Evakkoäitinsä jättämän vaatimattoman perinnön turvin rouvani Saija Sillanpää julkaisi kanssani viime kesänä Laatokan Karjala-nimisen lehtimäisen julkaisun, joka täysin kohtuuttoman korkeasta omakustannushinnasta huolimatta myytiin loppuun nopeasti. Niinpä rouvallani oli varaa toimittaa toinen "numero", joka tuli juuri painosta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ryhtyä tekemään julkaisua säännöllisesti.
Hieman lehteä muistuttava julkaisu on paksu ja painava kuin gorillan käsivarsi, ja niinpä sen 64:lle A4 kokoa oleville sivuille mahtuu tekstiä ja kuvia kokonaisen kirjan verran. Julkaisu on painettu erittäin kalliille ja kauniille paperille ja lisäksi se on erittäin sievästi taitettu, joten se on näkemykseni mukaan hyvin kaunis painotuote, vaikkakin tällainen esteettinen arviointi sopiikin huonosti kaltaiselleni jätkälle.
Lehti on niiteillä nidottu, joten se kestää useammankin lukukerran, niinpä oman lukemisen jälkeen sen voi antaa joululahjaksi vaikkapa anopille. Jouluun on enää puoli vuotta ja lahjojen keksiminen on nykyään vaikeaa, koska kaikilla on jo kaikkea, mutta Laatokan Karjalan toista "numeroa" ei vielä kaikilla ole - itse asiassa ei ole tätä kirjoitettaessa vielä kellään.
Erityisen suurta vaivaa rouvani on nähnyt perehtyessään Valamon luostarin ja Käkisalmen kaupungin vaiheisiin. Itse olen toiminut urheilukriitikkona ja sotakirjeenvaihtajana. Laatokan Karjalan urheiluhistoriaa tutkiessani minulle paljastui, mikä heimo on ylivoimaisesti maailman nopeakätisin heimo. Ja senkin yllättävän asian sain selville, ettei 19 arvokisamitalin voittaja Matti Nykänen olekaan Laatokan Karjalan paras urheilija ja sen, kuka on koko Karjalan urheiluhistorian paras urheilija, saa selville lukemalla Laatokan Karjala-lehden toisen numeron.
Kaksi sotahistoriallista skandaaliakin sain selville sotahistoriallisissa tutkimuksissani. Todennäköisesti kuvan lottakaunotar, joka harrastaa ilmavalvontaa Lahdenpohjan hyppyritornissa, ei olekaan Ellen Kiuru, kuten virallinen sotahistoria kertoo, eikä hän ilmeisesti ole edes lotta, vaan hän on todennäköisesti valelotta eikä hän todennäköisesti ole edes karjalainen, vaan saksalaisen kuvausryhmän paikalle tuoma arjalainen kaunotar.
Toinen sotahistoriallinen skandaali liittyy jatkosodan aikaisiin Simpeleen Änkilänsalon Pirunvuoren tapahtumiin, joista virallinen sotahistoria antaa ilmeisesti virheellistä tietoa. Simpeleen Änkilänsalon tienviitta on tuttu Kuutostiellä liikkuneille ja minusta Änkilänsalo on kammottava nimi, mutta kammottavia olivat myös Änkilänsalon Pirunvuoren tapahtumat.
Laatokan Karjala-lehden voi tilata minulta mieluiten vaikkapa yksityisviestillä. Se myydään omakustannushintaan, joka on minusta järkyttävän paljon eli 20 € ja jos lehti lähetetään postitse, tulee lähetyskulujakin 5 €.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti