Mietinpä huumorin syvintä olemusta ja mitä enemmän minä sitä mietin, sitä vähemmän minua mikään naurattaa. Joudun häpeäkseni myöntämään, että minua kuitenkin hihitytti Silimien välliin r---ää-renkutusta kuunnellessani ihan samalla tavalla kuin Tuntemattoman sotilaan Vanhalaa aikoinaan hihitytti mahtipontinen sotapropaganda. Tosin luulen, että mikäli silimien välliin tähdättäisiin jut--a, nek--ua, hur--a, rättip--tä tai vinos---ää, niin minua ei juurikaan hihityttäisi.
Sekin minua hihityttää, että tunnen kaltaiseni hihittelijän sotamies Vanhalan aikamiespojan, joka asuu Kuopiossa. Hän ei ole juurikaan tullut isäänsä, sillä hän ei ole mikään hihittelijätyyppi vaan hyvin totinen toveri. Hän toimi aikoinaan jopa edesmenneen aatteellisesti lähellä maolaisia olleen Suomen Työväen Puolueen puheenjohtajana, mutta siitä huolimatta tai siitä johtuen hän oli innokas pesäpallomies kuten itsekin olen.
Suomessa taisi aikoinaan olla vain kaksi kunnon maolaista, joista toinen oli sotamies Vanhalan poika ja toinen kansanedustaja Teemu Keskisarjan isä. Tässä yhteydessä en malta olla hihittelemättä käsitteelle isäkapina, sillä STP:n puheenjohtajan isä oli tiettävästi kunnon vennamolainen ja laitaoikeistolaiseksi leimaantuneen Teemu Keskisarjan isä Vesa Keskisarja, oli nivalalaisen 13-lapsisen lestadiolaisperheen poika, jonka isäkapina oli ilmennyt nuoruudessa maolaisuutena.
Suomen vasemmistossa näyttää olevan ainakin jossain määrin huumorintajua, koska en muista, että kun Åttopojat-yhtiö levytti reilut 20 vuotta sitten poliittisesti arveluttavan Silimien välliin-kappaleen, niin asiasta ei noussut älämölöä, vaikka yhtiön sextetissä erottuvat mielestäni selvästi Kokoomuksen puheenjohtaja Ilkka Suomisen ja kokoomuslaisen valtiovarainministeri Iiro Viinasen äänet, jonka seikan myös Wikipedia vahvistaa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%85ttopojat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti