Yllättävän suopeasti suhteutuivat Suomen viranomaiset entisiin kaukopartiomiehiin, jotka kylmän sodan aikaan vierailivat Naton palkkaamina itärajan takana. Olen tutkimuksissani törmännyt tapaukseen, jossa rajan takaa palanneet agentit jäivät Suomen puolella rajavartijoiden pidättämiksi ja joutuivat nimismiehen kuulusteluun. Nimismiehelle he kertoivat heti pöytäkirjan ulkopuolella epävirallisesti, millä asioilla he olivat rajalla liikkuneet ja sen jälkeen tapauksesta tehtiin virallinen pöytäkirja, jossa todettiin, että miehet olivat kalastusretkellään eksyneet rajan väärälle puolelle.
Yksi kylmän sodan suomalaisagenteista oli vieremäläinen pienviljelijä-metsuri Lauri Solehmainen. Hänen seikkailuistaan kertoo Heidi Ruotsalainen vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Kylmän sodan agentti. Kaukopartiomies Lauri Solehmainen ei viihtynyt sodan jälkeen tavallisena pienviljelijä-metsurina, vaan hakeutui parempipalkkaisiin salaisen agentin tehtäviin, työnantajana oli vakavarainen Nato. Sen asioissa Solehmainen vieraili ilmeisesti useammankin kerran itärajamme takana. Tosin itse hän suostui kertomaan Suojelupoliisille vain yhdestä matkasta.
50-luvun puolivälissä Solehmainen katsoi parhaimmaksi muuttaa Amerikkaan, jossa hän asui sitten lähes 15 vuotta. 1969 hän lensi takaisin Suomeen, otti heti Seutulan lentokentältä taksin ja pyysi sitä viemään hänet Ratakadun poliisiasemalle, jossa hän myönsi tehneensä yhden vakoilureissun itärajan taakse. Poliisit olivat hyvin kohteliaita, mutta oikeusjuttu asiasta kuitenkin tuli, ja Solehmainen sai 10 kuukauden ehdollisen kuritushuonetuomion maanpetoksesta ja rikoshyötynä saatu 5.000 silloista markkaa, joka vastaa noin 8.000 nykyeuroa tuomittiin valtiolle.
Lauri Solehmainen oli yksinhuoltajapiian poika Korpiselästä Laatokan-Karjalasta. Nuorenamiehenä ennen sotia hän toimi metsätyömiehen ja suutarin ammateissa. Talvisodassa hän kunnostautui kuitenkin niin, että välirauhan aikaan hänet koulutettiin upseeriksi, vaikka suvussa oli esiintynyt punakaartilaisuutta ja vaikka hän oli käynyt vain neljä vuotta kansakoulua.
Jatkosodassa Solehmainen päätyi Kuismasen kaukopartio-osastoon, koska oli kovakuntoinen urheilijamies. Sotien jälkeen vielä ikämiehenäkin hän juoksi ainakin tarinan mukaan kyläkilpailuissa 800 metriä alle kahden minuutin, johon ei taida nykyään Pohjois-Savon piirissä yksikään mies pystyä.
Amerikasta palattuaan Solehmainen ryhtyi viljelemään asutustilaa Vieremällä, jonne Korpiselän evakot sijoitettiin. Vieremällä entistä agenttia kävi haastattelemassa historian opiskelija Heidi Ruotsalainen, jonka isovanhemmat asuivat Solehmaisen naapurissa. Heidi Ruotsalainen teki opintojensa vaatiman gradutyön Solehmaisesta ja julkaisi hänestä myöhemmin kirjan nimeltään Kylmän sodan agentti. Ruotsalaisen gradutyö löytyy netistä tästä linkistä:
https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/10072/urn_nbn_fi_uef-20110104.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti