Torni

Mielenkiintoinen oli eilen tv:stä katsomani Arvo Tuomisen dokumentti hotelli Tornista, jolla hotellilla on ollut huomattava merkitys maamme ja jopa koko maailman historiassa. Jos nyt oikein hakemalla hakee ohjelmasta puutteita, niin pidän sellaisena, ettei siinä mainittu sitä, että myös  presidentti Kennedyn murhaaja on yöpynyt hotellissa.

Tuleva presidentin murhaaja yöpyi Tornin huoneessa, jonka numero on nykyään 308. Tämä huone merkittiin kuitenkin vielä numerolla 309 lokakuussa 1959, jolloin aika huonona ampujana tunnettu entinen merijalkaväensotilas Lee Harvey Oswald siellä yöpyi. Kahden yön jälkeen hän tosin muutti hotelli Klaus Kurkeen huoneeseen 607. Klaus Kurki oli siihen aikaan jostain syystä neuvostoliittolaisten matkailijoiden suosiossa.  

Lee Harvey Oswald oli USA:ssa passia hakiessaan kertonut tarkoituksenaan olevan alkaa opiskelemaan Turun Yliopistossa. Sinne mies ei jostain syystä Helsingistä jatkanutkaan, vaan hän sai hämmästyttävän nopeasti, eli kahdessa päivässä, viisumin Neuvostoliittoon, jonne hän sitten matkustikin ja halusi maan kansalaisuuden. Mies ei kovin pitkään hyvässä itäisessä naapurissamme viihtynyt, vaan palasi takaisin kotimaahansa ja loppu onkin sitten historiaa. Jotenkin Oswald ei ainakaan minusta vaikuta ihan rehelliseltä mieheltä.

Minä, joka harrastan Kennedyn murhan selvittämistä, olen kerran tutkimustarkoituksessa yöpynyt Tornissa samassa huoneessa kuin Oswald.  Huoneessa ei ollut pronssilaattaa tapauksen muistoksi, vaikka en näe yhtään kappaletta syitä sille, etteikö sellainen muisto olisi aiheellinen. Se saattaisi houkutella uusia matkailijavirtoja Torniin. Huomautin havaitsemastani puutteesta hotellin vastaanotossa, jossa henkilökunta oli täysin tietämätön siitä, että Oswaldkin oli kunnioittanut hotellia läsnäolollaan.

En huoneessa numero 308 suorittamissani tutkimuksissa keksinyt mitään johtolankaa, joka saattaisi edesauttaa lopullisen totuuden selvittämistä Kennedyn murhasta. Hylsyjä tai muuta sellaista ei löytynyt.

Tässä yhteydessä en malta olla kertomatta, että eräs luotettava virkamies on minulle luottamuksellisesti kertonut, että Mikkelin pamauksen jälkeen löytyi Mikkelin lääninhallituksen rakennuksen eräästä työhuoneesta kiväärin hylsy enkä ole löytänyt tietoa, että sitä seikkaa olisi ollenkaan otettu huomioon pamauksen syitä tutkittaessa. Kiväärin laukauksen ääni saattoi hukkua auton räjähtämisen ääniin.

Ohjelman hotelli Tornista voi katsoa tästä : https://areena.yle.fi/1-298266

Keskisarjan perheen vapaa kasvatus

Tänä aamuna olin kuolla. Maailmantilanne on nyt sen verran synkkä, että harva on se kerta, jolloin olen viime aikoina nauranut, mutta nyt oli se kerta. Nuorempana olin kova nauramaan ja jopa niin kova, etten pystynyt kansakoulussa lukemaan ääneen minulle määrättyä Kiljusten herrasväen ihmeellisistä seikkailuista kertovaa lukua, koska se oli niin hauska, että en pelkästään päästellyt selkäkeikkanauruja vaan päädyin vallan kippura-asentoon.

Aamulla olin tukehtua nauruun, kun luin Helsingin Sanomien kuukausiliitteen juttua Keskisarjan kommunistiperheen elämästä ja sen lastenkasvatusmenetelmistä. Nythän perheen aikamiespoika Teemu on tosin vaihtanut maailmankatsomuksensa perussuomalaiseksi.

Teemu Keskisarja kertoo, että ajan tavan mukaisesti perheen lapset päästettiin lähiön metsiin kuin kotieläimet laiduntamaan, ja isommat tenavat katsoivat vähän pienempien perään. Nykyinen kansanedustaja on siis erinomainen vapaan kasvatuksen hedelmä, josta kasvatusmetodista kuukausiliite kertoo muutaman naurettavan tapauksen.

Vapaan kasvatuksen takia Teemun saama siisteyskasvatus jäi vaatimattomaksi ja niinpä hän oppi ruokapöydässä pyyhkimään kätensä ohikulkeviin kissoihin ja koiriin. Tosin joskus Keskisarjoillakin yritettiin vähän siistiytyä, mutta perheen pää ei kuitenkaan suostunut antamaan kalsareitaan pesuun, koska ne olivat ainoat.

Mutta rajansa on vapaalla kasvatuksellakin. Kun runsaslapsisen perheen jälkikasvu ei suostunut lähtemään marjaan television katselun vuoksi, rikkoi isä kattilakunnan molemmat telkkarit. Ja kerran kovilla pakkasilla, kun pojat eivät olleet hakanneetkaan halkoja, haki perheen pää Vesa Keskisarja vallan vitsan ja uhkaili: "Perkele, asia oli sovittu". Pojat kyllä lähtivät pimeään halonhakkuuseen, mutta isä katuu edelleenkin uhkailujaan.

Tuleepa tässä lopuksi mieleeni, että Jussi Halla-ahon serkku Zaida Bergroth ohjasi muutama vuosi sitten mainion elokuvan Skavabölen pojat ja hän voisi tehdä samankaltaisen elokuvan myös Keskisarjan perheen ihmeellisistä seikkailuista.

Hesarin tilaajat voivat lukea Keskisarjan perheen ihmeellisistä seikkailuista tästä: https://nakoislehti.hs.fi/e1626cb2-900f-4c87-935f-86c23785435b/18

Suomi - rikas Länsimaa

Sen jälkeen, kun olen menettänyt omien raha-asioitteni hallinnan, olen siirtynyt pohtimaan meidän suomalaisten yhteisten raha-asioiden hoitamista. Aamu-tv:ssä joukko hyvin viisaita ihmisiä oli kokoontunut keskustelemaan maamme talouden tilasta ja huonoksi sen totesivat. Valtion velka sen kun vain kasvaa ja korot nousevat.

Minä vanhana jänkkääjänä olisin ollut asiasta eri mieltä. Valtion velka kyllä vaikuttaa jonkin verran kasvavan numeroiden valossa, mutta kun ottaa huomioon inflaation, joka on kolmen viime vuoden aikana huonontanut rahan arvoa noin 20 %, niin eipä valtion velan reaalimäärä ole noussut ainakaan hirmuisesti, mikäli yhtään on luottaminen Pilliklubi-askini kanteen. Asukasta kohden velkaa oli heinäkuun lopussa 27 029 euroa ja suursodan vuoksi sitä tullaan luultavasti ottamaan ensi vuonna 1600 euroa lisää asukasta kohti.

Inflaatio oli viime vuonna 7,1 % ja niinpä päässä laskettuna valtion velkojen reaaliarvo laskee saman verran. Luulen, että suursota jatkuu vielä 2-3 vuotta, koska yleensä maailmansodat kestävät 4-5 vuotta ja luulen, että rahan arvo tulee laskemaan samalla tavalla kuin viime vuosisadan kahden suursodan seurauksena, joten valtion velka ei tässä katastrofissa ole se suurin ongelma.

Aamu-tv:n viisailta jäi huomioimatta korkojen nousua kauhistellessaan se seikka, että Suomen julkisella sektorilla on enemmän talletuksia kuin velkaa. Eläkerahastoissa on tällä hetkellä varoja 243 miljardia euroa eli noin 45.000 euroa jokaista suomalaista kohti. Valtion velkojen korko on 2-3 %, mutta eläkerahastojen tuotto on enemmän eli keskimäärin 4 % ja korkojen nousun myötä tuotot todennäköisesti kasvavat.

Yhteenvetona toteaisin, että Suomi on keskimääräistä vakavaraisempi Länsimaa, mutta meidän suuri ongelmamme on se, että olemme Ruotsin ja Norjan naapureita, jotka ovat Suomen euroon siirtymisen jälkeen jättäneet meitä elintasokilpailussa noin 20 %, koska ovat syyllistyneet epäurheilijamaiseen valuuttakeinotteluun kruunujensa arvoilla.

Mutta kyllä minua harmittaa Norjan urheilumenestyksen vuoksi myös sen rikkaus. Maan öljyrahastossa on varoja jo 239.000 euroa jokaista kansalaista kohti ja suursota vain paisuttaa rahatulvaa. Hyvin on Norja asiansa hoitanut, vaikka se onkin öljymaaksi aika köyhä, sillä esimerkiksi Venezuelassa on öljyä 70 kertaa Norjaa enemmän, mutta ihan samalla tasolla siellä ei ole kansan hyvinvointia osattu järjestää.

Lisätietoa Norjan rikkaudesta löytyy tästä: https://yle.fi/a/74-20037307

Amerikan ihmemaa

Mikäli nykyistä valtiovarainministeriä on uskominen, niin Suomi, isiemme maa on konkurssin partaalla. Ehkä noin onkin, mutta koska en hallitse edes omia raha-asioitani, en pysty ottamaan asiaan jyrkästi kantaa, mutta sen olen jostain lukenut, että maamme on keskiverto EU-valtiota rikkaampi ja myös vähemmän velkainen.

Ja senkin olen lukenut, että Kiinankin talous on romahtamassa. Ja luulen, ettei hyvin käy Venäjällekään, koska valtion talouden kannalta sota on verrattavissa siihen katastrofiin, että yksityinen kansalainen jäisi yhdellä kertaa työttömäksi ja päätyisi avioeroon. Hyvin ei näytä menevän USA:llakaan koska sen valtion velka on asukasta kohti noin kolminkertainen suomalaisiin verrattuna.

Toisaalta jotain talouden kannalta ilahduttavaakin olen lukenut. Hannu Sokalan kirjassa Maailman 50 vaarallisinta sukua kerrotaan, miten ihmiskunnan ikiaikainen unelma siitä, että köyhyys kielletään lailla, ratkaistaan helposti.

Nimittäin upporikkaiden verotusta on syistä, joita voi vain arvailla, kevennetty viime vuosikymmenet, mutta jos maailman monimiljonäärien veroastetta nostettaisiin nykyisestä 5 %:lla, niin lisätuotoilla voitaisiin maailmasta poistaa absoluuttinen köyhyys, jonka rajana pidetään 2 €:n päivätuloja.

Sokalan kirjan mukaan esimerkiksi maailman rikkain ihminen Elon Musk maksaa nykyään tuloistaan veroa 3,7 %. Tosin muistelenpa lukeneeni jostain, että raakaa kapaitalismia edustavassa USA:ssa vielä 1970-luvun alussa ökyrikkaiden ylin tuloveroaste oli peräti 90 % ja kansalaiset maksoivat varallisuusveroa 1 %:n varallisuudestaan riippumatta siitä, missä he asuvat.

Wikipedia antaa amerikkalaisten rikkaiden nykyisestä verotuksesta niin yllättävää tietoa, että hieman epäilen, ettei se ole koko totuus:

"Yhdysvaltojen verotus on maailman progressiivisimpia, Pohjoismaiden maailman vähiten progressiivisia. Esimerkiksi Tanskassa köyhimmät 30 % maksavat 14 % veroista, USA:ssa 6 %, rikkaimmat 30 % maksavat 49 %, USA:ssa 65 %.

Yhdysvalloissa verotetuin 1 % kansasta maksoi enemmän veroja kuin köyhimmät 95 %, vuonna 2007 eli Bushin hallinnon lopulla. He ansaitsivat 22,8 % tuloista ja maksoivat 40,4 % veroista. Ylin promille maksaa noin 20 % veroista.

Köyhempi puolisko ei maksa lainkaan tuloveroja. 3 % maksaa puolet veroista.

Ylin tuloviidennes tekee eniten töitä, investoi suhteellisestikin enemmän kuin muut ja maksaa yli 82 % veroista. Miljonääriperheitä on yhdeksän miljoonaa."

Epäilen, että Amerikan verotuksen kummallisuuksia selittää se, että tuloerot ovat maassa valtavat, eli lähes Venäjän luokkaa ja että julkiset palvelut ovat pohjoismaisittain ajatellen huonot.

Lisätietoa Amerikan ihmemaasta löytyy tästä: https://liberalismi.net/wiki/Yhdysvallat

Probleemi

Tuusulan taiteilijayhteisön jäsenistä Juhani Aho, Pekka Halonen ja Järnefeltit olivat savolaistaustaisia, mutta Jean Sibelius oli ainoastaan Tohmajärvellä syntyneen Kuopion läänin kuvernööri Alexander Järnefeltin vävy.

Ei-savolainen Akseli Gallen-Kallelakin aikoi jossain vaiheessa muuttaa Tuusulaan ja halusi vuokrata sieltä asunnon, mutta eräs vanhemman puoleinen rouvashenkilö, jota epäilen Pekka Halosen vaimoksi Maija Haloseksi, esti muuton, sillä hän piti Gallen-Kallelaa siveettömänä miehenä, koska tämä oli julkaissut Probleemi-nimisen maalauksen, joka on eilen esittelemääni Symposionia astetta julkeampi.

Probleemin aihe on sama kuin Symposionin, vaikkakin pöydässä punssipullojen ääressä istuvat Jean Sibelius, Robert Kajanus ja Oskar Merikanto ovat tässä taulussa vähemmän humalassa, koska Merikanto pystyy vielä kohottamaan hieman päätään ja hymyilemään onnellisesti.

Symposionista poiketen pöydällä istuu nyljetty naishahmo, josta näkyvät vain luonnostellut jalat ja kädet taivutettuina polvien ympärille. Syystä, jota voi vain arvailla, Gallen-Kallela oli leikannut puukolla pois maalauksen toisen puolen, joten nyljetystä naisesta näkyy vain jalat ja käsi. Mutta turhaan taiteilija silpoi työtään, koska taulun siistittykin versio esti Tuusulaan muuttamisen.

 https://serlachius.fi/akseli-gallen-kallelan-probleemi-symposion/

Symposion

Vaikka jäinkin kansakoulussa piirtämisestä laiskanläksylle enkä kuvataiteesta mitään ymmärrä, niin Akseli Gallen-Kallelan Symposion on mielestäni hyvin väkevä työ. Ehkä väkevyydessä voi sen kanssa kilpailla ainoastaan Vilho Lammen maalaus Sian hirtto.

Symposionissa silloinen Axel Gallén, Oskar Merikanto, Robert Kajanus ja Jean Sibelius, jotka pohtivat elämän ja taiteen arvoitusta. Kerrotaan, että myös Eino Leino olisi ollut pohdinnassa mukana, mutta hän lepää jo tilaisuuden tuossa vaiheessa päydän alla.

Jostain syystä tuolla kertaa taidetapahtumassa ei ollut mukana Pekka Halonen, vaikka ihan hyvin hän olisi voinut olla mukana, mikäli Antti Halosen Tuusula-kirjaa on yhtään uskominen.

Tuusula-kirjassa kerrotaan esimerkiksi tapaus, jossa Pekka Halonen oli yömyöhään taiteilijakavereineen kuljeskelemassa Helsingin kaduilla ja ilta oli jo niin myöhä, että ravintolat olivat jo sulkeneet ovensa. Sen sijaan Seurahuoneen yksi ikkuna oli jäänyt auki, jonka johdosta herraseurue alkoi lappaa ikkunasta sisälle. Paikalle saapunut poliisi ei oikein ymmärtänyt, mitä oli tapahtumassa ja kysäisi silmät sirrillään: "No mitä sinä teet". "No mennäänpähän vain ikkunasta sisälle", sanoi Pekka Halonen kuin olisi lukenut aapiskirjaa ja kömpi reikään.

Antti Halosen mukaan aluksi oltiin Seurahuoneella pari yötä yhteen menoon ja päivällä vähän levättiin nojaamalla pöytää vasten ja tuolin karmiin. Sitten osa meni pois, mutta tuli pian taas takaisin. Halonen korostaa, että vaikea on nyt enää muistaa, menikö siinä viisi päivää vai viikko ummelleen, mutta sitten kun silmän reunat alkoivat punottaa, päätettiin lähteä kotiin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Symposion_%28Akseli_Gallen-Kallela%29#/media/Tiedosto:Gallen_Kallela_Symposion.jpg

Pekka Halonen ja Maksim Gorki

Antti Halosen Tuusulan taiteilijayhteisön elämästä kertovasta kirjasta Taiteen juhlaa ja arkea paljastuu, ettei ainakaan ihan koko Suomen kansa ymmärtänyt ainakaan tapahtumahetkellä Bobrikovin murhan merkittävyyttä maamme historiassa.

Naapurin isäntä oli viemässä hevosellaan Eero Järnefeltiä asemalla ja taiteilija kertoi kyytimiehelleen, että: "No nyt se Schauman sitten ampui sen Bobrikovin." Siihen isäntä, joka ei ehkä ollut politiikasta kovinkaan kiinnostunut, vastasi: "Vai ampu se sen! No mahroks niil' olla kauankin kränää keskenäns?"

Antti Halosen kirjasta ilmenee myös se mielenkiintoinen asia, että taiteilija Pekka Halonen piilotteli sosialistista realismia edustavaa venäläistä kirjailijaa Maksin Gorkia luonaan Halosenniemessä.

Varmuuden vuoksi sovittiin Järvenpään puhelinkeskuksen hoitajan kanssa, että tämä tiedottaisi heti, jos santarmeja olisi ollut tulossa. Hänen piti soittaa tarvittaessa ja sanoa: "Porsaat on irti, ottakaa kiinni!"

Ihan vaaratonta tuo silloisten toisinajattelijoiden piilottelu ei ollut, sillä esimerkiksi Juhani Ahon kaksi veljeä Pekka ja Kaarlo Brodfeldt karkotettiin poliittisista syistä Suomesta; luulen heidän muuttaneen Ruotsiin. Tosin kovin hirmuisilta silloisen tsaarin vallan vastustajien vainot eivät tunnu, kun niitä vertaa nykyisen tsaarin otteisiin.

Svinhufvud kuitenkin karkotettiin vallan Siperiaan asti, mutta se, mitä olen lukenut hänen Siperia-kokemuksistaan, todistaa enemmänkin sitä, että hän piti pohjolan matkaansa enemmänkin hyvänä metsästyslomana.

Toisaalta Lenin kyllä oikeasti kärsi Siperian karkotuksestaan, koska kirjeessään vanhemmilleen V.I. valitteli sitä, ettei hän edes isolla rahalla onnistu hankkimaan itselleen hyvää taloudenhoitajaa. Vallankumouksen jälkeen ei kukaan Siperiaan viety enää valittanut taloudenhoitajien huonoudesta. https://www.finlandiakirja.fi/fi/catalog/product/view/id/52772