Vahvat norjalaiset 10.12.2018, 18:59 Jos Suomi on maailman johtava sählykansa, niin Norja on maailman johtava hiihtokansa. Viikonloppuna hiihdettiin Beitostölenissa maailman cup ja miesten 30 kilometrin hiihdossa kärkitusinan joukossa oli seitsemän norjalaista, neljä venäläistä ja yksi ranskalainen. Lupaavasti hiihtänyt Perttu Hyvärinen oli parhaana suomalaisena sijalla 21.  Tv-selostaja piti erittäin myönteisenä asiana sitä, että Hyvärinen hävisi kovalle Andorran miehelle vain vähän ja tavoittikin tätä loppumatkasta monella sekunnilla. Minustakin Hyvärinen hiihti hyvin varsinkin, kun ottaa huomioon toisten suomalaisten saavutukset. Muut suomalaiset olivat sijoilla yms,., mikäli jaksoivat hiihdellä maaliin asti. Norjalaiset ovat jalostaneet pitkäkasvuisen kansansa joukosta ihan uudenlaisen hiihtäjätyypin, joka on pieni, mutta erittäin pippurinen. Kisan voittaja Sjur Röte on vain 171-senttinen ja toiseksi sijoittunut Martin Sundby  pikkuisen isompi. Tv-selostaja tiesi kuitenkin kertoa, että vanttera Sundby, joka painanee selvästi alle 70 kiloa, on hyvin vahva. Hän punnertaa penkistä, eli lajissa, jolla ei ole mitään tekemistä hiihdon kanssa, 130-kiloa raakana. Raakuus tarkoittaa tässä yhteydessä nostamista pelkkä T-paita päällä. 130 kiloa penkistä on hirmutulos. Mikäli mies käyttäisi penkkipunnerrukseen suunniteltua tiukkaa paitaa, tulos olisi kymmeniä kiloja enemmän. Raskaassa sarjassa punnerruspaita voi parantaa tulosta jopa 100 kiloa. On siis paljon mahdollista, että Sundby voittaisi maailmanmestaruuden myös penkkipunnerruksessa sarjassa alle 68 kiloa. Eikä mies varmasti ole mitään ottanut. Kommentit (0) Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää - Juttuja Sisä-Savosta 29.11.2018, 19:03 Nuorempana ihmettelin sitä, miten hyvä ja erikoinen muisti minulla oli erilaisten tapahtumien suhteen, sillä mitä kauemmin tapahtumasta oli kulunut, niin sitä selvemmin minä sen muistin. Viime vuosina olen huomannut, että muisti on alkanut sassaroimaan ja niinpä olen, kun vielä jotain sentään mielestäni muistan, kirjoitellut vuosien ajan varsinkin blogilleni tarinoita ja katkelmia sekä hajamietteitä Suonenjoelta ja yleisemminkin Sisä-Savosta. Viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä olen joutunut tosin tekemään eräitä korjauksia, lisäyksiä ja täsmennyksiä vanhoihin juttuihini.   Kirja nimeltään Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta on juuri tullut painosta ja on nyt minulta tilattavissa. Kirja sisältää paljon lyhyitä tarinoita Sisä-Savosta ja sen historiasta. Historialliset kertomukset ovat täysin epävirallisia, mutta kuitenkin sangen luotettavia. Tosin satunnaisen lukijan on syytä muistaa, että monta kertaa hyvä tarina saattaa olla ikävällä tavalla ristiriidassa todellisuuden kanssa, joten eräiden juttujen osalta vastuu jää pitkälti lukijalle.   Koska pienpainatustoimintaharrastus on kallista eikä suinkaan ns. yksilehmäisen harrastus, on tämä  356 -sivuinen, pienipränttinen, noin 300 lyhyttä tarinaa ja muutaman kuvankin sisältävä kirja kallis, eli se maksaa 25 € ja lisäksi mahdolliset postikulut, jotka lienevät normaalisti noin 7 €. Köyhille ja pieneläjille kirjaa myydään tarvittaessa halvemmalla ja perustellusta syystä voin antaa sen ilmeiseksikin.   Kirjan voi tilata sähköpostilla osoitteesta aulis(at)koivistoinen.net tai puhelimitse numerosta 0505439647. Kirja ei ole hyvä, mutta kyllä minä itse ainakin sen säälistä ostaisin. Sekin vika teoksessa on, että siinä on myös samoja juttuja Kärkkäälän kylästä, jotka olivat jo kaksi vuotta sitten ilmestyneessä kirjassa Kärkkäälää ja kärkkääläläisiä, mutta perustelen asiaa sillä, että edellinen kirja on myyty loppuun.   Suonenjoki hyvä paikka yrittää elää – Juttuja Sisä-Savosta saattaisi olla hyvä joululahja ihmiselle, jolla on jo melkein kaikkea; tätä hänellä ei todennäköisesti ole. Teos on sen ainakin sen kirjoittajan mielestä jonkin verran hauskempi kuin Volter Kilven Alastalon salissa, jota yleisesti pidetään Suomen parhaana kirjana. Kommentit (2) Suomi on sählyn maailmanmestari, maailmanmestari, maailmanmestari jälleen kerran 09.12.2018, 20:09 Vaikka ruotsalaiset keksivät sählyn ja hallitsivat lajia sen alkuaikoina ja vaikka he ovat voittaneet maailmanmestaruuden kahdeksan kertaa, lajin valtikka on siirtynyt vakuuttavasti ja pysyvästi lahden tälle rannalle, kun Suomi voitti äsken mm-finaalin vakuuttavan peliesityksen jälkeen. Maailmanmestaruus oli meille jo neljäs ja toinen perättäinen. Nyt olisi Suomen tilaisuus iskeä. Sählyn suosio kasvaa maailmalla räjähdymäisesti ja olen sitä mieltä, että laji tulisi pikaisesti saada olympialajiksi. Vaikkapa pari takaperinuintimatka voitaisiin korvata  ottamalla kisaohjelmaan sekä miesten että naisten sählyturnaus. Luulen, että ainakin Intia, Pakistan ja Bngladesh, eli runsas neljännes ihmiskunnasta, kannattavat sählyä olympialajiksi, koska se muistuttaa suuresti heidän innokkaasti harrastamaa maahockeytä. Ei ole mitään syytä epäillä, etteikö sähly lähi vuosina tule nousemaan maailamn suosituimmaksi urheilumuodoksi. Se ratkaisee myös maamme talousongelmat, koska aikoinaan talousihme Nokia myi viisi kännkykkää joka sekunti vuorokauden ympäri vuosikaudet ja Pilliklubi-5 - askin kanteen laskin, että mäntyharjulainen sählymailoja valmistava  Exel -yhtiö tulee lyömään rahoiksi vielä paremmin. Sählymaila maksaa enemmän kuin kännykkä eikä kestä kovin montaa peliä. Karkea arvioni on, että Mäntyharjun tehtaalla tullaan valmistamaan ihan kohta noin miljardi sählymailaa vuodessa. Kommentit (0) Väkivaltaisuus 08.12.2018, 19:51 Kyllä ei minun sitten, kun saan satavuotiaana kutsun linnanjuhliin, tarvitsekaan elävöittää tylsää juhlaa kurmoottamalla poikasia, koska osaavat sen asian muutkin tehdä. Ainakin entisen europarlamentaarikon ja entisen pääministerin avustajan sekä nykyisen panimoteollisuuden liiton johtajan Riikka Pakarisen aviomies Eemeli Mäkinen siihen pystyy, mikäli mediaan on yhtään uskominen ja miksi ei olisi. Lehtitietojen mukaan Eemeli Mäkinen syyllistyi väkivaltaisuuteen kansanedustaja Touko Aaltoa kohtaan syistä, joita voidaan vain arvailla. Mäkinen teki sikäli Suomen historiaa, että hän on ensimmäinen presidentinlinnan juhlavieras, joka on jouduttu riehumisen vuoksi poistamaan itsenäisyyspäivän pääjuhlasta. Espoon Palloseuran jääkiekkojaosto varmaankin huomioi tapahtuneen tulevassa toiminnassaan esimerkiksi luovuttamalla sankarille, joka toimii seuran valmentajana, Kuin raivo härkä -mitalin. Sellainenhan on aiemmin luovutettu kirjailija Arto Paasilinnalle jonkun vaikuttavan kapakkatappelun johdosta. Eemeli Mäkinen osoitti teollaan suurta urhoollisuutta, koska olen nähnyt Touko Aallon luonnossa, kun hän oli naistenpäivänä Kuopion kirjaston edessä jakamassa ruusuja ohikulkeville naisenpuolille. Kuljin päivän mittaan useamman kerran tapahtumapaikan ohi j huomiotani herätti se, että Aalto jaksoi hymyillä koko päivän. Ajattelin, ettei tuollaista voi kukaan pitkään kestää ja niinhän siinä sitten kävikin. Huomiotani herätti myös se, että Touko Aalto oli noin puhelinkopin kokoinen ja ajattelin, että siinä on hyvä kuulantyöntäjälahjakkuus mennyt ihan hukkaan. Ihan poikasen kimppuun Mäkinen ei siis käynyt ja kokoerosta johtuen vahingot rajoittuivat vain viinilasin läikkymiseen. Kun arvaillaan syitä tapahtuneeseen, minulla on hyvä teoria. Molemmat ovat vanhoja jääkiekkoilijoita. Mäkinen lienee Espoon Palloseuran kasvatteja ja Touko Aalto pelasi Joensuun Jokipoikien nuorisojoukkueen peruspakkina nuorten SM-liigassa. Luulen, että noilta ajoilta miesten välilöihin on jäänyt jotain selvittämättömiä juttuja. Kommentit (0) Kenraalin pikku moka 07.12.2018, 19:52 Uljaan ryhdikkäästi asteli linnanjuhlissa vahvasti uukuniemeläistaustainen kenraali Jaakko Valtanen, 93 v., ensimmäisenä ja arvostetuimpana juhlavieraana kättelemään presidentti Sauli Niinistöä ja se toimenpide onnistuikin hyvin, mutta sitten tapahtui kenraalille pikku moka eikä hän huomannut kätellä rouva Jenni Haukiota, tosin kyllä hän mielestäni jonkinlaisen moikkausliikkeen ohi kulkiessaan heilautti, joka lieventävänä asianhaarana pantakoon merkille. Maamme media on hienotunteisesti vaiennut tapahtuneesta, kuten ihan oikein onkin. Varmaankin yleisesti ajatellaan, että 93-vuotias sovankäynyt mies saa vapaasti päättää ketä kättelee ja ketä ei. Itsekin olen sitä mieltä, että jos minut saman ikäisenä kutsutaan linnanjuhlille, että kättele ketään, vaan vaikka yritänkin pitäytyä päihteettömään elämäntapaan, köpöttelen suoraan boolimaljan kimppuun. Linnanjuhlat ovat sen verran ikävystyttävä tapahtuma, että saattaisin vielä tilaisuuden elävöittämiseksi yrittää loppuillasta vähän kurmottaa nöösipoikia. Saattaa olla, että Valtasen teko oli jonkinlainen alitajuinen freudilainen lapsus tai ehkäpä jopa tietoinen valinta. Vanhana elämää nähneenä miehenä kenraali saattoi ymmärtää, että on biologisesti ja sosiaalipoliittisesti hieman kummallista, että nuori naaras pariutuu itseään 30 vuotta vanhemman uroksen kanssa. Moni epäilee, että sellaisessa suhteessa kyse ei olekaan pelkästä rakkaudesta sen puhtaimmassa merkityksessä. Itse en ainakaan tiedä, että joku nuori ja kaunis nainen olisi rakastunut rutiköyhään itseään 30 vuotta vanhempaan mieheen. Ystävällisesti pyydän, että mikäli puolustusvoimain komentaja Charles Lindberg sattuu tätä lukemaan, hän katselisi tapahtunutta kenraali Valtasen palvelusrikkomusta läpi sormien eikä esimerkiksi määrää tätä reunustamaan pääesikunnan polkua ympyriäisillä kivillä. Kommentit (0) Vihreäsilmäisyys 06.12.2018, 17:59 Iki-Kiannon Punaisen viivan mukaan matka-agitaattori Puntarpää oli lievästikin sanottuna vähemmän luottamusta herättävä ihminen ja oikeassahan kirjailija oli, sillä saarnaaja oli todellisuudessa huijari. Tosin monta kertaa kunnon huijarit ovat hyvin hurmaavia persoonia. 40 vuotta sitten kriminalistiikan luennollakin silloinen poliisijohtaja Toivo Laento opetti, että jos mielentilatutkimuksen tekijä lupaa lainata rahaa tutkittavalle, kyseessä on varmasti psykopaatti. Kiannon agitaattori Puntarpäällä oli vihreät silmät, joka on aika erikoinen valinta, koska maailman väestöstä vain kahdella prosentilla on vihreät silmät. Ilmeisesti virheäsilmäisyyttä pidetään yleisestikin huijarin ominaisuutena. Itse en sitä myönnä, vaan olen pikemminkin sitä mieltä, että olen elämässäni joutunut paljon kärsimään liiasta rehellisyydestäni. Tässä yhteydessä korostan sitä, että melkein 90 prosentilla islantilaisista on vihreät silmät enkä usko heidän olevan kansoista kieroimman. Olen muuten omilla silmilläni lukenut äskettäin todennäköisesti Helsingin Sanomista, että vihreäsilmäisyys periytyy neanderdahlilaisilta.  Olen hyvin ylpeä muinaisista esi-isistäni, joilla oli nykyihmistä isommat aivot ja jotka olivat fyysisestikin meitä vahvempia. Olen miettinytkin, että jos Karijoen Susiluolasta joskus löytyy neanderdahlilaisen hammas, niin modernia geenitekniikkaa hyväksi käyttäen Urheiluliiton herrat voisivat nostaa varsinkin voimailu- ja kamppailulajeissa maamme takaisin maailman huipulle. Kommentit (0) Agitaattori Puntarpää 05.12.2018, 20:20 Ilmari Kiannon Punainen viiva -kirjan agitaattori Puntarpään persoona on minua kiehtonut. Nykyaikanakin toivoisi harmaata poliittista keskustelua värittävän jonkun pöydällä tanssivan Puntarpään. Mutta ei ole muutosvoimilla marssittaa esiin uutta Puntarpäätä. Jussi Halla-ahon, Lee Anderssonin tai Pekka Haaviston levittämä kuivakas poliittinen sanoma ei sytytä samalla tavalla kuin Puntarpään sanoma. Timo Soinissa on jotain samaa, mutta hänen ketteryytensä ei riitä pöydällä tanssimiseen. Luin juuri Tieto-Finlandialla palkitun Seppo Aallon kirjan Kapina tehtaalla ja siitä selviää, että Puntarpäällä oli aikoinaan selvä esikuva, eli Juho Viheriälaakso, joka kiersi sosialidemokraattien vaalipuhujana Kainuussa ensimmäisten eduskuntavaalien alla. Jostain mies ilmestyi pian kapinan alkamisen jälkeen innostamaan joukkoja myös Kuusankoskelle ja samalla tavalla hän myös katosi jonnekin vähän ennen kapinan kukistumista. Samalla katosi myös kahden kassan rahat, sillä oikeasti Viheriälaakso ei ollut mikään aatteellinen työväenliikkeen mies, vaan vallan oikeudessa tuomittu huijari, joka käytti ilmiömäisiä puhujanlahjojaan poliittisen toiminnan lisäksi myös ihmisten huijaamiseen. Työväenlehdistökin oli varoitellut lukijoitaan miehestä, mutta Kuusankoskelle asti tieto ei ollut kiirinyt.  Wikipedia väittää, että Juho Viheriälaakso olisi kadonnut kapinan jälkiselvittelyissä, mutta Seppo Aallon mukaan näin ei tapahtunut, vaan tämä eli Suomessa vuoteen 1928 asti, johon tiedot miehestä päättyvät. Mies asui 920 -luvun Riihimäellä ja hän yritti saada sosialidemokraattisista järjestöistä töitä ja kiersi työväentaloja agitoimassa kommunisteja vastaan. Jonkun itsensä pöhköksi lukeneen lisenssin tulisi laatia tohtorin väitöskirja aiheesta Juho Viheriälaakson elämä ja teot. Oma arvaukseni on, että mies loikkasi pula-aikana itärajan yli ja niinpä KGB:n arkistot saattaisivat kertoa miehen lopullisen kohtalon.  Agitaattori Puntarpään puhujanlahjoihin voi tutustua tästä linkistä; Matti Kassilan elokuva Punainen viiva on yksi niistä harvoista vanhoista elokuvista, joita pystyy vieläkin katsomaan myötähäpeää tuntematta: https://www.youtube.com/watch?v=wFwp2vvrdy0     Kommentit (0) Bosnia-Herzegovinan urhea taistelu 04.12.2018, 19:20 Urheasti taistelivat piskuisen ja köyhän Bosnia-Herzegovinan pojat suurta ja rikasta Suomea vastaan, kun maat kohtasivat toisensa eilen koripalloilun merkeissä. Vasta ihan pelin lopussa ehtyivät Balkanin poikien voimat ja Suomen monikansallinen joukkue voitti vaivoin. Hämmästyttävä oli bosniaherzegovinalaisten peliesitys. Maassa on elintaso Afrikan luokkaa, asukkaita on vain 3,8 miljoonaa ja valtio jakaantuu ainakin kolmeen väestöryhmään, jotka reilut 20 vuotta sitten tappoivat toisiaan kasapäihin, niin siitä huolimatta sen koripallomaajoukkue melkein voitti Suomen maajoukkueen, joka on maailman 21. paras. En tunne tarkkaan tilannetta, mutta luulen, etteivät Bosnia-Herzegovinan eri väestöryhmät mahdu samaan maajoukkueeseen, vaan epäilen, että eilinen ryhmä oli kasattu islaminuskoisista bosnialaisista, joka on kansallisuuksista suurin, noin puolet maan asukkaista on bosnialaisia. 31 % on serbejä ja 17 % kroaatteja. 6 % pitää itseään jugoslaaveina. Vähän aikaa sitten oli televisiossa dokumenttiohjelma eräästä Bosnia-Herzegovinan koulusta, jossa rakennus ja piha oli jaetta aidalla bosnialaisten ja kroaattien kesken eikä näillä osapuolilla ollut mitään muuta kanssakäymistä keskenään kuin kerran vuodessa pelattu jalkapallo-ottelu. Vaikka Bosnia-Herzegovina on pieni ja köyhä on sillä kuitenkin varaa elättää 140 ministeriä ja 700 kansanedustajaa. Niinpä valtion budjetista kuluu 40 % hallintoon. Suomen onneksi valtion tukea tuskin liikenee koripalloon. Kommentit (0) Digitalisaatio ja globalisaatio 03.12.2018, 19:25 Luin tuossa Pekka Vahvasen synkän kirjan Kone kaikkivaltias - kuinka digitalisaatio tuhoaa kaiken arvokkaan ja lukukokemus oli vaikuttava. Itsekin epäilen, että piru on irti, kunhan robotit reilun kymmenen vuoden kuluttua ohittavat ihmisen älyssä ja jatkavat sitten älyllistä kasvuaan siten, että ero ihmisjärkeen kasvaa noin valon nopeudella. Vahvanen on sitä mieltä, että tulevaisuuden ennustaminen käy entistä vaikeammaksi sen jälkeen, kun tietokoneet ovat ihmistä fiksumpia. Itse kuitenkin rohkenen ennustaa, että ainut varma asia on se, että superälyä aletaan käyttää myös kaikenlaisen ilkeyden tekemiseen. Niinpä olen sitä mieltä, että seuraavissa eduskuntavaaleissa pääteemaksi olisi otettava se, että ainakin osa ihmiskunnasta siirretään pikaisesti turvaan avaruuteen ja toinen osa syvälle peruskallioon, jotta älyllisen elämän jatkuminen turvataan. Helsingin matkallani opin sen, että myös globalisaatio näyttää tuhoavan kaiken arvokkaan. Niinpä kansallisromanttinen rautatieaseman Eliel, joka oli nuoruudessani hieno sivistynyt paikka, jonka seiniä koristivat kalevalaiset maalaukset, on muuttunut hyvin kansainväliseksi pikaruokaketjun osaseksi, jossa lättähattunuoriso ahmii paperitötteröistä sormin rasvassa paistettuja lohkopottuja pipot päässä. Kommentit (0) Kekkosen kalju 02.12.2018, 20:15 Männä viikolla oli Kuopio klubilla tilaisuus, jossa aiheena oli Helsingin Sanomien suhde presidentti Kekkoseen.  Kekkosen uran alkuaikoinahan hänen suhteensa Helsingin Sanomiin oli viileä, mutta lopulta maan valtalehti tunnusti realiteetit ja välit paranivat. Ne paranivat sitten siinä määrin, että lehti vaikeni isänmaan edun vuoksi maan päämiehen heikkenevästä terveydestä. Kuulinpa ihan uuden tapauksen Kekkosen aivotoiminnan heikentymisestä. Nimittäin presidentti arvosti Kalle Pääataloa suuresti ja kutsui hänet kesällä 1980 vieraakseen linnaan. Päätalo suhtautui kutsuun siihen kuuluvalla vakavuudella ja piti tilaisuudessa huolella valmistellun puheen, jonka lopuksi hän ojensi presidentille Kalle Päätalo -mitalin, johon oli kaiverrettu kirjailijan kuva. Kekkonen pyöritteli lahjaa aikansa ja ihmetteli sitten, että "missä kalju". Hän siis luuli, että mitalissa olisi ollut hänen oma kuvansa. Saattaa tietysti olla, että näkö teki vanhalle miehelle tepposet, koska nuori Kekkonen muistutti kasvonpiirteiltään aika paljon nuorta Päätaloa. Tai saattoihin kyseessä olla myös presidentillinen huumori, kun hän huomasi yhdennäköisyytensä kirjailijaan. Muuten tilaisuudessa kerrottiin, ettei Kari Suomalainen saanut Hesarista potkuja rasismin, kuten yleisesti luullaan, vaan EU -vastaisuuden vuoksi. Helsingin Sanomat päätti aikoinaan, että Suomen on liityttävä Euroopan Unioniin ja että Mauno Koivisto on Ahti Karjalaista parempi valinta presidentiksi. Kommentit (0) Vanhuus 01.12.2018, 16:47 Vaikka elintasoni ja elämäntapani on hyvin samanlainen kuin Pentti Linkolalla, niin tuomitsen miehen mielipiteet jyrkästi. Linkola on esimerkiksi sillä kannalla, että iso osa ihmisistä pitäisi lyödä lihoiksi, koska meitä on ihan liikaa. Vastustan moista ajatusta jyrkästi ja korkeintaan voin harkita pakkotilanteessa tyttövauvojen sterilisoimista, jos muu ei kerta kaikkiaan auta Telluksen pelastamiseksi. Tunnen kuitenkin jostain käsittämättömästä syystä myötätuntoa Penaa kohtaan ja niinpä Iltalehden nettisivulla alla oleva Linkolan haastattelu, saa minut kuitenkin hyvin surulliseksi, vaikka elämän perusasioissa olen hänen kanssaan täysin eri mieltä. Jo kirjailija Astrid Lindgren totesi, että vanheneminen on pelkästään paskamainen asia ja Linkola tuntuu olevan samaa mieltä. Itsekin alan nyt pelätä vanhuutta. Luulen, että tämä pohjoismainen hyvinvointivaltio ajetaan alas kansainvälisen kilpailukyvyn nimissä ja minut myydään joskus parin vuosikymmenen kuluttua Kuopion torilla ruotuvaariksi vähiten tarjoavalle. Kai tässä pitää ruveta jo pahkakuppia vestämään, jolta käsin sitten syön jossain nurkassa vetisen pottumaitoni. Muuten videolla Linkola esittää estoitta täysin palkein yksinlaulua. Esityksessä syvä tunne korvaa täysin puuttuvan taiteellisuuden. Ei uskoisi, että Penan esi-isä on säveltänyt Savolaisten laulun. https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0b82ee97-583f-4b22-854e-39082c38b01e Kommentit (0) Hylsyt 30.11.2018, 22:44 Nyt sitten olen yöpynyt hotelli Tornin huoneessa numero 308, jossa myös Lee Harvey Oswald yöpyi 20 -vuotiaana nuorukaisena lokakuussa 1959 kaksi yötä, ennen kuin hän loikkasi Neuvostoliittoon. Huoneen numero oli silloin tosin 309. Huoneessa ei ollut pronssilaattaa tapauksen muistoksi, vaikka en näe yhtään kappaletta syitä sille, etteikö sellainen muisto olisi aiheellinen. Se saattaisi houkutella matkailijavirtoja Torniin. En tutkinnoissani keksinyt mitään johtolankaa, joka saattaisi edesauttaa lopullisen totuuden selvittämistä Kennedyn murhasta. Hylsyjä tai muuta sellaista ei löytynyt. Muuten eräs luotettava virkamies on minulle luottamuksellisesti kertonut, että Mikkelin pamauksen jälkeen löytyi Mikkelin lääninhallituksen rakennuksen eräästä työhuoneesta kiväärinhylsy enkä ole löytänyt tietoa, että sitä seikkaa olisi ollenkaan otettu huomioon pamauksen syitä tutkittaessa. Kiväärin laukauksen ääni saattoi hukkua auton räjähtämisen ääniin. Kommentit (0) Haluavatko tyrannit sotaa? 28.11.2018, 20:25 Olen ajatellut salaa mielessäni, että kunnon tyrannit haluavat vain sotatilaa, koska siitä heille on hyötyä, mutta eivät sotaa, koska siinä voi olla hengenlähtö lähellä. Viimeaikaisten maailmanhistoriallisten tapahtumien suunnattomassa vyöryssä en ole enää varma näkemykseni oikeellisuudesta.   Olen vankasti sitä mieltä, että jonkun olisi nyt korkea aika tehdä jotakin rauhan palauttamiseksi Eurooppaan. Nyt on hyvinkin mielenosoituksen paikka. Jos muut eivät lähe, niin minä ainakin lähen Venäjän suurlähetystön postille laulamaan 70 -luvun kauniita rauhanlauluja. Jos kolme muutakin halukasta ilmoittautuu, niin voisimme laulaa vallan kauniin neliäänisesti alla olevien linkkien esimerkin innoittamina rauhanluluja. Nyt olisi laulumielenosoituksen paikka.   Ensiksi linkeistä löytyy neuvostoliittolainen rauhanlaulu Haluavatko venäläiset sotaa ja sen jälkeen Ukrainaan sijoittuva rauhanlaulu Nataaaalia, jossa toivotaan vapauttajia pian saapuvaksi.   https://www.youtube.com/watch?v=kAl2-H8svew https://www.youtube.com/watch?v=Rt5BQMxgZ8o   Muuten kun Nobel-runoilija Joeph Brodskyltä kysyttiin, mitä mieltä hän on tuon ensimmäisen rauhanlaulun sanoittajasta Jevgeni Jevtusenkosta, totesi hän lyhyesti ja ytimekkäästi, että ”huora”.   Kommentit (0) Viiden maalin miehet 27.11.2018, 18:49 Jääkiekkoilija Patrik Laineen yhdessä NHL-ottelussa tekemät ennätykselliset viisi maalia ilahduttavat Suomen kansaa, joka oikein onkin, mutta viisi maalia yhdessä ottelussa ei ole jääkiekossa yhtä suuri ihme kuin viisi maalia yhdessä jalkapallo-ottelussa. Tällainen ihme on kuitenkin Suomessa nähty. Se tapahtui vuonna 1978 Hjk – Tps -ottelussa, jossa vasta 21-vuotias Atik Ismail teki viisi maalia. Suorituksen arvoa nostaa se, että hän teki maalit perä jälkeen 25 minuutissa.   Kyseinen ottelu oli sangen erikoinen. Hjk johti Ismailin täysosumilla jo 5-1, mutta sitten Tps nousi jo maalin päähän. Sitten Ismail syötti vielä joukkueen kuudennen maalin, joka riitti voittoon, vaikka Tps teki vielä viidennenkin maalinsa. Peli päättyi siis 6-5, joka ei ole ihan tavallista nykyään. Ihan tulee mieleen, että jos olisi suinkin mahdollista, pitäisi tarkastaa tarkastaa, esiintyikö pelin alla vaikkapa Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla epätavallista liikehdintää.   Samalla kaudella Atik Ismail pelasi ensimmäisen maaottelunsa, jossa hän teki kaksi maalia, vaikka vastassa oli aika kova Kreikan joukkue. Ismail oli siis äärimmäisen lupaava jalkapalloilija, mutta ikävä kyllä eilen kerrotun Irak -maaottelun jälkeen, jolla pelireissulla hän ryyppäsi Koraaninsakin, hän ei päässyt enää takaisin huipulle eikä ollut sen jälkeen kertaakaan ehdolla Raittiin urheilijan -palkinnon saajaksi.   Ismailin ryyppyputki päättyi 80-luvun loppupuolella, jolloin hän joutui Harjamäen mielitautiparantolaan hoitoon neljäksi kuukaudeksi. Sen jälkeen Ismail toimi päihdetyöntekijänä, josta ajasta hän kertoi teatteriesityksessään värikkäitä tarinoita. Enpä ole esimerkiksi tiennytkään, että Kuopiossa on tiettävästi tälläkin hetkellä yksi maailmanennätys. Nimittäin muudan Keppi-Villeksi kutsuttu rantojen mies oli joutunut sairaalan teholle nautittuaan janoonsa liikaa Sinolia. Virallisessa mittauksessa todettiin, että hänen alkoholissaan oli verta 6,95 promillea, joka on tietääkseni ihmiskunnan korkein virallisesti mitattu lukema. Keppi-Ville ei teho-osastolla kauaa viihtynyt, vaan karkasi takaisin rannalle, jossa muut alan miehet ojensivat hänelle mitalin maailmanennätyksen johdosta.   Tosin kauaa hänen suosionsa ei kollegojen parissa säilynyt, koska vähän myöhemmin hän sai Kuopion yömajassa sakinhivutuksen, koska haisi liian pahalle. Kommentit (0) Mies, joka ryyppäsi Koraaninsa 26.11.2018, 20:04 Perjantai-iltana myöhästyin pahasti Kalpan pelistä, koska Kuvakukossa oli Atik Ismailin talk show, jonka taustavoimana toimi myös kulttuuriteknikko Kari Turunen. Se oli ihan mieltä ylentävä kokemus, koska mies pystyi kertomaan urheilu- ja ryyppyjuttujaan peräti 2 t 15 min ja lisäksi hän teki sen hauskalla ja mielenkiintoisella tavalla. Mikäpä sen mielenkiintoisempaa onkaan, kuin kuunnella entisen huippu-urheilijan ja entisen raskaansarjan kapakkaratsun tarinoita.   Illan aikana paljastui, että Atik Ismail lienee niitä harvoja muslimeja maailmassa, joka on ryypännyt Koraaninsakin. Nimittäin nuorena ja lupaavana jalkapalloilijana hän oli maaottelumatkalla Irakissa, jossa hän sortui vähän viihteen puolelle. Eräänä aamuna hänet herätti hotellihuoneessa neljän raskaasti aseistetun sotilaan partio, joka sai hänet miettimään, että mitähän edellisenä yönä oli tullut tehdyksi. Partio kaappasi Ismailin autoonsa, joka ajoi hurjalla vauhdilla Bagdadin halki 16 moottoripyörän saattueen varmistaessa tapahtumaa. Kaapattu talutettiin johonkin palatsiin, jossa joku imaami lahjoitti vieraalle kaksi upeaa kullattua Koraania. Lahjansaaja ymmärsi vain sanoa, että ”kiitti”.   Paluumatkalla Suomeen viinanhimo iski rahansa juoneeseen urheilijanuorukaiseen, joka keksi sitten myydä kullatut Koraani toiselle maajoukkuepelaajalle, joka maksoi niistä 500 markkaa. Summan avulla lievitettiin kummasti maksunsaajan janoa. Seutulassa oli sitten vastassa HJK:n puheenjohtaja, joka saatteli Koraaninsa ryypänneen miehen yksityiseen hoitolaitokseen, jossa oli myös hoidettavana toinen alansa superlahjakkuus eli Ahti Karjalainen. Kommentit (0) Karaoketappelu vai poliittinen murha? 24.11.2018, 19:01 Olen suunnitellut, että jos selviän elakkeelle, alan eläkepäivien ratoksi selvittämään Kennedyn murhaa. Sitä vertenhan olen jo varannut ensi viikolla yhdeksi yöksi sen huoneen hotelli Tornista, jossa Lee Harvey Oswald aikoinaan asusti. Johtolankoja voi vielä löytyä. Nyt näyttää vahvasti siltä, että joudun selvittämään myös toista tunnettua henkirikosta, eli sata vuotta sitten tapahtunutta säveltäjä Toivo Kuulan surmaa Viipurin Seurahuoneella. Kuulankin tappoa on paljon tutkittu ja yleinen käsitys näyttää olleen, että teon taustalla olivat poliittiset syyt. Säveltäjähän oli kiivas fennomaani ja lisäksi hän korosti suojeluskuntalaisten merkitystä sisällissodassa eikä Kuula myöskään ollut ihastunut Saksaan. Jääkärit olivat näistä asiosita toista mieltä.  Viipurin vuoden -18 tapahtumien asiantuntija Teemu Keskisarja sen sijaan kertoi Kuopiossa vieraillessaan, ettei Kuulan ampumisessa ollut mitään poliittista. Se oli vain tyypillinen ryyppyporukan karaoketappo. Viipurin Seurahuoneella oli tapahtumahetkellä ilo ylimmillään. Piano soi, mutta samaan aikaan salissa oli käynnissä kolme humalaisten painimatsia. Pistooleilla ammuskeltiin ravintolan kattoon, vaikka yläpuolella asui ihmisä. Jääkärit olivat valvoneet monta yötä ja syöneet huonosti, koska ruokahuolto ei toiminut kunnolla, mutta 90 % pirtua oli riittävästi. Sitten Kuula alkoi väittää, että hänen Suojeluskuntamarssinsa oli parempi kuin ruotsinkielisen Sibeliuksen Jääkärimarssi. Mielipiteen vaihto äityi kännisten miesten käsirysyksi, jonka seurauksena pieni ja hintelä Kuula alkoi tökkiä puukolla, kun ei muutenkaan pärjännyt. Yhtä jääkäriä hän onnistuikin sohaisemaan ja se kostettiin ampumalla säveltäjää päähän. Ampujaa ei saatu myöhemmin selvitetyksi. Wikipedian kertomus tapahtuneesta on toisenlainen ja siinä korostetaan ampumisen poliittisia syitä: "Valkoisten suorittaman Viipurin valtauksen jälkeen perheen oli tarkoitus lähteä Luhankaan kesänviettoon, mutta tämä suunnitelma muuttui, kun Kuula vaimoineen kutsuttiin vapunaattona Vaasan rykmentin II pataljoonan esikuntaan vappulounaalle. Lounaan jälkeen siirryttiin Viipurin Seurahuoneelle, jossa Kuula esiintyi sotilaille. Illalla Alma Kuula lähti kotiin, mutta Toivo Kuula jäi vielä Seurahuoneelle jatkamaan juhlia.[16] Farmaseuttina aikaisemmin toiminut jääkärivääpeli Oskar Pirinen oli hankkinut paikalle spriitä Viipurin Punaisenlähteentorin apteekista, ja pian juhlijat, Kuula mukaan lukien, humaltuivat vahvasti. Kuula riitaantui läsnä olleiden jääkäreiden kanssa siitä, oliko jääkäreillä vai talonpoikaisarmeijalla suurempi osuus Suomen vapauttamisessa. Jääkärit arvostelivat myös Kuulan säveltämää suojeluskuntamarssia ja pitivät Sibeliuksen säveltämää jääkärimarssia parempana. Kun eräs paikalla ollut huusi: ”Deutschland, Deutschland über alles!”, huusi Kuula tähän vastineeksi: ”Suomi, Suomi yli kaiken!” Eräs henkilö suututti Kuulaa sanomalla tälle: ”Mikä sinä olet meitä arvostelemaan – mitä sinä olet tehnyt muuta kuin heiluttanut tahtipuikkoasi ryssille?” Myös kielikysymys otettiin mukaan kiistaan, sillä monet mukana olleista jääkäreistä olivat suomenruotsalaisia, Kuula puolestaan vankkumaton suomalaisuuden kannattaja.[17] Kiistely muuttui pian käsirysyksi, jolloin jääkärivänrikki Mauritz Nylund pakotti Kuulan perääntymään huoneen poikki uunin luokse. Kuulaa lyötiin nyrkillä kasvoihin, jolloin hän veti esiin pienen puukon ja viilsi sillä Nylundia niskaan. Muut jääkärit raivostuivat tästä. Paettuaan Seurahuoneen pihalle Kuula kompastui ja kaatui maahan. Armoa anellutta Kuulaa ammuttiin revolverilla päähän.[18] Tajuihinsa palannut mutta suuria tuskia kärsinyt Kuula menehtyi pari viikkoa myöhemmin 18. toukokuuta 1918 Viipurin lääninsairaalassa.[19] Tapauksen tutkinta kesti pitkään, eikä ketään saatu lopulta tuomittua. Todennäköisimpänä syyllisenä pidettiin jääkärikapteeni Pekka Heikkaa, mutta hän hukkui purjehdusonnettomuudessa Vaasassa juuri ennen oikeuskäsittelyä.[19] Oikeudessa syylliseksi todettiin jääkärivääpeli Oskar Pirinen, joka oli vangittu Viipurissa 1918 pian Kuulan ampumisen jälkeen ja sitten surmattu pakoyrityksen yhteydessä. Kuulan elämäkerran kirjoittaja Juhani Koivisto on esittänyt epäilyksen, jonka mukaan Heikka ja Pirinen ehkä vaiennettiin, jottei oikeuskäsittelyssä paljastuisi kiusallisia tietoja Kuulan murhaan osallistuneista." Kommentit (0) Canth vastaan Päätalo 23.11.2018, 21:35 Jokaiseen hyvään kaupunkiin kuuluu yksi kulttuuriskandaali vuodessa. Kuopion osalta skandaalikiintiö tuli täyteen eilen, jolloin historioitsija Teemu Keskisarja vieraili kaupungissa jo perinteiseksi muodostuneeseen tapaan ja kertoi täpötäydelle salille, että hänen mielestään suuri kuopiolainen kirjailijatar Minna Canth oli huono kirjailija, jonka yhtään teosta hän ei ole jaksanut lukea loppuun. Sen sijaan Kalle Päätaloa Keskisarja ihaili suuresti. Lausuntoa seurasi suuren yleisön keskuudessa hämmennys ja hiljaisuus, jonka aikana olisi voinut kuulla neulan putoavan heinäsuopaan.   Keskisarja kertoi pitävänsä Päätaloa niin hyvänä kirjailijana, että hän olisi valmis jopa tutkimaan historioitsijan ominaisuudessa miehen tuotantoa, tosin ei Päätalon elämänkertaa, koska hän itse on sen jo kirjoittanut viimeistä piirtoa myöten puhtaaksi. Itsekin olen samaa mieltä ja laskujeni mukaan kirjailijan itsensä tuottamaa elämänkertaa on olemassa noin 15.000 sivua eli noin 150 cm korkea kirjapino, joka on alan selkeä maailmanennätys.   Erityisinä tutkimuskohteina historioitsija Keskisarja mainitsi Päätalon lapsuuden ystävän, nerona pidetyn Hoikkalan Kallen itsemurha Mikkelin varuskunnassa. Sinnehän tämä määrättiin polkupyöräpataljoonaan suorittamaan asevelvollisuutta, vaikka nuorukainen ei osannut ajaa polkupyörällä. Keskisarja oli valmis tutkimaan myös pian sodan jälkeen tapahtunutta Kallen veljen Mannen puukotustapausta. Puukottajahan sai ainoastaan hyvin lievän tuomion, mutta ei yhteiskunta häntä sentään palkinnut teosta. Lisäksi illan alustaja mainitsi myös jonkun Koillismaalla 1930-luvun puolivälissä olleen suuren savotan olevan mielenkiintoinen asia.   Luulen, että Keskisarja tarkoitti sitä suurta savottaa, jossa huhuttiin kaadettujen tukkien menevän Saksaan Hitlerin siipipuiksi. Ilmeisesti selkosissa uskottiin, että puut menivät Saksan ilmavoimien tarpeisiin. Itse epäilen, että huhu ei pitänyt paikkaansa. Tietääkseni Hitlerin ilmavoimissa käytettiin koko metallisia lentokoneita.   Minusta Keskisarja voisi tutkia myös 30 -luvun kummituslentoja, joista kansa puhui, mutta tiedotusvälineet vaikenivat. Silloinhan tunnistamattomat lentokoneet rikkoivat maamme ilmatilaa vähän väliä ja sattuipa sellaistakin, että yöpimeällä taivaalta valaistiin valonheittimillä selkosia.   Tietysti suuri osa koneista oli neuvostoliittolaisia, mutta saattoi siellä olla muunkin maalaisia ja jopa suomalaisia. Tietääkseni ennen Talvisotaa suomalaiset Bristol Blenheimit suorittivat tiedustelulentoja itärajan yli eikä niistä asioista lehdissä tai radiossa huudeltu. Täysin edesvastuutontahan se olisi Suomen johdolta ollut, ellei tiedustelulentoja olisi tehty, koska sota oli tulossa.   Kommentit (0) Samanlaiset 22.11.2018, 19:33 Jokin aika sitten väitin, että Tverissä asuvat heimoveljemme ovat elintaso- ja veropakolaisten jälkeläisiä. 400 vuotta sitten lähtijöiden elämä oli uudella asuinseudulla vauraampaa kuin Karjalan erämaissa.   Nykyään sen sijaan tilanne on se, että tveriläiset ovat jääneet elintasokisassa meistä pahasti jälkeen. Venäläisten bkt/asukas on noin puolet siitä mitä meillä. Monet viisaat ovat selittäneet, että ortodoksikulttuuri ei suosi taloudellista toimeliaisuutta ja sen vuoksi Kreikka ja Venäjä ovat mitä ovat. Itse epäilen, ettei kyse ole pelkästään uskosta, vaan varsinkin Venäjän osalta ennen kaikkea viinanjuonnista.   Nimittäin kun 900 -luvulla Vladimir Suuri, jota myös Pyhäksi myöhemmin kutsuttiin, mietti, että  valitsisiko islamin vai kristinuskon, päätyi hän jälkimmäiseen vaihtoehtoon, koska se salli venäläisille välttämättömäksi katsotun vodkan juomisen. Vladimirin yli tuhat vuotta sitten tekemä valinta näkyy vieläkin ja heijastuu meille Suomeen asti.   Kun körttiläisyyden ja lestadiolaisuuden sävyttämä raatamista, säästeliäisyyttä ja raittiutta korostava luterilainen uskonhaara on meillä vallassa ja tämän opin mukaan viinanjuonti on syntiä, niin meidän ortodoksikirkon puolella asia on täysin toisin. Uuden Valamon luostari esimerkiksi yrittää pelastaa taloutensa viskinteolla ja varmaan siinä onnistuukin, koska päihdekaupalla voi lyödä rahoiksi. Venäjän ortodoksinen kirkko on upporikas, vaikka sillä ei ole verotusoikeutta, mutta vodkamyyntioikeus sillä sen sijaan on. Niinpä missään en ole nähnyt niin paljoa viinanmyyntikioskeja kuin vanhan Valamon portilla.   Viime aikoina myös ev.lut.-kirkko on alkanut tinkiä raittiusperiaatteistaan. Olen kuullut eräästä kirkolliskokouksesta, jonka jälkeen kirkonmiehet ruokailivat ravintolassa. Tarjoilija kyseli herrojen haluamia ruokajuomia ja ensimmäiset tilasivat vain jäävettä. Sitten vuorossa oli eräs piispa, joka sanoi ihan häpeämättömästi suureen äänen, että ”yksi olut”. Tämän jälkeen kollegojen oli helppo lausua, että ”kiitos samanlaiset”. Kommentit (0) Islannin romahdus 21.11.2018, 19:09 Kansojen liigan viimeiset pelit olivat viime yönä ja nyt on sitten Euroopan kansat saatu jonkinlaiseen järjestykseen maailman tärkeimmässä kulttuurimuodossa eli jalkapallossa, josta pelistä Suomessa pelataan potkupallonimistä muunnelmaa. Suuri yllätys ei ole se, että vähän kaikessa itseään muuta maailmaa parempana pitävät Pohjoismaat Ruotsi, Tanska, Norja ja Suomi voittivat lohkonsa, mutta suuri yllätys on se, että viime aikojen  Pohjolan paras jalkapallomaa Islanti jäi lohkonsa viimeiseksi. Se ei saanut otteluista pistettäkään ja maalierokin oli murheellinen 1-13. Ilmiöillä on selityksensä. Toista kymmentä vuotta sitten Islanti teki konkurssin. Maan pankit päästettiin konkurssiin, pankinjohtajista osa pistettiin linnaan, mutta pankkeja ei tuettu miljardeilla, kuten Suomessa tehtiin, vaan rahat sijoitettiin nuorisotoimeen. Islantilaiset olivat huolissaan siitä, että heidän nuorensa olivat Euroopan paheellisimpia. Niinpä maan nuoriso on nykyään hyvin kunnollista ja palloilullista. Käsittääkseni pallopeleissä yli viiden miljoonan asukkaan Suomi pärjää vähän Espoota isommalle Islannille vain pesäpallossa, jääkiekossa, jääpallossa ja ehkä lentopallossa. Koripallossa vääntö olisi aika tiukka, mutta jalka- ja käsipallossa Islanti on maailman huipulla Islannin jalkapallomaajoukkue selvisi jopa viimeksi MM-kisoihin ja pelasi siellä ihan hyvin ja niinpä olisi luullut, että maa pärjää myös Kansojen liigassa. Mutta ei maa pärjännyt ja ilmiölle löytyy selitys, sillä samassa lohkossa pelasivat Belgia ja Sveitsi. Fifan listoilla Belgia on nyt maailman paras ja Sveitsikin kahdeksas. Islanti on pudonnut sijalle 36 vain vähän Venäjän ja Turkin yläpuolelle. Belgian jalkapallomenestystä selittää pitkälle entisen afrikkalaiset siirtomaat ja Sveitsi pärjää, koska sen maajoukkue koostuu pitkälle entisen Jugoslavian pakolaisista. Pikkuinen Islanti on joutunut pärjäämään omillaan. Kommentit (0) Rohkeus 20.11.2018, 18:57 Itse virittelin juuri hiirentorjuntavälineitä talven varalle ja pelkäsin niin pirusti, että hiirentorjuntaväline lyökin minua kipeästi sormille, ellen ole hyvin varovainen. Vähän samanlainen vaara oli eilisessä tv-dokumentissa esiintyneellä kurdilla Fakhir Berwarilla, jonka harrastuksena oli pommien purkaminen. Fakhir Berwarin jalona perusajatuksena oli, että on parempi, että hän yksin kuolee, kuin että kymmenet ihmiset kuolevat. Mies oli linkkuveitsellä ja pihdeillä tehnyt onnistuneesti tuhansia pommeja vaarattomiksi. Hänen hyvä onnensa ei jatkunut ohjelmaa filmattaessa. Ensimmäisestä epäonnistumisesta mies selvisi jalan menetyksellä, mutta toisella kerralla sitten hän teki viimeisen virheensä. Kumpikin tapaturma näytetään dokumentissa. Kuvaaja seurasi pommien purkamista ihan läheltä ja luulen, että hänellekin kävi huonosti. Tuo Berwarin viimeinen virhe oli dramaattinen. Purettavana ollut räjähdeansaan oli kytketty kännykkä ja se laukaistiin siihen soittamalla. Purkaja ehti juuri kertoa, että mikäli kännykkä alkaa soimaan, me kaikki kuolemme ja niinhän siinä sitten kävi. Ilmeisesti joku Isisiä kannattanut kyläläinen ymmärsi soittaa juuri oikeaan aikaan. Olen sitä mieltä, että seuraava rauhan Nobelin palkinto on annettava postuumisti urhealle Fakhir Berwarille. Muuta tuomittavaa en hänen työskentelyssään havainnut, kuin että mies poltti kovasti tupakkaa pommeja purkaessaan. Ilmeisesti hän ei täysin ymmärtänyt tupakoinnin terveydellisiä vaaroja. Muuten muistanpa, miten nuoruudessani lehdissä oli mainoksia, jossa sanottiin, että "miehet, joihin luotetaan, polttavat North Statea". Mainoksen kuvassa miehet purkivat merimiinaa. Tietääkseni on niin, että nikotiini on ainut aine, joka sekä piristää että rauhoittaa yhtä aikaa. Dokumentin pomminpurkajasta voi katsoa alla olevasta linkistä: https://areena.yle.fi/1-4304173 Kommentit (0) Maalivahti Jesse Joronen ja Idiootti 19.11.2018, 19:15 Viime yönä suomalainen jalkapalloilu kaatui selkeästi taaksepäin ja palasi alkuperäisille juurilleen, kun maajoukkueemme hävisi vieraskentällä selvästi Unkarille maalein 2-0. Poikiemme peliä ei voi moittia, ei ainakaan liiaksi. Unkarin maalivahdille ei tainnut pelissä tulla ainuttakaan torjuntaa. Sen sijaan Suomen maalivahti Jesse Joroselle, joka on Simpeleen poikia siitä Uukuniemen läheltä,  siunaantui liikaakin töitä. Ainakin toisen Unkarin maaleista Joronen olisi hyvänä päivänään torjunut. Mutta suurta sympatiaa tunnen silti nuorta maalivahtia kohtaan. Hän nimittäin kertoi joskus jossain haastattelussa, että hänen mielikirjansa on Dostojevskin Idiootti ja että hän on sen lukenut moneen kertaan. Jesse Joronen on kirjallisuusmausta päätellen todellakin se erilainen nuori ja muutenkin hyvä ihminen. Enpä usko, että kukaan suomalainen jääkiekkoilija, paitsi valmentaja Alpo Suhonen, olisi Idiootin lukenut. Suomen jalkapallomaajoukkueesta saattaa Jorosen lisäksi löytyä toinenkin erilainen nuori, koska hyökkääjä Timo Furuholm ilmoittaa harrastuksekseen kirjallisuuden ja hän kertoi haastattelussa lukeneensa viimeksi Marquetzin Sadan vuoden yksinäisyyden. Uskon vahvasti, että Idiootinkin hän on lukaissut. Itse olen vaivoin jaksanut lukea Idiootin, mutta toiste en sitä tule tekemään. Sikäli kirja on minulle läheinen, että Pietarissa kävin kerran tilaamassa ravintola Idiootissa lasin tuoremehua ja senkin sain, mutta ensiksi minulle tuotiin vodkalasi ja toivotettiin tervetulleeksi Venäjälle. Muuten viime kesänä kävimme rouvan kanssa syömässä jossain Pietarin gruusialaisessa ravintolassa, jossa ruokalistalla komeili myös "suomalainen kalakeitto" englanniksi. Kun rouva ihmetteli asiaa tarjoilijanuorukaiselle, tämä selitti, että kyseessä on venäläinen paradoksi. Niinpä kai se vodkalasinkin tuominen vähää vaille raivoraittiille miehelle oli myös venäläinen paradoksi. Kommentit (0) Elintaso- ja veropakolaiset 18.11.2018, 19:58 Olen aiemmin kirjoittanut tapani mukaisesti ropakantaa, kun olen väittänyt, että 1640 -luvulla savolaiset imperialistit ajoivat Uukuniemen ortodoksisen alkuperäisväestön niin sanotusti Huitsin Nevadaan eli Tveriin asti. Olin ennen sitä mieltä, että Uukuniemen ortodoksikylän kaivauksissa paljastuneet hiiltyneiden rakennusten jäännökset todistavat alueelle tapahtuneen etnisen puhdistuksen ihan muinaisen Jugoslavian malliin. Mutta nyt olen saanut tietooni, että arkeologi Ville Laakso, joka on alan paras asiantuntija ja muutenkin minua viisaampi ihminen, on sitä mieltä, että uskonvainoja ei ollut. Pikemminkin päinvastoin, sillä Ruotsin kuningas esimerkiksi määräsi molemmat uskonryhmät avustamaan toisiaan kirkkojensa rakentamisessa ja että näin myös tapahtui. Tuo on niin herttainen näkemys, että kannatan sitä lämpimästi. 1600 -luvulla Tverin seutu oli autioitunut sotien ja ruton seurauksena ja siellä oli hedelmällistä viljelysmaata tarjolla, jossa eivät kivet ja hallat vaivanneet sen ajan maataloustuottajia. Niinpä alkuperäiset uukuniemeläiset lähtivät leveämmän leivän perään, joka ihan ymmärrettävää onkin. Tosin suin päin sinne ei rynnätty. Tverin karjalaisista kertova tv -ohjelma kertoo, että eräskin perhe saapui sinne vasta 30 vuoden vaelluksen jälkeen. Joukkomuuton syynä on ollut myös veropolitiikka, joka jo siihen aikaan oli Venäjällä maltillista Suomeen ja Ruotsiin verrattuna. Sama seikka on nähtävissä edelleenkin. Venäjällä maksetaan 17 %:n tasavero, kun taas meillä veroaste huitelee yli 40 %:n. Ja hassua on, että suomalaiset vielä maksavatkin yleensä veronsa. Niinpä meillä onkin monilla mittareilla maailman paras yhteiskunta, kun taas venäläinen elämänmuoto ei herätä naapurikansoissa kateutta tai ihastusta. Olen nyt vankasti sitä mieltä, että Tverin karjalaiset ovat muinaisten elintaso- ja veropakolaisten jälkeläisiä. Kommentit (2) Ropakantaa? 17.11.2018, 17:43 Palataanpa vielä Tverin karjalaiseen ihanneyhteiskuntaan, josta kertovasta tv-ohjelmasta kirjoitin pari päivää sitten. Ohjelma on kuvattu vuonna 1984, jolloin neuvostojärjestelmä oli loppunsa lähellä ja kun se talousjärjestelmä romahti eikä tilalle tullut heti toista. Siitä seurasi katastrofi, jonka seurauksena kuoli ennenaikaisesti miljoonia ihmisiä ja venäläisten miesten keski-ikä laski kymmenisen vuotta. Itse epäilen, että kyseinen tv-ohjelma tehtiin tiukan KGB:n valvonnan alla. Erityisesti ohjelman lopulla nähdään niin herttainen kuvaus koululaisten lukuvuoden aloittamisjuhlasta, että epäilen kyseessä olevan lavastuksen. Jokainen lapsukainen saapuu kouluun valtavien kauniiden kukkapukettien kanssa - epäilen, ettei tuollaista yleisesti tapahtunut reaalitodellisuudessa. Toisaalta Neuvostoliitossa arvostettiin kovasti koulutusta. Ehkä kommunistivallan suurin saavutus olikin, että se opetti kansalle lukutaidon. En syytä enkä väitä, mutta totean, että Ortodoksikirkko ei ollut kovin innokas opettamaan lukutaitoa ihmisille, kun taas meillä evlutpuolella ei lukutaidotonta päästetty edes naimaan. Nykyäänkin Venäjällä näyttää koulutus olevan arvossa. Viime syksynä törmäsin siihen, että naapurissa ei kaupoissa myyty alkoholia lukuvuoden aloituspäivänä ja se on minusta kaunista. Ja viimeisimmän Pisa-tutkimuksen mukaan venäläiset koululaiset ovat ohittaneet suomalaiset koululaiset maailman lukutaitoisimpina. Kommentit (0) Huuhkajat kaatuivat eteenpäin 16.11.2018, 18:56 Nyt voi hyvällä syyllä kerrankin perustellusti sanoa, että Suomen jalkapallomaajoukkue kaatui eteenpäin, kun se hävisi Kreikalle maalilla, mutta voitti siitä huolimatta oman lohkonsa Kansojenliigassa. Enpä olisi uskonut tällaista onnen päivää enää näkeväni. Ja nimen omaan näin tämän suurelta yleisöltä salassa pidetyn ottelun, kun suurelle yleisölle tuntematon Viafree -kanava sen minulle näytti. Mitään ei maksanut ja riitti, että antoi sähköpostiosoitteensa ja keksi salasanan. Työpaikalla minulle muudan alan asiantuntija tämän palvelun neuvoi. Maajoukkueemme pelasi ahkeraa, tunnollista ja siivoa jalkapalloa, kuten tarkkailuluokan opettajan valmentaman joukkueen pitääkin. Yhtään suurta tähteä porukassa ei ole ja se on hyvä se. Nöyrällä ja vaatimattomalla asenteella poikamme voivat linja-autotaktiikalla tuottaa ongelmia kymmenen kertaa taitavammillekin vastustajille. Kymmenen tanakan miehen muuri maalin edessä ei ole yleisöystävällinen pelitapa, mutta sarjapisteitä se tuottaa. Kommentit (0) Ihanneyhteiskunta 15.11.2018, 18:53 Ylen arkiston sivuille on tullut katsottavaksi vuonna 1984 kuvattu ohjelma Tverin Karjalasta. Tverin Karjala oli silloin todellinen linkolalainen ihanneyhteiskunta, mikäli on yhtään ohjelmaa uskominen ja tuo mieleeni 1971 ilmestyneen Pentti Linkolan kirjan Unelmat paremmasta maailmasta. Ainoasta yksi ohi kiitävä ja savuttava linja-auto rikkoo hieman idylliä. Tosin epäilen kyllä, että ohjelma oli melkoista ropakantaa; Neuvostoliitossa panostettiin siihen aikaan muunneltuun totuuteen. Samoihin aikoihin nähtiin meillä myös ohjelma siperialaisesta kolhoosista, joka sekin näytti olevan vähää vaille paratiisi. Pikkuisen tunnelmaa häiritsi se, ettei neuvostoteollisuus ollut onnistunut vielä kehittämään metallisia heinähankoja, vaan kolhoosin väki teki heinää haarapäisillä puukepeillä. Vuonna 1984 elettiin pysähtyneisyyden aikaa pahimmillaan, mutta siitä Tverin Karjala -ohjelma ei kerro. Ihmiset vaikuttavat omavaraiseen ja luonnonmukaiseen elämäänsä hyvin tyytyväisiltä eivätkä yhteiskunnalliset epäkohdat pistä silmään. Kyläkaupassakin on ainakin villakolttuja saatavilla ja omalta palstalta näyttää saavan muut elämisen perustarpeet. Toisaalta epäilen kyllä, että moni olisi valmis vaihtamaan tämän päivän jatkuvasti kiihtyvän muutoksen pysähtyneisyyden aikaan. Ainakin Linkola oli Unelmat paremmasta maailmassa -kirjassaan sitä mieltä, että ihmiskunnan pitäisi siirtyä takaisin 1930 -luvulle ja kaikki pyrkimykset muutokseen, vaikka niillä hyvää tarkoittavat hölmöt tarkoittavatkin hyvää, on ankarasti torjuttava.  Tverin Karjalasta kertova ohjelma on katsottavissa tästä linkistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/07/12/kaukaiset-tverinkarjalaiset  Kommentit (0) Iso Patu	14.11.2018, 19:24
Eilen telkkarissa näytettiin, miten muudan englantilainen näyttelijätär matkusti Kiinan halki. Kiinan muuria esiteltäessä ohjelmassa kerrottiin, että 1200 -luvun mongolien ja kiinalaisten sodissa tapettiin ihmisiä enemmän,kuin mitä molemmissa maailmansodissa kaatui sotilaita. Lisäksi kerrottiin, että mongoliratsumies listi keskimäärin 110 kiinalaista, ennen kuin itse koko sankarikuoleman. Suorituksen arvoa nostaa se, että siihen aikaan homma hoidettiin hyvin työvoimavaltaisilla manuaalisilla menetelmillä toisin kuin nykyään, jolloin automaatio ja robotit palvelevat ihmiskuntaa myös ihmisiä listinnässä. Ja voi hyvinkin niin olla, että eilen kerrottu on lähellä totuutta. Tarkastin Wikipedian tilastoja ja niiden mukaan ensimmäisessä maailmansodassa kaatui 8,5 miljoonaa miestä ja toisessa reilut 20 miljoonaa. Mongolien ja kiinalaisten välien selvittelyssä kuoli yli 30 miljoonaa ihmistä ja Kiinan väkiluku laski puoleen. Huvin vuoksi ei 7000 kilometriä pitkää muuria siis rakennettu suojelemaan riisinviljelijöitä sotaisilta paimentolaisilta. Mongolijohtaja Tsingis-kaani hallitsi aikoinaan lähes puolta ihmiskunnasta ja hänen supervaltansa oli 32 miljoonaa neliökilometriä laaja. Se oli pinta-alaltaan ihmiskunnan suurin valtio. Suuri ja mahtava Neuvostoliittokin oli hulppeimmillaan vain 27 miljoonaa neliökilometriä. Mongoliarmeijat muuten pysähtyivät Laatokan itärannalle. Ilmeisesti silloisen Suomen luonnontilaiset metsät olivat läpipääsemättömiä esteitä idän ratsastajakansoille eivätkä mongolit olleet kaksisia suksimiehiäkään, joten he eivät pystyneet talvisaikaan meidän jäillä ja soilla operoimaan. Tsingis-kaanin pojanpoka Batu-kaani oli myös suuri herra ja epäilen, että lähes 800 vuoden takaa periytyy kieleemme sanonta Iso Patu, jolla ainakin Savossa tarkoitetaan oikein isoa herraa. Batu-kaanin maine kiiri siis Savoon asti. Kommentit (0)
Henkilövahingoiltakaan ei vältytty Heinolan peltikolarissa	13.11.2018, 18:52
Henkilövahingoiltakaan ei vältytty Heinolan toissapäiväisessä peltikolarissa, mikäli yhtään on uskominen Itä-Häme -lehteä ja miksi ei olisi uskominen. Lehden mukaan väistämisvelvollinen henkilöauto posautti taksin kylkeen, niin ettei myöskään peltivaurioilta täysin vältytty. Sen jälkeen ajoneuvojen miespuoliset kuljettajat ryhtyivät selvittelemään tapauksen kulkua ja siinä selvittelyssä ei sitten enää vältytty henkilövahingoiltakaan. Nimittäin henkilöauton kuljettaja oli puhutellut taksin takapenkillä olevaa kahta naista alatyyliseen sävyyn ja Itä-Häme -lehden ensimmäisen nettiuutisen mukaan hän oli käyttänyt naisista myös loukkaavaa huonomaineista naista tarkoittavaa termiä. Tämä lause poistettiin jostain syystä nopeasti lehden nettiuutisesta. Tapahtumapaikalla tilanne kärjistyi sitten hetkessä sellaiseksi, että takapenkintytöt nousivat takapenkiltä ja pahoinpitelivät nyrkein huutelijamiestä niin, että henkilövahinkojen syntyä ei voitu välttää, jotka vahingot ilmenivät vertavuotavina ruhjeina mieshenkilön kasvoissa. Itähämäläisiä on aina pidetty vähän hitaina ja huonosti suuttuvina ihmisinä, mutta edellä kerrottu lehtiuutinen paljastaa sen, että pohjimmiltaan Itä-Häme on sittenkin paheellista ja intohimoja kuohahtelevaa seutua. Kommentit (0)
Kuluttava ammatti	12.11.2018, 19:10
Lukaisin tuossa viikonloppuna Petri Pietiläisen ja Juha Metson tänä syksynä ilmestyneen Juha Vainion elämänkerran Sellaista elämä on ja siitä minulle selvisi, että laulun tekijän elämä se vasta onkin kovaa ja kuluttavaa. Etsin jopa Wikipediasta tilastotietoa tämän näkemyksen tueksi ja se tilasto on karua luettavaa. Juha Vainio ja Reino Helismaa kuolivat 52 -vuotiaina, Juice Leskinen 56 -vuotiaana ja Raul Reiman ei päässyt kuin 34 vuoden ikään. Mikäli eräät paljon sävelletyt runoilijat luokitellaan myös laulunsanoittajiksi, tilasto vain synkkenee. Eino Leino kuoli kuppaan 47 -vuotiaana ja Aleksis Kivi menehtyi samaan vaivaan 38 vuoden iässä. Pentti Saarikoski eli vain 45 vuoden vanhaksi. Juha Vainio saavutti oikeastaan hämmästyttävän korkean iän, kun ottaa huomioon, että hänellä oli synnynnäinen sydänvika ja sen, ettei hän todellakaan ollut nuorena miehenä mikään vesipoika. Tosin 38 -vuotiaana hän ryhtyi täysin raittiiksi - sen sijaan erilaisia lääkkeitä saattoi mennä aika tavalla myöhemminkin. Paljon mahdollista, että ratkaiseva hetki Juha Vainion elämässä se, kun hän oli kauheassa kankkusessa suunnistamassa pois Alkon myymälästä kilisevän kassin kanssa ja vastaan tuli toinen musiikkimies Kai Pahlman, joka tunnetaan myös joltisenakin jalkapalloilijana. Hän on näet maamme ylimmän sarjatason maalintekijätilaston kakkonen Heikki Suhosen jälkeen. Vainioon törmätessään Pahlman kopautti tämän rintaa ja sanoi vain sanan "sellstoff" ja käveli pois. Sellstoff on kangas, jolla ruumisarkut verhoillaan. Ainakin yhden tarinan mukaan Junnu meni ja jakoi kaikki pullonsa Espan puiston alan miehille, eikä enää sen jälkeen juonut. Kommentit (0)
Kaukopartiojohtaja Juho Vesainen	11.11.2018, 17:57
Vietämme tänään armorikasta isäinpäivää poikkeuksellisissa tunnelmissa. Nimittäin eräs suomalainen kulttuurimuoto on vakavasti uhattuna. Maailman kirjallisuudenhistorian ensimmäinen kaukopartioromaani Onni Palasteen Rukajärven sissit ilmestyi 1967, eli 51 vuotta sitten ja sen jälkeen, mikäli asioita yhtään ymmärrän, on ilmestynyt joka syksy kaukopartioromaani, mutta tänä vuonna ei julkaistu ainuttakaan. Vaikuttaa siis vahvasti siltä, kaukopartioromaanien aiheet alkavat olla lopussa, kun Afganistanin sodan tapahtumista, jossa poikamme ovat  mukana, ei saa näköjään julkisuudessa kertoa.  Kuitenkin yksi merkittävä kaukopartioretki on jätetty kohtuuttoman vähälle huomiolle. Nimittäin 1589 Kiimingin seudun miehet hiihtivät talvipakkasella  Juho Vesaisen johdolla 700 kilometrin päähän Petsamon luostariin ja polttivat sen ja hiihtelivät sen jälkeen vielä takaisin koteihinsa rauhan askareisiin. Tosin ihan täysin tämä kaukopartioretki ei onnistunut. Suomalaississeillä oli erinomainen sotajuoni ja he hyökkäsivät luostariin juuri silloin, kun munkit olivat joulumessussa. Suomalainen kaukopartio onnistuikin lyömään lihoiksi melkein kaikki munkit, mutta kaksi vihollista pääsi pakenemaan läheiselle vuorelle, jota alettiin sen jälkeen kutsua jostain syystä Pelastusvuoreksi. Kirjailija Santeri Ivalo on käsitellyt edellä kerrottua sankaritekoa kahdessa kirjassaan, jotka ovat nimeltään Suomalaisia sankareita ja Juho Vesainen. Muutenkin Suomen historian ensimmäistä kaukopartiojohtajaa on arvostettu maassamme. Vuonna 1940 Iihin pystytettiin presidentti Kyösti Kallion pojan Kalervo Kallion veistämä Vesais-patsas. Myös huomattava poliittinen nuorisojärjestö on maassamme nimetty sankarillisen Vesaisen mukaan. Nähtäväksi jää, koska joku poliittinen nuorisojärjestö nimetään Al Caponen mukaan. Kommentit (1)
Kansallissairaus	10.11.2018, 19:45
Kansallistaulumme maalannut Hugo Simberg kuoli inhimillisesti katsoen liian nuorena eli vasta 44 -vuotiaana. Taiteiljan maalaukset olivat sen verran synkkäsävyisiä, että olen pitänyt itsestään selvänä, että hän olisi menehtynyt oman käden kautta, kuten asia häveliäästi ilmaistaan. Mutta ei kuollut Simberg oman käden kautta, vaan Helena Ruuskan kirjoittamasta taiteilijan elämänkerrasta paljastuu, että ilmeisesti hänkin monen muun kulttuurimme suurmiehen tavalla kuoli kuppaan. Ehkäpä sairaus myös selittää hänen mieltymyksensä synkkiin aiheisiin. Olen sitä mieltä, että jonkun itsensä pöhköksi lukeneen taiteen lisenssin olisi tehtävä tohtorin väitöskirja kuppa-taudin vaikutuksesta maamme kulttuurielämään, sillä kyseisen vaivan merkitys on ollut suuri Suomen hengenelämän kehityksessä. Kuten olen jo aiemmin kertonut, kuoli maamme kansallisrunoilija Eino Leino kuppaan ja samaa asiaa epäilee Teemu Keskisarja myös kansalliskirjailija Aleksis Kivestä. Sen sijaan lääketiede pelasti kansallissäveltäjä Janne Sibeliuksen maailman säveltaiteelle. Jostain syystä hänet kyettiin parantamaan, vaikka penisilliiniä ei oltu vielä keksitty. Myöskään kansalliseksi sotarunoilijaksi kohonnut Yrjö Jylhä ei kuollut kuppaan, vaan hän ampui itsensä siinä vaiheessa, kun tauti uhkasi näköä. Taudin Jylhä sai ilmeisesti vaimoltaan, jolla oli paha tapa myydä itseään Helsingin kaduilla. Jostain syystä Jylhä ei pystyttä parantamaan  1950 -luvun konstein, mutta sen sijaan maamme luetuin kirjailija Kalle Päätalo sairastui sota-aikaan jopa kaksi kertaa kuppaan, mutta hänet hoidettiin kuntoon Lahden tyttölyseolla toimineessa sotasairaalassa, jossa rivimiehiä hoidettiin sukupuolitautien vuoksi ja upseereja ratsastuksen aiheuttamien hiertymien takia - niin ainakin rivimiehille uskoteltiin.    Kommentit (1)

Ruotsalaisten poikkeava taidemaku

10.11.2018, 19:44

Olen joskus aiemminkin kertonut, että Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli voitti vuonna 2006 Ateneumin taidemuseon järjestämän Maamme taulu -äänestyksen. Sama haavoittunut enkeli on nähtävillä Ateneumin lisäksi myös Tampereen tuomiokirkossa. Taulu on nimetty myös suomalaisten rakastetuimmaksi maalaukseksi. Tavallaan Haavoittunut enkeli liittyy sikäli maamme sisällissotaan, että kun vuonna 2008 Tampereella vietettiin vuoden 1918 90-vuotismuistojuhlaa, yhtenä ohjelmanumerona kaupungissa järjestettiin Haavoittunut enkeli -kulkue. Jostain syystä kulkuetta ei uusittu, kun viime keväänä muisteltiin sitä, kuinka Tampereen hangilla sata vuotta sitten oli veli veljeään vastassa. Luin juuri ilmestyneen Helena Ruuskan kirjoittaman Hugo Simberg elämänkerran ja siinä kerrotaan, ettei Haavoittunut enkeli sovi ruotsalaisten taidemakuun. Ruotsalainen mykytaiteilija Ernst Billgren on käsitellyt maalausta teoksessaan Paremmaksi pantua suomalaista taidehistoriaa ja hän arvioi sen Ateneumin kokoelmien huonoimmin sommitelluksi teokseksi. Taulussa on Billgrenin mielestä kaikki pielessä, jos sitä tarkastellaan taideakatemioissa opetettujen sommitteluperiaatteiden mukaan.  Muuten ruotsalaistaiteilija pitää Haavoittunutta enkeliä kuitenkin mukavana maalauksena, jollainen se myös minusta on, vaikka en kuvataiteista mitään ymmärrä ja lienen ainut suomalainen, joka on jäänyt laiskanläksylle piirustuksesta, kun en kerta kaikkiaan osannut vaahteranlehteä piirtää, vaikka miten muistelin Kanadan vaahteranlehtirintaista jääkiekkomaajoukkuetta, mutta en edes laiskanläksyn avulla en saanut vaahteranlehteä hahmoteltua enkä osaa sitä vieläkään, josta asiasta olen katkera elämälle. Kommentit (0)