Soini Nikkinen ja hänen Kaarensa

Monta kertaa eilen mainittu keihäänheiton maailmanennätysmies karjalainen Kanneljärvellä syntynyt Yrjö Nikkanen ja keihäänheiton maailmanennätysmies savolainen Kiuruvedellä syntynyt keihäänheiton maailmanennätysmies Soini Nikkinen sekoitetaan toisiinsa. Eikä ihme, sillä paljon samanlaista oli noissa keihäshirmuissa.

Hurja ja nopeakätinen mies oli tuo TUL:ä edustanut työläiskeihäänheittäjä Soini Nikkinenkin. Tietääkseni hänen vähän käyrällä ja kertaalleen katkenneella puukeihäällä juhannuksena 1956 heittämä 83,56 jäi maailmankaikkeuden historian pisimmäksi puukeihäskaareksi. Sitä ennen jo vuosien ajan amerikkalaiset olivat hallinneet metallisilla liitokeihäillä ennätystilastoja. En ole edes varma, onko kukaan toinen heittänyt puukeihästä yli 80 metrin virallisissa kilpailuissa. Monet varsinkin porvaristoon lukeutuvat urheilutietäjät ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei työläisheittäjä Nikkisen kaari kantanut oikeasti maailmanennätykseen, vaan heitto olisi mitattu vasta ensimmäisen pompun jälkeen.

Nikkistä ei maailmanennätyksestään huolimatta valittu saman vuoden olympialaisiin. Virallisesti kerrottiin, että syynä valitsematta jättämiseen olisi ollut se, että miehen tuloskunto romahti loppukesästä. Selitys pitänee osittain paikkansa, mutta virallinen selitys ei kerro tuloskunnon romahduksen syytä. 

Selitys asiaan lienee se, että Nikkinenkään ei monien muiden keihäshirmujen tapaan ollut mikään vesipoika. Ainakin nuorena edesmenneen urheiluhistorioitsija Antti O Arposen mukaan Nikkinen oli maailmanennätyskesänään edustamassa Suomea maaottelussa Saksaa vastaan. Kilpailun alla mies oli kuitenkin innostunut kiertelemään Saksan oluttupia siihen malliin, että ensimmäistä suoritustaan tehdessä hänen tilannetajunsa oli sen verran hukassa, että hän asteli heittoradan väärään päähän ja oli viskaamassa keppinsä saksalaisyleisön joukkoon.

Joukkueen johtaja Uunila onnistui kuitenkin kääntämään hänet oikeaan heittosuuntaan, jonka jälkeen mies tempaisi reilun 70 metrin kaaren, joka riitti saksalaisten lyömiseen ja poistui sen jälkeen jatkamaan kierrostaan olutkapakoissa. Arposen kertoma tapaus saa vahvistusta Suojelupoliisin virallisesta historiasta. Kirjassa kerrotaan, että Supo kuulusteli suomalaisurheilijoita maaottelun jälkeen siitä, että CIA:n epäiltiin yrittäneen värvätä meikäläisiä agenteikseen.

Soininen kuitenkin vakuutti kuulusteluissa, että koko joukkue kierteli maaottelun aikana saksalaisia kapakoita ja ilotaloja siihen malliin, ettei ainakaan hänellä ole mitään muistikuvia värväysyrityksestä. Kuulustelija piti Nikkisen kertomusta uskottavana.

Olen muuten käynyt hiljentymässä Kuhmoisten urheilukentällä Nikkisen maailmanennätysheiton kunniaksi ja kenttä oli helppo löytää, koska sen katuosoite oli Soini Nikkisen Kaari. Tässä lisätietoa Nikkisen heitosta: https://www.is.fi/yleisurheilu/art-2000001206786.html