Uukuniemellä sain kuulla, että Suomen historian paras jalkapalloilija Jari Litmasen isä Olavi Litmanen on kotoisin ihan läheltä entisestä Saaren kunnasta Uukuniemen naapurista. Nythän molemmat kunnat on liitetty Parikkalaan, josta oli kotoisin myös Suomen historian toiseksi paras jääkiekkoilija Jari Kurrin suku.
Jari Litmasen äiti ei sen sijaan ole Karjalasta, vaan hän on Savon Kärkkäisiä. Itse jo tuossa ilahduin, että nyt löytyi selitys sille, miksi tein seitsemän maalia Kärkkäälän kansakoulun pelatessa Riepon koulua vastaan potkupalloa, mutta ei ole Litmasen äiti Kärkkäälän Kärkkäisiä, jonka suvun geenejä kaikissa vanhoissa kärkkääläläisissä esiintyy, vaan hän on Kiuruveden Jänteen tyttöjä.
Jari Litmasen isä Olavi on muuten ihan yhtä tumma kuin poikansa ja vaikka en ole rasisti, niin epäilen, että tummuus ja tulisuus liittyvät toisiinsa ja ovat jalkapalloilijoille sopivia ominaisuuksia. Muistanpa, että mestarijoukkueen Kupsinkin riveissä on aikoinaan menestyksekkäästi pelannut muutama savolaiseksi harvinaisen tumma mies.
Itse epäilen, että tuo kuopiolaisten tummuus saattaa liittyä siihen, että noin sadan vuoden ajan kuopiolaisista noin kymmenen prosenttia oli Donin kasakoita ja ehkä heidän geenejään jäi nostamaan Kuopion jalkapalloilun tasoa. Kannattaa muistaa, että suurelta osin kasakoiden jälkeläisistä koottu Kiovan Dynamo oli aikoinaan yksi maailman parhaista jalkapalloseuroista.
Kirjassa Kiovan Dynamon kunnia kerrotaan siitä dramaattisesta tapahtumasta, miten joukkueen pelaajista koottu joukkue kohtasi kesällä 1942 Ukrainan vallanneen Saksan ilmavoimien joukkueen. Tarinan mukaan puoliajalla saksalaiset ilmoittivat ukrainalaisille, jotka johtivat 3-1, että heidät ammutaan, elleivät he suostu häviämään. Ukrainalaiset eivät suostuneet sopuotteluun, vaan voittivat lopulta 5-3.
Tarinan mukaan voittajajoukkueen pelaajat olisikin ammuttu pelin jälkeen, mutta monta kertaa hyvä tarina on ristiriidassa todellisuuden kanssa. Voittajia ei ammuttu ainakaan heti; tosin saksalaiset surmasivat neljä voittaneessa joukkueessa pelannutta Kiovan Dynamon miestä myöhemmin, mutta syynä ei välttämättä ollut tämä kuolemanottelu, vaan se, että Dynamo oli Neuvostoliiton salaisen poliisin NKVD:n joukkue.
Kun Neuvostoliitto myöhemmin valloitti Ukrainan takaisin, jatkuivat Kiovan Dynamon pelaajien ongelmat ja osa joukkueesta joutui leirille syytettynä yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa. Yksi pelaajista ei selvinnyt leiriltä hengissä. Hänen kunniansa tosin palautettiin Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, mutta tietooni ei ole tullut, että omaisille olisi maksettu mitään korvauksia. Sen sijaan muistan lukeneeni, että Karjalassa erään Stalinin vainoissa teloitetun leski sai hyvityksenä miehensä surmasta sentään kasan halkoja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti