Demokratia

Jännityksellä odotin Putinin puhetta suurilukuisen yleisön edessä, koska pitkään aikaan hän ei ole syistä, joita voi vain arvailla, poistunut bunkkeristaan. Mutta hän ei kuitenkaan horjahtanut Pyhän Yrjön salin ikkunasta, kuten epäilin tapahtuvan.

Ajatuksia herättävä oli Putinin puhe. Erityisesti korvaani särähti se, kun hän sanoi, että Lännellä ei ole mitään moraalista oikeutta lausua jotain demokratiasta.

Itse katson kuitenkin moraaliseksi oikeudekseni julkaista tämän talukon maailman demokratian tilasta. Taulukon mukaan Venäjä on maailman123. demokraattisin valtio heti Etiopian jälkeen, mutta kuitenkin ennen Nigeriä. https://fi.frwiki.wiki/wiki/Indice_de_d%C3%A9mocratie . Maailmassa näyttää olevan noin 165 valtiota.

Jamppa

 

Pari iltaa sitten kerroin, että haitaristi Viljo Vesterinen eli vain 54- vuotiaaksi, joka lienee viihdetaiteilijoiden keskimääräinen elinikä. Ihmisten viihdyttäminen on raskasta työtä, eivätkä alan ammattilaisten elämäntavat välttämättä ole terveyttä suosivia, sillä artistit eivät useinkaan jaksa pidättäytyä keikan jälkeen pelkästään jääveteen ja ituihin. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että alkoholistit elävät keskimäärin vain 48-vuotiaiksi.

Tässä tilastotietoa liian nuorena nukkuneista viihdetaiteilijoista:

Irwin Goodman 47 v

Junnu 52 v

Kirka 56 v

Olavi Virta 62 v

Tapsa 64 v

Juice 56 v

Taisto Tammi 34 v

Unto Mononen 37 v

Gösta Sundqvist 46 v

Sammy Babitzin 24 v

Cisse Häkkinen 39 v

Albert Järvinen 40 v

Kari Tapio 65 v

Heinäsirkka 61 v

Kikka 41 v

Olli Lindholm 54 v

Jamppa Tuominen 49 v

Reijo Lumisalmi 38 v (Suomussalmella syntynyt harrastajamuusikko ja kuorma-auton kuljettaja, jonka tunnetuimpia sävellyksiä ja sanoituksia ovat iskelmälaulaja Reijo Kallion hittikappaleet ”Yksinäinen” ja suosittu häävalssi ”Suvivalssi”.)

Jorma Lyytinen 28 v

Jussi Hakulinen 57 v

Enpä malta olla kertomatta, että nykyinen parturini on entinen muusikko, joka säesti esimerkiksi Jamppa Tuomista, joka oli kohtuuttoman hyvä laulaja maamme tanssilavoille, sillä hänen paikkansa olisi ollut maailman oopperalavoilla.

Sen lisäksi, että Jamppa oli monipuolisesti lahjakas muusikko, hän oli myös poikasena lahjakas jalkapalloilija ja myöhemmin kova OTP:n kannattaja. Ainakin hyvän tarinan mukaan Jamppa vietiin joskus huonossa kunnossa sairaalaan, syitä voin vain arvailla ja kun mies palasi teho-osastolla muutaman päivän jälkeen tähän reaalitodellisuuteen, ensimmäinen kysymys oli, että ”mites OTP”. Parturini ei kumonnut tarinan paikkansapitävyyttä, joten levitän tietoa tapahtuneesta tästä lähtien täytenä totena.

Lopuksi hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia, joka todistaa, että Jamppa Tuominen oli laulajana lähes Mauno Koiviston luokkaa, joka ainakin Timo Bergholmin kirjoittaman elämänkerran ”Kiihkeä Koivisto” mukaan suunnitteli oopperalaulajan uraa ennen kuin siirtyi politiikan puolelle. 

https://www.youtube.com/watch?v=DLjNLn-_LGQ

 

Andy

 Harmittaa, ettei nykyään enää järjestetä eilen mainitsemaani Suomi-Ruotsi-haitarinsoittomaaottelua. Uskoisin, että tapahtumaa seuraisi jokseenkin yhtä paljon katsojia kuin nykyistä yleisurheilumaaottelua.

 
Tosin nykyaikaan saattaisi sopia paremmin Suomi-Ruotsi-kitaransoittomaaottelu. Uskoisin maamme olevan siinä ottelussa niskanpäällä, jos vain Andy McCoy ja Jukka Tolonen selviäisivät kilpailun jälkeisestä dopingtestistä.

Olen tehnyt elämässäni paljon virheitä, mutta yksi suurimmista on se, että olen kulkenut Pelkosenniemen keskustan halki, mutta en pysähtynyt ottamaan selfietä itsestäni ja Andy McCoyn näköispatsaasta, joka lienee seudun merkittävin matkailunähtävyys.

Luulenpa, että jos maailma pysyy pystyssä, niin ensi kesänä rasvaan pyöräni ketjut ja ajan Pelkosenniemelle paikkaamaan tekemäni virheen. Puolimatkasta voisin tosin käydä nappaamassa kuvan Pyhäsalmen keskustaa somistavasta hiihtävää Helena Takaloa esittävästä alastonpatsaasta, jonka uskon olevan ainakin Suomen, ellei peräti koko maailman, ainut alastonta hiihtäjää esittävän monumentin.

Pelkosenniemen suuren pojan Andy McCoyn näköispatsaaseen voi tutustua tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Andy_McCoy_(patsas)#/media/Tiedosto:Andymccoy_patsas.jpg

Vili

 

Eilen mainittu Viljo "Vili" Vesterinen oli kova poika soittamaan haitaria ja hän voitti 30-luvulla peräti neljästi haitarinsoiton Pohjoismaiden mestaruuden. 

 

Itse käytän periaatteellisista syistä hänen työkalustaan nimitystä haitari enkä hanuri, koska joskus erehdyin nykyajan nuorille kertomaan mainiosta vanhasta kotimaisesta elokuvasta nimeltään Isäntä soittaa hanuria ja jostain syystä elokuvan nimi nauratti nuoria kovasti. Vasta myöhemmin sain selville, että hanuri-sana tarkoittaa nuorille ihan muuta kuin soitinta.

 

Sen lisäksi, että haitarinsoitossa kilpailtiin Pohjoismaiden mestaruudesta, niin olen jostain lukenut, että haitarinsoitannassa järjestettiin myös Suomi-Ruotsi-maaotteluja. En ole perillä, miten maaotteluissa kävi, mutta veikkaan, että Suomi voitti yleensä niukasti Vili Vesterisen hurjan loppuvedon ansiosta, joka toi uskoakseni yleisön mieleen Voitto Hellstenin suoritukset maaottelujen 400 metrin viestinjuoksun ankkuriosuuksilla.

 

Vili Vesterinen poistui tuonilmaisiin nykyajan mittapuun mukaan kohtuuttoman nuorena eli 54-vuotiaana. Wikipediakin kertoo sen yleisesti kansan tietämän asian, ettei Vilikään ollut mikään vesipoika. Kansa tietää yleisesti myös sen, etteivät haitarinsoittajat yleensäkään ole vesipoikia, sillä esimerkiksi vaativan kappaleen Varisevat lehdet soittaminen onnistuu vain kovassa krapulassa.

Vaikka Vesterinenkin sävelsi eräitä kappaleita, niin tähän syystunnelmaan sopiva Varisevat lehdet kappale on Paul Norrbackin säveltämä ja esittämä.

https://www.youtube.com/watch?v=UZ8Su21oa0o

Vesteriset

 

Taas vaivaa korvamadoksi kutsuttu oireyhtymä minua samalla tapaa kuin Kalle Päätaloa vähän ennen kuin hänet toimitettiin Hatanpään mielitautiparantolaan. Tosin minua ei vaivaa Lasihelmi-kappale, kuten Kassun tapauksessa oli, vaan mielessäni soi taukoamatta Elämäni biisissä Tero Vesterisen voimakkaasti eläytyen esittämä La Bohème, joka esitys tunnekylläisyydessään on ihan Kari Kuuvan Vanhan belargonian luokkaa.

 

En ole ennen tiennyt olemassa olevan Tero Vesterinen -nimistä muusikkoa, vaikka muusikko Vesterinen on minulle muuten hyvinkin tuttu, sillä tunnen aika hyvin maamme sotahistoriaa ja tiedän, että Viljo Vesterinen oli suuri suomalainen sotasankari, joka pelasti Viipurin suurelta tuholta. Viljo Vesterinen tosin tunnetaan myös haitarinsoittajana ja uskon, että tästä lähtien hänet tunnetaan myös Tero Vesterisen vaarina ja minusta Tero kuulostaa perineen isoisänsä musikaalisuuden. 

 

Viipurin pelastamiseen Vili Vesterinen liittyy sikäli, että kun suomalaiset valtasivat kaupungin 29.8.1941, alkoi siellä tapahtua merkillisiä voimakkaita räjähdyksiä, joita epäiltiin aluksi jonkinlaisiksi aikapommeiksi. Sitten kuitenkin selvisi, että kyseessä olivat radiomiinat ja niiden häiritsemiseksi radiossa soitettiin Säkkijärven polkkaa kolmisen kuukautta, koska sen sointikuviot sopivat hyvin radiomiinojen häirintää. 

 

Kunnia Viipurin pelastamisesta annetaan pääsääntöisesti Vili Vesterisen levyttämälle Säkkijärven polkalle, mutta se kulttuurihistoriallisesti arvokas tieto yleensä jää kertomatta, että radiossa välillä soitettiin vaihtelun vuoksi miinojen häiritsemiseksi Saariston Sirkkaakin, joka on Jori Malmstenin kappale, joten Molli-Jorikin osallistui osaltaan Viipurin pelastamiseen. 

 

Jo ennen Viipurin pamauksia pamahti ihan lähellä nykyistä rajaa Antreassa Kuukaupin sillalla radiomiina, joka surmasi peräti neljä suomalaisupseeria. Tunnetuin räjähdyksen uhreista oli Helsingin Yliopiston hallinto-oikeuden professori reservin majuri Tapio Tarjanne, joka oli toiminut mm. Urho Kekkosen väitöstilaisuuden vastaväittelijänä. Muut kuolleet olivat insinöörikapteeni Eino Karttunen, poliisitarkastaja reservin luutnantti Toivo Kemppinen ja sotilasvirkamies Hugo Tolonen, joka siviilissä toimi tiemestarina.

 

Kuukaupin tuhoisa radiomiina oli kätketty sillan toiseen maapenkkaan ja niinpä suomalaiset suorittivat kaivauksia myös sillan toisen pään maapenkassa, vaikka sinne oli tutkimusten estämismielessä näyttävästi ulostettukin ja sieltä löytyi 600 kilon trotyylilataus, jonka radiokoneisto ei ollut toiminutkaan. Miinan purki silloinen pioneeriluutnantti Lauri Sutela, josta sittemmin tuli kenraali ja puolustusvoimain komentaja.

 

Asiantuntijat selvittivät, että radiomiinan toimintaa pystyi häiritsemään sopivilla musiikkiesityksillä ja sen jälkeen Säkkijärven polkkaa ja Saariston Sirkkaa soitettiin niin kauan, että uskottiin miinojen paristojen kuluneen loppuun. Viipurissa kuitenkin räjähti kaikesta huolimatta 17 latausta, mutta esimerkiksi vieläkin pystyssä oleva Viipurin vesitornin 27 miinaa jäi räjähtämättä. Yhteensä Viipurista löytyi trotyylipanoksia 4325 kiloa, joten pahaa jälkeä ne olisivat räjähtäessään tehneet kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kaupungissa. 

 

Itse kävelin muutama vuosi sitten korjatulla, mutta nyt jo käytöstä poistetulla Kuukaupin sillalla ja ihastelin Vuokselle aukeavaa jokimaisemaa. Silta oli niin pelottavan huonossa kunnossa, että pelkään sen tulevaisuudessa vielä vaativan lisää kuolonuhreja neljän upseerin lisäksi, joten suosittelen, ettei Kuukaupin sillalla enää urheilla. 

 

Tero Vesterisen upean esityksen voi kuulla tästä. https://areena.yle.fi/1-63503330

Könönen, toiviolapsi

 

Syystä, jota voin vain arvailla, tyranni Putinin suomalaisugrilaisista sukujuurista ei ole viime aikoina ylpeilty maamme mediassa. Pian presidentiksi kohoamisen jälkeen Suomessa kerrottiin miehen olevan tverinkarjalaisia ja että vielä hänen mummonsa olisi pagissut karjalaa.

 

Tverinkarjalaisia laskettiin vuonna 1926 olleen noin 250.000 kpl, eli karjalaisia oli enemmän Tverin seudulla kuin Suomen Karjalassa. Tässä yhteydessä on syytä muistuttaa siitä, etteivät pohjoiskarjalalaiset tai uukuniemeläiset ole oikeita karjalaisia, vaan sudeettisavolaisia. Savon ja Karjalan raja kulkee jossain Parikkalassa, mutta tarkkaa rajaa en ole onnistunut piirtämään kartalle. Neljännes miljoonasta tverinkarjalaisesta puolet puhui jo 20-luvulla Venäjää.

 

Tverinkarjalaiset ovat meille suomalaisille sangen tuntemattomia eikä suurmiehiä tai -naisia ole juurikaan heidän keskuudestaan kohonnut maailmanmaineeseen, mutta Putin on poikkeus, joka vahvistaa säännön. Putinhan oli vielä vähän aikaa sitten maailman mahtavin mies ja joku USA:n presidentti Trumpkin luokiteltiin yleisesti vain pelkäksi Putinin apupojaksi.

 

Toimittaja Arvo Tuomisen Karjala-kirjan mukaan Putinin isovanhempien kotikyläkin tiedetään Tveristä, joten nähtäväksi jää, onnistuuko joku tutkija selvittämään tarkemmin Venäjän presidentin taustat.

Tosin jotkut asiantuntijat äänestävät Putinin vepsäläisyyden puolesta, mutta itse äänestän sen puolesta, että hänen sukunsa on jostain Uukuniemen suunnalta, koska hänen kesämökkinsäkin on Uukuniemen rajalla Lahdenpohjassa ja koska hän ulkonäöltään muistuttaa hämmästyttävästi rouvani isotätiä, jonka kuva on seinällämme. 

 

Savon Sanomissa kerrottiin joskus Putinin olevan taustaltaan Savon Pulkkisia ja olen taipuvainen ajattelemaan samoin, koska presidentti Putin-Pulkkinen muistuttaa hämmästyttävästi ulkonäöltään TV:stä tuttua Pulkkista.

 

Itse en muuten tykkää yhtään Putinista, koska hän uhkaa maailmaa ydintuholla enkä myöskään TV-Pulkkisesta, koska eräässä ohjelmassa hän loukkasi törkeästi sukulaisiani. Hän nimittäin kertoi, että eräs Könönen, jonka kerrotaan olevan toiviolapsi, olisi tartuttanut häpeällisen taudin erääseen Auneen ennen linnaan lähtöään. 

 

Sukuuni kohdistuvan loukkauksen voi tarkastaa tästä ohjelmasta kohdasta 6 min. 20 sek. lähtien.

Yksinapaisuus

 Ei uskonut Jussi Halla-aho aamulla tv:ssä, että ydinsota on tulossa, koska epäili, että Venäjän komentoketjussa olisi kuitenkin edes joku tervejärkinen, joka estäisi asian. Itse kuitenkin uskon, että elämme nyt ihmiskunnan historian vaarallisinta aikaa, jonka rinnalla Kuuban kriisikin oli urheilukielellä vasta verryttelyä.

Nimittäin pelkään, että kohta joku Ukrainan 30 ydinreaktorista tuhotaan ja sen onnettomuuden rinnalla Tshernobylikin oli urheilukielellä vain verryttelyä, koska siinä tapauksessa vain viisi % ytimen radioaktiivisuudesta karkasi luontoon. Putin on puheissaan monta kertaa vihjaillut ydinonnettomuuden riskiin ja jos hän sen haluaa järjestää, niin siihen asiaan ei komentoketjuja tarvita.

Putinin puheisiin ei kannata liiemmälti uskoa, mutta varmuuden vuoksi Nato voisi kysyä häneltä, onko Venäjä tosiaankin sodassa lännen kanssa, kuten hän pari päivää sitten kertoi. Jos sellainen sota on Putinin mielestä käynnissä, niin ensi alkajaisiksi Länsi voisi hieman rajoittaa Venäjälle suuntautuvaa laivaliikennettä sekä Tanskan että Gibraltarin salmissa.

Samalla Putinille voisi kertoa, että vaikka hän kammoksuu maailman yksinapaisuutta, joka oikein onkin, niin kuitenkin tällä hetkellä Venäjän osuus ihmiskunnan bkt:stä on 1,6 %, kun taas kirotun Lännen osuus on yli 50 %. Pitkän päälle Venäjällä on haasteellinen tehtävä pärjätä asevarustelukilpailussa, jos siihen oikein tosissaan ryhdytään eikä vain urheilukielellä sanottuna vain verrytellä, kuten nyt vielä tapahtuu.