Jäämerentiellä oli välirauhan aikaan liikenteessä noin 2.000 kuorma-autoa, mutta keskimäärin niistä noin 30 % oli remontissa. Varsinkin kytkimet ja jarrut olivat koetuksilla mäkisellä tiellä. Myös renkaita jämähteli varsinkin etelän miehillä paljon ja he ihmettelivät, miksi Lapin miesten renkaat kestivät. Lopulta salaisuus selvisi. Lapin miehet olivat havainneet, että kuumentuneet renkaat eivät kestäneet ja niinpä he ymmärsivät pitää matkan varrella taukoja.
Sota-aikana kumista oli koko Euroopassa pulaa, koska kumipuut kasvoivat etelässä. Saksalaiset alkoivat valmistaa synteettistä kumia kivihiilestä, mutta muistelen lukeneeni, että synteettinen kumi ei kestänyt kunnolla pakkasta. Neuvostoliitossa kumipulaa yritettiin sen sijaan ratkaista kasvattamalla kumivoikukkia. Niistä voitiin saada kumia jopa 400 kiloa hehtaarilta, vaikkakin prosessi oli työläs. Suomessa priorisoitiin voikukan hyödyntäminen siten, että sen juurista valmistettiin kahvin vastiketta, jota pidettiin tärkeämpänä tuotteena kuin kumia.
Itsekin olen miettinyt kumivoikukan kasvatukseen siirtymistä, koska olen havainnut, että varsinkin entisellä mansikkamaalla voi kukka menestyy erinomaisen hyvin. Kumivoikukan viljelymahdollisuuksia näyttää tutkivan nykyään myös rengasvalmistaja Bridgestone, joka varmaankin yrittää parantaa imagoaan tuomalla markkinoille luomukumin.
https://autobild.fi/uutinen/kumivoikukka--juhannuksen-taikakasvi-6.182.117995.bcf2d1e594
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti