin, että oikein muistin Kiannon tarinan 50 vuoden takaa. Ohjelman voi kuunnella tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-2297374 Muuten joskus Heinolassa oli asiakkaanani virka-asioissa eräs veteraani, jolle oli käynyt samalla tavalla kuin Kiannolle, mutta hän ei pystynyt kertomaan tapauksesta kiantomaisen rauhallisesti, vaan purskahti itkuun. Toisen kerran hän itki, kun kertoi, miten silloisen vihollisen sotilaslääkäri ja tämän naispuolinen sairaanhoitaja olivat antautuneet suomalaisten vangeiksi. Jostain syystä meikäläiset olivat ampuneet sairaanhoitajan, ja kun lääkäri kaivoi tälle hautaa, hän oli sanonut, että oli pitänyt ennen suomalaisia sivistyskansana, mutta enää ei pidä eikä hän olisi antautunut vangiksi, jos olisi suomalaiset paremmin tuntenut.  Kommentit (1)
Siiranmäen aluskasvillisuus	02.10.2017, 18:36
Kun alkukesästä kävin Karjalan kannaksella tutustumassa sen huolestuttavaan tilanteeseen, joka huolestuttavuus johtuu jättiputkien muodostamasta uhasta, olivat jättiputket vasta kolmimetrisiä. Syyskuun puolivälissä ne olivat jo nähneet parhaan kukoistuksensa ja olivat kuihtuneet neljämetrisiksi. Arvioni mukaan jättiputki on parhaassa miehuudessaan viisimetrinen ja silloin kukka on päivänvarjon kokoinen. Kuva on otettu Siiranmäestä, jossa kesäkuussa 1944 olivat veriset taistelut. Väkisinkin tulee mieleen, että jotenkin nuo jättiputket kasvavat erityisen hyvin entisillä taistelupaikoilla, ainakin myös Kuuterselässä Stalinin kostoksi nimitetty rehukasvi viihtyi. Ehkä maaperä on tappotantereilla hyvin muokattua ja eloperäisten jätteiden vuoksi ravinteikasta. Sekä Kuuterselkä että Siiranmäki ovat nyt sellaisen aluskasvillisuuden vallassa, ettei sieltä päiväsaikaan tulla läpi edes suurvallan vehkeillä. Päivänvalossa jättiputki polttaa varomattomalta ohikulkijalta ihon ja silmät, pimeällä kasvi ei ole yhtä vaarallinen. Jättiputkella ei ole enää hyötykäyttöä, ellei sitä sitten hyödynnetä rajavalvonnassa. Itse kuitenkin epäilen, että Stalinin kosto on pohjoisen vyöhykkeen tehokkain biomassan tuottaja. Ainakin se pajun ja korsihelpin voittaa, joita molempia on huonolla menestyksellä yritetty käyttää hyödyksi voimalaitosten polttoaineena. Ehdotankin, että Suomi alkaa ostamaan Venäjältä jättiputkea biovoimaloiden polttoaineeksi. Puutahan sieltä ei enää tuoda. Kommentit (0)
Suomen halvin asunto	01.10.2017, 18:13
Suonenjoella  on paljon hyviä asioita, niitä ei juuri tartte kavereilta kysellä, kun vain viittii vähänkin tsiikata ympärilleen. Ja nyt hokasin ihan uuden hyvän asian. Nimittäin Suonenjoelta löytyy Suomen, ellei peräti koko Pohjoismaiden halvin asunto. Iisveden työläiskaupunginosassa kunnon 48,5 m2:n kaksio maksaa vain 4.900 €, eli vain 100 € neliöltä, joten se kämppä ei ole hinnankiroissa eikä tuossa varmaankaan ole enää ainakaan montaa tuhatta tinkaamisen varaa. Asunnon hintaan kuuluu ilmoituksen mukaan järvimaisema, jonka arvo liikkunee normaalitapauksessa tuhansissa euroissa. Eikä kyseessä ole mikään moderni elementtitalo, vaan ihan vanhan hyvän ajan betonirakennus, jonka tulisi ainakin muinaisten roomalaisten antaman esimerkin mukaan kestää jopa 2000 vuotta. Myyjä antaa itsestään ilmeisen rehellisen vaikutelman, koska hän ei mainosta asuntoa hyvänä, vaan korostaa, että hyvän arvosanan voisi antaa vasta vessanoven uusimisen jälkeen. Mielestäni jokaisen vakavaraisen kansalaisen kannattaisi harkita sijoitusasunnon tai oman lomaosakkeen hankintaa puhtaan ja kalaisan Iisveden rannalta. Lopuksi korostan sitä, ettei asunto sijaitse maankuululla Iisvedenraitilla, jota yleisesti Promilleraitiksi kutsutaan, vaan parempimaineisella alueella. Lisätietoja maamme halvimmasta asunnosta löytyy tästä linkistä: https://www.etuovi.com/kohde/e46863?sc=LRsuonenjoki_nodistr&pos=58 Kommentit (0)
Kaveriapu	30.09.2017, 18:21
Pappilan Ilmarin edessä naiset olivat kerrassaan lääpällään ja Leppäsen Aino, joka oli Pentinkulmalla harvoja omistavaa ja työtekevää luokkaa yhdistäviä tekijöitä, vallan selällään. Ilmeisen esikuvansa pappilan Ilmarin tapaan myös Einar Vihma oli naisten suosiossa ja ainakin hyvän tarinan mukaan jopa siinä määrin, että joutui rumimpia kiviä heittelemällä hätistelemään. Erään neitosen kanssa Vihma oli pitkään kihloissakin, mutta sitten morsian kyllästyi odottamaan ja purki kihlauksen mennen sen jälkeen nopeasti naimisiin erään Vihman jääkäritoverin kanssa. Avioliitossa ilmeni valitettava asia, ettei aviomies pystykään saamaan lasta. Ongelmaan ei keksitty muuta ratkaisua, kuin että pyydettiin kaveriapua entiseltä kihlatulta, joka sitten suostuikin yrittämään parhaansa lapsettomuuden vaivan poistamiseksi. Ratkaisu löytyikin jo heti ensimmäisellä yrityksellä. Edellä kerrotunlaisen kaveriavun soisi yleistyvän maassamme. Tietooni on saatettu, että esimerkikisi eräs maailmankuulu jääkiekkosankari olisi pantu alulle samalla tavalla. Kommentit (1)
Pappilan Ilmari	30.09.2017, 18:25
Eilen mainittu kenraalimajuri Einar Vihma liittyy sotahistorian lisäksi vankasti myös maamme urheilu- ja kulttuurihistoriaan. Vihma oli Tukholman olympialaisissa joukkuevoimistelussa hopeaa voittaneen Suomen joukkueen varamies. Täysin varma en ole siitä, luetaanko hänet maamme urheiluhistoriassa olympiamitalistiksi. Kulttuurihistoriaan Vihma liittyy sikäli, että häntä on pidetty Väinö Linnan Pohjantähti-trilogian Pappilan Ilmarin, eli Ilmari Salpakarin, esikuvana. Molemmat olivat papinpoikia, mutta siitä huolimatta uskonnonvastaisia. Vihma oli eronnut kirkosta, ja uskontoon välinpitämättömästi suhtautunut  jääkäriupseeri Ilmari Salpakari korosti sitä, ettei hän ollut ateisti vaan pakana. Molempien miesten kaatumisessakin oli paljon yhteistä. Samoin suhtautuminen omien miesten ja vankien teloituksiin oli samanlainen. Vihman tapauksessa ei ollut kyse pelkästään omien miesten teloittamisesta, koska lakiin perustumattomien ampumisten harkittu määrääminen saattaa täyttää myös murhan tunnusmerkistön. Ainakin sodan jälkeen joutui kaksi Vihman alaista syytteeseen siitä, että he olivat ilman kenttäoikeuden päätöstä divisioonan komentajan määräyksestä ampuneet kaksi karkuruudesta epäiltyä. Vihman sotavankeihin suhtautumisesta kertoo Wikipedia seuraavaa: "Jatkosodassa elokuussa 1941 Vihman komentama 12. divisioonan joukot työntyivät nopeasti kohti Terijokea, jolloin suuria vihollisosastoja jäi mottiin Länsi- ja Keski-Kannakselle. Raskaiden taisteluiden ja marssin jälkeen osa Jalkaväkirykmentti 46:n I pataljoonaa asettui 4. syyskuuta Terijoen Saunojankankaalle. Mukana tuotiin vangiksi otettuja neuvostosotilaita. Päivän mittaan omille linjoille pyrkiviä neuvostojoukkoja hyökkäsi kahteen otteeseen suomalaisjoukkoja kohti, jotka torjuivat hyökkäykset vaivoin. Tällöin puolustusta johtanut rykmentin tiedustelu-upseeri kapteeni Ahonen määräsi vangit ammuttavaksi heti. Kaksi konepistoolimiestä toteutti käskyn ja surmasi yhteensä 46-57 sotavankia. Rykmentinkomentaja raportoi asiasta Vihmalle, joka hyväksyi täysin Ahosen toiminnan. Sodan jälkeen asiasta nostettiin oikeudessa kanne. Kenttäoikeudessa rykmentinkomentaja väitti, että divisioonankomentaja Vihma oli syyskuun 1941 alussa käskenyt teloittaa kaikki selustaan jääneet vihollisen upseerit, politrukit eli poliittiset upseerit ja merisotilaat. Asia oli epäselvä, sillä etulinjassa Vihma antoi suullisia käskyjä. Syyksi käskyyn arveltiin 1. syyskuuta tapahtunutta Vihman esikuntapäällikön haavoittumista ja usean miehen kaatumista sotavankina olleen merisotilaan paetessa vangitsijoiltaan. Juttu päätyi korkeimpaan oikeuteen, joka tuomitsi kapteeni Ahosen 46 kuolemantuottamuksesta. Tuomiossaan oikeus otti huomioon Vihman antaman surmaamiskäskyn rangaistusta alentavana seikkana."   Ilmeisesti sodassa kuoleminen pelasti Vihman oikeudenkäynniltä sodan jälkeen. Paljon mahdolista, että mies tiesi joutuvansa oikeuteen ja tietoisesti hakeutui vaarallisiin paikkoihin välttääkseen häpeällisenä pitämänsä oikeusprosessin. Toisaalta mahdollista on myös se, että jo kuolleen ja oikeuden käden ulottumattomiin siirtyneen kenraalin syyksi pyrittiin siirtämään toisten tekoja. Kommentit (0)

Ja taa syytön mies linnassa	23.09.2017, 17:51
Toiset Pohjoismaat ovat hankkineet vientituloja Suomen puunjalostusteollisuuden viennin verran myymällä maailmalle erilaisia poliisisarjoja. Suomelta poliisisarjojen kansainvälinen levitys ei ole vielä onnistunut, mutta kohta onnistuu, kunhan Aarnion tapauksen filmatisointi toteutetaan. Luin juuri toisen Aarnion tapausta käsitelleet kirjan nimeltään Myrkky, joka on tehty pääsyytetyn näkökulmasta ja olen äimän käkenä. Ensimmäisen Aarnio-kirjan jälkeen olin jyrkästi sitä mieltä, että mieshän on ihan täysi roisto. Toisen osan luettuani on minulla tunne, että taas on syytön mies linnassa ja joukko syyllisiä käyskentelee arvostettuina kansalaisina. Nähtäväksi jää mihin lopputulemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätyy noin kymmenen vuoden kulutta. Paljon tapauksessa on ihmeellistä. Aarnio voi olla roisto, mutta tyhmäksi häntä ei ole väitetty. Niinpä Aarnion kukkapenkistä löytynyt seteliämpäri saattaa vallan mainiosti olla jonkun kosto. Vaikea uskoa, että arvostettu huumepoliisi olisi toiminut niin tökerösti. Itse olen ihmetellyt sitä tapauksen tutkinnassa mukana ollutta poliisimiestä, joka lahjoitti kuulustelemalleen kauniille naiselle skootterin. Myrkky-kirjasta ymmärsin, ettei asiassa olekaan kysymys rakkaudesta, vaan siitä, että skootteriin oli piilotettu poliisien seurantalaite. Tosin naisen liikkeiden seuranta ei onnistunut, koska lahjan saaja vaihtoi ajopelinsa pian 40 grammaan hyvälaatuista hasista. Mutta hyvin uskottavasti skootterin lahjoittanut poliisi näytteli rakastunutta. Monessa liemessä keitetty kuulusteltava nainen itsekin epäili aluksi kuulustelijan rakastuneen häneen palavasti. Tosin myöhemmin aikansa suhdetta pohdittuaan hän epäili, että jospa se sittenkin halusi vain panna. Kommentit (0)
Summan bunkkeri	22.09.2017, 13:13
Summan tappokentältä on vielä nyt ja varmaankin vielä tuhansia vuosia pystyssä räjäytetyn suomalaisen bunkkerin rauniot, jonka seinään meikäläiset ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä Summan tapahtumista. Kirjoituksen henki on toinen, kuin Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöjen muistolaatassa. Bunkkerin seinässä on pieni pronssilaatta, jossa kerrotaan sama asia, mitä seinän tekstissä. Kummallista tuossa laatassa on se, että se on ammuttu seulaksi. Tämä siitä huolimatta, että Putinin määräyksen mukaan suomalaisten sotamuistomerkit on jätettävä rauhaan. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan venäläiset suhtautuvat suomalaisiin erittäin myönteisesti, mutta noista luodinjäljistä päätellen eivät kuitenkaan ihan kaikki. Luulen, että jos Suomessa venäläisten muistomerkkejä turmeltaisiin, herättäisi se laajaa paheksuntaa ainakin mediassa. Tuota kuvan bunkkeria ei tuhottu taistelussa, vaan vasta valtauksen jälkeen. Niin pyrittiin estämään se, että suomalaiset käyttäisivät tulevissa sodissa Mannerheim-linjaa hyväkseen.  Kuvan bunkkerin seinät ovat metrin paksuista teräsbetonia, joten melkoinen paukku on tarvittu, että se on saatu hajalle. Kommentit (0)
Summan muistomerkki	21.09.2017, 17:22
Sangen vaikuttava on tuo Summan tappotantereelle pystytetty muistolaatta. Mikäli kyrillisiä kirjaimia yhtään ymmärrän, laatan on vuonna 1991 pystyttänyt silloisen Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöt. Suomessa lienee monilla tuon laatan tekstistä poikkeava näkemys Talvisodan Summan taistelusta. Laatan viesti on seuraava: 1939-1940 TEILLE JUMALAN SUOMAN MAALLISEN ELONTIENNE LOPPUA SAAVUTTAMATTOMILLE JA ARMOTTOMIMMAN KENELLEKÄÄN TARPEETTOMIMMAN SODAN TAISTELUKENTÄLLÄ KAATUNEILLE - OMISTAMME SURUMME JA IKUISEN MUISTOMME. Muutama vuosi sitten ilmestyi viimeisin teos kirjasarjasta Suomen Historia ja siinä kerrottiin, että divisioona, joka tuli Summasta läpi oli muodostettu Tverin Karjalasta ja että sikäläisten menetykset Toisessa maailmansodassa olivat hirvittävät. Tverinkarjalaisten kokemukset saattavat heijastua kuvan tekstistä. Kaikki lukijat varmaan tietävätkin, että tverinkarjalaiset  ovat lähteneet evakkoon 1600-luvulla Uukuniemen ympäristöstä ja näin ollen Talvisodan Summan divisioona koostui tavallaan uukuniemeläisistä paluumuuttajista. Evakkoon lähti reilut 300 vuotta sitten noin 20.000 karjalaista ja väestömäärään suhteutettuna silloinen evakkomatka on koetellut karjalaisia yhtä paljon kuin Toisen maailmansodan pakolaisuus.  Tverin seudulla asui vuonna 1926 peräti 140.000 karjalaista. Uukuniemen kirkkoherra vieraili muutama vuosi sitten Tverissä ja kertoi, että siellä vielä törmää suomen puhujiin. Eräskin mummo oli valittanut, että "voi noita meijän miehiä, ne juovat kuin vaskat". Sikäläiset miehet eivät ole ilmeisesti vieläkään toipuneet sodan järkytyksistä. Lopuksi korostan sitä, että männäviikkoisella Karjalan matkalla sovimme, että ensi kesänä yritetään järjestää bussimatka Tverin Karjalaan. Halukkaat voivat ilmoittautua vaikka minulle. Kommentit (0)
Toisintokuume	20.09.2017, 18:18
Vastoin suomalaisten yleistä käsitystä ruotsalaiset ovat olleet historiassa hurjaa soturikansaa. Pelkästään nykyistä hyvää naapuriaan Tanskaa vastaan Ruotsi on sotinut 25 kertaa. Venäjän kanssa välit ovat olleet selvästi paremmat, koska sen kanssa on taisteltu vain 15 kertaa. Useimmiten hyökkääjänä on ollut Ruotsi. Eilen mainittu Kustaan III:n sota oli myös Ruotsin aloittama ja kaikin puolin sodaksikin älytön juttu. Seikkailupolitiikan seurauksena menehtyi yli 20.000 Ruotsin armeijan sotilasta, joista uskon suhteettoman suuren osan olleen suomalaisia. Kustaa III:n sotaa ei pidetä mitenkään erityisen verisenä, mutta kuitenkin sen vuoksi noin prosentti silloisesta Ruotsin valtakunnan väestöstä joutui luopumaan ainoastaan. Nykyväkilukuun suhteutettuna uhreja olisi ollut yli 150.000. Armeijan yli 20.000 kuolleesta vain 1500 kaatui taisteluissa, loput sortuivat tauteihin. Erityisen tappava oli punkkien ja täiden levittämä toisintokuume, jonka seurauksena Ruotsin laivastokin oli kaksi vuotta lähes toimintakyvytön. Itselleni tuo toisintokuume on tuttu tauti ja voin vakuuttaa sen olevan hirveä sairaus. Vuosi sitten sairastamani myyräkuume oli oireiltaan samanlainen enkä ole vieläkään täysin toipunut. Toisintokuume ei tappavuudessaan pärjää espanjantaudille, joka riehui ensimmäisen maailmansodan tienoilla. Espanjantauti surmasi 30-100 miljoonaan ihmistä eli ehkä jopa paljon enemmän kuin maailmansodat yhteensä. Suomesta tämä influenssa vei ennenaikaiseen hautaan 25.000 asukasta eli saman verran kuin Talvisota, mutta selvästi vähemmän kuin sisällissota. Vielä kesällä 1918 Suomen valtiojohto arvioi ihan järkiperäisesti, että Saksa voittaa sodan ja liittoutui sen kanssa siinä määrin, että maahan hankittiin saksalainen kuningas. Epäilen kuitenkin, että espanjantauti viime kädessä romutti kuningashaaveet, koska Saksan lyömättömänä pidetty armeija antautui yllättäen; luulen, että ankara lenssuepidemia oli antautumisen pääsyy. Siinäpä olisi hyvä väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle kaiken maailman dosentille. Kommentit (0

Ja taa syytön mies linnassa	23.09.2017, 17:51
Toiset Pohjoismaat ovat hankkineet vientituloja Suomen puunjalostusteollisuuden viennin verran myymällä maailmalle erilaisia poliisisarjoja. Suomelta poliisisarjojen kansainvälinen levitys ei ole vielä onnistunut, mutta kohta onnistuu, kunhan Aarnion tapauksen filmatisointi toteutetaan. Luin juuri toisen Aarnion tapausta käsitelleet kirjan nimeltään Myrkky, joka on tehty pääsyytetyn näkökulmasta ja olen äimän käkenä. Ensimmäisen Aarnio-kirjan jälkeen olin jyrkästi sitä mieltä, että mieshän on ihan täysi roisto. Toisen osan luettuani on minulla tunne, että taas on syytön mies linnassa ja joukko syyllisiä käyskentelee arvostettuina kansalaisina. Nähtäväksi jää mihin lopputulemaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätyy noin kymmenen vuoden kulutta. Paljon tapauksessa on ihmeellistä. Aarnio voi olla roisto, mutta tyhmäksi häntä ei ole väitetty. Niinpä Aarnion kukkapenkistä löytynyt seteliämpäri saattaa vallan mainiosti olla jonkun kosto. Vaikea uskoa, että arvostettu huumepoliisi olisi toiminut niin tökerösti. Itse olen ihmetellyt sitä tapauksen tutkinnassa mukana ollutta poliisimiestä, joka lahjoitti kuulustelemalleen kauniille naiselle skootterin. Myrkky-kirjasta ymmärsin, ettei asiassa olekaan kysymys rakkaudesta, vaan siitä, että skootteriin oli piilotettu poliisien seurantalaite. Tosin naisen liikkeiden seuranta ei onnistunut, koska lahjan saaja vaihtoi ajopelinsa pian 40 grammaan hyvälaatuista hasista. Mutta hyvin uskottavasti skootterin lahjoittanut poliisi näytteli rakastunutta. Monessa liemessä keitetty kuulusteltava nainen itsekin epäili aluksi kuulustelijan rakastuneen häneen palavasti. Tosin myöhemmin aikansa suhdetta pohdittuaan hän epäili, että jospa se sittenkin halusi vain panna. Kommentit (0)
Summan bunkkeri	22.09.2017, 13:13
Summan tappokentältä on vielä nyt ja varmaankin vielä tuhansia vuosia pystyssä räjäytetyn suomalaisen bunkkerin rauniot, jonka seinään meikäläiset ovat kirjoittaneet oman näkemyksensä Summan tapahtumista. Kirjoituksen henki on toinen, kuin Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöjen muistolaatassa. Bunkkerin seinässä on pieni pronssilaatta, jossa kerrotaan sama asia, mitä seinän tekstissä. Kummallista tuossa laatassa on se, että se on ammuttu seulaksi. Tämä siitä huolimatta, että Putinin määräyksen mukaan suomalaisten sotamuistomerkit on jätettävä rauhaan. Viimeisimmän tutkimuksen mukaan venäläiset suhtautuvat suomalaisiin erittäin myönteisesti, mutta noista luodinjäljistä päätellen eivät kuitenkaan ihan kaikki. Luulen, että jos Suomessa venäläisten muistomerkkejä turmeltaisiin, herättäisi se laajaa paheksuntaa ainakin mediassa. Tuota kuvan bunkkeria ei tuhottu taistelussa, vaan vasta valtauksen jälkeen. Niin pyrittiin estämään se, että suomalaiset käyttäisivät tulevissa sodissa Mannerheim-linjaa hyväkseen.  Kuvan bunkkerin seinät ovat metrin paksuista teräsbetonia, joten melkoinen paukku on tarvittu, että se on saatu hajalle. Kommentit (0)
Summan muistomerkki	21.09.2017, 17:22
Sangen vaikuttava on tuo Summan tappotantereelle pystytetty muistolaatta. Mikäli kyrillisiä kirjaimia yhtään ymmärrän, laatan on vuonna 1991 pystyttänyt silloisen Neuvostoliiton inkeriläis- ja karjalaisjärjestöt. Suomessa lienee monilla tuon laatan tekstistä poikkeava näkemys Talvisodan Summan taistelusta. Laatan viesti on seuraava: 1939-1940 TEILLE JUMALAN SUOMAN MAALLISEN ELONTIENNE LOPPUA SAAVUTTAMATTOMILLE JA ARMOTTOMIMMAN KENELLEKÄÄN TARPEETTOMIMMAN SODAN TAISTELUKENTÄLLÄ KAATUNEILLE - OMISTAMME SURUMME JA IKUISEN MUISTOMME. Muutama vuosi sitten ilmestyi viimeisin teos kirjasarjasta Suomen Historia ja siinä kerrottiin, että divisioona, joka tuli Summasta läpi oli muodostettu Tverin Karjalasta ja että sikäläisten menetykset Toisessa maailmansodassa olivat hirvittävät. Tverinkarjalaisten kokemukset saattavat heijastua kuvan tekstistä. Kaikki lukijat varmaan tietävätkin, että tverinkarjalaiset  ovat lähteneet evakkoon 1600-luvulla Uukuniemen ympäristöstä ja näin ollen Talvisodan Summan divisioona koostui tavallaan uukuniemeläisistä paluumuuttajista. Evakkoon lähti reilut 300 vuotta sitten noin 20.000 karjalaista ja väestömäärään suhteutettuna silloinen evakkomatka on koetellut karjalaisia yhtä paljon kuin Toisen maailmansodan pakolaisuus.  Tverin seudulla asui vuonna 1926 peräti 140.000 karjalaista. Uukuniemen kirkkoherra vieraili muutama vuosi sitten Tverissä ja kertoi, että siellä vielä törmää suomen puhujiin. Eräskin mummo oli valittanut, että "voi noita meijän miehiä, ne juovat kuin vaskat". Sikäläiset miehet eivät ole ilmeisesti vieläkään toipuneet sodan järkytyksistä. Lopuksi korostan sitä, että männäviikkoisella Karjalan matkalla sovimme, että ensi kesänä yritetään järjestää bussimatka Tverin Karjalaan. Halukkaat voivat ilmoittautua vaikka minulle. Kommentit (0)
Toisintokuume	20.09.2017, 18:18
Vastoin suomalaisten yleistä käsitystä ruotsalaiset ovat olleet historiassa hurjaa soturikansaa. Pelkästään nykyistä hyvää naapuriaan Tanskaa vastaan Ruotsi on sotinut 25 kertaa. Venäjän kanssa välit ovat olleet selvästi paremmat, koska sen kanssa on taisteltu vain 15 kertaa. Useimmiten hyökkääjänä on ollut Ruotsi. Eilen mainittu Kustaan III:n sota oli myös Ruotsin aloittama ja kaikin puolin sodaksikin älytön juttu. Seikkailupolitiikan seurauksena menehtyi yli 20.000 Ruotsin armeijan sotilasta, joista uskon suhteettoman suuren osan olleen suomalaisia. Kustaa III:n sotaa ei pidetä mitenkään erityisen verisenä, mutta kuitenkin sen vuoksi noin prosentti silloisesta Ruotsin valtakunnan väestöstä joutui luopumaan ainoastaan. Nykyväkilukuun suhteutettuna uhreja olisi ollut yli 150.000. Armeijan yli 20.000 kuolleesta vain 1500 kaatui taisteluissa, loput sortuivat tauteihin. Erityisen tappava oli punkkien ja täiden levittämä toisintokuume, jonka seurauksena Ruotsin laivastokin oli kaksi vuotta lähes toimintakyvytön. Itselleni tuo toisintokuume on tuttu tauti ja voin vakuuttaa sen olevan hirveä sairaus. Vuosi sitten sairastamani myyräkuume oli oireiltaan samanlainen enkä ole vieläkään täysin toipunut. Toisintokuume ei tappavuudessaan pärjää espanjantaudille, joka riehui ensimmäisen maailmansodan tienoilla. Espanjantauti surmasi 30-100 miljoonaan ihmistä eli ehkä jopa paljon enemmän kuin maailmansodat yhteensä. Suomesta tämä influenssa vei ennenaikaiseen hautaan 25.000 asukasta eli saman verran kuin Talvisota, mutta selvästi vähemmän kuin sisällissota. Vielä kesällä 1918 Suomen valtiojohto arvioi ihan järkiperäisesti, että Saksa voittaa sodan ja liittoutui sen kanssa siinä määrin, että maahan hankittiin saksalainen kuningas. Epäilen kuitenkin, että espanjantauti viime kädessä romutti kuningashaaveet, koska Saksan lyömättömänä pidetty armeija antautui yllättäen; luulen, että ankara lenssuepidemia oli antautumisen pääsyy. Siinäpä olisi hyvä väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle kaiken maailman dosentille. Kommentit (0