keskiviikko 8. huhtikuuta 2015


 

Ei mikään perinteinen jämerä Lapin mies
08.04.2015, 21:13
 
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa ja moni etsii kuumeisesti itselleen hyvää ehdokasta, jonka voisi valita huolehtimaan yhteisen isänmaamme asioista. Sellainen hyvä kansanedustajaehdokas on nyt löytynyt. Piraattipuolueen inarilainen Hansi Harjunharja on ainakin Ylen vaalitenttien katsotuin ehdokas, joka ennakoi vahvaa vaalikannatusta jopa yli puolue- ja vaalipiirirajojen ihan Toni Halmeen malliin.
 
Vaikka kansanedustajaehdokas Hansi Harjunharja on Lapin mies, niin ainakaan minussa hän ei synnytä perinteistä mielikuvaa jämerästä Lapin miehestä, jollaisena moni Lapin mies markkinoi itseään. Pikemminkin Hansi Harjunharjan jalat tuntuvat olevan erittäin tukevasti ilmassa. Jostakusta saattaa jopa vaikuttaa siltä, että kansanedustajaehdokas ehdokas olisi jäänyt jonkinlaiselle tripille. Sen sijaan ehdokkaan lemmikkigerbiilille kävi huonommin, sillä se menehtyi kannabiksen yliannostukseen.
 
Jään mielenkiinnolla odottamaan eduskuntavaaleja ja myös seuraavia presidentinvaaleja. Luulen, että Veltto Virtasen voittaja on löytynyt. Hansi Harjunharjan maailmankuvaan voi tutustua tästä linkistä:
http://yle.fi/uutiset/lemmikkigerbiili_kaytti_
kannabista_ja_kuoli_yliannostukseen__inarilaisen
_kansanedustajaehdokkaan_videosta_vaaligallerian_hitti/7859112


Munaton mies
07.04.2015, 18:07
 
Nyt olen luullakseni keksinyt selityksen siihen, miksi ainakin kuutta erilaista kirjailijanimeä käyttänyt Algot Untola eräässä elämänsä vaiheessa otti käyttöön naissukupuoleen vahvasti viittaavan salanimen Maiju Lassila. Tämänkin asian oivalsin lukiessani Juha Hurmeen soutukirjaa nimeltään Nyljettyjä ajatuksia.
 
Nimittäin erään myrskyisän avioliittonsa myrskyisässä vaiheessa kirjailijan ilmeisen temperamenttinen puoliso kaatoi rikkihappoa suoraan siippansa munille, kuten kansankielellä sanotaan, seurauksella, että kirjailija menetti sukupuolielimensä. Jyväskylän lääkärissä ei osattu asialle tehdä oikein muuta kuin antaa vaivoihin jotain salvaa, joka lääkeaine ainakin jotenkin nimensä puolesta viittaa kirjailijaa kohdanneeseen menetykseen ja ehkä salvaa nimen omaan sen vuoksi tarjottiin avuksi vaivoihin.
 
Asiantuntevaa apua Untola sai vasta raumalaiselta lääkäriltä Hj Nortamolta, joka tunnetaan myös humoristisista raumalaisista kirjallisista jaarituksista. Tietääkseni tästä tapauksesta hän ei tehnyt humoristista jaaritusta, koska tragediahan tapaus paremminkin on ja lääkärimiehen tulee se ymmärtää. Traagisuutta lisää myös se, että Untolan vaimonkaan sukupuolesta ainakaan kaikki tietävän Wikipedian mukaan ollut täyttä varmuutta. Siinä oli tavallaan vakka kantensa valinnut. Näin Wikipedia kertoo asiasta:
 
Pietarissa Untola meni 1903 naimisiin venäläisen Therese Marie Johanna Küstringin kanssa. Avioliitto päättyi kuitenkin nopeasti erään version mukaan siksi, että Therese Marie olisi ollut hermafrodiitti, toisen version mukaan taas Untola jätti vaimonsa heti häiden jälkeen.lähde? Avioliitto pysyi kuitenkin muodollisesti voimassa vuoteen 1913 saakka, jolloin Untola sai virallisen eron.


Tapio Rautavaaran nyrkkiprotesti
06.04.2015, 18:21
 
Kemppisen blogilla on kehuttu Juha Hurmeen Nyljetyt ajatukset ja ihan aiheesta. Tästä soutukirjasta löytyy paljon mielenkiintoisia asioita kulttuurin ja erityiseksi ilokseni myös urheilukulttuurin historiasta. Enpä ollut aiemmin tiennyt seuraava Tapio Rautavaaraan liittyvää juttua:
 
Työläisolympialaisissa Antwerpenissä 1937 Rautavaara sai hopeaa Suomen ottaessa kolmoisvoiton Mäntän Valon Erkki Autosen johdolla. Urheilijat nostivat palkintojenjaossa vasemman kätensä nyrkissä pystyyn protestina Hitlerin ja fasismin nousulle. Tapahtuma huomioitiin Suomessa, ja varusmiespalvelusta suorittava Rautavaara pudotettiin aliupseerikoulusta.
 
Enpä löytänyt netistä valokuvaa edellä kerrotusta nyrkkiprotestitapahtumasta. Sen sijaan Meksikon olympiakisojen Usan mustien pikajuoksijoiden samankaltainen protestitervehdys on maailmalla hyvin tunnettu kuva, joka symboloi hyvin koko 1960-luvun yhteiskunnallista radikalismin ja jokainen joka yleensä jotain muistaa, muistaa tämän vaikuttavan kuvan.
 
En ole myöskään löytänyt kuvatodistetta siitä, että suonenjokelainen työläishiihtäjä Kalle Jalkanen olisi räväyttänyt Garmischin olympialaisten avajaismarssilla stadionille astuessaan natsitervehdyksen. Ainakin eräässä tv:n tietokilpailussa kysyttiin, että kuka ainoana suomalaisena on tehnyt natsitervehdyksen olympialaisissa ja Jalkasen-Kallen väitettiin olevan oikea vastaus. Tosin Kallen serkku Aarne kiisti jyrkästi asian, kun sitä häneltä kysyin.
 
Jos Kalle teki kyseisen poliittisesti arveluttavan eleen, kyseessä saattoi olla jonkinlainen huumorijuttu. Nimittäin keihäänheittäjä Juha Laukkanen tervehti joissain mm-kisoissa kovaa saksalaista kilpakumppaniaan railakkaalla Hitler-tervehdyksellä, ja maailmalla sitä pidettiin skandaalina; meillä Savossa vain huumorileikkinä. Mainittakoon, että pari vuotta sitten eräs kreikkalainen huippujalkapalloilija erehtyi tuulettamaan maaliaan Hitler-tervehdyksellä ja sai siitä elinikäisen pelikiellon.
 
 


Tekohampaat jäivät
05.04.2015, 19:55
 
Urheiluhistorioitsija Antti O. Arponen oli vieraana Aamusydämellä ohjelmassa. Haastattelu oli tehty neljä päivää ennen hänen kuolemaansa. Ohjelmassa kerrottiin, että Arponen sai valmiiksi viimeisen teoksensa käsikirjoituksen. Kirjan nimenä tulee olemaan Tekohampaat jäivät. Savon Sanomissa oli Arposen muistokirjoitus, jossa kerrottiin, että käsikirjoitus lähti kustantajalle päivää ennen kirjoittajan kuolemaa, eli tarkalle meni.
 
Arponen ei paljastanut Aamusydämellä ohjelmassa, mistä kirja on saanut nimensä Tekohampaat jäivät. Moni tietenkin veikkaisi Kalle Jalkasen olympiaviestikultahiihdon tapausta ja siihen liittynyttä tekohampaiden hankeen sylkäistä, mutta rohkenen epäillä, ettei selitys ole niin yksinkertainen. Nimittäin Jalkasen hampaat eivät jääneet, vaan hän pysähtyi ne etsimään lumesta. Köyhän työmiehen ei kannattanut hylätä kalliita hampaitaan jonkun olympiakullan vuoksi. Tekohampaat maksoivat silloin työmiehen kahden kuukauden palkan. Kalle Jalkasen tapaus ei ollut komedia vaan tragedia. 
 
Aamusydämellä ohjelman voi katsoa tästä linkistä:
 areena.yle.fi/tv/aamusydamella
 


Vääräuskoisten tappaminen
04.04.2015, 18:08
 
Jatkamme vuotuiseen ajankiertoon sopivasti uskonnollisten kysymysten pohdintaa. Vallan hieraisin korviani, kun Yle Areenan Koraanin lukija lausui seuraavan vääräuskoisten kohtelua, jollaisen itsekin luulen olevani, koskevan kehotuksen, jonka kohdan sitten vallan etsin tarkastusmielessä muslimien pyhästä kirjasta ja joka kuuluu näin alkuperäisessä ja väärentämättömässä muodossa:
 
"Surmatkaa heidät, missä heitä kohtaattekin, ja ajakaa heidät pois sieltä, mistä he ajoivat teidät pois, sillä epäjumalanpalvelus on pahempi synti kuin tappaminen. Älkää kuitenkaan taistelko heitä vastaan suojatun temppelin luona, elleivät he ensin käy siellä teidän kimppuunne: silloin voitte surmata heidät siellä." 2. Lehmän suura, 190–191
 
Epäilen, että nykyaikana tuollaisen tekstin tuottaja ainakin meillä Suomessa tuomittaisiin vihapuheen levittämisestä sekä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Jos muslimeilla olisi oma paavin kaltainen ylin auktoriteetti, olisi tämä varmaankin ottanut sen kannan, ettei tuo kehotus sovellu nykyaikaan, mutta koska muslimipaavi puuttuu, niin maailman menosta voi päätellä, että ainakin eräät islamin uskon kannattajat ottavat kehotuksen todesta.
 
Mutta jotta totuus ei unohtuisi, kannattaa myös muistaa, että Raamatussakin kehotetaan mm. valittua kansaa lyömään lihoiksi koko amalekilaisten kansan seuraavasti, tosin muistelen, että käskyä lievennettiin siten, että miehiin yhtymättömät nuoret naiset tuli säästää:
 
1 Samuel sanoi Saulille: "Herra lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis, mitä Herra käskee. 2 Näin on Herra Sebaot puhunut: 'Olen päättänyt rangaista amalekilaisia, koska he asettuivat israelilaisten tielle, kun nämä tulivat Egyptistä. 3Mene siis nyt ja kukista amalekilaiset. Julista heidät ja heidän omaisuutensa Herralle kuuluvaksi uhriksi. Älä sääli heitä vaan tapa kaikki, miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, härät ja lampaat, kamelit ja aasit.'"
 
 
 
 
Lehmän suura
03.04.2015, 17:21
 
Vuotuiseen ajankiertoon liittyen olen viime aikoina syventynyt hengellisiin asioihin ja perehtynyt Koraaniin sekä antanut partani kasvaa. Yle Areenalta olen kuunnellut Koraanin luentaa ja asiantuntijoiden selityksiä luetuista teksteistä.
 
Selitystenkään jälkeen en ole ymmärtänyt kaikkea. Ymmärrykseni ei riitä, koska en ole kovin älykäs, mutta se ei ole minusta paha vika, koska olen sen sijaan aika hyvä kantamaan painavia taakkoja. 
 
Heti Koraanin alkupuolella on pitkä Lehmän suura, jossa ymmärtääkseni joitakuita kannustetaan lyömään joitakuita toisia jostain minulle käsittämättömästä syystä  teurastetun lehmän elimillä. Tähän Koraanin kohtaan kaipaisin lisäopetusta. Onkohan mahdollisesti kysymys jonkinlaisesta Lähi-Idän virpomisperinteestä?
 
Jos nyt omaksuisin islamin uskon, tulisiko minun lähteä kiertämään ovelta ovelle ja virpoa naapureita vaikkapa jollain Likolahden teurastamolta hankkimallani sonnin suorolla, joka luultavasti on ihan hyvin käteen sopiva tarvekalu tässä yhteydessä. 
 
 


HDI
02.04.2015, 17:51
 
Eilisessä kansantaloutemme tilaa luotaavassa kirjoituksessani jäi mainitsematta, että suomalainen on tietysti velkaa myös asuinkuntiensa välityksellä. Keskimäärin kunnilla on velkaa noin 2000 euroa asukasta kohti. Kuntien velka on yhteensä siis noin kymmenesosa valtion velasta. Näin ollen julkisen sektorin velkaa meillä on yhteensä 22.000 euroa kansalaista kohti. Varallisuutta meillä on noin 160.000 euroa asukasta kohti. Tilanne ei vielä näytä ihan täydeltä katastrofilta.
 
Merkille pantavaa on kuitenkin se, että Suomi on BKT:llä mitattaessa pudonnut toisten Pohjoismaiden kyydistä. Norja on BKT-kilpailussa lähes yhtä ylivoimainen kuin hiihdossa. Myös Tanska ja Ruotsi ovat lykkineet selvästi Suomelta karkuun sen jälkeen, kun maamme liittyi euroon. Ruotsissa ei jostain syystä yksikään paperitehdas ole lopettanut. Meillä kaksi paperitehdasta on hiljentynyt ja sen mukana myös kaksi kaupunkia.
 
BKT-kilpailussa kuitenkin ihan Suomen niskaan hengittää viimeisimmällä väliaikapisteellä Islanti, joka suomalaisten mielestä teki juuri näyttävän konkurssin. Luultavasti seuraavassa tilastossa Islantikin on mennyt meistä heittämällä ohi eli Suomi on sitten köyhin Pohjoismaa, mutta onneksi sentään Baltian maat ovat vielä pitkään takanamme.
 
Inhimillisen kehityksen tasoa mittaava HDI-indeksi sen sijaan paljastaa, että Islantikin on meitä edellä, kun mitataan sitä, miten hyviä maat ovat asuinpaikkoina. Muut Pohjoismaat ovatkin vielä selvemmin meitä edellä tällä mittarilla mitattuna ja ykkösenä on tietenkin Norja, joka on siis maailman paras valtio kansalaisen kannalta. Yllättävää on, että Islannin tavoin talousromahduksen kokenut Uusi-Seelanti on myös yksi maailman parhaista asuinpaikoista. Mutta ei Suomenkaan tarvitse hävetä. Maailman noin 200 valtion joukossa Suomi on noin sijalla 20.


BKT
01.04.2015, 18:14
 
Männä viikolla kirjaston kokoushuoneessa Unkarin vt. suurlähettiläs kehui maataan ja varsinkin sen talouden ripeää kasvua, kuten oikein onkin ja virkaan kuuluu. Tapani mukaisesti onnistuin jälleen kerran pilaamaan tunnelman ja aiheuttamaan pahan mielen, kun rohkenin kysyä, että mikäs se Unkarin BKT/asukas onkaan.
 
Vt suurlähettiläs myönsi, että se on puolet suomalaisten vastaavasta eli noin 20.000 euroa. Suomessa se on 40.000, elikkä kun keskivertosuomalainen tienaa 3000 euroa vuodessa, niin heimoveljemme jää noin 1500 euroon. Vaikka Suomen kansa valmistautuu vaaleihin paniikkitunnelmissa, niin kannattaa muistaa, että kuulumme ihmiskunnan upporikkaisiin.
 
Tutkin tuossa vähän nettitilastoja ja ne paljastavat asioita, joista vaalihysteriassa vaietaan. BKT:mme on siis 40.000 euroa asukasta kohti vuodessa. Se ei viime vuosina ole juurikaan kasvanut, mutta kyllä noillakin tuloilla pitäisi vielä vanhusten vaippoihin riittää rahaa. Eikä BKT kerro kaikkea, sillä tärkeää on myös paljonko meillä on varallisuutta. Kansallisvarallisuutta meillä on noin 160.000 euroa nokkaa kohti.
 
Valtion velka kauhistuttaa kansaa, kuten oikein onkin, koska sitä on 20.000 euroa asukasta kohti. Tosin nettovelkaa on vain 10.000 euroa, koska valtio on myös antanut lainaa. Valtio muuten saa tällä hetkellä enemmän korkotuloja mitä niitä maksaa. Velkalaskielmien yhteydessä unohdetaan yleensä vielä se, että kansalaista kohti eläkerahastoissa on korkoa kasvamassa noin 30.000 euroa eli yhteensä eläkerahastoissa on varoja 150 miljardia; valtion velkahan jää vielä pikkuisen alle 100 miljardin.
 
 


70 kirjan mies lähti
31.03.2015, 18:15
 
Eilen kuoli syöpään noin 70 kirjaa kirjoittanut Antti O Arponen 64-vuotiaana. Se on kovasti surullinen uutinen, vaikka ei tullutkaan yllätyksenä. Häneltä olisi varmasti vielä ilmestynyt monta kirjaa, jos olisi elää saanut. Vielä helmikuussa hän kertoi sähköpostilla, että hänellä oli tarkoituksena saada huhtikuussa valmiiksi toinen osa suomalaisten epävirallisesta urheiluhistoriasta, eli urheilijoidemme toilailuista maailmalla kertovasta kirjasarjasta. Niistä toilailuistahan maamme urheiluhistoria yleensä vaikenee. Ensimmäisen osan nimenä oli Pallo karkasi käsistä.
 
Alla olevan tarinan Soini Nikkisestä, Kiuruveden Teräs, Arponen kertoi blogillani seitsemän vuotta sitten. Suomen virallinen urheiluhistoria ei tapausta tunne. Saattaa olla, että sattumus kerrotaan ensi syksynä ilmestyvässä kirjassa, mikäli Antti O Arponen ehti saada käsikirjoituksensa valmiiksi.
 
SOINI NIKKISEN RENTO HEITTO 
 
Suomen ja Saksan maaottelu Hampurissa 22.-23.9.1956. Joukkueenjohtaja Jukka Uunila kertoi, että oli hänen johtajauransa ainoa kerta, kun hän joutui puuttumaan suomalaisen urheilijan kilpailusuoritukseen.

Maailmanennätyksen 83,56 juhannuksena heittänyt Soini Nikkinen ei ollut syksyllä enää ennätyskunnossa. Lauantaina Hampurissa hän "eksyi" ravintolaan ja nautti tuhdisti saksalaista olutta. Sunnuntaina iltapäivällä Soini toki ilmestyi stadionille keihäänheittoon.

Soini oli kuitenkin niin sekaisin, että ensimmäisellä heittokierroksella alkoi ottaa vauhtia kohti katsomoa. Heittopaikalla ollut joukkueenjohtaja Uunila pysäytti Soinin ja näytti missä päin on heittoviiva.

Kiitollinen Soini otti muutaman metrin vauhtia ja tempaisi 72,86. Sen jälkeen hän pakkasi kamppeensa ja poistui stadionilta jatkamaan viikonlopun viettoa ravintolaan. Soini oli kuuden miehen maaottelussa kolmas, edelle menivät Olavi Kauhanen (75,24) ja Saksan Heiner Will, taakse jäivät Niilo Sillanpää (72,71) ja kaksi saksalaista.

Sunnuntaina illalla ennen maaottelun bankettia Soini ilmestyi joukkueen majapaikkaan. Humalatila oli sitä tasoa, että Uunila määräsi kaksi kuulantyöntäjää telkeämään Soini Nikkisen huoneeseensa selviämään. Soini kuitenkin pääsi sieltä karkuun ja ilmestyi klo 22 bankettiin juuri kun Saksan urheiluministeri piti puhetta. Pelkkiin kalsareihin pukeutunut Soini poistettiin kahden moukarinheittäjän voimin banketista.

Lokakuun alussa 1956 Urheiluliiton johtokunta määräsi keihäänheittäjä Soini Nikkisen kolmen kuukauden kilpailukieltoon epäurheilijamaisen käytöksen takia. Melbournen olympiakisoja joulukuussa hän seurasi radiota kuunnelleen.


Puuttuva fyysisyys
30.03.2015, 17:27
 
Ei pärjännyt maajoukkueemme Pohjois-Irlannille kuten pelkäsinkin. Yleensä poikamme ovat hävinneet puuttuvan taidon vuoksi, mutta nyt ei pärjätty fysiikassakaan. Päävalmentaja Paatelainen on yrittänyt valmentaa Suomelle hyvää jalkapalloa pelaavan joukkueen, muta ei ole onnistunut eikä taida tulla onnistumaankaan. Suomi ei tule koskaan pärjäämään taitojalkapallossa.
 
Suomen on siis panostettava fyysisyyteen. 60-luvulla maajoukkueemme voitti jopa Pohjoismaiden mestaruuden, vaikka jo siihen aikaan Ruotsi ja Tanska olivat maailman huippuja, pelkästään kovan kuntonsa avulla. Jalkapallomaajoukkuettamme kutsuttiin hiihtäjäksi, koska hiihto oli silloin keskeisessä roolissa poikiamme harjoittelussa. Siihen aikaan ei ollut halleja eikä rahaa etelän leireihin. Mutta ainakin tarinan mukaan maajoukkuemiehemme olisivat jaksaneet vaivatta juosta Helsingistä Ouluun ja takaisin.
 
80-luvulla Suomi oli melkein selvitä mm-kisoihin. Silloin kisapaikka taisi tyssätä viimeisen ottelun tasapeliin Pohjois-Irlantia vastaan. Siihen aikaan maajoukkueen pelityyli oli selkeä ja yksinkertainen. Kovaheittoinen Aki Lahtinen yritti viskata sivurajaheiton vastustajan maalille, jonne oli parkkeerannut puhelinkopin kokoinen Jallu Rantanen. Siihen aikaan ja vähän myöhemminkin Suomi hallitsi ilmatilaa niin, ettei puskumaaleja meitä vastaan tehty kuten nykyään joka pelissä. Hyypiä ja Tihinen eivät olleet mitään pehmeän kosketuksen miehiä jalalla, mutta pääpallot he voittivat.
 
Olen vahvasti sitä mieltä, että Paatelainen voisi unohtaa joulukuusitaktiikkansa ja nostaa Eero Markkasen kahden pikkuveljensä kanssa maajoukkueeseen. Siinä olisi pitkästi yli kuusi metriä pääpelivoimasta. Ja Ruuskas-Antin voisi värvätä maajoukkueeseen huolehtimaan pelkästään sivurajaheitoista. 
 
 
 
Toinen Pele
29.03.2015, 17:05
 
Olenpa monta kertaa pohtinut sitä, että minne on kadonnut Freddy Adu. Hän jäi mieleeni kymmenen vuotta sitten jalkapallon nuorten mm-kisoista, jolloin hän 14-vuotiaana pelasi Usa:n joukkueessa upean turnauksen itseään monta vuotta vanhempien nuorten miesten joukossa. Silloin ennustettiin, että pojasta tulee Pelen kaltainen tähti. 
 
Nyt sitten Freddy Adu on löytynyt Kuopiosta. Luulin, että on aprillipäivä, kun näin uutisen Teksti-tv:llä. Mutta uutinen on totta. Tulee mieleen, että joko Kupsin omistaja pankkiiri Ari Lahti on onnistunut hyvin sijoitusbisneksissä tai sitten Freddy Adu ei olekaan pelimiehenä Pelen luokkaa. Mielenkiinnolla odotan sarjakauden alkua ja varsinkin sitä, montako uutta katsojaa maamme jalkapallohistorian kuuluisin hankinta houkuttelee katsomoon. Tiedä vaikka ensi kesänä menee 3000 katsojan haamuraja rikki.
 
Eilen olin katsomassa tämän hetken lupaavinta suomalaisjunioria, eli Pietarsaaren Jaron 16-vuotiasta Sergei Eremenkoa, joka jo viime kesänä pelasi Jaron miesten joukkueessa. Kupsin ja Jaron b-junnujen ottelussa ratkaistiin karsintasarjan voittaja. Ennen peliä Kups johti sarjaa ja Jaro oli toisena. Marginaalit olivat kerrankin suuret. Kuopiolaiset voittivat 5-0 eikä hintelä Eremenko päässyt esittelemään taitojaan, koska vantterat savolaisnuorukaiset eivät antaneet hänelle palloa.
 
Epäilen, että kuopiolaisten junioreiden viime aikojen hyvä menestys johtuu ennen kaikkea kovasta fysiikasta. Muualla juniorit opettelevat tekniikkaa, mutta Kuopiossa vietetään aikaa punttisalilla. Jo Litmanen kertoo muistelmissaan, ettei hän ollut ikäluokkansa paras, vaan paras oli Kupsin Yrjö Happonen, joka oli nuorena Littiä paljon vahvempi. Tosin miesten maajoukkueeseen Yrjö Happonen, jolla on hyvä savolaisen jalkapalloilijan nimi, ei päässyt, vaikka oli kotimaisessa liigassa luotettava sarjajärjestelmän.
 
Mutta nyt lopetan ja ryhdyn katsomaan, miten maamme jalkapalloilu kaatuu jälleen kerran eteenpäin pelissä Pohjois-Irlantia vastaan. 
 
 


Voi pientä juhlijaa
28.03.2015, 20:31
 

Viikonlopun juhlinta oli mennyt pitkäksi tältä pikkuiselta siivekkäältä ystävältämme, joka selvitteli päätään ja keräili voimia lumihangessa eräänä maanantaiaamuna työpolkuni varrella. Lintu ei ollut mielestäni pelkästään vahvasti juopunut vaan oli myös kännissä kuin käki. Oli luultavasti tullut taas syötyä liikaa käyneitä pihlajanmarjoja. Alkoholiongema on valitettavan yleinen ongelma myös kuopiolaisten tilhien keskuudessa.


Endrei Kiss
27.03.2015, 19:19
 
Unkarin vt. suurlähettiläs oli kirjastolla luennoimassa Unkarista ja varsinkin sen kirjallisuudesta. Suurlähettiläiden tapaan suurlähettiläs oli kohtelias ja sivistynyt herra. Hän kertoi, että heimokansamme rakastaa sankareista kertovia romaaneja.
 
Pääsin kertomaan suurlähettiläälle, että suomalaiset eivät liiemmälti rakasta sankariromaaneja, mutta siitä huolimatta sankarihahmo kertomakirjallisuudestamme löytyy, ja häntä koko kansamme rakastaa. Hän on maailman kaikkien aikojen paras urheilija, todellinen urheilullinen monipuolisuuslahjakkuus Elmo, Kainalniemen Hiki.
 
Kerroin myös, että Elmon paras ystävä ja kovin kilpakumppani oli toinen monipuolisuusihme Endrei Kiss, eli Kiss Endrei, kuten Unkarissa bruukataan sanoa, koska Unkarissa sukunimi kuuluu olla ennen etunimeä. Tosin eihän se Ednrei oikein Elmolle missään lajissa pärjännyt, mutta ehkä hän kuitenkin täyttää unkarilaisten sankarikriteerit.
 
Kaikki urheilua seuraavat varmaankin muistavat, miten Elmo kesken Dervangan olympiakisoja karkasi juuri ystävänsä Endrei Kissin kanssa Unkariin tutustumaan Endrein sikäläisiin ystäviin. Karkumatkansa Elmo sai anteeksi Suomen kansalta, kun hän kisoihin palattuaan teki keihäskisassa hirveän heiton, karmean heiton, oikean heittojen heiton ja viskasi kilpailuvälineen peräti lukemiin 109,79, joka jäänee lajin ylittämättömäksi maailmanennätykseksi.
 
Suurlähettiläs ei ollut kuullut kummastakaan miehestä, mutta pyysin häntä tutustumaan Juhani Peltosen romaaniin ja kääntämään sen unkariksi. Heimokansallamme saattaa hyvinkin olla samanlainen huumorintaju kuin meillä.
 
Suurlähettiläs pyysi minua kirjoittamaan paperille kirjan ja kirjailijan nimen. Tein niin ja kehotin suurlähettilästä kotimatkalla kuuntelemaan vaikkapa älypuhelimestaan Youtubesta löytyviä alla olevia  Elmo selostuksia. Nähtäväksi jää, käännetäänkö Elmo unkariksi.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/03/28/elmo-urheilusankari


Retro-Järviset
26.03.2015, 20:06
 
Kyllä pistää vihaksi, kun tuli ostettua Viron sukset. Nimittäin nyt Halpa-Halli mainostaa Retro-Järvisiä 70 €:lla siteineen. Eivät ole hinnan kiroissa ja mietin pitäisikö ostaa itselle yhdeksännet hiihtimet, jolloin olisin suksen omistajana melkein Jauhojärven ja Niskasen luokkaa.
 
Luulen, että Retro-Järvisissä on sama logo kärjissä kuin lapsuuteni suksissa. Logossa lueteltiin ne suurkisat, joissa suksilla oli voitettu kultaa. Muistaakseni omissani viimeinen maininta olivat Oslon mm-hiihdot. Luulen, että Sapporon -72 olympialaiset jäivät konkurssiin päätyneen suksitehtaan viimeisiksi kultakisoiksi. Falunissa -74 ei menestystä enää tullut, kuten jokainen joka jotain yleensä tietää, tietää.  Tosin Mieto olisi uskoakseni vielä voittanut kolmella kympillä lasikuitumiehet grafiittipohjaisilla puu-Järvisillä, mutta huoltojoukot paahtoivat grafiittipohjat pilalle juuri ennen starttia. Uskon siis, että Retro-Järvisten logossa on vielä Sapporo mainittu.
 
Antti. O. Arponen kertoo mainiossa Suomen epävirallisessa urheiluhistoriassa, kuinka kesällä -79 Järvisen tehtaan johtajat matkustivat erään kaksimetrisen Jussi-nimisen hiihtäjän vieraaksi Pohjanmaalle ja levittivät silloista rahaa 350.000 markkaa eli nykyrahassa ehkä noin 100.000 euroa pohjalaisen maalaistalon pöydälle irtoseteleinä ja alkoivat houkuttelemaan Pitkää-Jussia tallinsa mannekiiniksi. Jussi kuunteli ystävällisesti ja kysyi lopuksi, että paljonko pöydällä on rahaa. Kuultuaan summan hän toteaa:
"Ei mahra mitään, mutta Visseri maksaa enemmän. Kiitoksia kuitenkin käynnistä."


Naganon menetetty kulta
25.03.2015, 19:15
 
Jääkiekkoilu on yllätysrikas urheilumuoto. Eilenkin olin varma Kalpan häviöstä ja jopa niin varma, että lopetin ottelun kuuntelun viisi minuuttia ennen loppua, koska hermoni eivät enää kestäneet, kun Riikola sai viiden minuutin jäähyn, koska olin yleisen elämänkokemukseni perusteella varma, että Lukko näyttää ns. närhen munat kuopiolaisille, mitä ne sitten ovatkaan, mutta niin ei yllättäen käynytkään, vaan ottelu venyi jatkoerään, jolla Kalpa yllättäen teki voittomaalin.
 
Juuri lukemani Teemu Selänteen muistelmateos palautti mieleeni toisen lähes yhtä suuren jääkiekkoyllätyksen. Naganon olympialaisissa Suomi pelasi maailman parasta jääkiekkoa ja lähti välieräotteluun Venäjää vastaan selkeänä, mutta ei ainakaan Selänteen mielestä selvänä, voittajasuosikkina. Suomi hallitsikin peliä ennakko-odotusten mukaisesti, mutta hävisi lopulta luvin 7-5. Pavel Bure teki ottelussa viisi maalia. Pronssipelissä Suomi sitten voitti Kanadan ammattilaiset, vaikka joukkueessa oli Väinö Gretzky ja vaikka meiltä puuttui loukkaantunut Selänne.
 
17 vuotta olen pohdiskellut yllättävän Venäjä-tappion syytä ja Selänteen kirja sen minulle kertoi. Jotkut pojat olivatkin välieräpaikan varmistuttua kyllästyneet joukkueen johdon vaatimaan kovaan kuriin ja yksitoikkoiseen hotellielämään ja lähtivät salaa tutustumaan Naganon yöelämään. Selänteen mukaan seuraavana päivänä kaukalossa haisi vanha viina.
 
Herrasmiehenä Selänne ei mainitse nimiä. Minä sen sijaan mainitsen ainakin sen verran, että maalivahti Myllys ei ollut ottelussa parhaassa iskussa. Torjuntoja tuli vain 14 ja maaleja vastustaja teki seitsemän. Seuraavaan peliin Kanadaa vastaan maaliin vaihdettiin Ari Sulander, joka päästi yhden maalin.
 
 
 
UMTS
24.03.2015, 20:16
 
Historioitsija Teemu Keskisarja luennoi tietokirjapäivillä myös Suomen suurimmista talousmokista. Vaikka suomalaiset yleisesti uskovat kansallaan olleen valtiollisessa mielessä hyvän herraonnen, niin liike-elämän osalta meillä ei ole ollut hyvää herraonnea. Keskisarjaa kuunnellessa tuli jopa mieleen, että se on jokin kansallinen geneettinen ominaisuus, että kun suomalainen alkaa käymään suuren luokan kauppaa ulkomaalaisten kanssa, niin huonosti siinä käy.
 
Itse rohkenin jopa kysymään, että oliko se Soneran Umts-operaatio maamme taloushistorian suurin moka eikä Keskisarja pitänyt väitettäni täysin vääränä. Umts-operaation yhteydessähän kansallisvarallisuuttamme siirrettiin 3,5 miljardin verran saksalaisille ilman, että siitä Suomi olisi mitenkään hyötynyt. Umts oli katastrofi, josta ei kuitenkaan ketään asetettu vastuuseen. Tosin silloisen viestintäministerin Olli-Pekka Heinosen tuleva selvä presidenttiys taisi siihen tapaukseen kariutua ja mies on vetäytynyt politiikasta. Wikipedia kertoo tapauksesta seuraavaa:
 
"Heinosen ollessa liikenneministerinä Sonera osti Saksasta 3G-oikeudet noin 3,5 miljardilla eurolla tiettyihin taajuusalueisiin. Nämä osoittautuivat myöhemmin arvottomiksi. Valtion omistus Sonerassa oli liikenne- ja viestintäministeriön hallussa. Oikeuskansleri Paavo Nikula selvitti Soneran kauppoja ja hallituksen toimintaa syksyllä 2002. Hän totesi päätöksessään, etteivät ministerit tai liikenne- ja viestintäministeriöiden virkamiehet rikkoneet virkavelvollisuuksiaan tai toimineet lainvastaisesti. Selvityksessä ei ilmennyt, että kaupoista olisi keskusteltu hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä.[5]""
 
 
Pahaa pelkään, ettei Umts jää talouselämämme suurimmaksi katastrofiksi. Mikäli nämä runsaat kevätsateet jatkuvat, saattaa kohta paljastua, että Umts olikin urheilukielellä vain verryttelyä Talvivaaran kaivoksen tulevaan katastrofiin verrattuna.
 


Tolvajärvi
23.03.2015, 19:03
 
Tietokirjapäivillä historioitsija Teemu Keskisarja kertoi viimeisimmästä kirjastaan, joka käsittelee Talvisodan alun Tolvajärven taistelua varsinkin mänttäläisten näkökulmasta. Keskisarja pitää Tolvajärven taistelua maamme historian merkittävimpänä taisteluna. Jos suomalaiset olisivat sen hävinneet, olisi hyvinkin koko maa miehitetty. Länsimaat uskalsivat lähettää Suomelle aseapua vasta Tolvajärven voiton jälkeen. Ennen sitä pelättiin, että aseapua olisi Suomen satamissa ollut vastaanottamassa Puna-armeijan joukot.
 
Lähtöasetelma ei Tolvajärvellä ennustanut suomalaisille hyvää. 4000 huonosti aseistautunutta suomalaista vastassa oli 20.000  hyvin aseistautunutta vihollista. Erämaaoloissa olivat vastuksina myös kova pakkanen ja paksut hanget. Mänttäläiset rivimiehet olivat valta osln puunjalostusteollisuuden työmiehiä, joista iso osa oli punakaartilaisten jälkeläisiä. Sisällissodassa seudulla tapahtui sen verran kovia juttuja, ettei ollut täyttä varmuutta, mihin suuntaan punikkien pojat alkavat ampua.
 
Joukko-osaston upseerit olivat paperitehtaan virkailijoita ja kansakoulunopettajia. Osastoa johtanut silloinen everstiluutnantti Pajari oli pahasti sydänsairas mies, joka välillä väsyi niin, että miesten piti häntä raahata häntä mukanaan. Pajarin rasituksena oli myös maine Kovana Lapuan liikkeen miehenä. Hän oli kunnostautunut 30-luvulla poistamalla väkivalloin punalipun eräästä Tampereen sosialidemokraattien juhlasta. 
 
Sotasuunnitelmatkin menivät täysin metsään, mutta suomalaiset kuitenkin voittivat. Keskisarjan mukaan voiton syynä oli kolme tärkeää syytä, jotka olivat 1. raivoisa hyökkäyshenki, 2. raivoisa hyökkäyshenki ja 3. raivoisa hyökkäyshenki. Suomalaisia kaatui 630, venäläisiä 4800 ja 2300 katosi. Erikoista venäläisten tappioissa on se, että haavoittuneita oli vain 1500 eli kolmannes kaatuneiden lukumäärästä, yleensä suhde oli päinvastainen. Ilmeisesti suomalaiset eivät halunneet ottaa vankeja.
 
Keskisarja epäili, että Väinö Linnan Pohjantähti-romaanin kohtaus, jossa Akseli ja Elina Koskela menevät asemalle vastaanottamaan yhden poikansa arkkua, mutta löytävät asemalta kahden poikansa arkut, saattaa perustua mänttäläisten kokemuksiin. Nimittäin Mäntän asemalle saapui täysin ilman ennakkoilmoitusta ruumisjuna, josta paikkakuntalaiset saivat käydä etsimässä omaisiaan.


Iisalmen paha pommi
22.03.2015, 18:34
 
Historiantutkija Teemu Keskisarja oli myös luennoimassa Kuopion tietokirjatapahtumassa. Maamme historiantutkimukselle on onneksi, ettei Keskisarja putkimiehenä toimiessaan oppinut lukemaan rakennuspiirustuksia, vaan joutui siirtymään yliopistoalalle. Viime aikoina hän on perehtynyt Talvisotaan niin perusteellisesti, että ilmoitti sen sodan olevan nyt hänen osaltaan soditun.
 
Kertomansa mukaan Keskisarjalla oli Savossa kymmenen luennon kiertue, jonka aikana hän oli oppinut ihan uutta, vaikka onkin asiaan perusteellisesti syventynyt. Iisalmessa hänelle oli kerrottu se uusi tieto, että 15.2.1940 tuli yhteen kaupungin väestösuojista täysosuma, joka surmasi kerralla 29 ihmistä, mm. kaikki kaupungin poliisit kuolivat yhdellä kertaa. Iisalmea pommitettiin ankarasti, koska se oli rautateiden solmukohta ja kaupungissa oli myös ammuslataamo. Talvisodan pommituksissa sai Iisalmessa surmansa 41 henkeä eli kolme enemmän kuin Kuopiossa.
 
Epäilen, että Iisalmen pommi oli Talvisodan tuhoisin yksittäinen pommi. Kuopion Snellmanin puiston väestösuojissa, jotka olivat lähinnä sirpalesuojia kuoli myös yli 20 ihmistä, mutta silloin pommeja oli ainakin kaksi. Jatkosodan aikaan marraskuussa 1942 yksi ainut yli lentäneen yksinäisen pommikoneen summamutikassa pudottama pommi tappoi yli 50 ihmistä Helsingin Erottajalla. Heistä suuri osa oli elokuvateatterista poistuvia lapsia. Pommi osui raitiovaununkiskolle, joka lisäsi tuhoa. Vieläkin Kolmen sepän patsaan jalustassa näkyy tuon pommin sirpaleiden jäljet. Enemmän tietoa siitä tapauksesta löytyy tästä linkistä.
http://www.sotainvalidit.fi/fi/sotainvalidit/kohtaloita/kaikki_romahti


Tiedonjanoa
21.03.2015, 23:11
 
Valitettavan vähän oli yleisöä tänä vuonna jo perinteiseksi muodostuneessa Tiedonjanoa-tietokirjatapahtumassa, joka nyt järjestettiin toisen kerran. Ehkä torin alle koverrettu Kauppakeskus Apaja oli liian sokkeloinen paikka hajamielisyyteen taipuvaisille tietokirjallisuuden ystäville. Itsekin eksyin siellä monta kertaa.
 
Onneksi paikalle oli kuitenkin löytänyt tv:stä tuttu Itä-Suomen Yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen, joka kertoi rikollisuuden muodoista. Yleensä oikeustieteilijät karttelevat tiedotusvälineitä, koska kunnon juristi ei pysty antamaan toimittajien kysymyksiin yksiselitteisiä vastauksia ja ovat sen vuoksi mieluummin kokonaan vastaamatta.
 
Professori Matti Tolvanen sen sijaan pyrkii vastailemaan kansalaisten kysymyksiin, joka onkin osoitus hyvästä virkamiesmoraalista, koska kansan maksamista verorahoistahan hänkin palkkansa saa. Kyselijöitä pelkäämätöntä Tolvasta onkin kutsuttu Joensuun oraakkeliksi.
 
Itsekin rohkenin kysyä rikosoikeuden professorilta Ulvilan tapauksesta sen verran, että onkohan likaisen mielikuvitukseni keksimä selitys monimutkaiselle tapahtumaketjulle mahdollinen ja professori piti sitä mahdollisena. Tolvanen kertoi, että kymmenen ja seitsemän vuoden vankilatuomio pedofiliasta on niin rangaistusasteikon ylälaidasta, että tekojen on pitänyt olla tosi rankkoja.
 
Vaikka pedofiliajuttu on käsitelty suljetuin ovin, olen mediasta saanut sen käsityksen, että lapsiin sekaantumiset olisivat tapahtuneet vasta kuohuttavan murhatapauksen jälkeen. Se seikka tekee asian entistä kummallisemmaksi.


Kansallissosialismi
20.03.2015, 18:45
 
Nykyään Ruutun suku tunnetaan maamme johtavana jääkiekkosukuna, mutta edellisten sukupolvien aikana Ruutut tunnettiin myös laajasta tieteiden harrastukseta. Jääkiekkoilija Ruutujen vaarin veli Yrjö Ruutu toimi mm. valtio-opin professorina ja harrasti siinä sivussa innokkaasti myös käytännön politiikkaa. Hän oli mm. perustamansa Suomen Kansallissosialistisen puolueen puheejohtaja.
 
Kysyin fasismintutkija Oula Silvennoiselta, että voisiko Yrjö Ruutun luokitella fasistiksi, mutta ei voi. Vaikka mies nuoruudessaan toimi jääkärivärvärinä ja oli kuningasmielinen, niin hän ei ollut edes äärioikeistolainen. Kansalissosialismista luovuttuaan hän liittyi ennen sotia sosialidemokraatteihin ja sodan jälkeen Ruutu siirtyi joksikin aikaa SKDL:n jäseneksi. Tosin kansanedustajaehdokkaaksi ei entistä kansallissosialistia huolittu.
 
Suomalaisen kansallissosialisti Yrjö Ruutun vasemmistolaisuus ei ole uutta maailman kansallissosialistien piirisä. Luin jokin aika sitten Gobbelsin elämänkerran ja siitä voi päätellä, että osa Saksan kansallissosialisteista, eli natseista, jolla nimellä heidät paremmin tunnetaan, oli ainakin talouspolitiikassa vasemmistoon kallellaan. Sosialismi sana puolueen nimessä ei ollut perusteeton. Hitlerin talouspolitiikka ei ollut mitään säästöpolitiikkaa, vaan hän elvytti setelirahoituksella raskaalla kädellä ja niinpä työttömyys hävisi Saksasta melkein Vennamon lupaamalla vauhdilla.

 

 

Fasismi
19.03.2015, 19:30
 
Maanantai-iltana oli Kuopion Isänmaallisen Seuran tilaisuus, jossa historioitsija Oula Silvennoinen kertoi fasismista. Olin paikalla nuorison edustajana. Jostain syystä mielenkiintoinen tilaisuus ei houkutellut paikalle liiemmälti runsaslukuista yleisöä. Ilmeisesti ennen luentoa pidetty yhdistyksen vuosikokous karkotti yleisöä.
 
Silvennoisen luennosta ymmärsin sen, että fasismilla on monta muotoa, mutta pääpiirteenä on radikaali väkivaltaan taipuvainen kansallismielisyys, johtajakeskeisyys ja epädemokraattisuus. Jos noin on, niin fasismi on Euroopassakin hyvin ajankohtainen aate. Itä-Ukrainassakin taitaa määritelmän vaatimuksen täyttäviä aatteen kannattajia löytyä puolin ja tosin.
 
Venäjällä muuten toimii avoimesti Kansallisbolshevistinen puolue, jossa Silvennoisen ironiselta huomautuksen mukaan yhdistyvät fasismin ja bolshevismin parhaat piirteet erityisen kauniilla tavalla. Sellaisen käsityksen olen tiedotusvälineistä saanut, että kansallisbolshevikit pitävät Putinia pelkkänä liberaalipaskana.


Brezhnevin juusto
18.03.2015, 19:00
 
Palataanpa vielä Arto Mansalan kirjaan Kohti kaaoksen pitkää yötä. Vaikka sekä suurlähettiläs Hallaman että pääsihteeri Brezhnevin puhumisessa oli ongelmia, niin Hallaman pää sentään pelasi hyvin, jota ei voi täydellä varmuudella sanoa pääsihteerin vastaavasta ruumiinosista varsinkaan tämän uran loppuvuosina.
 
Esimerkiksi  Kekkosen vuoden 1977 valtiovierailun yhteydessä järjestetyn lehdistötilaisuuden aluksi Brezhnev, kun oli saanut selville minkä maan asioita käsiteltiin, totesi ajatuksissaan suureen ääneen, kuten huonokuuloisilla on tapana, että "se Suomihan on meidän hyvä provissimme." Maamme oli siihen aikaan niin suomettunut, että tiedotusvälineemme vaikenivat toteamuksesta.
 
Sitten pääsihteeri pääsi itse virallisiin asioihin ja alkoi epäselvästi lukea paperista jotain, jota hänen oli määrä lukea. Lopuksi hän kääntyi vierellään istuneiden järkimiesten Kosyginin ja Gromykon puoleen ja kysyi huonokuuloisen ihmisen tapaan suureen ääneen, että "jokohan minä olen lukenut näistä papereista kaiken sen, mitä minun piti lukea".
 
Pääsihteeri päätti virallisen tilaisuuden yllättävään ja outoon mutta inhimilliseen loppuhuipennukseen: "Myykäähän te sitten meille enemmän sitä violajuustoanne". Minusta Brezhnevissä oli kuitenkin paljon enemmän inhimillisyyttä, kuin monissa hänen seuraajissaan. Puhutaan, että mies pillautti itkun, kun hänen piti sotaharjoituksissa harjoitusmielessä painaa sitä kuuluisaa punaista nappia. Esimerkiksi  Putinin ilme ei värähtäisikään siinä tilanteessa.


Ulvilan kummallinen murhamysteeri
17.03.2015, 19:01
 
Areenalla näkyy vielä nelisen viikkoa dokumentti Ulvilan murhamysteeristä. Sen löytää tästä linkistä:
http://areena.yle.fi/tv/2689828
 
Kummallinen tapaus on tuo Ulvilan tapaus. Luulimme jo reilut kahdeksan vuotta sitten heti tapauksen jälkeen siitä lehdistä luettuamme työpaikan kahvipöydässä mysteerin ratkaisseemme. Uhri oli opiskellut Kuopiossa ja hän liikkui erään aikalaistodistajan mukaan huomiota herättävän kiinteästi isokokoisen kaverinsa seurassa. Tämä ystävä hukkui noin vuorokausi murhan jälkeen. Ystävykset olivat opiskeluaikanaan tehneet mm.  tutkielmia homoseksuaalisuudesta.
 
Luulimme silloin, ettei poliisi ollut perillä tästä mielenkiintoisesta sivujuonteesta ja pohdiskelimme, että pitäisikö tutkijoille antaa vinkki mahdollisesta ihan uudenlaisesta tutkintalinjasta. Eilinen dokumentti paljasti kuitenkin, että poliisi tiesi tämänkin asian, mutta ohjelma paljasti myös, ettei hukkunut ollut poliisien mielestä tekijä. Kuopiolainen harrastelijasalapoliisiryhmä oli siis valinnut väärän tutkimuslinjan.
 
Kummallinen tapaus on myös se, että myöhemmin surmatun vaimo tuomittiin uuden miesystävänsä kanssa pitkiin vankeusrangaistuksiin pedofiliasta ja lasten pahoinpitelyistä. Uusi miesystävä sai 10 vuotta ja vaimo seitsemän vuotta vankeutta. Yleensä noin kovia rangaistuksia saa henkirikoksista, joten teot ovat olleet rankkoja.
 
Kummallinen tapaus on sekin, että dokumentissa paljastettiin, että surmattu perheenisä oli lukuisa kertoja ennen kuolemaansa ollut puhelimitse yhteydessä porvoolaiseen poliisimieheen, joka ei tosin osannut kertoa syytä soittoihin. Myöhemmin kyseinen poliisimies teki yhdessä vaimonsa kanssa kaksoisitsemurhan. Avioparilla oli nettitietojen mukaan, joihin ei tosin aina ole luottamista, ollut sijoituslapsia, jotka sosiaalityöntekijät olivat kuitenkin ottaneet vähän aiemmin huostaan.
 
Se saa ilmeeni mietteliääksi. Kummallisista Ulvilan mysteeriin liittyvistä yhteensattumista likainen mielikuvitukseni on työstänyt kummallisen uskottavan selityksen kummallisella tapahtumasarjalle.
 
  


Kohti kaaoksen pitkää yötä
16.03.2015, 18:00
 
Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Arto Mansala, joka on syntyjään Kuopion poikia, on julkaissut ajankohtaiset muistelmansa, joissa käsitellään varsinkin Neuvostoliiton romahdusta. Kirja on vaikuttavalta nimeltään Kohti kaaoksen pitkää yötä. Jotenkin taas tuntuu historia olevan toistamassa itseään ja Venäjä on jälleen matkalla kohti kaaoksen pitkää yötä.
 
Suurlähettiläs Mansala ei ole ainut diplomatiassa kunnostautunut Kuopion poika, sillä Neuvostoliiton suurlähettiläs Jaakko Hallama oli myös kalakukkokaapunnista. Hallama oli syntyjään Airaksisia, mutta muutti nimensä joskus 1930 luvulla. Hallamalla taisi olla sukusiteitä Kuopion mahtisuku Hallmanneihin, johon uusi sukunimikin lievästi viittaa.
 
Jaakko Hallama oli varmasti erinomaisen kyvykäs ulkoasiain hallinnon virkamies. Jos jotain vikaa miehen ominaisuuksista haetaan, niin ehkä sellaisena seikkana on pidettävä sitä, että vakavan sairauden vuoksi hänen puheestaan ei kukaan saanut mitään selvää. Niinpä pahat kielet väittävät, että hänet nimitettiin Moskovan lähetystön johtoon, koska hänen vaimonsa oli pitkään niin sanotusti suhteessa itse presidentti Kekkosen kanssa. Mutta tämä väite ei ole koko totuus asiaan.
 
Nimittäin puhekyvyttömän Hallaman nostaminen Moskovan suurlähettilääksi saattoi olla Kekkosen poliittista oveluutta. Pienen maamme suurlähettiläs ja Neuvostoliiton supervallan päämies Brezhnev olivat neuvottelutilanteissa samalla viivalla, koska myöskään Brezhnevin puheesta ei varsinkaan miehen loppuvuosina saanut selvää. Lisäksi pääsihteerin kuulo oli niin huono, ettei hän itsekään välttämättä saanut selvää toisten puheesta, joten Hallaman puhekyvyttömyys ei olisi ollut haitaksi keskinäisissä keskusteluissa.
 
Mansalan kirjassa kerrotaan, kuinka silloinen nuori ja rohkea Neuvostoliiton suurlähetystön virkamies Reino Paasilinna marssi heti uransa alkuvaiheissa Hallaman työhuoneeseen ja totesi tälle suoraan tapaansa, että kaikki ihmettelevät suurlähettilään huonoa kuntoa ja että eikö tämän pitäisi isänmaan edunnimissä ymmärtää vetäytyä eläkkeelle. Hallama ei moista puhetta hyväksynyt, vaan löi nyrkkinsä sellaisella voimalla entiseen J. K. Paasikiven työpöytään, jota oli varmaan hakattu jo Juho Kustin aikaa, että työlamppu sinkosi lattialle.


Mikkeli - palloilukaupunki
15.03.2015, 19:33
 
Katselin eilen telkkarista, miten Mikkelin Kampparit voittivat eilen jääpalloilun Suomen mestaruuden voittamalla Hifk:n sen kotikentällä selvästi. Tietooni ei ole tullut, että joku muu itseni ja Seppo Tiitisen lisäksi seuraisi nykyään jääpalloilua. Saattaa tosin olla, että Seppo Tiitinen, Leppävirran Viri, on tarkkaillut vain pelejä virkansa puolesta. Tiitinenhän on entinen Supon päällikkö. Sen sijaan ennen sotia jääpallo oli maamme seuratuin pallopeli, mutta itse en ole tällä vuosituhannella tavannut ketään tästä jalosta pelistä kiinnostunutta.
 
Eikä eilinen voitto näytä riittävän mikkeliläisille. Mikkelin Jukurit voitti myös jääkiekon Divarin runkosarjan, vaikka mukana oli ensi kaudeksi SM-liigaan hyväksytty Kouvolan Kookoo. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kouvolalaiset putoavat mestaruuskamppailusta jo heti pudotuspelien alkuvaiheessa, ja niinpä Mikkelissä saattaa syntyä ihan perusteltua närää ja pahaa mieltä, ellei Jukureita kelpuuteta myös Liigaan.
 
Kuopiossakin odotellaan vesikielellä Kalpan ja mikkeliläisten uusia kohtaamisia, joissa ennen oli kovasti tuntehen paloa. Jukureiden valmentajakin taisi kymmenisen vuotta sitten saada turpaansa niin, että tukka lähti innokkaalta Kalpa-fanilta Niiralan jäähallin ovella. Ettei vain lyöty ollut peräti maajoukkueestakin tuttu Risto Dufva?
 
Eikä jääpallopelien menestys näytä riittävän mikkeliläisille. Viikko sitten  MP:n A-nuoret kohtasivat SM-karsinta sarjan pelissä Kupsin vastaavan yhdistelmän, joka viime kesänä voitti ylivoimaisesti Suomen mestaruuden. Menin paikan päälle katsomaan, koska uskoin näkeväni maali-ilottelun, kuten tapahtuikin.
 
Kups hallitsi peliä selvästi. MP hyökkäsi vain neljä kertaa tehden kolme maalia ja laukoen kerran tolppaan. Kups ei tehnyt maaliakaan ja hävisi 0-3. Mutta seuratessani paikalle saapuneiden runsaslukuisten pelaajien vanhempien, isovanhempien ja tyttöystävien riemua, huomasin itsekin pitäväni vierailijoiden puolta. He tekivät mielestään jalkapallohistoriaa voittamalla selvästi paremman joukkueen selvästi tämän kotikentällä.
 
Ja onhan mikkeliläisjalkapallojoukkueet olleet aina jotenkin osa Suonenjoen palloiluhistoriaa. Jostain syystä parhaat Suonenjoen Pallon miehet siirtyivät ennen Mikkeliin, eivät koskaan Kuopioon. Kuopio halusi siihen aikaan tulla toimeen omillaan, toisin kuin nykyään, jolloin Kups on lähinnä muukalaislegioona, on tapana.

 

 

 

Uukuniemen kirkonmäellä
15.03.2015, 09:44
 
Vaikuttaa vahvasti siltä, että hiihtokelit alkavat olla ohi Uukuniemellä. Kovasti oli jo pälvipaikkoja kirkonmäellä. Katsoin nimittäin äsken Talvisodan päättymisen muistotilaisuuden Yle Areenalta. Uukuniemen kirkonmäki oli ihan sopiva talvisodan päättymisjuhlan pitopaikka.Talvisota puraisi pahasti pitäjää, koska sikäläiset miehet olivat Kollaajoella, joka taisi olla sodan toiseksi pahin paikka.
 
Pahin paikka oli Summa ja sekin taistelu liittyy Uukuniemen historiaan. Summassa suomalaisten linjojen läpi tuli divisioona, joka oli koottu Tverin Karjalasta. Sinne Uukuniemen alkuperäisväestö siirtyi savolaisten tieltä 1600-luvulla. Summan puhkaisijat olivat tavallaan paluumuuttajia. Tverin karjalaisten menetykset Toisessa maailmansodassa olivat hirvittävät.
 
Muistojuhlan voi katsoa Yle Areenalta tästä linkistä:
http://yle.fi/uutiset/video_talvisodan_paattymisesta_75_vuotta
__uukuniemen_kirkon_kellot_
soivat_rauhan_kunniaksi/7866702?ref=leiki-uup
 
Uukuniemen kirkonmäki on mielenkiintoinen paikka. Tien länsipuolella kohoaa kirkko ja itäpuolella noin 30 metrin päässä kellotapuli. Havaintoni saattaa olla liian vilkkaan mielikuvituksen tuotetta, mutta mielestäni kirkon tornin huipulla ristin alla on kullattu omena, joka on Ruotsin vallan symboli, mutta sen sijaan tapulin harjalla on kullattu sipuli, joka kuvastaa Venäjän valtaa. Idän ja lännen raja näyttää kulkevan juuri Uukuniemen kirkon mäellä.
 
Ainakin heti talvisodan jälkeen idän ja lännen raja oli selvä, sillä sikäläisten venäläisten joukkojen esikunta majoittui tapuliin. Välirauhan aikana rajaa tarkastettiin uudelleen ja se siirtyi pari kilometriä idemmäksi. Tosin rajan tarkka sijainti lienee ollut epäselvä alan asiantuntijoillekin.

Suomalaisen rajavartioston päällikkö kapteeni Torikka nimittäin katosi kesällä -40 ollessaan suorittamassa virkatehtäviään rajalinjalla. Kyläläiset olivat kuulleet laukauksia ja yleinen käsitys oli, että Torikka ammuttiin ja painettiin turpeeseen. Joku vuosi sitten ilmestyi eräs suomalaisten sotavankien kohtaloista kertova tutkimus, joka perustui Neuvostoliiton auenneisiin arkistoihin. Kirjasta paljastuu, että Torikka todella ammuttiin, mutta se tapahtui vasta Moskovassa joulukuussa -41. Pitkäänpä miestä kuultiin.


Isänmaallinen mies
13.03.2015, 19:51
 

Minua, kirjeen mukaan kunnioitettua kansalaista, joka on allekirjoittaneesta puhuttaessa yllättävä luonnehdinta, on lähestytty kirjeitse Kuopion Isänmaallisen Seuran taholta. Kirjeessä kerrotaan, että vakuutettuna siitä, että minä harrastan Seuran isänmaallisia tarkoituksia, minut kutsutaan seuran jäseneksi ja toivotaan, että minä uuraasti edistän seuran pyrinnöitä. Tuollaisen kirjeen saaminen on mieltä ylentävä tapahtuma. Minulla  on nyt sitten vallan todistus siitä, että olen todella isänmaallinen mies.
 
Olen vakaassa uskossa, että tuon kutsukirjeen sanamuodon ovat noin 120 vuotta sitten laatineet Minna Canth, Juhani Aho 20 v ja hänen silloinen tyttöystävänsä venäläinen aatelisnainen Elisabeth Järnefelt 42 v, joten tunnen olevani osa suurta historiallista jatkumoa ja aion todellakin uuraasti edistää seuran pyrinnöitä.
 
Esimerkiksi ensi maanantai-iltana aion hakeutua Museon kokoushuoneeseen kuulemaan Oula Silvennoisen esitelmää suomalaisesta fasismista. Mikäpä onkaan sen mielenkiintoisempi aihe. Kuopion Isänmaallinen seura järjestää nykyään kaupungin parhaat yleisötilaisuudet. Aiemmin parhaat luennot kuultiin arkkipiispa Leon järjestämissä tilaisuuksissa, mutta jostain syystä näitä tapahtumia ei enää ole viime aikoina ollut.
 


Köyhän miehen skanneri
12.03.2015, 19:36
 

Kuvassa halpa, helppokäyttöinen ja toimintavarma itsetehty skanneri. Paperi, josta tarvitaan kopio, asetetaan kuvan loutan pohjalle ja loutan yläosan hieman viimeistelemättömästä reiästä näpätään kännykkäkameralla kuva. Loutan avoin sivu kannattaa suunnata valoa kohti.
 
Laitteen idea ei ole minun, vaan Facebookissa kerrottiin Helsingin sosiaalitoimen neuvoneen laitteen valmistuksen vähävaraisille toimeentuloasiakkailleen, joilla ei ole varaa kalliisiin ostovehkeisiin. Käsittääkseni sosiaalitoimi haluaa asiakkailtaan monenlaisia dokumentteja, ja tämä keksintö helpottaa monen köyhän ja pieneläjän arkea.
 
Tosin ei tehdastekoinenkaan monitoimilaiteskanneri ole hinnankiroissa. Halvimmillaan sellaisen saa 39 eurolla värikasetteineen; tosin erikseen ostettuina kasetit maksavat maltaita. Laskujeni mukaan mustan kasetin nokivesi on suunnilleen kullan hinnoissa.
 
TV:n paljastusohjelman mukaan halvat monitoimilaitteet on ohjelmoitu kestämään 10.000 tulostusta. Sitten ne lakkaavat toimimasta, niihin on asennettu jokin siru, joka huolehtii laitteen toimintakyvyttömäksi saattamisesta. Jotkut nörtit ovat keksineet keinon, jolla siru poistetaan ja halpakin monitoimilaite toimii sen jälkeen vuosia.
 
Mielestäni sellaisen yrityksen johto, joka syyllistyy tuotteiden tahalliseen huonontamiseen, pitäisi tuomita lailliseen edesvastuuseen. 


Kahvila Aurora
11.03.2015, 19:22
 

Kuvassa nuori ja lupaava pianisti Matias Jalkanen soittaa Konevitsan kirkonkelloja suonenjokelaisessa kulttuurikahvila Aurorassa. Aurora lienee niitä viimeisiä kahviloita maassamme, jossa soi elävä musiikki. Omistajat lienevät tunnettua sisäsavolaista Jalkasten urheilu- ja musiikkisukua. 
 
Suvun alkuhämärissä Jalkaset olivat sukunimeltään Sianjalkasia. Nimi juonsi alkuperänsä siitä, että Jalkaset, joilla oli satoja vuosia sitten pitkä kirkkomatka Pieksämäelle asti, olivat yleensä turvanneet kirkkomatkansa ruokahuollon ottamalla konttiinsa sianjalan, joka seikka herätti muun kirkkokansan keskuudessa huomiota. Jos Matias Jalkanen myöhemmin elämässään tulee suuntautumaan vaikka punkmusiikin saralle, kannattaa hänen ottaa artistinimekseen tuon Sianjalkasen. Se on hyvä punkmuusikon nimi.
 
Aurora on mielenkiintoinen ja mieltä ylentävä paikka. Esillä on kaikenlaista vanhaa tavaraa, ja esitinkin kahvilan omistajalle, että hänen kannattaisi perustaa kahvilaan myös Sisä-Savon hiihtomuseo, jonne koottaisi hiihtohistoriaan liittyviä tarvekaluja, sillä aikoinaan suonenjokelaisen Rasva-Rossin hiihtotalli hallitsi kilpalatuja melkein samalla tavalla kuin norjalaiset nykyään. Tosin tallin miesten amatööriydestä, joka siihen aikaan oli tuomittavuudessaan vähintäänkin nykyisen dopingin luokkaa, en uskalla olla ihan varma.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti