Kalastaja-keräilijäksi

Siirryn tänään virkamiehestä kalastaja-keräilijäksi. Tässä elämäntilanteeseeni sopivaa hyvää musaa suosikkivokalistini esittämänä. Ja mikä parasta esitys tapahtuu sillä kalliimmalla tavalla eli väristysten kera https://www.youtube.com/watch?v=AxZmWgPzfvY .

Tyynyyn tukehtuminen

 

Mielenkiintoisia asioita löytyy Venäjän yksinvaltiaiden historiasta ja varsinkin siitä, miten hankalista yksinvaltiaista on päästy eroon.

Suomalaiset ovat esimerkiksi suhtautuneet erittäin kunnioittavasti ensimmäiseen Suomea hallinneeseen tsaariin Aleksanteri I:een, vaikka hänkin oli murhamies. Aleksanteri I pidettiin humaanina hallitsijana, mutta itseäni on mietityttänyt se, että kaikesta humaaniudestaan huolimatta hän lienee ainut Venäjän tsaareista, joka on murhauttanut isänsä.

Hänen isänsähän oli Paavali I, joka todennäköisesti kuoli salamurhan uhrina, ja historian tutkijat näyttävät pitävän selvänä, että poika Aleksanteri oli mukana asiassa.

Olen lukenut joskus Olavi Paavolaisen äskettäin matkakertomuksia Neuvostoliitosta ajalta juuri ennen Talvisotaa. Paavolainen vieraili pitkällä matkallaan myös Leningradissa museoksi muutetussa Hatsinan palatsissa ja hän kertoo säpsähtäneensä törmätessään siellä sotahullun ja muutenkin ilmeisen hullun tsaari Paavali I:n huudahtukseen: "Yhdeksän sotamiestä voi lyödä kuoliaaksi, kunhan kymmenes jo osaa temput."


Tuon perusteella ymmärrän pitkälle humaanina tunnetun tsaari Aleksanteri I:n toimintaa, vaikka en voi sitä vieläkään täysin hyväksyä. Historian tutkijat taitavat nykyään taipua sille kannalle, että Paavali I tukehtui nukkuessaan tyynyynsä ja ettei kyseessä ollut suinkaan tapaturma. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että Paavalin I:n isä Pietari III ei tukehtunut tyynyynsä vaan virallisen selityksen mukaan kuolinsyynä olivat peräpukamat.

15 miljoonaa kranaattia

Putin se vain jatkaa päättäväisesti laajennetun itsemurhansa suorittamista ja nyt on vuorossa Itä-Ukrainan särkeminen tuhansiksi päreiksi. Ja hyvinhän se onnistuu Neuvostoliiton konkurssipesän jättämillä välineillä.

Nimittäin noin 30 vuotta sitten oli huolena se, että mitä tehdä varastoihin jääneiden 15 miljoonan 152 mm:n haupitsin kranaattien kanssa, koska ne olivat silloin melkoisia ongelmajätteitä. Nyt niille, kuten myös Neuvostoliitolta jääneille 20.000 tykille on löytynyt hyötykäyttöä.

Itse asiassa noilla välineillä pystyisi muuttamaan kaikki Ukrainan kaupungin soraläjiksi, mutta epäilen, että sota rajoittuu vain Itä-Ukrainaan. Kun Itä-Ukraina on kokonaisuudessaan vallattu, tuulettavat venäläiset erikoisen sotilasoperaationsa loistavaa voittoa.

Luulen, että Länsi on mielissään tapahtuneesta, koska uskotaan, että Putin on sitten saanut kasvonsa pelastettua ja hyväksytään, että sota pysyy vuosia jäätyneenä konfliktina kuten Gruusiassakin tapahtui.

Mutta talouspakotteista Länsi ei luovu ja niinpä Venäjän talous romahtaa jälleen kerran ja maa päätyy sisällissotaan, jossa ottavat yhteen Putinin Kansalliskaarti ja sitä vastassa on armeija ja FSB. Putinin terveys ei sitä kestä, vaan hän menehtyy äkillisesti. Kuolinsyyksi ilmoitetaan kouristelevat peräpukamat, kuten muistaakseni myös Tsaari Pietari III:n yllättävän poismenon yhteydessä vajaat 300 vuotta sitten.

Tosin eivät Pietarin peräpukamat olleet pääsyy tapahtuneeseen, vaan syynä oli se, että150-senttisen tulevan Katariina Suuren rakastaja Orlov löi silloista yksinvaltiasta tuhkakupilla päähän.

Ihmisen ja r-ZZän sekasikiö

Muistanpa, miten eilen mainittu naivistinen taiteilija Martti Huuhaa Innanen vielä 1990-luvulla ihan häpeämättömästi uskalsi kertoa, että suomalainen on ihmisen ja r-ZZän risteymä. Nykyäänhän tuollaisen sanominen käynnistäisi rikosprosessin, joka varmasti oikein olisikin.

Toisaalta Innasen mielipiteessä on vinha perä. Itsekin olen kymmeniä kertoja käynyt itärajan takana ja ihmetellyt, miten sikäläinen alkuperäisväestö näyttää ihan itäsuomalaiselta. Se eroavuus on kuitenkin tutkimuksissa löytynyt, että samanlaisesta geeniperimästä huolimatta itärajan takana esiintyy allergiaa kahdeksan kertaa Suomea vähemmän - olisiko niin, että siellä asuntokanta ei ole niin homeen pilaamaa kuin meillä.

Muutama vuosi sitten kävi Pietarin Zenitin kakkosjoukkue pelaamassa Kuopiossa ja huvittavaa oli todeta, että pietarilaiset näyttivät ihan savolaisilta ja kuopiolaiset taas olivat valtaosin afrikkalaistaustaisia.

Peliä katsellessani ymmärsin sen, miksi raviurheilussa hevoset jaetaan kylmä- ja lämminverisiin. Samanlainen jako olisi saatava myös jalkapalloiluun, koska pohjoisen kansojen fyysiset ominaisuudet eivät riitä tasapäiseen kilpailuun etelämaalaisten kanssa pelattaessa - sen sijaan moukarinheitossa mustat miehet eivät meille pärjää.

Pietarin Zenith tunnettiin ainakin ennen hyvin rasistisena joukkueena eikä se hyväksynyt vähänkään tummempia pelaajia joukkueeseensa. Niinpä Zenithin menestys kansainvälisillä areenoilla on ollut vaatimatonta.

Sen sijaan joukkueen faniporukka on saavuttanut mainetta erinomaisina huligaaneina. Kannattajajoukkion kannustus huuto tarkoittaa suomennettuna jotain sellaista, että "Pietarin Zenithin kannattajilla seisoo aina", joka kertoo paljon tuon joukkion luonteesta.

Vasili Loponen - käymälätarkkailija

En ole kuvataiteellisesti kovin lahjakas, vaan pikemminkin päinvastoin, koska olen tiettävästi ainoana maassamme jäänyt kansakoululaitoksemme historiassa laiskanläksylle piirustuksesta, koska minun paperilleni vaahteranlehti ei hahmottunut oikein.

Siitä huolimatta olen sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, sitä mieltä, että eilisessä jutussani mainittu Martti Innasen maalaus vuodelta 1989 nimeltään "Vasili Loponen, Petroskoin rautatieaseman käymälän vanhempi tarkkailija", osoittaa suoranaista neroutta.

Työnsankari Loposen olemuksesta kuvastuvat eletyn elämän jäljet. Hän on varmasti tehnyt pitkän ja ansiokkaan uran käymäläalalla ja edennyt nuoremmasta käymälätarkkailijasta lopulta työnveteraanina esimiestehtäviin eli vanhemmaksi käymälätarkkailijaksi, ja sarkapuseron miehustaa koristava mitali todistaa vuosikymmenien moitteettomasta palveluksesta.

Miehen olemus on niin karheanlämmin, että hänestä voisi tehdä vaikkapa pehmolelun lapsille. Otsan juonteetkin ovat taiteellisesti symmetriassa tyypillisen venäläisen piippalakin lipan kanssa. Tukan ja parran harmaus on juuri samaa sävyä kuin mahorkkasätkän sauhu.

Innasen maalauksissa meitä suomalaisia ja venäläisiä yhdistää taipumus nenänkaivuuseen ja kummankin kansan edustajista on joka kymmenes kuvattu sormi sieraimessa, ja Vasili Loponen sattuu olemaan juuri se kymmenes. Kuitenkaan se tapa ei miestä pahenna, sillä kukapa ei nenän kaivelusta tykkäisi.

Vasili Loposeen voi tutustua tästä http://tampereelta.blogspot.com/2011/03/martti-huuhaa-rajayttaa.html .

Vasili Shulzhenko - taiteilijanero

Vaikka entisestä hyvästä itäisestä naapurimaastamme onkin nyt omasta syystään tullut hylkiövaltio, jonka suuntaan kukaan sivistynyt ihminen ei enää virtsaakaan, niin kannattaa kuitenkin muistaa, että venäläiset ovat taiteellisesti lahjakasta kansaa.

Vaikka en ymmärrä mitään taiteesta tai taiteen filosofiasta, niin rohkenen silti väittää, että mielestäni venäläinen Vasili Shulzhenko on kuvataiteellinen nero samaan tapaan kuin suomalainen hengenheimolaisensa Martti Innanen. Koska kaikessa kirjoittelussa on pyrittävä lakia tarkkaan noudattamaan, pyrin kunnioittamaan Shulzhenkon tekijänoikeuksia enkä liitä kuvia hänen töistään tähän yhteyteen, mutta mielestäni alla oleva jokseenkin laillinen videon pätkä kertoo taiteilijan tuotannosta paljon.

Mielestäni Vasili Shulzhenko on mestarillisesti huomannut arjen ympäristöstä sellaisia kauneusarvoja, joita en ole itse tullut ajatelleeksi. Esimerkiksi videolla näkyvä maalaus nimeltään Yleinen käymälä on vaikuttavuudessaan samaa luokkaa kuin Martti Innasen maalaus Vasili Loponen, Petroskoin rautatieaseman vanhempi tarkkailija. Tämäkin työ löytyy Internetistä sopivilla hakusanoilla; kannattaa etsiä.

Vasili Shulzhenko ei ole mikään sosialistinen realisti, koska hän sallii itselleen huomattavia taiteellisia vapauksia, jotka poikkeavat arkitodellisuudesta. Videolla vilahtava venäläinen kylämiljöö vääristelee pahasti todellisuutta, koska Lenin patsas muistuttaa enemmänkin Budhaa ja koska patsaan takana vesiä ilmeisesti laulellen laskeva miehenpuoli ei vastaa tositapahtumia. Luotettavien antropologisten tutkimusten mukaan venäläiset eivät kuseksi nurkkiin, vaan se on enemmänkin suomalaisten harraste.
Shulzhenkon töitä esittelevä video löytyy tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=qNRo2L358_8

MOSSE

 Vanhoja automiehiä saattaa ilahduttaa tieto, jonka mukaan Mossen valmistus on alkamassa uudelleen. Lapsuudessani ei meidän köyhällä kylällä juuri muita merkkejä näkynytkään.

Aivan oikeassa on siis tämä sosialistisesta mediasta löytämäni savoalisen autokauppiaan Mosse- mainos, jonka mukaan ko. merkki on eniten levinnyt Suomen maanteille. Muutakin huumorileikkiä mainoksessa esiintyy, kun siihen oikein syventyy.

En muuten muista Mossesta muita pilkkarunoja, mutta Skodasta muistan. Toisen mukaan Skoda on perheauto verraton, isä työntää, äiti ajaa, lapset pitää pohjaa, mummo kerää muttereita, vaari lasinsirpaleita.

Toisen ivamukaelman suositteli Skodan seuraavasti: "Osta Skoda, se on neljä pyörää ja loota, jota voi purkaa ja koota."