Ei voi näköjään poliisiinkaan luottaa. Nimittäin vuosikymmeniä sitten luin Kuopion poliisilaitoksen satavuotishistoriikin nimeltään Tutkimusten tässä vaiheessa ja siinä kerrottiin heinäkuussa vuonna 1959 Kuopiossa tapahtuneesta pankkiryöstöstä, jota pidettiin ainakin siihen aikaan maamme rikoshistorian suurimpana. Ryöstäjät kantoivat pankista jenkkikassillisen seteleitä, joiden yhteisarvo oli noin 11 miljoonaa silloista markkaa, joka nykyään vastaa noin 400.000 euroa.
Kuopion poliisilaitoksen historiikin mukaan Texasista oli juuri saapunut savolaistaustainen siirtolainen tutustumaan lapsuutensa kotikaupunkiin ja oli jo ehtinyt ihastella kaupungin kesäpäivän rauhallisuutta, kun konepistooli alkoi rätistä Kuopion suurimman pankin konttorissa, koska Kalevi Heikkinen ja Tarmo Könönen olivat sitä ryöstämässä.
Mutta luinpa juuri ryöstön suuremman konnan Kalevi Heikkisen muistelmakirjan nimeltään Sörkan pankkiiri eikä siinä ei kerrota mitään konepistoolilla ampumisesta. Tutkin myös Helsingin Sanomien Aikakoneelta ryöstöstä kirjoitetut monet jutut, mutta niidenkään mukaan konepistoolilla vain uhkailtiin, mutta sillä ei ammuttu. Pyssyllä olisi tosin voinut ampua, koska Könösellä oli aseessaan täysi rumpulipas ja vielä varmuuden vuoksi sata varapatruunaa.
Tässä yhteydessä minun täytyy tunnustaa, että konepistoolimies Tarmo Könönen lienee kaukainen sukulaiseni, vaikka olikin Leppävirran Könösiä, sillä Suonenjoen Könösten kantaisä Risto Könönen, joka oli vaarinvaarini, muutti Leppävirralta Suonenjoelle, jossa hän siitti vähintäänkin 24 lasta, tosin suuremmistakin jälkeläismääristä puhutaan kylällä. Erään nuorikoistaan hän onnistui saattamaan raskaaksi vielä 74 vuoden kypsässä iässä, joten aikaan saapia ja pystyviä ovat Leppävirran Könöset.
Tässä yhteydessä minun täytyy lisäksi tunnustaa vielä sekin, että seuraan netissä Kolehmaisten-Könösten-Markkasten-yms.-sukuseuran tapahtumia ja uskon, että sukumme on tuottanut Tarmo Könöstä tunnetummankin pankkimiehen, eli Matti "Volvo" Markkasen, joka oli Suomen, ellei peräti koko Pohjoismaiden paras pankkirosvo.
Matti Markkanen harrasti pankkirosvousta varsinkin Tanskassa, jonka kansasta hän piti, koska siellä silminnäkijät vain kannustivat pankkiryöstöä suorittavaa henkilö, kun taas täällä Suomessa aina löytyi joku sankari, joka lähti vaahto suussa jäljittämään ryöstäjää. Ilmeisesti Tanskassa tiedettiin se Bertol Brechtin mietelmä, jonka mukaan pankin perustaminen on suurempi rikos, kuin pankin ryöstäminen.
K. A. Heikkisen muistelmateos Sörkan pankkiiri on muuten sen verran hauska kirja, että siitä voisi tehdä elokuvan - nykyäänhän rikolliset alkavat olla meilläkin suuria sankareita ja nuorison esikuvia. https://www.suomalainen.com/products/sorkan-pankkiiri?srsltid=AfmBOoqQ4TWgImobyWVIZXvxS2G_S_TVDuAZaMCYjwvqaiUYjiLThVVG
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti