Kyllä se oli Uukuniemen drone

Eilen päivällä epäilin rouvalle, että yleensä meidän kattilakunnalla on niin huono tuuri elämässä, että luulen seuraavan dronen tulevan meille. Monta kertaa pessimistit ovat olleet maailman menon suhteen väärässä, koska ovat suhtautuneet maailman menoon liian toiveikkaasti, mutta nyt olin väärässä siksi, että olin turhan pessimistinen.

Nimittäin pian pessimistisen ennustukseni jälkeen ilmestyi teksti-tv:lle tieto, että drone on laskeutunut Parikkalaan Pyhäjärven jäälle ja kun selasin nettiä, löytyi kartta, jolle laitteen laskeutumispaikka oli merkitty. Kartan mukaan drone olisi päätynyt rouvani omistaman mökin talveksi kuiville nostetun laiturin kohdalle.

Illan mittaan kuitenkin tilanne selkiintyi, koska kun viranomaiset eivät tarkempaa tietoa asiasta antaneet, aloin netistä seuraamaan Puskaradio Uukuniemen Face-ryhmää, jossa kerrottiin dronen olevan Suitsan saaren rannassa parin kilometrin päässä rouvan mökistä.

Tieto oli helpottava, koska jos olisimme menneet pääsiäiseksi Uukuniemen mökille, ei hengenvaaraa juurikaan olisi ollut, koska jos 75 kilon räjähde dronen nokassa räjähtää, voivat sirpaleet tappaa ainoastaan kilometrin säteellä. Räjähdyksen paineaalto on sen sijaan aika vaaraton, koska se tappaa vain 30 metrin säteellä ja tärykalvot puhkeavat 100 metrin päässä.

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että tunnettu parikkalalainen julkisuuden henkilö Jani Halme paheksui viranomaisten huonoa tiedottamista Ilta-Sanomissa ja kertoi: " Ei voi olla niin, että Oravalan Marttojen WhatsApp-ryhmä on luotettavin lähde tilanteessa, jossa taivaalta sataa pommeja."

Itse huomauttaisin Janille, että kyllä Oravalan Marttoja paremmin Uukuniemen asioista on perillä Puskaradio Uukuniemi ja että kyseinen drone on ennen kaikkea uukuniemeläinen eikä parikkalalainen.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011916822.html

Germinat

DDR:n sosialistinen suunnitelmatalous onnistui 70-luvulla kehittämään maailman parhaat mäkisukset, jollaisilla Rauno Miettinenkin aikoinaan hyppäsi maailmanmaineeseen.

Germina-suksi olisi hyvä sijoittaa matkailunähtävyydeksi nojalleen Suonenjoella olevaa Suomen ja DDR:n nuorison ystävyydenkiveä vasten, joka lienee maailman ainut DDR:n muistomerkki.

Sen viereen olisi hyvä parkkeerata pysyvästi myös Trabant-merkkinen maantieajoneuvo. Trabant on hyvä maantieajoneuvo, koska sen kori ei ollenkaan ruostu, koska kori on pahvista, puuvillasta ja hartista, eli pihkasta, kehitettyä luomumuovia.

https://www.youtube.com/shorts/5bV0PgQji0E

Oheisvahingot puolustussodassa

Mietinpä sattuneesta syystä sodankäynnin oikeussääntöjä ja varsinkin sitä, miten oikeutetun puolustussodan aiheuttamiin vahinkoihin tulisi suhtautua. Löysinpä maamme historiasta ainakin yhden hyvän ennakkotapauksen. 

Nimittäin Britannia käydessään oikeutettua puolustussotaa natsi-Saksaa vastaan yritti suojata kaupunkejaan pommituksilta kiinnittämällä niiden ympärille jättimäisiä kaasupalloja, jotka kannattelivat jopa kilometrien pituisia teräsvaijereita, jotka vaikeuttivat viholliskoneiden matalalta tapahtuvia hyökkäyksiä.

Välillä tapahtui niin, että pallot varsinkin myrskyjen aikaan irtosivat ja aiheuttivat vaaraa muissa  maissa.Yksi tunnetuimmista "invaasioista" tapahtui syyskuun puolivälissä vuonna 1940. Tuolloin kymmeniä karanneita brittipalloja ajautui Skandinavian yli Suomeen. Ne aiheuttivat suurta hämmennystä ja vahinkoa muun muassa Lounais-Suomessa, Satakunnassa ja Pohjanmaalla. 

Sanomalehdet kirjoittivat tuolloin "kummallisista vieraista", ja viranomaiset varoittivat ihmisiä koskemasta maahan roikkuviin vaijereihin sähköiskuvaaran vuoksi. Satojen metrien mittaiset teräsvaijerit aiheuttivat sähkö- ja puhelin yhteyksiä, koska ne pystyivät katkomaan puita ja sähköpylväitä. Henkilövahingoilta tiettävästi kuitenkin vältyttiin.

Pallot olivat brittiläisiä eikä Britannia ollut sodassa Suomen kanssa vielä vuonna 1940, koska sota maiden välillä julistettiin vasta joulukuussa 1941. Kyseessä oli siis puhtaasti sääolosuhteiden aiheuttama vahinko, josta britit joutuivat myöhemmin esittämään pahoitteluja ja selvityksiä diplomaattisia reittejä pitkin. Suomi ei tietääkseni vaatinut pallovahinkojen johdosta korvauksia.

Oheinen Digilehtiarkistosta löytämäni Karjala-lehden juttu kertoo, että tuolloinkin maamme ilmavoimat olivat valppaina ja ampuivat yhden sulkupallon alas Kouvolan lähellä.

Suklaata mummoille

Tiedän, että Trumpilla on nyt kovasti kiireitä ja huoliakin, mutta toivon, että hän ehtii tämän lukemaan ja että hän painaa kertomani asiat sydämeensä ja miettii niitä siellä. Nimittäin muistan, miten valtavan kokoinen konttialus Ever Given vuonna 2021 kääntyi Suezin kanavassa kovan tuulen painamana poikittain, jonka jälkeen liikenne kanavassa sekosi pitkäksi aikaa.

Alus tosin saatiin muutamassa päivässä oikaistua, mutta kanavan suille syntyneen satojen laivojen suman purkaminen kesti pitkään, maailmankauppa vaikeutui pahasti, joka asia sitten nosti hintoja maailmalla. Nyt, jos Trump aikoo lähettää maajoukkoja Iraniin, saattaa sitä seurata, että sekä Hormuzin salmi että Suezin kanava sulkeutuvat liikenteeltä. Sen jälkeen meilläkin bensan hinta ylittää kolmen euron haamurajan, josta tietysti luonto kiittää, mutta perussuomalaiset eivät.

Vaikka bensan hinta on nyt vasta kaksi euroa litralta, näyttää asiasta tulevan suuri poliittinen kysymys, joka tietysti oikein onkin. Itse tosin kannattaisin mieluummin suklaan hinnan alentamista, koska aamulla kauhistuin, kun K-kaupan tumma suklaalevy maksoi jo 4,50-. Muistan, että kirotun huulipunahallituksen aikaan se maksoi 1,99-. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että monille mummoille suklaa on niitä harvoja ilon aiheita tässä elämässä, joten haluan hallitukselta voimakkaita toimia suklaan hinnan alentamiseksi vaikka erilaisten tukiaisten avulla.

En opiskeluajoista paljoa muista, mutta sen muistan, että Tikkurilan aseman lähellä talon seinässä luki vuosien ajan isosti vaatimus "SUKLAATA MUMMOILLE". Minusta sen on yksi parhaista seinäkirjoituksista, joita olen nähnyt. Tosin sitäkin vielä syvällisempi oli erään Koivukylän talon seinään vajaan metrin korkeudelle tikkukirjaimin tehty raapustus, jonka uskon olleen jonkun alakoululaisen näkemys seksuaalihässimisasiaan. Seinässä luki ajatuksia herättävästi, että "PILLU ON HOMO". 

Trump voisi ennen maahyökkäyspäätöksen tekemistä lukea tämän Ilta-Sanomien jutun Suezin kanavan tukkeutumisesta: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000007883626.html

  

Hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli

Kyllä oli eilen hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli, kun Kalpa niukasti, mutta ansaitusti kukisti HIFK:n. Seurasin ottelua valta osin vain teksti tv:n kautta ja vain pieneltä osin ratiosta, koska hermot eivät kestäneet ratioselostuksen kuuntelua. Jostain syystä ratioselostuksen seuraaminen on paljon jännempää kuin tv-lähetyksen.

Kuitenkin pikkuisen surullinen olen HIFK:n puolesta, koska helsinkiläisjoukkueen kapteeni Iiro Pakarinen Suonenjoen Kiekkokarhukaisten kasvatti ja hänen paitansa roikkuu tuossa naapuripitserian seinällä. Tosin Iiro ei kuitenkaan ole Kärkkäälän poikia, koska vain hänen tätinsä asuu Kärkkäälässä lähellä Onttosen Pekan kotia. Onttosen Pekka pelasi jalkapalloa, joten hän ei ollut HIFK:n kapteeni vaan HJK:n kapteeni.

Erityisesti minua ilahdutti eilisessä ottelussa se, että pelin keskeinen vaikuttajapelaaja oli Juuso Könönen, joka on pikkuserkkuni poika. Juuso on saanut vallan syntymässään maalinteon armolahjan ja niinpä hän ohjasi voittomaalin jatkoerässä ihan vaistonvaraisesti. Haastattelussa hän kertoi, ettei ollenkaan tiennyt, miten hän sen oikein teki, mutta yleisön mylvinnästä hän tiesi niin tapahtuneen.

Sukulaismiehen haastattelua katsoessani tuli mieleeni, ettei varmaankaan ollut kysymys pelkästä sattumasta, kun syyskuussa 1967 tein Kärkkäälän kansakoulun riveissä seitsemän maalia potkupallo-ottelussa Rieponlahden kansakoulua vastaan, joka asia onkin jäänyt suurimmaksi saavutukseksi elämässäni. 

Luulen omaavani synnynnäisen maalintekijän geenit ihan Juuso Könösen tapaan. Hyvän maalintekijän tulee olla nopea, tekninen ja itsekäs. Itse en tosin ollut nopea enkä tekninen, mutta sitä suuremmalla itsekkyydellä korvasin nuo puutteet. Opettaja Suomela antoi joka maalista markan, jonka vuoksi pidän itseäni entisenä ammattilaisjalkapalloilijana.

Eilisen ottelun huippuhetket näkyvät tästä: https://www.bing.com/videos/search?q=kalpa+hifk%2c+youtube&view=detail&mid=330B3715A6BA9EFE81DE330B3715A6BA9EFE81DE&ru=%2fsearch%3fFORM%3dV205DF%26PC%3dV205%26q%3dkalpa%2bhifk%252C%2byoutube&mmscn=vwrc&FORM=WRVORC

Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 talviolympialaisien surkea suomalaismenestys

Kalle Jalkasen sankarillisen viestitaistelun varjoon on maamme urheiluhistoriassa jäänyt se, että suomalaismenestys Garmisch-Partenkirchenin vuoden 1936 olympialaisissa oli vaatimaton. Kun Norja voitti kisoissa 15 mitalia, joista 7 oli kultaisia, niin Suomi sai 6 mitalia, joista vain yksi oli kultainen. Luistelijat toivat Suomeen neljä mitalia. 

Maamme maastohiihtäjät saivat viestikullan lisäksi vain yhden pronssimitalin, kun Pekka Niemi oli 18 km:n kisassa kolmas. Hän hävisi Ruotsin Erik Larssonille yli kaksi minuuttia. Viestisankari Kalle Jalkanen hävisi voittajalle lähes 5 minuuttia. Suomalaisten mukaan selitys Larssonin ylivoimalle oli, että hän hiihti uskonnollisessa hurmiossa.

Larsson oli kotoisin Ruotsin Länsipohjan lestadiolaisalueelta ja hän puhui suomea. Olympiavoittonsa jälkeen hän uskonnollisista syistä lopetti kilpaurheilun, jota lestadiolaiset pitivät syntinä ja ryhtyi sen jälkeen esikoislestadiolaiseksi saarnaajaksi. Myös hänen poikansa toimi saarnaajana, mutta pojan tytär Åsa Larsson sen sijaan ei saarnaa, vaan hän on koulutukseltaan juristi ja hän lienee myös tämän hetken tunnetuin ruotsalaiskirjailija. Olen lukenut yhden hänen kirjoistaan, jonka tapahtumat sijoittuvat urheilumaailmaan, mutta ei kuitenkaan hiihtoon, vaan ammattinyrkkeilyyn.

Garmisch-Partenkirchenin 50 km:n kilpailussa Ruotsi otti peräti neloisvoiton. Klaes Karppinen oli parhaana suomalaisena viides yli 6 minuuttia voittajalle hävinneenä. Muut kolme suomalaista jäivät voittajalle toistakymmentä minuuttia ja olivat sijoilla yms. 

Kalle Jalkanen ei jostain syystä hiihtänyt viittäkymppiä Garmisch-Partenkirchenissa. Syynä voi olla se, että hän valitteli kisoissa keuhkojaan polttelevan kovasti. Kuuntelin juuri Kallesta kertovan Kiveen hakatut-sarjan ohjelman ja siinä epäiltiin, että selityksenä Kalle Jalkasen tuloskunnon suureen vaihteluun oli, että hän kärsi rasitusastmasta, jota sairautta ei silloin tunnettu. Kannattaa kuunnella tämä Jalkasesta kertova ohjelma, sillä siinä kuullaan hänen haastattelunsa ja jopa pätkä olympiaviestin radioselostuksesta.  https://areena.yle.fi/1-72468013

 

Taideväärennösmuseo

Tulipa mieleeni, että Suonenjoen hylättyyn oppikoulukombinaattiin perustettavaan hiihto- ja taidemuseoon on perustettava myös osasto taideväärennöksille, joka osasto varmastikin olisi melkoinen vetonaula, koska monta kertaa taideväärennökset ovat parempia kuin kärpästen tahraamat alkuperäiset taulut. 

Taideväärennökset liittyvät tavallaan sekä hiihtoon että taiteeseen sikäli, että taidekauppias Arto Tiainen tuomittiin vuonna 2015 Pohjois-Savon käräjäoikeudessa peräti neljäksi vuodeksi vankeuteen törkeästä petoksesta ja maksamaan 550.000 euron korvaukset uhreilleen, koska oli myynyt väärennettyä taidetta.

Kuitenkaan tuomittu Arto Tiainen ei ollut entinen huippuhiihtäjä, vaan tämän täyskaima, joka oli ennen eläköitymistään toiminut maamme puolustusvoimissa majurin arvoisena upseerina. Ilta-Sanomien mukaan "Huijatuiksi tulleet suomalaiset ostajat eri puolilta Suomea kertoivat Tiaisen esiintyneen erittäin vakuuttavasti. Tiainen kertoi ostajille muun muassa, että hänet saa ampua, jos taulut eivät ole aitoja." 

Tiaisen saama tuomio on hämmästyttävän kova, sillä vaikka taidekaupparikoksissa liikkuvat isot rahat, kuten myös huumekaupparikoksissa, niin seuraamukset näistä rötöksistä ovat erilaiset. Rangaistukset ovat taideväärennöspuolella yleensä paljon pienemmät, sillä taidekauppias voi vedota siihen, että hän oli vilpittömässä mielessä eikä tiennyt taulujen olleen väärennöksiä ja sen vuoksi hän saattaa selvitä sillä, että kaupat vain puretaan. Sen sijaan huumerikoksista kiinni jäänyt istuu tavallisesti vuosia linnassa, vaikka selitykset olisivat miten hyvät tahansa.

Silläkin tavalla taideväärennökset liittyvät hiihtourheiluun, että taidehuijauksia aiemmin tutkinut Keskusrikospoliisin palveluksessa ollut Kimmo Nokkonen siirtyi poliisiuransa lopulla tutkimaan hiihtohuijauksia. Hän on julkaissut mielenkiintoiset kirjat molemmista tutkimistaan aiheista. Minulle on kerrottu, että taiderikospuolella Nokkosen lisäksi oli tutkijana toinenkin poliisi, joka oli suonenjokelaisia. Tämä ei kuitenkaan ollut hiihtopuolen miehiä, vaan enemmänkin jääkiekkopuolen, sillä hänen poikansa voitti kerran SM-liigan mestaruuden.

https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001018902.html