Asiaa tutkittuani olen tullut lopputulemaan, että menestyksekästä on suuri alun perin savolainen Sikasten-suku. Jopa Amerikasta asti löytyy suuri ja menestynyt intiaanien Sikasten sukuhaara, joka on perua siltä ajalta, kun savolaisia muutti 1600-luvulla Delawareen ja ystävystyi siellä alkuperäisväestön kanssa, jonka edustajat myös olivat kovia saunomaan, tosin he kutsuivat saunojaan hikimajoiksi.
Myös sotilaina Sikaset ovat kunnostautuneet. Esimerkiksi, kun Suonenjoen ainut veljessodan taistelu käytiin Lempyyn kylällä, olivat Sikaset hyvin edustettuina kummallakin puolella ja kummaltakin puolelta surmattiin tapahtumien seurauksena yksi Sikanen. Näyttelijä Taisto Reimaluoto on kertonut, että hänen vaarinsa Esa Sikanen oli hyvin kova mies, joka itki viimeksi silloin, kun kantoi ammutun veljensä ruumiin riiheen.
Nyt minulle on selvinnyt, että jopa Kadettikoulun seinällä, jolle on ripustettu suurimpien suomalaisten sotapäälliköiden kuvat, on ripustettu myös yhden Sikasen kuva. Hän on Tampereen taisteluissa punaisia johtanut Hugo Salmela, joka tosin alkuperäiseltä nimeltään oli Sikas-Huugo. Hän oli sukunsa eteläsavolaista sukuhaaraa, joka ei omistanut maata ja hankki sen vuoksi elantonsa Itä-Suomen mekaanisen puunjalostuksen palveluksessa.
Minulle on jäänyt epäselväksi millä perusteella kotkalainen sahatyömies ja harrastelijanäyttelijä Salmela äänestettiin punaisten tärkeimmän rintaman komentajaksi, mutta Tuomas Hopun kirjan Hugo Salmela - vallankumouksen sanansaattaja luettuani uskon, että harrastelijanäyttelijänä hän osasi hyvin näytellä sotapäällikköä. Lisäksi hän näytti hyvin kunnolliselta ja rehelliseltä mieheltä, jollainen hän uskovaisen kodin kasvattina varmaan olikin.
Myös Hugon veli Akseli oli valokuvista päätellen hyvin kunnollinen mies. Hän haavoittui pahasti jo ennen varsinaisen veljessodan alkamista Parikkalan aseman taistelussa marraskuussa 1917. Hugo-veli lähetti veljelleen Kotkasta kirjeen, jossa ylisti tämän urhoollisuutta, mutta seuraavan kirjeen sävy olikin jo toinen, kun oli selvinnyt, että Akseli olikin taistellut Parikkalan pitäjän Kankaan kylän suojeluskunnan riveissä Simpeleen tehtaiden punakaartia vastaan. Hugo Salmelan vanhemmat ja sisarukset asuivat tapahtuma-aikaan Parikkalassa.
Suuri humanisti Yrjö Kallinen, joka tuomittiin veljessodan aikana neljä kertaa kuolemaan, vaikka oli pasifisti ja kerran jopa vietiin kuopan reunalle ammuttavaksi, mutta jätettiin ampumatta sen jälkeen, kun teloitusryhmän johtaja alkoi itkemään Kallisen jäähyväispuheen kuultuaan, käytti Suomen sisällissodasta nimitystä veljessota, ja Hopun kirjan luettuani ymmärrän veljessodan olevan ihan hyvän nimen.
https://vastapaino.fi/sivu/tuote/hugo-salmela/5287297
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti