Tutkimuksissani on paljastunut, että hämmästyttävän pienikokoisia olivat suuret suomalaiset kaukopartiojohtajat. Paavo Suoranta oli 157-senttinen, Antti Porvali 162 cm ja Lauri Solehmainen 168 cm. Sille, että pikkumiehet ovat sitkeitä, kestäviä ja ketteriä löytyy yksinkertainen biologinen ja matemaattinen selitys.
Jos ihmisen pituus kasvaa yhden prosentin ja myös hänen leveytensä ja syvyytensä vastaavasti saman verran, lisääntyy ihmisen tilavuus ja paino peräti kahdeksan prosenttia. Jotta ihmisen lihas vahvistuisi kaksinkertaiseksi nousee sen paino nelinkertaiseksi ja samalla myös lihaksen siirtelyyn tarvittava energia- ja happimäärä nelinkertaistuu. Niinpä voimme laskea, että kaksimetrisen ihmisen lihakset painavat runsaat kolme kertaa enemmän kuin 160-senttisen, mikäli näiden ihmisten voiman tuotto ruumiin painokiloa kohti on yhtä suuri.
Luin joskus japanilaisen tiedusteluluutnantti Onodan muistelmat ja hän kertoi 160-senttisenä ja 60-kiloisena olleensa japanilaisten tutkimusten mukaan fyysisiltä ominaisuuksiltaan paras mahdollinen sotilas.
Luutnantti Onoda oli varmasti fyysisesti hyvä sotilas, mutta henkisestä puolesta en ole vakuuttunut. Ainakin tiedustelu-upseerina hän epäonnistui, koska hän ei onnistunut saamaan selville sitä, että sota päättyi jo vuonna 1945 ja niinpä hän jatkoi sotimistaan Filippiinien viidakossa vuoteen 1975 asti.
Sitten hänen sodanaikainen esimiehensä onnistui saamaan hänet megafonilla viidakkoon huutelemalla palaamaan ihmisten ilmoille. Hänestä tehtiin mediassa suuri sankari, vaikka luulen miehen olleen vähän yksinkertaisen tai ehkä hänellä oli ollut riitoja eukkonsa kanssa.
Muuten lähi aikoina selviää, miten hyvin keskimäärin160-senttiset ja 60-kiloiset pohjoiskorealaiset pärjäävät isoille ja pulskannäköisille ukrainalaisille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hir%C5%8D_Onoda
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti