keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Sortavalan ruminta ns. yleistä naista etsimässä

Viime aikoina on Venäjästä kirjoitettu kaikenlaista ennakkoluuloja lisäävää ropakantaa eikä aina ilman syytä ja luulin, että Aamulehti jatkaa samalla linjalla, kun sen tutkiva toimittaja lähti etsimään Sortavalasta kaupungin ruminta huoraa ja sellaisen, hampaattoman ja kaihisilmäisen hän löysikin hotellista, jossa minäkin olen joskus vieraillut.

Mutta juttu on minusta kaikesta huolimatta peruspositiivinen ja kansojen ystävyyttä ja luottamusta lisäävä. Jutusta ilmenee, että Sortavalassa on paljon muutakin nähtävää kuin huonomaineisia naisia.  Itse olen ihastellut sitä, että kaupunki voisi vallan mainiosta toimia ulkomuseona, koska siellä on 30-luvun suomalainen viehättävä pikkukaupunki säilynyt melkein muuttumattomana. Vain yksi uusi kerrostalo löytyi keskustasta, kun siellä viimeksi kävin. Aamulehden juttu paljastaa, että Hiitolaan vievä tie on tosin saanut uuden kestopäällysteen ja suomalaisten jättämät sähköpylväät ovat muuntautuneet tilataideteoksiksi. Harva on se pylväs koko laajalla Venäjän maalla, joka on tylsässä 90 asteen kulmassa.

Aamulehden juttu löytyy tästä linkistä ( www.aamulehti.fi/maailma/mita-muka-tiedamme-venalaisista ) ja sen lopussa on videon pätkä, jossa sortavalalainen tanssikoulu esittää humoristisen suomalaisen lehmätanssin. Taustalla soi savolainen Ievan polokka, joka lienee maailmalla tunnetumpi sävelmä kuin Finlandia.  Kannattaa katsoa. Lukuisilla Karjalan matkoillani olen huomannut, että sikäläiset lapset ovat herttaisia ja hyvin käyttäytyviä, koska Karjala on meitä paljon jäljessä kehityksessä.


Kommentit (0)


Ensimmäiset mansikantaimet

Toimittaja Soili Riepula, joka on tutkimassa Suonenjoen mansikanviljelyn historiaa, kyseli minulta sähköpostilla, että tiedänkö, mistä ja milloin Suonenjoen ensimmäinen merkittävä mansikanviljelijä Halolanmäen kansakoulun opettaja Olavi Leskinen hankki ensimmäiset mansikantaimensa. Enpä osannut vastata, mutta kuvittelin, että kun viikonloppuna tapaisin tätini Ainon, niin hän saattaisi asian tietää.

Mutta ei tiennyt Aino-tätkään, 85 v, vaikka oli itsekin ollut Leskisellä mansikkatyttönä. Itse muistelen hämärästi sellaisen tarinan kuulleeni tai lukeneeni, että Leskinen olisi ensimmäiset 30 taintaan saanut jostain naapurinsa heinettyneestä pellosta ja että naapurin peltoon ne olisivat tulleet Valamon luostarista.

Sellaisen asian Aino-täti kertoi, että kun vanhempani vihittiin 7.7.1947, oli Olavi Leskinen hääpaikalla opastanut paikalla olleita mansikanviljelyn saloihin. Kansakoulun opettaja Leskinen ei siis kätkenyt kynttiläänsä vakan alle, vaan toimi kunnon kansankynttilän tavoin ja levitti hankkimaansa tietoa avoimesti koko kylän väelle. Ilman Leskistä Sisä-Savo olisi nykyään huomattavasti nykyistä köyhempää seutua.

Muuten, jos joku osaa kertoa, mistä ja milloin Olavi Leskinen hankki ensimmäiset mansikantaimensa; minä ja varmasti myös toimittaja Soili Riepula olisimme kiitollisia. Tietäisiköhän Tauno Korhonen, elikkä Puron Tani, asiasta enemmän. Tässä yhteydessä en sairaalloisen innokkaana urheilumiehenä malta olla kertomatta sitä, että nuorenamiehenä syntyjään kärkkääläinen Tani voitti 1500 metrin piirinmestaruuden, vaikka mukana oli ensimmäisenä suomalaisena 5000 metriä alle 14 minuutin juossut Vesannon urheilijoiden Matti Huttunen, joka oli aikanaan maailman huippuja.

Kommentit (2)


Hyvää matkaa, Äeti




https://www.youtube.com/watch?v=HR-yrTPii1I  





Kommentit (0)


Ei-perussuomalaista jalkapalloilua

Vaikka hermostollisista syistä olin jo päättänyt, etten enää Kupsin miesten pelejä seuraa, sorruin kuitenkin eilen seuraamaan. Tosin ottelun jossakin vaiheessa jo päätin, että koska hermot eivät kestä, menen Keskuskentän huussin taakse peliä piiloon ja pistän kädet korville ja suojelen itseäni suosikkieni vaisun esityksen aiheuttamalta häpeältä. Välillä kotijoukkue pelasi hirveän surkeasti ja välillä vain surkeasti.

Vaikka Kups hävisi PK-35:lle 2-3, niin kova oli Kuopion pojilla yritys ja ahkeruus. Loppuun asti kotijoukkue juoksi pallon perässä, jota vieraat siirtelivät leikittelevän kevyesti, hampaat irvessä, mutta kunnon osumaa pelivälineeseen ei kuitenkaan saatu. Ihan tuli mieleen Espanjan ja Skotlannin kohtaaminen viimeistä edellisissä MM-kisoissa.

Tuo vertaus onkin osuva, sillä Pk-35:n juuret ovat kansainvälisessä Viipurin kaupungissa ja niinpä joukkueessa oli nimistä päätellen 17 ei-perussuomalaista pelaajaa. Uskoisin joukkueen kotikielen olevan espanjan, sillä enemmistö pelaajista vaikutti olevan latinalaisesta maailmasta. He olivat pieniä ja vikkeliä ja pelityyli muistutti Espanjan maajoukkueen vastaavaa.

Sen sijaan Kupsissa oli vain kahdeksan ei-perussuomalaista pelaajaa, joten joukkue on harvinaisen perussuomalainen.  Tosin joukkueen rungon muodostavat isot ja rotevat Länsi-Afrikan atleetit. Pelin aikana tulikin mieleeni, etteikö Kups voisi tulevaisuudessa pelata kotiottelunsa Nigerian suurimmassa kaupungissa 17 miljoonan asukkaan Lagosissa, jonka kuumissa oloissa mustaihoiset keltapaidat olisivat kuin kotonaan ja jossa varmasti olisi kymmenen kertaa enemmän katsojia keskuskentällä, koska kyllä Nigerian maajoukkuemiesten peli kiinnostaa lagosilaisia.

Kommentit (0)


Usa:n ensimmäinen presidentti Sikas-Jussi

Kun lukee enemmän, niin luulee vähemmän ja oppii yllättäviä asioita. Oskari Tokoin teosta Amerikan suomalaisista silmäillessäni opin sen, että Usa:n ensimmäinen presidentti ei ollutkaan Georg Washington, vaan jo itsenäisyyssodan aikana maalla oli presidentti, joka yleisesti tunnetaan nimellä John Hanson, mutta joka todellisuudessa oli jotain muuta kuin Hansonien sukua. Tähän lopputulemaan oli Oskari Tokoi tutkimuksissaan päätynyt.

Nimittäin Hanson sukunimen hänelle antoi Ruotsi, mutta todellisuudessa hän oli suomalaista sukua. Hansonin esi-isät saapuivat Amerikkaan Mercurius-laivalla, jonka matkustajina oli noin 100 suomalaista ja muutama hassu ruotsalainen. Todennäköisyys on siis suuri, että tuleva presidentti oli Suomesta ja nimen omaan Savosta, josta suuri osa Ruotsin siirtokunnan asuttajista oli kotoisin.

Todennäköisyys on myös suuri, että presidentti on Savon Sikasia, koska nimenomaan Savon Sikaset menestyivät hyvin Uudella mantereella; jopa niin hyvin, että vieläkin Amerikassa vaikuttaa laaja intiaanisuku sukunimeltään Sikanen. Savolaiset tulivat inkkareiden kanssa hyvin juttuun, koska molemmat eränkävijäkansat istuvat kököttämällä, jota istumatyyliä maailmalla kutsutaan harhaanjohtavasti slaavikyykyksi ja molemmat  kansat ovat innokkaita saunojia sekä. Intiaanit tosin puhuvat hikimajoista. Kummatkin kansat ovat lisäksi persoja viinalle.

Tuo ensimmäisen presidentin amerikkalaistyylinen etunimi John viittaa vahvasti siihen, että kotioloisa häntä kutsuttiin suomalaisittain Jussiksi. Näin ollen eittämättömän todennäköistä on, että Usa:n ensimmäinen presidentti tunnettiin kavereiden kesken Sikas-Jussina.

Sikasten lisäksi rapakon taakse muutti muitakin suomalaisia ja yksi ensimmäisistä Usa:n Delawareen muuttaneista meikäläisistä otti sukunimekseen Rambo. Epäilen Rambon sukujuurien olevan jossain Ylä-Savon suunnalla, koska Savon Sanomien väkivaltauutisia lukiessa vähän väliä törmää siihen, että jossain Iisalmen puolessa asustaa Rambon kaltaisia hurjia miehenpuolia.

Kommentit (0)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti