torstai 14. huhtikuuta 2016


Efesoksen puoluekokous

Piispan tiedenäkemystä oli eilen kuulemassa myös huomattava joukko yliopistomiehiltä vaikuttavia miehenpuolia. Eräs heistä lausui julki ihmetyksensä siitä, että tieteellisten tutkimusten mukaan 40 % Usa:n väestöstä uskoo maapallon olevan noin 6000 vuotta vanha. Käsittääkseni tuollaisen uskon varmuuden voi antaa vain täydellinen tietämättömyys.

Tosin toinen matematiikkaa hyvin hallitseva yliopistomies korjasi edellistä puhujaa siinä, että 40 % amerikkalaisista ei usko, että maapallo on noin 6000 vuotta vanha, vaan 40 % korkeakoulututkinnon suorittaneista uskoo maapallon olevan noin 6000 vuotta vanha.

Piispa tuomitsi voimakkaasti moiseen hölynpölyyn uskomisen. Sen sijaan piispa itse korosti uskovansa neitseelliseen sikiämiseen sekä ruumiin ylösnousemukseen ja ihmetteli erään yliopistomiehen esittämää väitettä siitä, etteivät läheskään kaikki suomalaiset papit usko neitseelliseen sikiämiseen eivätkä ruumiin ylösnousemiseen.

Itse suoritin tässä vaiheessa välihuudon, jonka mukaan Neitsyt-Marian ikineitsyydestä, eli siitä, että hän säilytti neitsyytensä myös synnytyksen jälkeen, johon asiaan en ole kunnolla perehtynyt, mutta jota asiaa siitä huolimatta vahvasti epäilen, päätettiin vasta vuonna 431 Efesoksen kirkolliskokouksessa äänestyspäätöksellä.

Vertasin asiaa siihen, että Keskustapuolueen puoluekokous päättäisi äänestyksellä vaikkapa Mari Kiviniemen olevan ikineitsyt – tämän vertauksen olen lukenut Loka Laitisen tuotannosta. Välihuutoni ei saanut kannatusta, vaan ihmiset katselivat minua enemmänkin mietteliään näköisinä.


Kommentit (0)



Kirkko ja tiede

Filosofiakerhon vieraana oli tänään piispa Jari Jolkkonen, joka alusti kirkon ja tieteen suhteesta. Ja hyvin alustikin. Hieno mies. Tosin mielestäni hän liikaa korosti kristinuskon historian myönteistä suhtautumista tieteen tekemiseen.

Niinpä pyysin puheenvuoroa ja heti sen myös sain ja  nousin todistamaan ja todistin, että olen hyvin kiitollinen kirkolle nimen omaan siitä, että se on kaikin käytettävissä olevin keinoin, niin maalla, merellä, kuin myös ilmassakin, taistellut tiedettä vastaan ja on sillä tavalla onnistunut hidastamaan tekniikan kehitystä siinä määrin, että minäkin vielä ehdin tämän maailman näkemään.

Tuon mielipiteen kehitin jo nöösipoikana ja hämmästyin, kun luin sen vuosia sitten ilmestyneestä pikkuserkkuni Raimo Koivistoisen aforismikokoelmasta nimeltään Lasinen labyrintti. Ehkä mielipiteet periytyvät jotenkin geneettisesti tavalla, jota nykytiede ei ole onnistunut vielä selvittämään.

Raimo Koivistoisen vaari Eemeli Koivistoinen asui perheineen Kärkkäälän Satulamäentien varressa paikalla, jonka vanhat kyläläiset tuntevat Oton peltona. Vanhan asutuksen muistona paikalla kasvaa vielä harvinaisen elinvoimainen pihlaja-angervoesiintymä.

Eemelin appiukko oli Aapeli Airaksinen, eli Hööpel-Aapel, kuten kyläläiset häntä kutsuivat. Hellittelynimi-Hööpel johtui siitä, että Aapeli oli ollut Turkin sodassa ja kertoi kohonneensa siellä vääpeliksi. Kyläläiset pitivät tarinaa vahvana liioitteluna eli hööpelin puhumisena. Yleisradio oli muuten haastatellut Hööpel-Aapelia joskus 1930-luvulla, jolloin hän lienee ollut viimeisiä Turkin sodan veteraaneja. Aapelin mukaan turkkilaistenkin kanssa pärjäsi, kun vain muisti pistää ensiksi.

Kommentit (0)



Yli varojen eläminen

Suomalaisia on syyllistetty yli varojen elämisestä, mutta niin on maailmanhistoriassa tehty muidenkin kansojen toimesta. Nimittäin kun luin Pekka Valtosen kirjan Puolen maailman valtias, joka kertoo Kaarle V:n aikaisesta maailmasta, ilmeni, että myös kiinalaiset syyllistyivät vastaavaan jo 1400-luvulla.

Silloin Kiinan keisari rakennutti valtavan laivaston valtavia laivoja, joihin palkattiin valtavasti henkilökuntaa ja Kiina ryhtyi valtaamaan koko maailmaa ja melkein siinä onnistuikin. Eurooppalaisten  laivat olivat leluja eli parikymmentä kertaa kiinalaisten aluksia pienempi. Niistä ei olisi ollut vastusta silloisen supervallan vehkeille.

Mutta sitten Kiina lopetti äkillisellä hallinnollisella määräyksellä täysin merenkulun. Monet historian tutkijat ovat yrittäneet keksiä selitystä moiseen ja itsekin olen kehitellyt erinomaisia teorioita tästä asiasta, kuten myös Egyptin pyramideista, jotka myös ovat minulle suuri mysteeri, mutta Pekka Valtonen paljastaa kirjassaan meille todellisen syyn keisarin päätökseen.

Kiinaa alkoivat valtavan laivanrakennusohjelman seurauksena vaivaamaan nälänhätä ja nälkäkapinat, kun miljoonat talonpojat oli siirretty elintarviketuotannosta rakentamaan laivoja. Myös Kiina muurin ja kanavien rakentaminen samoihin aikoihin rasittivat kansantaloutta. Niinpä Kiinan yksinvaltainen keisari keksi säästökohteen ja ratkaisi sisäpoliittisen ongelman kieltämällä hyödyttömältä tuntuvan kerskakulutuksen ja kohdentamalla yhteiskunnan resurssit perustarpeiden tuottamiseen eli miljoonat talonpojat palasivat rakennustöistä pelloilleen.

Nälkä ja kapinat voitettiin. Samalla myös silloisesta globalisaatiosta ulosjättäytynyt Kiina putosi kansainvälisen tieteellis-teknisen kehityksen kärjestä sijalle yms. ja on vasta nyt yli viisisataa vuotta myöhemmin palaamassa entiseen asemaansa maailman johtavana supervaltana.

Kommentit (0)



Mannerheimin murhayritys

Teemu Keskisarja kertoi Yliopisto-lehden haastattelussa yrittäväsä julkaista ensi syksynä Mannerheim-kirjan. Toivottavasti siinä kerrotaan eräästä itseäni pitkään askarruttaneesta asiasta. Nimittäin talvella 1918 Mannerheim yritettiin murhata Seinäjoen asemalla, jossa hän johti junanvaunusta käsin valkoisten sotatoimia.

Tuosta murhayrityksestä on maamme historiankirjoitus visusti vaiennut. Tosin Timo J. Tuikan kirjassa epäillään, että attentaatilla saattoi olla yhteys jääkäriaktivisti Osvald Sive`nin äkilliseen menehtymiseen, jonka syyksi virallinen historia kertoo unilääkkeiden yliannostuksen. Sive`n, joka toimi jääkäripataljoonan lääkärinä, vihasi synkästi venäläisiä ja hän sekä monet jääkärit pitivät Mannerheimia pelkkänä puoliryssänä, joka näkemys ei tietysti ollut ihan vailla perusteita. Tiettävästi Mannerheim piti Suomessakin yöpöydällään Nikolai II:n kuvaa, jolle hän oli uskollisuuden valansa antanut.

Timo J. Tuikka kertoo kirjassaa, että tsaarin vallan aikaan Osvald Siven kiivas vastarintamies ja Kammion mielisairaalan ylilääkäri palkittiin aktivismistaan neljän vuoden kuritushuonerangaistuksella. Keisari oli kuitenkin Tuikan kirjan mukaan saanut oikea-aikaisen siemensyöksyn ja Sive`n armahdettiin Nikolai II:n pojan syntymän kunniaksi julistetussa armahduksessa ennen vankilaan joutumista. Tämä ei ilmeisesti armahdetun venäläisvihaa yhtään lieventänyt.

Osvald Sive`nin pojatkin ovat jääneet historian lehdille tulikirjaimin. Nuorempi poika Bobi Sive`n ampui itsensä vuonna 1921 vastalauseena Tarton rauhansopimukselle. Hänen sydämensä lävistänyt luoti ommeltiin eräänlaiseksi pyhäinjäännökseksi AKS:n lippuu. Vanhempi poika Paavo muutti sukunimensä Susitaipaleeksi ja hän kunnostautui IKL:n kansanedustajana ja varsinkin Talvisodassa Suomussalmen suunnalla joukkojaan menestyksellä johtaneena everstiluutnanttina.

Paavo Susitaipaleen veljenpoika Hannu toimi pitkään syyttäjänä mm. Suonenjoella. Hän herätti julkisuudessa huomiota kannattamalla bordellien laillistamista ja myös ilmaisen huumeannoksen jakamista narkomaaneille. Muuten historioitsija  Teemu Keskisarjakin liittyy Suonenjokeen sikäli, että ensimmäisen opinnäytetyönsä hän teki Suonenjokeen ja Kärkkäälään  vahvasti liittyvästä kansanedustaja-ikiliikkujan keksijä Ville Vainiosta, josta myös Keskisarjan suomalaista terroria käsitellyt teos Vääpeli T:n tapaus paljon kertoo.

Kommentit (0)



Ei hyvä-uutisia palloilusta

Viikko sitten näkemäni enneunen mukaan Kupsin piti tasoittaa Ilveksen 0-1-johto viime sekunneilla, mutta niin ei käynytkään reaalitodellisuudessa. Ylen asiantuntija Tommi Kautonen povasi kuopiolaisia putoajan paikalle ja niin taitaa reaalitodllisuudessa käydäkin, vaikka joukkue viime tipassa hankki puolustustaan vahvistamaan muutaman viljasiilon kokoisen mustan miehen. Kupsin tilanne ei hyvä.

Muutama päivä sitten teksti-tv kertoi, että Suomen sijoitus Fifan listoilla on romahtanut. Olemme nyt toiseksi huonoin Pohjoismaa ja Fär-saaret hengittävät uhkaavasti niskaamme. Jalkapallomaajoukkueemme tilanne ei siis ole hyvä, vaikka valmentajaksi hankittiin kallis ruotsalainen, jonka nimen päälle en nyt pääse ja jonka johdolla joukkueemme on hävinnyt neljä peliä putkeen maaliakaan tekemättä ja tulee vielä häviämään lisää kaksi seuraavaa peliä Belgian ja Italian vieraskentillä. Ei hyvä!

Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että maajoukkueemme ei edellisen valmentajan, jonka  nimen päälle en nyt pääse ja joka hoiti virkaansa oman Palloliiton vakivirkansa ohelle, olisiko mies ollut Palloliiton vahtimestari, pelasi neljä perättäistä ottelua tappiotta, joka lienee maajoukkueemme historian paras saavutus.

Äsken katselin telkkarista, miten Suomen käsipalloilijat, joiden pitäisi kaiken järjen mukaan olla maailman parhaita, koska suomalaiset ovat eittämättä maailman kovakätisintä heittäjäkansaa, hävisivät kotikentällä kääpiövaltio Luxempurgille, jonka pitäisi kaiken järjen mukaan olla vähäisen väkimääränsä vuoksi maailman käsipallomaajoukkueista huonoin. Ei hyvä!

Ainut ilon aihe on se, että päivällä Kupsin b-juniorit selvittivät tiensä Sm-sarjaan voittamalla vieraskentällä Helsingissä karsinottelussa alunperin viipurilaisjoukkue PK 35:n dramaattisten vaiheiden jälkeen 0-1. Uskon pelin olleen dramaattisen, vaikka seurasin sitä vain kännykällä Palloliiton tulospalvelusivuilta. Kupsin voittomaalin tekijän sukunimi oli Pellikka. Uskon, että sekä hänen isänsä ja vaarinsa olivat muinoin Kupsin kantavia voimia. Hyvä!

Kommentit (0)


Teemu Keskisarja - erilainen nuori

Viimeisimmässä Yliopisto-lehdessä on juttu historiantutkija-kirjailija Teemu Keskisarjasta, jonka tiheään ilmestyviä kirjoja olen usein ylistänyt. Lehden juttu paljastaa Keskisarjan olleen hyvin erilainen nuori verrattuna moniin muihin akateemisiin tutkijoihin.

"Bisseä, röökiä, shakinpeluuta...ja henkeni pitimiksi tein satunnaisia ruumiillisia töitä rakennuksilla. Siinä se aika kului", Teemu Keskisarja muistelee Yliopisto lehden jutussa ja jatkaa:  "Ajelehtiminen on nuorena tavallista. Harmittaa, että omalla kohdallani tyhjäntoimittamisessa, viinan kanssa pelleilyssä ja aivan liian totaalisessa shakinpelaamisessa vierähti kymmenen vuotta. Viisi olisi riittänyt."

30-vuotiaana Keskisarja pääsi rimaa hipoen viimeisenä hyväksyttynä lukemaan historiaa Helsingin yliopistoon, mutta luki sitten itsensä maisteriksi kahdessa vuodessa. Väitöskirja valmistui kolme vuotta myöhemmin. Sen jälkeen miehen kirjallinen tuotanto on ollut kiivastahtista; parhaimmillaan on ilmestynyt kolme kirjaa, jotka useimmiten ovat käsitelleet ihmiselämän peruskysymyksiä eli seksiä ja väkivaltaa. Muuten Keskisarjan gradu-työ löytyy Internetistä ja se on mieltä kiihottavalta nimeltään:
Secoituxesta järjettömäin luondocappalden canssa – Perversiot, oikeuselämä ja kansankulttuuri 1700-luvun Suomessa.


Kommentit (0)



Ministerin epäsymmetriset kengät

Perustuslain mukaan Suomen ministerien tulee olla rehellisiä ja hyvämaineisia ihmisiä; tosin nykyään tuosta vaatimuksesta on joustettu, mikäli ministeri lausuu eduskunnalle valehtelunsa jälkeen, että "sori siitä". Sen sijaan ministerin kenkien väriin perustuslaki ei ota kantaa, mutta siitä huolimatta epäonnistunut kenkävalinta voi aiheuttaa ministerin vaihdoksen. Tämä asia palautui mieleeni Timo J. Tuikan ratkiriemukkaasta kirjasta.

Pertti Paasion ministeriys ja menestyksekäs poliittinen urakin kariutui väärään kenkävalintaan. Paasio nimittäin ministerin kiireissään sonnustautui puhujamatkalleen eriparisiin kenkiin eikä enää siitä tapauksesta kunnialla selvinnyt. Skandaalia ei lieventänyt se, että kyseessä olivat kuitenkin erijalkojen kengät ja jalkineet olivat vielä oikeissa jaloissakin, mutta siitä huolimatta eriparisissa kengissä julkista puhetta pitävä ministeri herätti tiedotusvälineissä niin suurta huomiota ja hilpeyttä, että hänen poliittinen uskottavuutensa katosi sen siliän tien.

Onneton ministeri yritti vielä pelastaa tilanteen huumorilla korostamalla epäsymmetristä kenkävalintaa ihmetelleille, että tämä on nykyään ihan uusinta muotia, hänellä itselläänkin on kotonaan vielä toinenkin samanlainen eriparinen kenkäpari. Itseironia ei kuitenkaan pelastanut ministeriä poliittiselta kuolemalta.

Edellinen poliittinen kohu poliitikon kenkävalinnoista tapahtui mamme eduskunnan alkuaikoina, jolloin maalaisliittolainen Kalle Pykälä saapasteli, tai sanottaisiinko paremminkin, että läpsytteli, täysistuntoon paljasjaloin. Hän oli juuri ennen täysistunta pistäytynyt sekä saunassa että ravintolassa, joka selitti tapahtuman. Kalle Pykälän poliittinen historia muistaa myös hänen iskevästä vaalilauseestaan, joka kuului "Äänestäkää minua, niin lippalakit halpenevat".  Itse aion lainata tuota vaalilausetta sitten, kun omat henkilökohtaiset asiani ovat niin sotkussa, että päätän ryhtyä hoitamaan yhteisiä asioita.



Kommentit (0)



Pääministeri Mauno Pekkalan laiskuus ja juoppous

Tuo eilen mainittuTimo J. Tuikan kirja Vuosisadan sankarit ja pelurit oli ratkiriemukas lukukokemus; tosin sankareita siitä ei niinkään löytynyt, mutta kaikenlaisia pelureita sitäkin enemmän. Tosin kirjan eräiden faktojen oikeellisuus hieman mietityttää. Esimerkiksi, kun sodanjälkeisissä vaaleissa Skdl menestyi hyvin ja nousi suurimmaksi puolueeksi eräiden loikkausten jälkeen, halusi Maalaisliiton eduskuntaryhmä varmistaa sen, että pääministerin paikalle nousee mahdollisimman vaaraton henkilö.

Tuikan kirjan mukaan Maalaisliiton ryhmässä Juho Niukkanen, jolla ilmeisesti oli paljon karjalaista talonpoikaisoveluutta, yskäisi kouraansa ja puolusti tulevaa pääministeri Pekkalaa seuraavasti: "Manu Pekkala ei ole kommunisti, eikä hänestä koskaan tule kommunistia. Hän on yhtä hyvä porvari kuin kuka tahansa meistä. Ja lisäksi hänellä on eräs hyvä ominaisuus - hän ei tee vallankumousta, koska hän on siihen liian laiska".

Itse olen kuitenkin lukenut Lasse Lehtisen kirjoittamasta Johannes Virolais-kirjasta, jossa valtioneuvos muisteli myös tuota samaa Maalaisliiton eduskuntaryhmän kokousta, että Niukkanen olisi kokouksessa perustellut Mauno Pekkalan pääministeriyttä myös muilla argumenteilla. Kun kansanedustaja Yrjö Hautala väitti, ettei Pekkalaa voi valita pääministeriksi, koska hän kuuluu olevan juoppo, nousi Niukkanen todistamaan suosikkinsa puolesta:

"Mitä Pekkalan alkoholijuomien käyttöön tulee, se on viime aikoina tietämäni mukaan ollut hyvin säännöllistä."

Kommentit (0)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti