Konsultti

Nyt sitten koetellaan hyvän maun rajoja, vaikka lapset ja jopa naisetkin saattavat tätä lukea. Mutta tärkeistä historiallisista syistä johtuen joudun liittämään tuon August Ehrensvärdin hengentuotteen blogilleni. Nimittäin öylönnä mainittu prinssi Daniel ei ole ilmeisesti ensimmäinen Savon poeka Ruotsin kuningasperheessä, sillä ainakin vahva huhu väittää, että erästä juvalaista Kustaa III:n tallihenkilökuntaan kuuluvaa seksuaalihässimisalan huippukonsulttia tarvittiin silloisen kuningashuoneen jatkuvuuden turvaamisesta.

Alla oleva Wikipedian artikkeli väittää tosin miehen olleen syntyjään rantasalmelaisia; olisiko Rantasalmi kuulunut siihen aikaan Juvaan. Todennäköisesti herra Munck oli alunperin Rantasalmen Lipposia, jonka seikan toivon Paavo Lippsen huomioivan sukututkimuksissaan. Alhaalla oleva kuva kertoo Viaporin linnan suunntelleen August Ehrensvärdin näkemyksen Savon poojan konsultointitoiminnasta.

Wikipedian näkemys tapahtumista on seuraava:
Adolf Fredrik Munck af Fulkila (29. huhtikuuta 1749 Rantasalmi – 18. heinäkuuta 1831 Massa-Carrara, Italia) oli suomalainen Fulkilan kreivi, Ruotsissa aateloitu hovimies.
Kun Kustaa III päätyi ensimmäistä kertaa pitkän tunnusteluvaiheen jälkeen yrittämään lemmenhetkeä puolisonsa kuningatar Sofia Magdalenan kanssa, yritys päättyi ongelmiin. Eräässä Munckin tarkkaan dokumentoidussa raportissa (myös kuninkaan henkivartijoiden vahvistama) mainitaan, kuinka kuningas pyytää hänet makuuhuoneeseensa auttamaan itse aktissa, joka on päätynyt historian kirjoihin.
Raportti sekä lukuisat riippumattomat aihetodisteet ovat antaneet aihetta huhuille, että Munck olisi itse asiassa ollut itse myöhemmin syntyneen kruunuprinssin Gustav IV Adolfin isä. Selvää on, että myös Munckin ura sai kipinän episodin jälkeen. Oltuaan alun perin hovitallimestari hän kiipesi nopeasti asteikossa ja tuli ylitallimestariksi, vapaaherraksi, kreiviksi, käskynhaltijaksi ja Ritarikunnan ritariksi. Lisäksi Munck sai ottaa vastaan suurenmoisen lahjan kuningattarelta, kuningattaren kuvalla varustetun ja briljantein koristellun kellon. Suomen kansallisbiografiassa esitetyn arvion mukaan tutkijat ovat kuitenkin yleisesti vapauttaneet Munckin näistä epäilyistä, koska sekä Munckin oman selostuksen että muiden lähdetietojen perusteella kuningas oli kruununperijän isä, vaikka esimerkiksi kuninkaan äiti, leskikuningatar Lovisa Ulrika ja kuninkaan veli, Kaarle-herttua uskoivatkin muuta^[1].
Munckin kohtaloksi puolestaan koituivat liiketoimet väärennettyjen Fahnehjelmien kanssa. Aidot Fahnehjelmit olivat seteleitä, muodollisesti suunnattuja sotakassan täyttämiseen ja niitä painettiin Suomen Porvoossa Venäjän sodan aikaan 1788–1790. Väärennettyjä seteleitä puolestaan tuotettiin Munckin toimesta Drottningholmissa. Hänen apurinaan toimi Charles Appelkvist, ja myös kuningas on saattanut olla sekaantunut toimintaan. Väärennykset kuitenkin huomattiin, ja kuninkaan kuoleman jälkeen 1792 Munck joutui pakenemaan maasta. Hän kuoli myöhemmin surkeissa oloissa Italiassa.

Munck af Fulkilan suvusta löytyy myös toinen Ruotsin hovissa viihtynyt, hovineiti ja Ruotsin prinssi Oscarin puoliso Ebba Munck