Pallen puolustukseksi on kerrottava, että hän ainakin tarinan mukaan sanoitti Silimien välliin-kappaleen tunnekuohun vallassa heti sen jälkeen, kun presidentti Kallio oli puhunut radiossa talvisodan päättymisestä ja sen rauhan ehdoista. Yritin selvittää tekoälyn avulla sen, kuka on laulun säveltäjä, mutta sitä ei edes tekoäly tiennyt, joten säveltäjä on siis kuuluisa nimimerkki Trad, joka on säveltänyt monia muitakin kappaleita.
Palle ei ollut laulun ensimmäinen sanoittaja, vaan jo ennen sotaa Kuopiossa syntynyt Roine Rikhard Ryynänen, joka tunnetaan musiikkipiireissä paremminkin R. R. Ryynäsenä, sanoitti kappaleen jo ennen talvisotaa nimellä Karjalan poikii, jonka asian selittää se, että Ryynänen muutti jo pikkupoikana Savosta Karjalaan.
Ryynänen on sanoittanut monia suosittuja iskelmiä, joista minulle tutuin on Oi Joosef, Joosef, joka soi radiossa juuri syntymähetkelläni. Muita Ryynäsen sanoituksia ovat esimerkiksi Heili Karjalasta, Vanha merimies muistelee, Jänöjussin mäenlasku ja Karhunpoika sairastaa. Minulla ei ole yhtään kappaletta syitä epäillä, etteikö R. R. Ryynänen ole samaa savolaista musiikkisukua, josta Jaakko Teppokin tuotannossaan kertoi; Ryynäs-Topihan oli pörsänmäkeläinen muusikko, joka soitti nestekaasukitaraa, koska Pörsänmäelle ei oltu vielä siihen aikaan vedetty sähköjä.
Silimien välliin-kappale sai melkoista kansainvälistäkin huomiota, sillä esimerkiksi kun Puna-armeijan kuoro kävi heti jatkosodan jälkeen konsertoimassa Messihallissa, niin ensimmäinen heidän esittämänsä laulun sävel oli sama kuin Silimien välliin-renkutuksella, mutta kuitenkin sillä kertaa kappale esitettiin versiona Löylyä lissää, jonka nimisenä se myös tunnetaan. Luulen kuitenkin, että sävelmän valinta konsertin aloitukseksi oli Puna-armeijan kuorolta railakasta sotilashuumoria.
Karjalan poikii menee näin Vilho Vartiaisen esittämänä: https://www.google.com/search?client=firefox-b-e&q=karjalan+poikii#fpstate=ive&vld=cid:732d3546,vid:wpof_0QFeAw,st:0
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti