Olen yhä entistäkin enemmän kateellinen norjalaisille. Ensiksi he ovat nykyään hiihtäjinä suomalaisia parempia ja toiseksi he näyttävät tekevän parempia elokuvia kuin meikäläiset. Eilen todistimme rouvan kanssa norjalaisen elokuvatuotannon korkeaa tasoa, kun olimme ainoina Suonenjoen Kino Riossa katsomassa erinomaisen filmin Quislingin viimeisistä päivistä.
Tosin kyseisen elokuvan katsojamäärät näyttävät onneksi olevan kasvusuunnassa, koska edellisessä näytännössä, joka oli ollut Kino Rion ensi-ilta, ei ollut ollut yhtään katsojaa. Quisling-elokuva soveltuu mainioksi opetuselokuvaksi varsinkin kaikille lakimiehen, vankilapapin tai psykologin urasta kiinnostuneille, joten kaikkien opettajien kannattaa tämä seikka huomioida.
Vidkun Quisling eli traagisen elämän. Hän oli koulunsa kaikkien aikojen lahjakkain oppilas, josta tuli kuitenkin maansa vihatuin mies. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Ahti Karjalainen oli kuulemma Mikkelin lyseon historian lahjakkain oppilas ja että jos toisen maailmansodan jälkeinen historia olisi mennyt pikkuisen eri rataa, olisi Karjalaisesta saattanut tulla Suomen Quisling.
Quisling suoritti Norjan historian parhaimmilla arvosanoilla upseerintutkinnon vuonna 1911. Sen jälkeen hän Wikipedian mukaan toimi 1912 Norjan apulaissotilasasiamiehenä Pietarissa sekä toimi humanitaarisessa avussa Kansainliiton pakolaisasiain päävaltuutetun, Fridtjof Nansenin, avustusjoukoissa Neuvostoliitossa 1925–1929, eli teki hän paljon hyvääkin elämässään.
Ihmettelen, ettei Quislingin lakimies vedonnut oikeudessa päämiehensä aiempiin rooliin varsinkin Ukrainan nälkäisten pelastajana. Siihenkin lakimies olisi voinut vedota, että päämies kärsi posttraumaattisesta stressireaktiosta sen vuoksi, että hän oli nähnyt ukrainalaisäitien syövän lapsiaan.
Wikipedian mukaan "Quisling tuomittiin maanpetturuudesta ja teloitettiin ampumalla Akershusin linnoituksessa. Oikeudenkäynnin aikana Quislingia kidutettiin suorittamalla hänelle erittäin tuskallinen aivotutkimus. Teloituksen toimeenpanijana oli vastarintaliike Milorgin oman sotilaspoliisin keskuudestaan arvalla valitsema osasto.
Tuomio herätti osin ristiriitaisia tunteita, koska Norja oli poistanut kuolemanrangaistuksen jo vuonna 1901. Quislingin saama tuomio perustui maanpakolaishallituksen antamaan asetukseen, jonka lainmukaisuus oli monien mielestä kyseenalainen."
Norjassa teloitettiin toisen maailmansodan jälkeen 45 ihmistä. Suomi sen sijaan selvisi sotasyyllisyysoikeudenkäynnistä ilman kuolemantuomioita. Muistelen, että virallisten tilastojen mukaan sota-aikana meillä teloitettiin myös 45 oman maan kansalaista. Tosin ammuttujen satojen desanttien ja vakoilijoiden joukossa saattoi myös olla suomalaisia.
Tässä Quislingin viimeisten päivien traileri: https://www.finnkino.fi/event/304764/title/quisling_viimeiset_p%C3%A4iv%C3%A4t/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti