Korkein kunniamerkki

Olen pikkuisen tietämätön kunniamerkkiasioissa, koska itse olen saavuttanut ainoastaan 50 metrin uintimerkin kesällä 1967, mutta mikäli yhtään kunniamerkkiasioita ymmärrän, niin maamme korkein kunniamerkki on Suomen Valkoisen Ruusun suurristi ketjuineen ja sen antaminen on erityinen kunnianosoitus, joka on suotu lähes yksinomaan valtion päämiehille.


Tosin yksi poikkeus, joka vahvistanee säännön, saattaa asiassa olla, koska kun neuvostoliittolainen marsalkka Kliment Vorošilov teki virallisen vierailun Suomeen elokuussa 1956, myönnettiin hänelle tuo maamme korkein kunniamerkki, vaikka itse olen sitä mieltä, että Nikita Hruštšov oli entisen hyvän itäisen naapurimme ykkösmies.

Koska tahaton tragikomiikka on komiikan paras, vaikkakin vaikein muoto, niin en malta olla kertomatta, että Kliment Vorošilov, joka lienee saanut nimensä puna-armeijan panssarivaunun mukaan, sai Kekkoselta kaulaansa ristin, jossa siihen aikaan oli laskujeni mukaan 19 selkeää hakaristiä ja lisäksi yksi epäselvä. Neuvostoliitto ei tiettävästi paheksunut sitä, että marsalkka liikkui kylillä hakaristein koristeltuna.

Kuitenkin presidentti Kekkonen poistatti vähän äänin tuon korkeimman kunniamerkkimme ketjua somistaneet hakaristit sen jälkeen, kun hän vuonna 1962 valtiovierailullaan Ranskaan, ripusti presidentti Charles De Gaullen kaulaan hakaristiketjun, joka ainakin professori Teivo Teivaisen mukaan aiheutti vastaanottajassaan kummastusta ja hämmennystä. Teivaisen mukaan De Gaulle yritti sääntöjen vastaisesti heti kunniamerkin saatuaan peittää hakaristit takin kauluksensa alle.

Tapauksen jälkeen ketjun hakaristit korvattiin kuusenhavuilla, mutta tässä yhteydessä kannattaa muistaa, etteivät kuusenhavutkaa ole poliittisesti neutraaleja, sillä kun maamme valkoisen armeijan joukot kevättalvella 1918 valmistautuivat vapauttamaan Tampereen punaisesta hirmuvallasta, niin jokainen valkosoturi kiinnitti kuusenhavun päähineeseensä omataistelijatunnukseksi ja lisäksi havunoksa piti laittaa myös taskuun. Taskuhavun yhtenä käytännöllisenä selityksenä oli, että henkilöön käyvän tarkastuksen yhteydessä havu todisti, että omia ollaan vaikka havua ei lakista löytynytkään. Lakkihavu saattoi helposti taiston tuoksinassa pudota.

https://www.finna.fi/Record/museovirasto.7791CAB3D4D4AE88D44680CC9B1F1196/Details

Suomalaisvaikutteinen hakaristi

Todella mielenkiintoinen oli Teivo Teivaisen luento hakaristin historiasta Kuopion isänmaallisen seuran tilaisuudessa ja luennoitsija myös esitti asiansa eloisalla tyylillä. Hakaristin historia onkin pitkä, sillä vanhin löydetty hakaristikuvio on noin 12.000 vuotta vanha ja se on löydetty Ukrainasta, jota asiaa ei pidä Putinille kertoa, vaikkakaan natsismin kanssa ukrainalaisella hakaristillä ei ole mitään tekemistä. 

Hakaristi on ollut suosittu kuvio vuosituhansia eri puolilla maailmaa, eikä sitä muualla maailmassa ole pidetty pahuuden symbolina,  ennen kuin natsit ottivat sen tunnuksekseen. Suomen ilmavoimat maalasi hakaristin koneidensa kylkiin jo vuonna 1918  ja Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue otti sen lippuunsa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1920. 

Tosin jo sitä ennen hakaristi oli leimautunut Saksassa juutalaisvastaisuuden merkiksi. Luulen kuitenkin, ettei suomalaisten lentokoneiden hakaristitunnuksen taustalla ollut juutalaisvastaisuus, vaikkakin professori Teivo Teivainen luki Hakaristin historia-kirjastaan sellaisia lainauksia kenraali Mannerheimin kahdesta ensimmäisen maailmansodan aikaisesta yksityiskirjeestä, jotka pilkkasivat juutalaisia siihen malliin, että nykyään niitä pidettäisiin kansanryhmään kohdistuvana kiihotuksena.

Nykyään Suomessa korostetaan, että Suomi kävi Saksan rinnalla erillissotaa ja että Suomen lentokoneiden ja panssarivaunujen kyljessä ollut hakaristi oli Saksasta erillinen hakaristi, koska saksalaisten hakaristi oli vinossa, mutta meillä suorassa, mutta tässä yhteydessä kuitenkin kannattaa huomioida tuo Teivaisen luennolta nappaamani kuva natsien kokouksesta, jossa seinällä roikkuvat hakaristit näyttävät saaneen suomalaisvaikutteita.

Professori Teivainen korosti luennollaan sitä, ettei hän kannata hakaristien kieltämistä, mutta sen käsityksen sain, että hän kannatti hakaristien poistamista vähin äänin maamme puolustusvoimien joukko-osastojen tunnuksista ja maamme kunniamerkeistä. Senkin käsityksen luennosta sain, että varsinkin maamme Nato-myönteiset upseerit, Nato-myönteiset poliitikot ja Nato-myönteiset tutkijat ovat hakaristivastaisia, koska he joutuvat maamme hakaristitunnusten vuoksi usein maailmalla selittelemään asiaa. Teivainen korosti sitä, että varsinkin Nato-myönteinen tutkija Charly Salonius-Pasternat on hakaristivastainen, vaikka häntä ei ainakaan voi pitää kommunisti-hippi-pasifisti-suvakkina. 

  

Hakaristin historia

Tänään Kuopion Isänmaallisen seuran tilaisuudessa maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen kertoo hakaristin historiasta. Aion isänmaallisen nuorison edustajana osallistua tuohon ajankohtaiseen tilaisuuteen. Ajankohtainen tilaisuus on sikäli, että vähän aikaa sitten maassamme vierailleet saksalaiset upseerit kieltäytyivät poseeraamasta ryhmäkuvassa, jossa taustalla olisi ollut Suomen ilmavoimien hakaristillä somistettu tunnus. Saksalaisten upseerien käyttäytymisen ymmärtää, koska tiettävästi heitä olisi saattanut kotimaassaan odottaa rikosoikeudelliset seuraamukset, jos olisivat suostuneet samaan kuvaan hakaristin kanssa, joka sivistyneessä maailmassa on hirvittävän pahuuden symboli.

Aionpa professori Teivaiselta kysyä, miten maassamme tulisi suhtautua siihen, että ainakin muutama vuosi sitten Ilmavoimien museossa Tikkakoskella myytiin häpeämättömästi mukeja, joiden kyljessä oli oikein iso hakaristi ja Lottamuseossa Lapualla oli myynnissä pieniä Lotta-kahvikuppeja, joiden kyljessä oli pieni hakaristi. Ja sitäkin aion Teivaiselta kysyä, että mitä tehdä maamme noin 90.000 sankarihaudalle, joiden hautakivissä on tyylitelty hakaristi ja varsinkin erityisesti kysyn sitä, että onko kuvan Rautalammin sankarihautausmaan kivi ainut hautakivi maassamme, jossa on ihan aito hakaristi; muissa Rautalammin sankarihautausmaan kivissä on perinteinen tyylitelty hakaristi.

Hieman kauhulla odotan, koska Venäjän tai Israelin viranomaiset kiinnittävät huomiota maassamme runsaasti esiintyviin hakaristeihin ja ihan kauhulla odotan, koska presidentti Trump ilmoittaa Suomen kauppatullien nousevan 100 %:iin, koska meillä natsismia ihannoidaan. Lopuksi korostan sitä, että jos joku suomalainen on ostanut hakaristimukin tai -kupin, on perusteltua, ettei hän ota sitä mukaansa, kun hän matkustaa ulkomaille, koska teko saattaa vaarantaa jopa hänen fyysisen koskemattomuutensa. 

Tännään minä onnellinen oun

Eittämättä tänään minä olen vähintäänkin yhtä onnellinen kuin Jaakko Tepon kaveri Ryynäs-Topi sen jälkeen, kun Topin vanhin poika oli päässyt vallan työttömyyskortistoon, vaikka Ukrainan Pokrowskin tilanne on vaikea ja vaikka Argentiinan vaalitulos kauhistuttaa ja vaikka Jamaikaa uhkaa historian pahin myrsky ja hirmuisen tuulen lisäksi siellä on luvassa 1.000 litraa vettä joka neliömetrille. Nimittäin Kups voitti eilen dramaattisten vaiheiden jälkeen.

Koska olen köyhä mies, minulla ei ole varaa seurata Veikkausliiga-otteluja elävänä kuvana, joten jouduin eilen jännittämään SJK-Kups-ottelua kahden tietokoneen, yhden kännykän ja Teksti-tv:n antaman informaation pohjalta, mutta siitä huolimatta tapahtuma oli minulle suurta urheilunjuhlaa. Vaikka Kups hallitsi peliä eri lähteistä reaaliajassa hankkimieni tilastotietojen valossa selvästi, niin ottelu vaikutti päättyvän 0-0-tasatulokseen, joka tavallaan olisi ollut kuopiolaisille hyvä saavutus, koska tällä kaudella näyttää Veikkausliigassa aina se joukkue häviävän, jolla on ollut pallonhallinta.

Olin jo lopettamassa ottelun seurannan, koska peliaika näytti umpeutuvan, mutta sitten SJK:n mies yllätti ja teki lisäajalla hallitusti upean maalin. Jos nyt hakemalla haetaan vika tuosta suorituksesta, niin sellainen oli se, että pallo vieri seinäjokelaisten omaan maaliin. Kups siis voitti mestaruuden kannalta ratkaisevan tärkeän ottelun 0-1, ja luulen, että eteläpohjalaisten pukukopissa oli vaisuhko tunnelma pelin jälkeen ja voi olla, että siellä oli lähellä ns. remmiapelli. 

Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että edellisessäkin ottelussa pelin viime hetkillä SJK teki oman maalin, ja niinpä mietin sitä, että Veikkausliigan johdon olisi syytä tarkastaa, onko vaikkapa Kauko-Idän vedonlyöntimarkkinoilla tapahtunut epäilyttävää liikehdintää SJK:n ottelun tiimoilta.

Lopuksi toivon sitä, että Kupsin päävalmentajan Jarkko Wissin maine puhdistetaan. Hänhän sai viime kauden lopuksi potkut ja sikapossun maineen Tapereella, kun hän oli Ilveksen pikkujoulussa vokotellut jotain neitosta istumaan syliinsä. Wissin asemaa ei pelastanut edes se, että hän vakuutti olleensa tapahtumahetkellä kovasti juovuksissa, ellei sitten peräti kännissä kuin käki. Minun silmissäni Wissin maine puhdistui kuitenkin jo silloin, kun hän tapahtuneen johdosta lausui Urheiluruudussa siniset silmät tiukasti kameraan katsoen, että hän kuitenkin uskoo elämässään armoon ja anteeksiantamukseen.

Eilisen dramaattisen pelin huippuhetket tässä: https://www.veikkausliiga.com/videot/2025/10/28/ruutu-huippuhetket-maanantain-sjk-kupssta

Petroskoin hauskat patsaat

Nyt olen vähän pettynyt, sillä olin varma, että kun kokeneena sukututkijana vähänkin pengon V. I. Leninin geenejä, niin kyllä sieltäkin löytyy suomalaisugrilainen esi-isä, kuten monelta muulta entisen hyvän itänaapurin suurmieheltä löytyy. Mutta ei löydy Leniniltä suomalaisgeenejä, mutta venäläis-, saksalais-, ruotsalais-, sekä kalmukkigeenejä löytyy ja juutalaisgeenejäkin sen verran, että hänellä olisi nykyään oikeus Israelin kansalaisuuteen.

Oletin Leninin olevan ainakin vähän sukua suomalaisille, koska maamme on täynnä Leninin näköisiä miehiä, joista ensimmäisinä tulevat mieleeni Spede Pasanen, TV-sarja Pulkkisessa näyttelevä Jari Salmi ja varsinkin Osmo Soininvaara. Muistanpa, miten ensimmäisen kerran Pietarin Suomen asemalla astuessani luulin, että Venäjälläkin arvostetaan kovasti Soininvaaraa, koska asemalla jököttävä patsas näytti ihan Oskulta. 

Vaikka Putin vaikuttaa syyttävän Leniniä maailman suurimman valtakunnan tuhoamisesta, niin ihmeen rauhassa V. I.;n patsaat saavat Venäjällä vieläkin seisoa ja ilmeisesti jokaisesta maan kaupungista sellaisen löytää. Tosin aikoinaan luulin, että Sortavala on Venäjän ainut Lenin-vapaa kaupunki, mutta tekoäly Gemini tiesi kuitenkin kertoa Leninin patsaan löytyvän nykyään siitäkin kaupungista Läppäjärven rannalta.

Minä sitten niin tykkään näköispatsaista, koska taiteellisesti lahjattomana minäkin niistä ymmärrän, mitä ne esittävät. Ainut näköispatsas, josta en tykkää, on Helsingissä oleva Paasikiven muistomerkki, koska se ei ole erityisen onnistunut. Juho-Kustin siitä jotenkin tunnistaa, mutta Alli on jonkin verran liian lihava.

Mielestäni maailman hauskin näköispatsasmuodostelma löytyy Petroskoista. Kuvan henkilöhahmot ovat sen verran hahmollaan, että ymmärrän heidän esittävän toveruksia Marx ja Engels. Petroskoilaisen kansanperinteen mukaan nämä suuret yhteiskunnalliset ajattelijat istuvat siinä pohtimassa sitä syvällistä yhteiskunnallista ongelmaa, että mistähän saataisiin viinaa.

Mutta ei mitään hätää. Tuossa toisessa kuvassa on ratkaisu pulmaan. Lenin, jonka patsas on ihan lähellä, huikkaa sieltä terhakkaana, että "mie olen porukan nuorin. Mie voin lähtee etsimään". Huomatkaapa kuvasta hauska yksityiskohta. Pulu on laskeutunut häpeämättömästi ulostamaan Neuvostovaltion luojan humeettirasialle, kuten Kalle Päätalo asian ilmaisisi.

Muuten tämän viinanhakutarinan on kertonut käsittääkseni maailman ainut karjalankielinen rockari Santtu Karhu. Hänen yhtyeensä nimi on provosoivasti Talvisovat. Se tarkoittaa suomeksi talvivaatteita - mitäs muuten luulittekaan.

Anton Vaino- Putinin seuraaja?

Kun eilen muistelin Venäjän hallinnossa kunnostautuneita suomalaisugreja, niin minulta unohtui se, että myös Venäjän ulkoministeriön tiedottajalla Maria Zaharovalla, joka minusta on sangen ilkeältä vaikuttava naisenpuoli, joka valehtelee henkensä edestä, on mordvalaisia sukujuuria.

Ja eittämättä suurin virhe minulta oli eilen se, etten muistanut virolaistaustaista, vaikkakin Venäjän kansalaisuuden hankkinutta, Anton Vainoa, joka on presidentinhallinnon päällikkö eli Venäjän korkein virkamies. Vaino on sukutaustaltaan virolainen, ja pelkästään hänen sukunimensä herättää minussa pelkoa ja vavistuksia. Vainon isoisä oli Viron neuvostotasavaltaa 10 vuotta johtanut Karl Vaino.

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että mahdollisuuksien rajoissa on, ettei Putinin valtakausi jatku ikuisesti, vaikkakin huhutaan, että Putin elättelee toiveita siitä, että tiede onnistuu tekemään ihmisestä kuolemattoman ja vaikka sitäkin huhutaan, että Putin olisi jo kertaalleen vaihdettu toiseen mieheen, ja että Putin jälkeen Venäjälle valitaan uusi johtaja.

Epäilen, että uusi johtaja valitaan Putinin lähipiiristä, koska Venäjällä ei ole armeijalla ollut tapana kaapata valtaa, ja vahvoilla uudeksi johtajaksi on nykyisen hallinnon kakkosmies nuori ja ilmeisen älykäs suomalaisugrilainen Anton Vaino. En kuitenkaan usko, että meno Venäjällä muuttuisi, vaikka Putinin valta vaihtuisi Vainon vallaksi. Nimittäin kaikki tietävä Wikipedia kertoo Anton Vainon elämästä ja saavutuksista seuraavaa:

"Anton Vaino on koulutukseltaan diplomaatti ja edennyt nopeasti virkaurallaan. Vaino on opiskellut muun muassa japania ja työskennellyt vuosina 1996–2001 Venäjän Tokion-suurlähetystössä ja ulkoministeriön toisella Aasian osastolla.

Vaino edustaa Venäjän valtaeliitin uutta sukupolvea. Hän on lähtöisin Vladimir Putinin lähipiiristä, mutta hän ei edusta perinteisiä ”Putinin pietarilaisia”. Vainoa pidetään lännessä kovaotteisena, länsivastaisena byrokraattina ja teknokraattina.

The New Yorker -lehden mukaan Vainon kirjoitukset ovat outoja ja pelottavia. Hänen yhdessä Anton Kobjakovin ja Viktor Sarajevin kanssa kirjoittamansa kirja ”Voiton kuva” esittää maailmanhistorian kattavan ”kaiken teorian”. Se opastaa, miten saavutetaan absoluuttinen maailmanherruus Putinin harrastaman sambo-painin tekniikoin, keskeisenä periaatteena: ”iske silloin, kun vastustajasi sitä vähiten odottaa”."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Anton_Vainoo

Mordvalaiset

Eilen ihastelin, miten hyvin entisessä hyvässä itäisessä naapurimaassamme asuvat sukulaiskansamme marit ja udmurtit ovat menestyneet sekä urheilun että kulttuurin saroilla. Mutta kuitenkin parhaiten itäisistä veljeskansoistamme ovat urheilussa menestyneet mordvalaiset, joita on tässä maailmassa vain 800.000 kpl.

Mordvalaisista olympiakultaa ovat voittaneet kävelijät Olga Kaniskina, Jelena Lasmanova, Sergei Kirjdjapkin, juoksijat Juri Borzakov (800 m) ja Pjotr Bolotnikov (10.000 m) sekä hiihtäjä Ljubov Jegorova. Svetlana Vasiljevna Horkina on voimistelussa voittanut peräti kaksi olympiakultaa.

Myös entinen ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari Oleg Maskajev on Wikipedian mukaan mordvalainen. Lisäksi maailman paras jääkiekkoilija Aleksandr Ovetškin on äitinsä puolelta osittain mordvalainen. Muistelen, ettei Maskajevilla tai Ovetškinilla ole kuitenkaan mainittavaa olympiamenestystä.

Politiikan puolella veljeskansoistamme ovat Venäjällä parhaiten menestyneet tverinkarjalaiset, sillä tyranni Vladimir Putinin sekä isän että äidinpuoleinen suku on Tverin Karjalasta. Mutta myös mordvalaiset ovat pärjänneet hyvin Venäjän hierarkiassa, koska Ukrainan hyökkäyssodassa erittäin kovaa linjaa ajava Venäjän hengellinen johtaja patriarkka Kirill on mordvalainen. Putin itsehän oli ainakin sodan alussa sangen maltillinen ja halusi pois juuria Ukrainasta lähinnä vain narkomaanit ja natsit, mutta Kirill lisäsi listalle myös homot ja satanistit.

Korkealla Venäjän hallinnossa on myös parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko, joka on kansallisuudeltaan Kirillin tapaan mordvalainen. Matvijenko on julkisuudessa väittänyt, että länsimaat estivät keväällä 2022 rauhanneuvottelut Ukrainan kanssa. Venäjän käyttäytymisessä hän ei ole sen sijaan havainnut moitittavaa.

Wikipedia muuten kertoo sen meille suomalaisille mielenkiintoisen asian, että Venäjän kirkon päämies patriarkka Kirill toimi nuorena miehenä Viipurin piispana: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kirill