Kangastus 15.11.2021, 15:50 

Sangen vilkkaan keskustelun sosialistisessa mediassa on synnyttänyt kirjoitukseni siitä, miten kauas Tallinnan Viru-hotelli ja Valamon luostarin pääkirkko näkyvät. Eräskin elokuvaohjaaja, joka varmaankin työnsä puolesta ymmärtää paljon näkyvyyskysymyksiin liittyvistä asioista, oli sitä mieltä, että henkilö, joka näkee Helsingistä käsin Viru-hotellin, voisi tarkistaa näkyykö hotelli ylösalaisin, sillä kyseessä onkin kangastus. 

Elokuvaohjaajan näkemys on Viru-hotellin osalta oikea. Sen, miten kauas torni näkyy, voidaan laskea siten, että otetaan neliöjuuri luvusta, joka saadaan, kun maapallon halkaisijalla, eli 12.000 kilometrillä, kerrotaan tornin korkeus. Viru-hotelli on 23 kerroksinen, jonka ylimmässä kerroksessa sijaitsi muuten KGB:n kuuntelukeskus, joten hotelli on noin 70 metriä korkea ja se näkyy merellä vain vajaan 30 kilometrin päähän. Jos Virua tähystää 72 meriä korkeasta Stadionin tornista, ei se näy sieltäkään, vaan jotta näköyhteys olisi, olisi tornien oltava noin 40 kilometrin päässä toisistaan ja siinäkin tapauksessa lisäedellytyksenä on, että molempien rakennusten perustukset ovat ainakin muutaman metrin meren pinnan yläpuolella. 

Tallinnassa sijaitseva 159-metrinen Pyhän Olavin kirkko oli vuosisatoja yksi maailman korkeimmista rakennuksista, mutta sekään ei näy yli 70 kilometrin päähän Helsinkiin. Sen sijaan Viron korkein rakennus, eli Tallinnan 314-metrinen tv-torni kohoaa niin korkealle, että sen kapea huippu saattaa ainakin kiikarilla näkyä ainakin Stadionin torniin. Ne muut sinne näkyvät rakennukset ovat harhaa, eli kangastusta, ja näkyvät ylösalaisin. Kommentit (1) 

Maaottelu ja Juokse porosein 14.11.2021, 16:39 

Kerrassaan upeasti esiintyi Huuhkaja-joukkueemme eilen. Pienempi ylltys oli se, että Bosnia-Herzegovina kaatui jalkapallossa vieraskentällä, mutta suurempi yllätys oli se, että poikamme olivat parempia myös laulamisessa. Tosin kyllähän tosiasia on se, että Huuhkajien esittämässä Maamme-laulussa tällä kertaa syvä tunne korvasi puuttuvan taiteellisuuden ja kovasti laahaava oli poikiemme versio. Huomion arvoista esityksessä li se, että kaikki muut lauloivat täysin palkein, mutta Kamara ja Hämäläinen, jotka ovat niitä harvoja maajoukkuepelaajia, joilla on supisuomalainen sukunimi, tyytyivät vain kuuntelemaan kovasti kärsivän näköisinä. 

Kummallakin jalkapalloilijalla sykkii suonissa afrikkalaisverta ja afrikkalaisillahan on tunnetusti rytmi suorastaan veressä, joten Huuhkajien Maamme-laulu saattoi kuulostaa heistä pahalta. Ennen aina ihmettelin, miksi luottopuolustaja Paulus Arajuuri, joka ei ollut eilen avauskokoonpanossa, päästeli selkäkeikkanauruja kansallishymnimme aikana ja eilen tajusin, että Arajuuri, joka on musikaalista sukua ja jonka veli on vallan ammattimuusikko, ei pystynyt nauramatta kuuntelemaan joukkuetovereidensa joukkomylvintää. Bosnialaiset hävisivät eilen laulukilpailun selvästi, koska he eivät enää yrittäneet laulaa. Ilmeisesti sisällissodan partaalla olevasta maasta ei löydy musiikkiesitystä, jonka kaikki osapuolet hyväksyisivät. Tässä yhteydessä bosnialaisten pitäisi ottaa oppia Suomen historiasta. 

Nimittäin talvella 1918 Parkanon punakaarti ja suojeluskunta kokoontuivat YK:n rauhanlähettiläänä toimineen Sakari Tuomiojan isän kutsusta allekirjoittamaan sopimusta siitä, etteivät pitäjän miehet ryhdy keskenään pyssysille. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kokouksen puheenjohtajana toiminut Aleksius Tuomioja esitti, että tapahtuman kunniaksi pitäisi varmaankin laulaa yhdessä jotakin. Kokous päättikin yksimielisesti laulaa lopuksi sompion lappalaisen kansanlaulun Juokse porosein. Minusta muuten kaikki poliittiset väenkokoukset tulisi aloittaa laululla Totuuden henki johda sinä meitä ja päättää lauluun Juokse porosein. Kommentit (0) 

Valamon kello 13.11.2021, 13:15 

Urbaanilegendan mukaan hyvällä säällä pitäisi Stadionin tornista näkyä 80 kilometrin päässä oleva Tallinnan Viru-hotelli, mutta itse en ole onnistunut sitä näkemään, vaikka monta kertaa olen asiaa yrittänyt. Tämän urbaanilegendan innoittamana kapusin nuorena ja huimana ollessani Uukuniemen kirkon torniin tähystämään kiiltelevätkö 76 kilometrin päässä Valamon pääkirkon ristit sinne asti, mutta eivät kiillelleet. Yhden kirkon tornin tosin näin, mutta se saattoi olla Lumivaaran kirkon torni. 

Kypsällä iällä löysin netistä kaavan, jolla voi laskea, miten kauaksi tornit näkyvät esteettömässä maastossa, mikäli maapallo on pallo, kuten monet edelleenkin uskovat. Sen kaavan mukaan, jos Uukuniemen katselupaikka olisi merenpinnasta katsottuna samalla tasolla kuin Valamo, tornin tulisi olla noin 400 metrinen, jotta se näkyisi. Valamon pääkirkon torni lienee noin 50 metriä korkea. Eikä kuulu Valamon kirkon kellon kumu Uukuniemelle asti, vaikka esimerkiksi kesällä 1944 suurhyökkäyksen jylinä kuului aikoinaan sopivalla säällä Kannakselta lähes 400 kilometrin päähän Suonenjoelle asti. Näin kertoi mummoni, jonka korvat eivät olleet suuret vaan valtavat. 

Uukuniemen ortodoksikirkon tarinan mukaan Pyhäjärveen upotettu kello painoi 120 kiloa, mutta suurvalloilla on suurvaltojen vehkeet. Valamon luostarin alkuperäinen pääkello, eli Pyhän Andreaksen kello, joka riippui 30 metrin korkeudessa, painoi 16,5 tonnia. Sen ääni kantautui 40 kilometrin päähän Sortavalaan ja hyvällä säällä jopa Pitkärantaan asti. Kun luostarin munkki kuoli, pääkello löi kerran. Kun luostarin johtaja, eli igumeeni kuoli, kello löi kolme kertaa. Luostarin kuollessa kellon piti soida 12 kertaa. Sen Pyhän Andreaksen kello tekikin maaliskuun 19. 1940. 

Pyhän Andreaksen kello oli valettu Pietarissa 1896. Kellon valmistamiseen on tarvittu 13104 kg kuparia ja 3276 kg tinaa ja sen kokonaistilavuus on ollut 1,91 m3. Tällä hetkellä puhtaan kuparin hinta on 7,5 €/kg ja tinan 3,147 €/kg, joten nykyrahassa kelloon käytettyjen metallien arvo on yhteensä 108.590 €. Valamon kirkon pääkello katosi sodan aikana. Internet tosin väittää, että kello olisi löytynyt räjäytettynä ja maahan pudonneena, kun suomalaiset valtasivat saaren syksyllä -41. Ilmeisesti se on sen jälkeen käytetty kansantalouden muihin tarpeisiin, vaikka kukaan ei sitä myönnäkään. Suomalaiset panssarilaivatkin kulkivat pronssipotkureiden avulla ihan pikkuisen lujempaa kuin teräspropelleilla. Nyt Valamon pääkello on uusittu. Se painaa neljä tonnia alkuperäistä vähemmän eli reilut 14 tonnia, mutta ääni kantaa edelleen Sortavalaan asti. Minä en ole sitä tosin onnistunut kuulemaan Sortavalassa käydessäni. Kommentit (0) 

Tuohikirje 12.11.2021, 15:01 

Mikael Agricolaa pidetään varmaankin ihan perustellusti suomen kielen isänä, vaikka tutkijat eivät ole varmoja, oliko hän edes äidinkieleltään suomenkielinen, sillä hänen syntymäpitäjässään Pernajassa oli ruotsinkielinen enemmistö. Toisaalta suomalaisen kielitieteilijä G. J. Ramstedtin kerrotaan olevan korean kielen isän, vaikka hän ei ollut äidinkieleltään koreankielinen, vaan ilmeisesti ruotsinkielinen. Parhaiten kielitieteilijä G. J. Ramstedt tunnetaan Suomessa iskelmänikkari Rafu Ramstedin veljenä. 

Agricola ei ollut ensimmäinen suomen kielellä kirjoittanut, koska Novgorodista on löytynyt 1200-luvulta peräisin oleva suomenkielinen tuohikirje, jonka kirjoittajaa ei tiedetä. Kaikkitietävä Wikipedia kertoo tuohikirjeestä mm. seuraavaa: "Tuohikirje numero 292 on vanhin tunnettu itämerensuomalaisella kielellä kirjoitettu teksti, eräs Novgorodin tuohikirjeistä. Teksti on kirjoitettu 1200-luvun puolivälissä. Sen löysivät neuvostoliittolaiset tutkijat vuonna 1957 Artemi Artsihovskin johdolla Novgorodin länsipuolelta Nerevskin arkeologisesta kaivauksesta. 

Tuohikirjeen sanoma on tulkinnanvarainen sekä merkkien osittaisen epäselvyyden että itse kieliasun vuoksi. Esimerkiksi sanojen välejä ei ole merkitty. Tutkijat ovat yksimielisiä tekstin tulkinnasta siltä osin, että teksti alkaa sanoilla "jumalan nuoli" tai "jumala nuoli". Sanojen "nuoli" ja "jumala" on tulkittu toistuvan tekstissä. Tämän perusteella tekstiä pidetään ukkoseen liittyvänä loitsuna. "Jumalan nuoli" ei tiettävästi esiinny sana sanalta myöhemmässä kansanperinteessä, mutta salamaa ja ukonvaajaa on joka tapauksessa pidetty ukkosen jumalan ampumina nuolina. 

Muilta osin tekstiä ovat eri tutkijat tulkinneet eri tavoin. On esitetty myös, että teksti saattaisi olla kalevalamittainen runo, jonka jokainen säe on kirjoitettu omalle rivilleen.[1] Useimmat tutkijat ovat pitäneet kirjoitusta aunuksenkarjalaisena, mutta itämerensuomen eri haarojen ollessa vasta muodostumassa, kielimuotoa on hankala lokeroida.[2] Kirjoituksen ikä on määritetty stratigrafisesti ja dendrokronologisesti sen löytökerrostuman perusteella vuosien 1240 ja 1260 välille.[3] Tuohikirjettä säilytetään Novgorodin yhdistyneessä valtionmuseossa.[3]" 

 Tässä yhteydessä on muuten syytä palauttaa alemmuudentunnetta potevien suomalaisten mieliin se, että jo 900-luvulla kolme suomalaisugrilaista ja kaksi slaavilaista heimoa kokoontuivat Laatokan rannalla Vanhan Laatokan kylässä ja perustivat valtion, jonne kutsuttiin järjestystä ylläpitämään senaikainen moottoripyöräjengi, jota kutsutaan nykyään viikingieksi. Perustetusta valtiosta kehittyi myöhemmin ihmiskunnan historian ylivoimaisesti suurin valtakunta, vaikka ainakin neulanpistopolitiikkaa harrastavien neuvostovastaisten tahojen mielestä myös historian hirvein valtakunta, joka ulottui suurimmillaan Keski-Euroopasta Pohjois-Amerikan keskiosiin. Kielenkääntäjä Jukka Mällinen kertoi Kuopion kaupunginkirjastossa vieraillessaan, että vielä Iivana Julman aikaan Venäjällä oli suomalaisugrilainen enemmistö. Kommentit (4) 

Agricola 11.11.2021, 15:43 

Vaan ei ole Jari Tervo tänäkään vuonna Finladia-ehdokkaana, vaikka hänen Agricola-kirjassaan olisi ollut siihen ainesta. Ilmeisesti tellun viihdeohjelmissa esiintymiset ovat vieneet miehen katu-uskottavuuden vakavasti otettavana kulttuurityöntekijänä. Tervon uutuuskirjasta sain virikkeen tutkia suomen kielen isäksi kutsutun Mikael Agricolan muita isyyksiä ja Wikipedian sain selville, että vaikka hän oli katolinen pappi, oli hänellä ihan virallisesti omaksi tunnustettu poika. Agricola oli maamme ensimmäisiä avioliittoon vihittyjä pappeja. Hänellä oli poikakin nimeltään Kristian, josta tuli isänsä lailla piispa, mutta ei Suomeen vaan Tallinnaan. 

Sekä isä että poika kuolivat hyvin nuorina, sillä isä Mikael eli 47-vuotiaaksi, kun taas poika Kristian kuoli jo 35-vuotiaana. Ihan merkittävä asia maamme kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on, että maamme papisto on jo viitsien sataa vuotta saanut jatkaa esteettä sukuaan. Nimittäin papit ovat kuitenkin olleet todennäköisesti keskimäärin keskimääräistä teräväpäisempää porukkaa ja niinpä heidän lapsensakin ovat olleet todennäköisesti keskimääräistä fiksumpia. 

 Sen sijaan roomalaiskatolisissa maissa papiston lisääntyminen on ollut hankalampaa ja voi ihan hyvin olla, että se on laskenut historian saatossa kansan keskimääräistä älykkyyttä. Toisaalta kirkko on perinyt kuolleen papin omaisuuden ja sen seurauksena kirkosta on tullut katolisissa maissa niin rikas, ettei niissä maissa taida olla edes kirkollisveroa. Muuten juutalaisten keskimääräisen korkean älykkyyden saattaa selittää ainakin osaltaan se, että rabbeilla on ollut perinteisesti tapana siittää lapsia ja rabbit ovat tietääkseni olleet jopa juutalaisvanhempien toivevävyjä. Kommentit (2) 

SKÅL 10.11.2021, 15:55 

Uskomaton asia, että sivistyneinä ja ystävällisinä pitämämme ruotsalaiset huutavat ryypätessään SKÅL, sillä se juomahuuto periytyy heidän viikinkiesi-isiltään, jotka karjaisullaan kehottivat ryyppäämään voitetun vihollisen kallosta. Näin ainakin Jari Tervo kertoo Mikael Agricolan elämästä kertovassa kirjassaan Pääskyt talvehtivat järven pohjassa. Kirjassa kerrotaan, että Agricolan rauhanneuvottelukumppani Iivana Julma osasi sen verran ruotsia, että pystyi huutamaan skål ryypätessään. 

Agricola ei jostain syystä paljastanut vaikealuonteiselle rauhanneuvottelukumppanilleen skålin merkitystä. Venäläisten ryyppäyshuutoa en tiedä, mutta sen tiedän, että ryhtyessään aikamiehen lailla juopottelemaan, he paljastavat aikeensa osoittamalla sormellaan kaulaansa. Tapa periytyy tarinan mukaan siitä, että eräs tsaarille hyviä palveluksia tehnyt kansalainen sai hallitsijalta palkinnoksi paperisen todistuksen, jolla hän sai lopun elämänsä ostaa kapakoista juotavaa miten paljon vain. 

Tsaarin todistuksella oli kuitenkin paha tapa hukkua, kun lahjan saaja hyödynsi lahjaansa ja kun mies oli muutaman kerran pyytänyt tsaarilta uuden todistuksen, kyllästyi tsaari ja todistus tatuoitiin miehen kaulaan. Sen jälkeen miehenpuolen tarvitsi kapakoita kierrellessään ja uutta juotavaa pyytäessään vain osoittaa sormella kaulaansa. Suomalaisille on hyvinkin tuttu venäläisten sotahuuto URAAH, mutta huutopa ei olekaan alun perin venäläinen, vaan se on lainaa tataareilta ja tarkoittaa heidän kielellään, että TAPPAKAAA. Kommentit (0) 

Sivistysperheen tunnusmerkistö 09.11.2021, 16:24 

Lapsuudessani sivistysperheen merkki olivat taistolaiset lapset, mutta nykyään sivistysperheen merkki on ikoneja maalaava rouva. Tämä on tilanne meidänkin kattilakunnassamme. Rouva maalasi viime kesänä Uuden Valamon palaneen päärakennuksen palamatta jääneille paksuille lattialankuille kuvan jumalankuvat, jotka sitten rouva joutui raahaamaan Uukuniemen Papinniemen rantakivikkoon kuvattaviksi. Jumalan äidit ja Jumalan synnyttäjät painoivat kuin synti ja limaisilla kivillä liukastelevaa rouvaa katsellessani jouduin käyttämään hyvin epäkristillistä kieltä. 

Kuvan kivien takana kohoaa pari kymmentä metriä korkea jyrkkä kallioseinämä, jonka päällä sijaitsi 1650-luvulle asti Papinniemen ortodoksikylän kirkko. Se paloi syistä, joita voi vain arvailla samassa yhteydessä, kun pitäjässä tapahtui väestönvaihto, joka on tuttu käsite nykyäänkin. Uukuniemellä asuneet karjalaiset Nitrot, Vasilit ja Feodorit muuttivat lähes tuhannen kilometrin päähän Tveriin, mutta heidän nimensä jäivät elämään seudun paikannimistöön. 

Sitten Savonlinnan suunnalta lähteneet savolaiset suvut, jotka lienevät olleen vaikkapa Hämäläisiä, Härkösiä, Suutarisia ja Tiaisia, jotka nimet ovat tuttuja varsinkin maamme urheiluhistoriasta, tulivat heidän tilalleen. Nykyään Papinniemen kallion päällä seisoo entisen kirkon paikalla muistoristi, jonka viereltä avautuvat jumalaiset maisemat selittävät, miksi herran huone rakennettiin juuri sinne. Vähän matkan päässä järvellä on kivi nimeltään Kellokivi, jonka lähelle kerrotaan kirkonkellon syystä, jota voi vain arvailla, upotetun. 

Jokunen vuosi sitten kellon kieli löytyi jostain lähistöltä, mutta itse kelloa ei ole ainakaan vielä löydetty. Rouvani Saija Sillanpään kirja nimeltään Karjalaisuuksia, joka kertoo Laatokan Karjalan historiasta yleisesti ja Uukuniemen uskonelämästä erityisesti, saapui juuri painosta. Se on tosi paksu ja painava runsaalla kuvituksella varustettu mölläri, joka mielestäni soveltuisi vallan mainiosti vaikkapa opinnäytetyöksi, mikäli rouva opiskelisi yliopistossa yhteiskuntaoppia. Kommentit (0) 

Nähdä Viena ja Kuola 08.11.2021, 16:17 

Kaikki näkemäni ei vuoden 2018 Vienan-Kuolan luontomatkallani ollut yhtä kaunista kuin näkymä Kantalahden vaaralta, josta avautui huikea merimaisema. Mutta kuitenkin paljon pahempaan olin varautunut, koska olin saanut käsityksen, että Kuolan kaivosalueilla on täydellinen ympäristökatastrofi tapahtunut. Montsegorskin ja Nikkelin kaupungin ympäristöstä olivatkin metsät kuolleet ehkä muutaman neliökilometrin alueelta ja Montsegorskin ympäristön vaivaiskoivumetsä varmuuden vuoksi myös palanut, pelkät hiiltyneet rangat törröttivät pystyssä. Kuitenkin sellainen mielikuva jäi, että luonto oli teollisuusalueiden ympäristössä toipumaan päin. 

Vaikka Putinia meillä epäillään aiheestakin monesta pahasta, on hänen hallintokaudellaan monet asiat kehittyneet myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi ainakin ne valtatiet, joita itse näin, alkavat olla paremmassa kunnossa kuin meillä Itä-Suomessa. Luultavasti nikkeli- ja alumiinitehtaiden piippuihin on viime aikoina asennettu ainakin jonkinlaisia suodattimia. Voi myös olla, että tehtaiden tuotantomäärät ovat raakaan kapitalismiin siirtymisen myötä laskeneet. Ennen tietääkseni Siperian nikkelimalmia rahdattiin Petsamoon jalostettavaksi, mutta julman markkinatalouden oloissa se ei kannata. Sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, olen ajatellut, että Suomen ja Venäjän tulisi käynnistää yhteistyö Kuolan nikkelituotannot kehittämiseksi. 

Epäilen nimittäin, että Kuolan nikkelikaivosten valtavissa jätekivikasoissa on paljon enemmän malmia kuin Talvivaaran kalliossa. Parempi bisnes voisikin olla se, että Talvivaaran uusia malminrikastamismenetelmiä kokeiltaisiinkin ensiksi vaikkapa Petsamossa, jossa on malmivarannot jo valmiiksi louhittuina. Talvivaaraan tilannetta tutkiessani olen tullut lopputulemaan, että Talvivaaran köyhä nikkeliesiintymä saattaa jatkua Kuusamoon asti ja tulevaisuudessa saatetaan törmätä tilanteeseen, jossa nykyisen kaivoksen malmi loppuu ja louhintaa halutaan laajentaa kohti pohjoista.

Itärajan takaisista ympäristöongelmista ihmettelen kovasti sitä, että Venäjän kotitalouksissa ollaan kokemukseni mukaan yhä kantoveden varassa; sille asialle ei maailman mahtavin mies Putinkaan ole mitään voinut. En ole vielä uskaltanut sikäläistä kraanavettä missään käyttää, vaikka ainakin Pietarissa se lienee sangen puhdasta, koska hyvän tarinan mukaan eräs turisti oli laskenut kraanasta lasiinsa ihan terhakan silakanpoikasen, jollainen ei kovasti likaisessa vedessä tietenkään elä. Sikäli Venäjän juomavesitilanteessa on kuitenkin tapahtunut parannusta, että tietooni on äskettäin saatettu, että nykyään Petroskoin hanavettä kestää myös ylihygieniaan tottunut suomalaisvatsa ja että jollain pienemmillä paikkakunnilla jopa kraanasta saa ihan raikasta vettä. Kommentit (0) 

Saunasopimus 07.11.2021, 17:38 

Lukaisin tuossa Soili Pohjalaisen Jari Isometsästä kertovan kirjan nimeltään Isomettän poika ja olen nyt sitä mieltä, että Jari Isometsä on kuin onkin pohjimmiltaan rehti Lapin mies. Joskus olen suhtautunut epäillen hänen kertomuksiinsa Lahden mömmön-hiihtojen tapahtumista, mutta nyt olen valmis tarkastamaan kantaani. Ilmeisesti viranomaiset ovat tutkimuksissaan erehtyneet eivätkä suomalaiset ole sittenkään sotkeentuneet epoon; ainakin rehti Isometsä jyrkästi kiistää moisen. 

 Nimittäin on melkoinen rehtiyden osoitus häneltä, ettei hän ole penännyt sitä saunassa sovittua miljoonaa, jonka Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Janne Immonen, Kari-Pekka Kyrö ja Antti Leppävuori sitoutuivat hänelle maksamaan Lahdessa tapahtuneen vahingon vuoksi. Vahinkojen tarkempia syitä ja seuraamuksia sopimuksessa ei tarkemmin kerrota. Se, että miksi Isometsälle korvausta maksetaan, ei käy ilmi tuosta lopussa olevasta linkistä avautuvasta sopimuksesta, jota saunasopimukseksi kutsutaan allekirjoituspaikan mukaisesti, kuten myös esimerkiksi Pariisissa solmittua rauhansopimusta kutsutaan Pariisin rauhansopimukseksi. 

Suuri ihmettelyn aiheeni on, ettei sopimuksessa näy Sami Revon allekirjoitusta; hänhän myös kuului Suomen aluksi voittoisalta näyttäneeseen viestikvartettiin. Tämä synnyttää epäilyn, että Repo oli Lahden katastrofaalisen häpeällisissä tapahtumissa täysin viaton. Häntä alan tämän jälkeen kutsumaan Suomen hiihtokuninkaaksi, koska hän kilpaili ilmeisesti ihan luomukonstein doupattuja kanssakilpailijoitaan vastaan ja pärjäsi ihan hyvin. Saunasopimukseen toi tutustua tästä linkistä: https://www.is.fi/maastohiihto/art-2000005030155.html P.S. Tänään tulee tellusta elokuva vuoden 1995 kultaleijonista - olen sitä mieltä, että elokuva olisi tehtävä myös Lahden vuoden 2001 hiihdon mömmönkisojen hiihtotunareista. Kommentit (0) 

Myllylän jälkipoltin 06.11.2021, 14:42 

Kilpahiihtokausi avattiin juuri ja olipa mukava tellusta katsoa tätä rehtiä urheilutapahtumaa ja katselun mukavuutta lisäsi se, etteivät ulkomaalaiset olleet pilaamassa rehtiä urheilutapahtumaa. Katsoin nimittäin eilen Areenasta aika monennen kerran Sinivalkoinen valhe -elokuvan, joka lisäsi epäluottamustani ulkomaalaisia urheilusankareita kohtaan. Suomalaisethan ovat rehtejä, josta parhaana osoituksena oli Lahden vuoden 2001 mömmönkista, joissa suomalaiset kärähtivät huijaamisesta, vaikka suomalainen laboratorio oli kusipulloja tutkimassa. Jossain muualla vastaavassa tilanteessa kusipullot olisivat rikkoontuneet tai jopa palaneet. 

 Sinivalkoisen valheen pääsanoma on se, että veridopingilla parannetaan kympin hiihdossa aikaa 1,5 minuutilla - ilmeisesti kestävyysjuoksussa parannus olisi jopa tätä enemmän, koska suoritus kestää kauemmin. Lisäksi elokuvassa kerrotaan, että mikä tahansa laboratorio pystyy muuntelemaan hormonimolekyyliä niin, ettei sitä testeissä paljasteta, ellei tiedetä, millaista molekyyliä pitäisi jäljittää. 

Tahaton komiikka on huumorin vaikein, vaikkakin vaikein muoto. Tahattoman komiikan huippu on se, kun tv-selostaja kertoo ennen miesten takaa-ajokisan alkua, jossa odotettiin jopa Suomen kolmoisvoittoa, että tästä kisasta puhutaan varmaankin vielä 20 vuotta ja ennustus osui oikeaan. 

Toinen tahattoman koominen asia on se, että kun miesten viestissä Mika Myllylä kiristää tahtia ja jättää Norjan pojan kuin seisomaan, niin Myllylän takapuolesta lyövät tv-kuvassa aivan selvästi pitkät lieskat. Myllylä ei siis vaihtanut isompaa pykälää silmään, vaan hän pikemminkin kytki jälkipolttimen päälle. Nimittäin hävittäjäkoneisiin saadaan aika tavalla lisätehoa siten, että pakoputkeen suihkutetaan polttoainetta, joka lisää kummasti vauhtia, vaikkakin polttoaineen kulutus kasvaa huimasti ja samalla koneen perästä lyövät pitkät liekit. Myllylän jälkipolttimen käyttöä voi ihailla alla olevasta linkistä kohdasta 1t.4min lähtien. https://areena.yle.fi/1-1822190 Kommentit (0) 

Annan täyden tukeni Reaganille 05.11.2021, 16:32 

Kun seuraa USA:n poliittista kehitystä, joka näyttää johtavan siihen, että Trump on kolmen vuoden päästä palaamassa valtaan, joka valinta taas kiihdyttää ihmiskunnan loppulaukkaa, niin asetan toiveeni siihen, että Ronald Reagan tekisi paluun USA:n politiikkaan. Olen mielenkiinnolla seurannut Teemalta ohjelmasarjaa Ronald Reaganista ja vaikka ohjelmassa ei ole löydetty hänestä yhtään hyvää asiaa, niin minäpä olen löytänyt. Hän oli kuitenkin hyväkäytöksinen herrasmies verrattuna Donald Trumpiin, vaikka miesten poliittisista linjoista onkin vaikea löytää eroa. 

Tosin Reagania ei koskaan syytetty siitä, että hän olisi ollut jonkun toisen suurvallan edustaja. Tosin itse en niinkään kannata Ronald Reagan senioria vaan hänen poikaansa Ronald Reagan junioria, joka on esiintynyt tv:n Reagan-sarjassa asiantuntijana ja antanut vaikutelman sivistyneestä ja älykkäästä miehestä. Junior Reagan saattaisi olla ehdokas, joka keräisi ääniä yli puoluerajojen. Kaikkitietävä Wikipedia kertoo Ronald Reagan juniorista seuraavaa: Ronald Prescott "Ron" Reagan (s. 20. toukokuuta 1958 Los Angeles, Kalifornia) on yhdysvaltalainen poliittinen kommentaattori ja kirjailija. Hän on Yhdysvaltain entisen presidentin Ronald Reaganin nuorin poika. 

Ron Reagan tunnetaan liberaalisena ja ateistisena ajattelijana, mikä poikkeaa hänen isänsä konservatiivisesta arvomaailmasta. Vuonna 2011 ilmestyi kirja My Father at 100: A Memoir, jossa Ron Reagan käsittelee isänsä nuoruusvuosia ja viimeisiä hetkiä Alzheimerin taudin murtamana. Kirjasta nousi kohu Yhdysvalloissa, kun Reagan esitti epäilyn, että hänen isällänsä oli Alzheimerin oireita jo toisen presidenttikauden vaaliväittelyssä. Kommentit (2) 

 Kursk 04.11.2021, 17:44 

Olin jostain ihan omilla korvilla kuullut, että Murmanskissa pitäisi olla sukellusvene Kurskille omistettu museo ja olin edelleen omilla korvilla kuullut senkin, että museossa olisi esimerkiksi nähtävillä sähköttömässä ja pimeässä sukellusveneessä tukehtumassa olleiden merimiesten jäähyväiskirjeitä omaisille, joita he käsikopelolla pimeässä kirjoittivat. Niitä kirjeitä ei kuulema pystynyt kuivin silmin katselemaan. Kerrotaan, että onnettomuudessa kuolleille miehille syntyi myöhemmin 23 lasta. 

Mutta kun kävin Murmanskissa vähän ennen koronaa, niin museota ei enää löytynyt. Olisi ollut todella mielenkiintoista tutkia, mitä Venäjällä nykyään ajatellaan onnettomuuden syistä. Suomen mediassa nimittäin kerrottiin heti tapauksen jälkeen, että venäläisten mukaan onnettomuuden aiheutti törmäys Naton sota-alukseen. Sen sijaan meikäläisen Wikipedian mukaan sukellusveneessä oli ensiksi vain pieni 100 trotyylikiloa vastaava räjähdys, kun erään torpedon vetyperoksidia pääsi valumaan lattialle ja syttyi, kun se joutui kosketuksiin ruosteen kanssa. Minuutti myöhemmin räjähtivät kaikki torpedot muutaman trotyylitonnin voimalla ja sen paine surmasi valta osan miehistä ja oli myös vähällä tuhota aluksen ydinreaktorin, joka olisi aiheuttanut ydinkatastrofin Jäämerellä. 

Jostain syystä Kursk-museota en löytänyt, mutta sosialistisesta mediasta luin juuri, että Murmanskissa ei olisikaan varsinaista Kursk-museota, vaan jonkinlainen muistosali onnettomuuden uhreille; siellä on hyvinkin voinut olla nähtävillä miehistön jättämät jäähyväiskirjeet. Nykyään Murmanskin keskustassa onnettomuuden muistomerkkinä on sukellusveneestä irrotettu komentotorni. Muistolaatasta voisi venäjän kielitaidoton päätellä, että tämä muistomerkki on omistettu kaikille viime vuosikymmeninä onnettomuuksissa menehtyneille sukellusvenemiehille. 

 Kurskin onnettomuuden tiimoilta muistan, että silloisen nuoren presidentin, joka nyt on jo ikämies ja jota Venäjän kansa, varsinkin vanhukset, syvästi rakastavat, kansansuosio putosi pohjalukemiin, koska hän ei keskeyttänyt heti lomaansa tapauksen johdosta. Muistan myös, että maailmalla ihmeteltiin sitä, ettei Venäjä pyytänyt Norjalta pelastusapua, vaikka norjalaiset apua tarjosivat ja väittivät, että he kyllä pystyisivät veneen miehistön pelastamaan. Norjalaiset ovat kaikessa vähän parempia kuin muut. Kommentit (0) 

Pyrjähtämättömät 03.11.2021, 16:13 

Kalle Päätalon laajan kirjallisen tuotannon suosikkihenkilöni on Vikke Nilon paras kaveri oli pohjoisen lentojätkä Pyrjähtämätön Einari, joka oli saanut liikanimensä ylirauhallisen luonteensa vuoksi. Mutta kasvaa pyrjähtämättömiä miehiä meillä Savossakin. Varkauden sunnuntai-iltaisen räjähdystapauksen johdosta haastatteli innostunut MTV:n uutistoimittaja räjähdyshuoneiston vieressä asunutta miestä, joka hyvin rauhallisesti totesi jotain sellaista, että kyllähän hän jonkun tussahuksen kuuli ollessaan jo nukkumassa, jonka vuoksi hän oli jalkautunut ja uteliaisuuttaan katsonut ikkunasta, että naapurikerrostalo oli näköjään räjähtänyt, mutta nähtyään, että tapahtumapaikalle oli rientämässä jo uteliaita, oli hän "männyt uuvestaan pitkäkseen". 

Ylen uutistoimittaja haastatteli toista, vaikkakin vähän saman oloista, peruspyrjähtämätöntä miestä, jonka omistusasuntokin oli räjähdyksessä kärsinyt pahasti. Toimittaja kysyi, että oliko tapaus mahdollisesti suurikin järkytys. Pyrjähtämätön mies totesi, "ettei sitten minkäänlaenen järkytys ja karrankos näetä sattuu". Kun toimittaja uteli, että mitähän tuollekin pahasti vaurioituneelle kerrostalolle voisi tehdä, niin asuntonsa menettänyt haastateltava suhtautui tulevaisuuteen toiveikkaasti ja arveli, että ainakin talosta saisi hyvän meluvallin. Pyrjähtämättömän miehen haastattelun voi kuunnella tästä linkistä heti kahden minuutin jälkeen: https://areena.yle.fi/1-50627157 Kommentit (0) 

Jalkapallon rahahuolia 02.11.2021, 16:51 

Kups on pelannut loistavan kauden ja viime pelissä yleisöä oli ennätysmäisen paljon, mutta siitä huolimatta Savon Sanomat uutisoi, että seuran tappiot ovat tänäkin vuonna satoja tuhansia euroja. Nähtäväksi jää, mitä sitten tapahtuu, jos pankkiiri Ari Lahti toteaakin, että ylimääräisistä rahoistaan voi päästä eroon monilla hauskemmillakin tavoilla, kuin haaskaamalla ne huonosti menestyvään jalkapalloseuraan. 

Käykö niin, että Kuopioon nousee lähi vuosina uusi hieno jalkapallostadion, jolla nähdään parhaimmillaan Littosalueen Pallon IV-sarjan otteluita. Nimittäin II-divisioonan Kufukin on muuttumassa Kups Akatemian joukkueeksi. Harrastelijamaista puuhastelua on suomalainen jalkapalloilua. Joskus vuosituhannen alussa kävin Pohjois-Italiassa sijaitsevassa Siennan kaupungissa, joka on asukasmäärältään vähän Kuopiota pienempi, mutta on siitä huolimatta italialaisen muodin ja pankkimaailman keskus, ja siellä opas kertoi, että sikäläinen jalkapallojoukkue oli joutunut sekä pelillisiin että taloudellisiin vaikeuksiin Italian pääsarjassa, mutta sitten paikalliset Ari Lahden kollegat eli sikäläiset pankkiirit lahjoittivat seuralla 200 miljoonaa euroa pesämunaksi. 

Voi olla, että opas ei ollut pitkän matikan lukijoita ja voi olla, että summa todellisuudessa olikin vain 20 miljoonaa euroa, joka sekin on kymmenisen kertaa Kupsin vuosibudjettia suurempi. Muuten Pietarissa opas taas kertoi, että eräs sikäläinen oligarkki oli mennyt valittamaan lääkärille terveysongelmiaan ja lääkäri kehotti oligarkkia harrastamaan liikuntaa. Tämä ottikin neuvosta vaarin ja osti Chelsean. Kommentit (0) 

Hytti nro 6 01.11.2021, 18:25 

Hytti nro 6 on herttainen elokuva, joka varmasti entisestään lujittaa ja jopa syventää Suomen ja Venäjän kansojen ystävyyttä. Elokuva on jo myyty sataan maahan ja toivottavasti sitä esitetään myös itänaapurissa, vaikka filmissä onkin kohtaus, jossa viitataan lesborakkauteen, joka asia saattaa herättää moraalista paheksuntaa Venäjällä, jossa ylläpidetään perinteistä perhemallia myös sensuurin keinoin. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Muurmannin radalle, joten paikat ovat tuttuja Karjalan kävijöille. Jos nyt jotain puutteita pitää elokuvasta oikein hakemalla hakea, niin itse ihmettelin sitä, ettei tarinassa keskeisessä asemassa olleita Muurmannin kalliopiirroksia näytetty ollenkaan. 

Itse jopa rohkenen epäillä, ettei Muurmannissa moisia tuhansia vuosia vanhoja piirroksia olekaan, vaan ne löytyvät sen sijaan Vienanmeren rannalla sijaitsevan Belomorskin, eli suomeksi Sorokan, kaupungin lähistöltä. Toinen epäuskottavuus elokuvassa on, että vaikka siinä ollaan Muurmanskin kierroksella, niin kaupungin tunnetuinta nähtävyyttä, eli Aljosha-patsasta ei näytetty ollnekaan. Aljosha-patsaalla kunnioitetaan neuvostosotilaita, lentäjiä ja merimiehiä, jotka taistelivat toisessa maailmansodassa. Veistos on 35,5 metriä korkea, joka tekee siitä Venäjän toiseksi suurimman patsaan. Venäjän suurin patsas on Äiti synnyinmaa Volgogradissa, jonka verevä naishahmo on 52 metriä korkea ja jonka kädessä sojottava miekka on 33-metrinen ja painaa 16 tonnia. Aljoshan edessä on ikuinen liekki ja eiköhän sellainen ole myös Äiti synnyinmaan edessä. 

Aljoshan rakentaminen aloitettiin vuonna 1969, ja se valmistui vuonna 1974. Venäjällä näyttää jokaisessa kylässäkin olevan hyvässä vatupassissa oleva Suuren Isänmaallisen Sodan muistomerkki, vaikka mikään muu ei sitten vatupassissa olisikaan. Suuren Isänmaallisen Sodan muisto on se liima, jonka avulla jättiläisvaltakuntaa yritetään pitää koossa. 

Tässä yhteydessä en malta olla huomauttamatta, että Jäämeren rannalle olisi hyvä pystyttää näyttävä muistomerkki myös siellä asuneille suomalaisille. Vielä 1930-luvun alussa siellä vaikutti vauras ja vireä 5.000 suomalaisen yhteisö, joka sitten vain hävisi. Häviämisen syistä voi lukea Tarja Lappalaisen ja Martti Turtlan kirjasta Stalinin tapattamat - Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö. Sen sijaan muurmanskilaisen suomalaistaustaisen Agnessa Haikaran samaa asiaa käsittelevää kirjaa Tuntematon pohjoinen histora ei ole saatavilla, koska Venäjän turvallisuuspalvelu on sen jostain syystä takavarikoinut. Lisätietoa kuolansuomalaisista löytyy tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuolansuomalaiset Kommentit (0) 

Mölymäk 31.10.2021, 20:18 

Vähän on tyhjä olo ja tunnelma pilalla sekä paha mieli. Kups pelasi 21. perättäisen tappiottoman ottelun, joka lienee pääsarjatason historian ennätys, kun ottelu Hjk:ta vastaan päättyi juuri tasan 1-1, joka lopputulema ei riittänyt Suomen mestaruuteen, vaan sen veivät helsinkiläiset pisteen turvin. Ehkä elämä kuitenkin jatkuu ja ei muuta kuin leuka vasten rintaa ja sitten kohti uusia pettymyksiä. Mutta tunnelma Keskuskentän tummuvalla stadionilla oli huikea, ja nyt ymmärrän, mistä Mölymäki on saanut nimensä. Paikalla oli 7890 katsojaa, joka on Kuopion yleisöennätys. Edellinen ennätys oli 7420 katsojaa ottelusta Koparit-Kups 7412 vuodelta 1981. 

Tosin katsomolegendan mukaan Elon ja Kupsin ensimmäsessä kohtaamisessa vuonna 1969, jossa ratkaistiin kumpi oli voittamassa, vallankumousko vaiko taantumus, paikalla olisi ollut paljon enemmän katsojia kuin virallisen tilaston 6787, koska siihen aikaan veroteknisistä syistä virallisia yleisömääriä pyrittiin pienentämään toisin kuin nykyään, jolloin katsojiksi lasketaan kaikki kausikortin ostaneet, vaikka nämä eivät vaivautuisi paikalle. 

Jostain syystä Kuopion yleisöennätykset ovat Keskuskentän peleistä, vaikka ennen otteluja käytiin myös Väinölänniemellä. Väinölänniemen yleisöennätys ei ole syntynyt jalkapallo-ottelussa, vaan ainakin Etsivän Keskuspoliisin agentin raportin mukaan kommunistien vappujuhlilla oli kansanedustaja Ville Vainion ( alk. Karjunen) juhlapuhetta, joka käsitteli porvariston seksuaalisia perversioita, kuuntelemassa yli 7.000 asiasta vilpittömästi kiinnostunutta kuulijaa. Kommentit (0)

Ihan hirveä jännitysnäytelmä 30.10.2021, 15:24 

Kupsin nuoret voittivat äsken dramaattisten vaiheiden jälkeen jalkapalloilun Suomen mestaruuden, kun se kukisti Keskuskentän jännitysnäytelmässä PK-35:n 3-1. Vaikka PK-35 on viipurilaistaustainen joukkue, toimii se sattuneesta syystä nykyään pääkaupunkiseudulla, jossa näköjään oli päätetty, ettei kuopiolaiset voitta tänä vuonna ihan kaikkea ja niinpä joukkue yritti raivoisasti viime sekunneille asti. Kups oli joukkueista selvästi parempi, mutta niinhän siinä kävi, että vieraat siirtyivät heti ottelun aluksi ainoasta maalipaikastaan johtoon, ja Kups onnistui vasta ensimmäisen puoliajan loppuhetkillä tasoituksessaan, vaikka laukoikin sitä ennen kolmesti tolppaan. 

Toisen jakson loppupuolella erotuomari hyväksyi Kupsin johto-osuman urheilullisin perustein, vaikka selvältä paitsiolta se näytti. Viime hetkillä PK-35 sai luotua kaaoksen Kupsin maalille, jonne ryntäsi myös joukkueen maalivahti ja vieraiden maali näytti roikkuvan ilmassa, kuten urheilukielellä sanotaan. Kuitenkin kupsilainen onnistui katkaisemaan vastustajan syötön ja niin peräti kaksi kuopiolaisnuorukaista juoksi kentän läpi ja kun Albert Vauhkonen oli työntämässä pelivälinettä pömpeliin, ajattelin, että "elä laakase, naatitaan". 

Harva on se kerta, jolloin Keskuskentällä riemu on ollut yhtä rajaton kuin tämän osuman jälkeen. Jännittävyyden lisäksi jalkapalloilu on myös vaarallista. Viime yönä olin mukana Kärkkäälän ja Rieponlahden välisessä kyläottelussa, jossa pallo jäi pomppimaan Riepon maalin eteen ja kuten maalitykki Ismo Lius neuvoi, pitää läheltä sijoittaa vain tarkasti maalivahdin jalan viereen, koska ei hän ehdi reagoimaan. Toimin juuri ohjeen mukaan, mutta sisäsyrjäohjaukseni kaatoi vain työtuolini, jonka kolinaan peli päättyi. Onneksi en yrittänyt laukoa kovaa nilkalla, koska silloin olisi kaatunut myös säädettävänä työpöytänäni pitämäni silityslauta ja kallis valtiotyönantajan tietokone olisi varmasti rikkoontunut tuhansiksi päreiksi. Kommentit (1) 

Vodkaturistien tietoisku 29.10.2021, 16:22 

Muistanpa, miten nuoruudessani Venäjällä kokeiltiin hetken aikaa demokratiaa ja ainakin vuorineuvos Tauno Matomäki, joka on viisas mies, kertoo muistelmissaan, että kun hän katseli siihen aikaan Moskovan hotellinsa ulkopuolella parveilevia eläkeläisiä, jotka yrittivät kaupitella tavaroitaan ohikulkijoille, hän ajatteli, ettei tässä maassa kokeilla demokratiaa ainakaan seuraavaan sataan vuoteen. Demokratiaan, vaikka se onkin asia, jota palavasti kannatan, liittyi Venäjällä se erityispiirre, että varsinkin sikäläiset miehenpuolet joivat demokratiakokeilun aikana itsensä tärviölle ja valtakunnan silloinen päämies toimi asiassa hyvänä esimerkkinä. 

Miesten eliniänodote oli silloin kehitysmaaluokkaa, ja kun nykyään kiertelee hyvän itäisen naapurimme hautausmaita, havaitsee, että vuosituhannen alussa venäläismiehet poistuivat tuonilmaisiin heti sen jälkeen, kun olivat saaneet siitettyä seuraavaa ikäluokan alulle. Kun Venäjällä siirryttiin nykyiseen hallintojärjestelmään, jota neulanpistopolitiikkaa harrastavat neuvostovastaiset tahot kutsuvat tyranniaksi, kansalaisvapauksia rajoitettiin myös juopottelun osalta. Monenlaisia alkoholin myynninrajoituksia tuli kauppoihin sekä myymälöihin, esimerkiksi huoltoasemat muuttuivat päihteettömiksi toisin kuin meillä. 

Minusta rajoituksista hienoin on se, että koulujen alkamispäivänä 1. syyskuuta Venäjällä on kieltolaki. Myös suomalaisia vodkaturisteja yritetään ohjata kohtuukäyttäjiksi, ja esimerkiksi Kostamuksessa jaettiin muutama vuosi sitten turisteille kuvan karttaa, jonka reunalehdellä varoitellaan suomen kielellä satunnaista matkailijaa alkoholin haitoista ja vaaroista, joka oikein onkin. Muuten venäläisten tupakkatoppien keuhkosyöpäkuvat ovat ainakin karmeita kuin meilläkin. 

Ja sikälikin Venäjällä kannetaan huolta ulkomaalaisten turistien terveydestä, ettei satunnainen matkailija voi viedä tullin läpi maasta pois enempää kuin viisi litraa alkoholia ja alkoholiksi lasketaan myös olut; rajoituksen rikkomisesta seuraa ihan oikeasti sakkorangaistus. Se on ainutlaatuinen määräys koko maailmassa, koska yleensä kaikkialla muualla pyritään ulkomaalaisille myymään alkoholia täysin estoitta. Jotenkin epäilen, että vientikiellon taustalla ovat sikäläiset taxfree-yrittäjät, jotka tullitarkastuksen jälkeen pystyvät vapaasti myymään tuotteitaan. Kommentit (0) 

Nitropeli 28.10.2021, 15:16 

Eilen olisin tarvinnut nitroja, kun Kups kohtasi vieraskentällä mestaruustaistelun kannalta jopa ratkaisevan tärkeässä ottelussa Sjk:n. Ratiosta kuuntelin, miten Kups hallitsi ottelun alkua selkeästi. Sitten seinäjokelaiset tekivät ensimmäisestä hyökkäyksestään johtomaalin kulmapotkusta. Onneksi Kups jatkoi hallintaa ja niinpä Tim Väyrynen onnistui tasoituksessaan. 

Heti sen jälkeen Sjk hyökkäsi toisen kerran ja teki kuopiolaisselostajankin mielestä upean johtoaseman. Kun puoliaika päättyi, pysäytin nettiradion selostuksen varmana siitä, että kohta taas Kupsin hallinta jatkuu. Näpäytin lähetyksen sitten taas kuulumaa, kun oletin toisen puoliajan alkaneen. Ja niinhän se Kups taas jatkoi selvää hallintaansa, mutta sitten Sjk sai kumapotkun ja sama toistui kuin aiemminkin eli maalihan siitä tuli. Savon Aaltojen radioselostaja väitti kuitenkin, että Sjk siirtyi vain 1-0 johtoon, vaikka minun laskujeni mukaan tilanteen piti olla jo 3-1 ja raivostuin moisesta asiantuntemattomuudesta niin, että infrakti uhkasi. 

Sitten vasta tajusin, että olinkin toisen puoliajan sijasta kuunnellut ensimmäisen puoliajan selostusta toiseen kertaan ja infrakti helpotti. Kups hallitsi kuopiolaisselostajan mukaan ottelun loppupuolta selvästi ja sai lopulta tasoituksen käsivirhettä seuranneesta rankkarista, ja tällä kertaa rankkari tuntui minustakin ihan oikealta tuomiolta, koska sen omin korvin kuulin ja vaikka aiemmin olen pitänyt käsivirherankkareita epäreiluina. 

Sunnuntaina sitten Kups kohtaa kotikentällä mestaruustaistelun kannalta ratkaisevassa ottelussa Hjk:n ja Kupsin voittomahdollisuus on laskujeni mukaan 50 %, koska Veikkausliigan paras pelaaja Urho Nissilä palaa kentälle varoitustilin täyttymisen aiheuttamalta pakkolomalta. Toivottavasti Keskuskentällä nähdään Kupsin historian suurin yleisömäärä. Kommentit (0) 

Hintriikka vai Hintriikki? 28.10.2021, 15:07 

 Aikoinaan suomalaiset valitsivat Peltoniemen Hintriikan surumarssin maailman synkimmäksi sävelmäksi, joka valinta onkin hyvin perusteltu. Lukaisin tuossa juuri ilmestyneen Timo Forssin kirjoittaman Reino Helismaan elämäkerran, josta ilmeni, että kun sanoittajanero Helismaa oli runoillut sanat tähän vanhaan eteläpohjalaiseen kansansävelmään ja se oli ensikertaa esitetty radiossa, oli surumarssi saamassa entistä synkemmän sävyn, koska lakeuden miehet olivat synnyttämässä kansanliikettä Helismaata vastaan. Selityksenä uuden Lapuan liikkeen synnylle oli, että alun perin sävelmä tunnettiin lakeuksilla nimellä Peltoniemen Hintriikin surumarssi, koska pelimanni Hintriikki Peltoniemi, joka oli vauras isäntämies eikä mikään köyhä surkimus, esitti tätä kansansävelmää kernaasti. 

Pohjanmaan kansaa ärsytti se, että Helismaan sanoitus kertoo köyhästä Hintriikka nimisestä naispuolisesta pieneläjästä. Minusta sävelmä soi ihan yhtä synkästi riippumatta siitä, onko se omistettu Hintriikille vai Hintriikalle, mutta olen kerran kuullut erään nuorenpolven muusikon vaihtaneen esityksessään Helismaan sanoituksen Hintriikan tilalle Hintriikin ja toivoisin, ettei tapa yleisty, koska se saattaa synnyttää jo kolmannen Lapuan liikkeen. Nimittäin jos lauletaan Hintriikistä, mutta käytetään muuten Helismaan sanoja, synnytetään mielikuva, että Hintriikki on hintti, koska neljännessä säkeistössä kerrotaan, että Hintriikin vei vihille toinen mies ja se lienee aika erikoista ainakin Etelä-Pohjanmaalla ja moni sikäläinen saattaa moraalisesti närkästyä asiasta. 

Helismaan sanoituksen ja varsinkin sen neljännen säkeistön voi tarkastaa tästä, jonka jälkeen voi herkistyä kuuntelemaan maailman synkintä sävelmää Tapio Rautavaaran esityksenä: 

On suo, pitkospuut Tienä on vain pitkospuut Ja ne vie luokse töllin harmaan Töllin huolen harmaan Pois on asukas Autioituu pirtti ja seinät sammaloituu Pois veivät Peltoniemen Hintriikan Hän sai köyhyyden Osakseen sai köyhyyden Vierahaks joskus hallan varmaan Joskus hallan varmaan Nyt on huoli pois Lopun saivat puute ja huolet Maiset vaivat Pois veivät Peltoniemen Hintriikan Ja onni ihmeellinen vasta Onhan Hintriikasta Päästä jälleen kuulemaan Miten veisataan Niin harvoin tänne tuolta Hallaiselta suolta Köyhä joutaa lähtemään Leipäkiireiltään Toi äiti pienen Hintriikkansa kerran Kastejuhlaan Herran Jäi jo kauas taa Aika leikin, nuorena kirkkoon sitten veikin Mies, rakas Peltoniemen Hintriikan Ei elä onni hallasuolla Siellä kukka kuolla Tahtoo ennen aikojaan Kesken nuoruuttaan Niin myöskin päivä koitti Jolloin kellot soitti Puolisolle Hintriikan Hetken muutaman Sai kohtalokseen suon ja töllin harmaan Töllin huolen harmaan Pois on asukas Autioituu pirtti ja seinät sammaloituu Pois veivät Peltoniemen Hintriikan https://www.youtube.com/watch?v=EdFFGiudH2k Kommentit (0) 

Salmin synkkä kirkko 26.10.2021, 16:47 

Sodissa särjetyn Salmin Pyhän Nikolaoksen ortodoksisen kirkon rauniot näyttivät hyvin synkiltä, kun jokunen vuosi sitten kävin niihin tutustumassa. Rakennuksen jäännöksissä on sellaista taiteellista synkkyyttä, että ne pitäisi kiireesti julistaa suojelukohteeksi. Tosin näkemykseeni kirkon synkkyydestä saattoi vaikuttaa sekin, että muistin Salmin historiaan liittyvän synkän tarinan, joka nyt koronan riehuessa maailmalla kannattaa palauttaa mieleen. Nimittäin vuonna 1831 riehui kolera Venäjän Unionissa ja myös Laatokan Karjalassa Salmen pitäjässä tuonenviikate tuo julma niitti saalistaan taudin vuoksi. 

Pitäjän nimismies yritti apulaisineen aivan oikein taistella epidemiaa vastaan puhdistamalla kaivovesiä kemikaaleilla, joiden koostumusta en ole onnistunut selvittämään. En tiedä, joko silloin oli käytössä kloori, jolla nykyään vesiä puhdistetaan, mutta joka silti on myös tappava myrkky, jota käytettiin niin menestyksellä ensimmäisen maailman sodan rintamilla, että ainakin korpraali Adolf Hitler menetti joksikin aikaa näkönsä. Nimismies pyrki parhaan kykynsä mukaan toimimaan kansan parhaaksi, mutta vaikka monet vakuuttavat, että kyllä kansa tietää, niin ainakaan sillä kertaa kansa ei tiennyt omaa parastaan. 

Rahvas katsoi, että pitäjän nimismies Georg Jakob Neiglick on myrkyttänyt heidän kaivonsa ja niinpä hänet otettiin kiinni ja pakotettiin juomaan rikkihappoa. Kun nimismiestä ei rikkihapon avulla saatu hengiltä, hänet poltettiin elävältä. Ymmärrettävistä syistä rapsuthan siitä tulee, kun nimismiehelle juotetaan rikkihappoa ja sitten vielä poltetaan elävältä. 148 salmilaista sai syytteen ja tuomiot olivat ankarat. 93 sai kuolemantuomion ja muutkin saivat raippoja, putkaa, linnaa ja vankeutta. Kuitenkaan kuolemantuomioita ei enää siihen aikaan pantu täytäntöön, vaan ne muutettiin pakkotyöksi, joka oli kuitenkin melkein sama asia kuin kuolemantuomio, koska pakkotyölaitokset eivät olleet todellakaan mitään lepokoteja. Kommentit (0) 

Nuoren naispääministerin jämäkkä sänky 25.10.2021, 15:46 

En lue iltapäivälehtiä ja olen siitä ylpeä. Sosialistisessa mediassa kuitenkin jatkuvasti törmään niiden lööppeihin ja nyt olen huomannut, että varsinkin käsittääkseni historiallisista syistä lähellä kykypuolue Kokoomusta oleva Iltalehti on kantanut syvästi huolta nuoren naispääministerin jaksamisesta ja katsoo, että hänen loppuunpalamisena oire on, että nuoren naispääministerin virka-asunnossa on vietetty joitain bileitä, joissa kaikkia vieraita ei kuitenkaan päästetty saunaan. Itse olen huolissani enemmänkin Iltalehden toimittajien jaksamisesta, koska luultavasti ylemmän yliopistotutkinnon suorittaneita toimittajia rasittaa kohtuuttomasti tyhjänpäiväisten asioiden tonkiminen, koska he luultavasti kuitenkin ymmärtävät työnsä yhteiskunnallisen mielettömyyden näinä lopunaikoina. 

Huolissani olen myös siitä, että ihan Amerikan malliin sivistysporvaristo näyttää olevan katoamassa maastamme ja korvautumassa Trumpin kannattajien kaltaisilla älyllisen proletariaatin edustajilla. Ilmeisesti myös nuoren naispääministerin virka-asunnon sänkyhankinnoissa on vielä tutkivilla journalisteilla paljon tutkittavaa. Olin nimittäin äskettäin syömässä työsuhderuokalassa ja siellä salakuuntelin naapuripöydän kypsään ikään ehtineitä rouvia, jotka vallan tärisivät raivosta. Ilmeisesti Iltalehdessä oli kerrottu, että nuoren naispääministerin virka-asuntoon on hankittu 10.000 euron tammisänky. 

Kalliiltahan se kuulostaa, koska Ikeasta tai kirpputorilta löytyy paljon edullisempiakin. Nyt tulen seuraamaan tv:stä hallituksen kyselytunteja, koska ilman muuta 10.000 euron tammisängyssä on jopa hallituksen kaatavan välikysymyksen ainesta. Itsekin haluan tietää, mahtoiko nuori naispääministeri olla edes tietoinen siitä, paljonko uusi tammisänky maksoi ja mihin tarkoitukseen tuollainen hyvin jämäkkä tammisänky hankittiin nuorelle naispääministerille. Ja ettei vain nuori naispääministeri ole itse kierrellyt huonekaluliikkeitä sänkyä valitsemassa? Kommentit (0) 

V niinkuin väärennös 24.10.2021, 16:39 

Äsken Perjantai-ohjelmassa levyseppä-hitsaaja Veli Seppä kertoi asiantuntijan ominaisuudessa taideväärennöksistä. Hänhän ei enää jaksanut raskaita hitsaajan hommia, vaan ryhtyi sitten tekemään jäljennöksiä maailman taideaarteista hyvällä menestyksellä. Arvostetut taidemuseotkin niitä ostivat aitoina ja hänen parhaasta jäljennöksestään maksettiin yli kaksi miljoonaa euroa. 

Hyvin sympaattinen ihminen on Veli Seppä ja sellaisiahan huijarit yleensä ovat, koska muuten huijaaminen ei onnistu. Joskus törmäsin hyvin rehellisenoloiseen savolaistaustaiseen hevosmieheen, joka kertoi, että hänellä on kellarissaan jokunen Helen Schjerbeck ja hän oli kaupitellut niitä huoltoasemilla auton peräkontista käsin. Hevosmies oli varma, että työt olivat aitoja, itse olen varma, että ne ovat aitoja Veli Sepän töitä, jotka ovat varmasti vielä alkuperäistä parempiakin. Jostain syystä maamme taideväärennöstoiminita näyttää keskittyvän savolaisten käsiin. 

Vähän aikaa sitten tuli eräälle kuopiolaiselle pariskunnalle kovat tuomiot, kun he olivat myyskennelleet kopiokoneella tulostettuja taideteoksia aitoina Valamon luostarissa. Luostarinväki ei jostain syystä saanut tuomioita tai edes korvausvastuita asiasta; ilmeisesti oikeus katsoi, että luostarinväen hyväksyttäviin ominaisuuksiin kuuluu jonkinlainen herkkäuskoisuus ihmeellisissä asioissa. Ja eräs savolaismajuri, jolla muuten oli erään huippuhiihtäjämme täyskaima, sai kovan tuomion Kuopion käräjäoikeudessa myytyään taideväärennöksiä aitoina. 

Hänen uskottavuuttaan taidekauppiaana varmaankin lisäsi huippuhiihtäjän nimen lisäksi majurin arvo ja se, että mies oli ostajalle vakuuttanut ampuvansa itsensä, mikäli työ ei ole aito. Itse en taiteesta mitään ymmärrä ja siksi ihmettelenkin, että miksi niin suuresti paheksutaan sitä, että joku tekee monesti jopa paranneltuja versioita jostain ikivanhoista nuhraantuneista ja kärpästen tahraamista tauluista, joiden taiteellista arvoa on jopa lisätty niitä jäljitettäessä. 

Ihmettelen myös sitä, että miksi missään ai ole vielä taidekeskusta, jossa olisi yhdessä paikassa esillä parannellut versiot maailman taideaarteista. Kuopio, joka on maamme johtava taideväärennöspaikkakunta voisi perustaa vaikkapa pari kymmentä vuotta tyhjillään olleeseen parin hehtaarin suuruiseen entiseen Itkonniemen vaneritehtaaseen, jolle ei ole mitään järkevää käyttöä vielä löytynyt, maailman suurimman taidekeskuksen, jossa satunnainen matkailija voisi kerralla nähdä kaiken näkemisen arvoisen ilman, että joutuu reissaamaan ympäri maapalloa ilmastokatastrofin uhkaa pahentaen. Kommentit (0) 

Kuopion Keskuskentän kansainvälinen tv-torni 23.10.2021, 19:08 

Olen pettynyt ja kylmissäni. Kups oli selvästi parempi joukkue kuin Hifk, mutta joutui silti tyytymään 0-0 -tasapeliin. Kuopiolaisista Tim Väyrynen pukkasi pallon ylähirteen ja Urho Nissilä jysäytti vaparin tolppaan, mutta niitä ei lasketa. Tiukaksi menee kamppailu mestaruudesta Hjk:n kanssa, ja asetan nyt toiveeni siihen, että ensi keskiviikkona Hifk voittaa Stadin derbyssä paikallisvastustajansa. Kups pelasi nyt ennätysmäisen 19. perättäisen tappiottoman Veikkausliiga-ottelunsa, mutta se ei välttämättä takaa mestaruutta. 

Hyinen viima puhalsi Keskuskentällä niin, että mikäli katsojalla sattui olemaan sielu, se kyllä olisi jäätynyt. Tv-selostaja Keskuskentän kansainvälisessä tv-tornissa oli varmastikin lähellä paleltua kuoliaaksi, ja mielestäni Itä-Suomen työsuojelupiirin tulisi puuttua asiaan. Viime kesänä selostamon ympärillä oli vielä jonkin verran apulantasäkkien muoveja yms. tilapäismateriaalia, mutta nyt ne ovat repeilleet irti ja selostajaparka on täysin hyisen viiman armoilla. Ylväästi maiseman yläpuolelle kohoava kansainvälinen tv-torni hallitsee Keskuskenttää ja nyt kyllä jonkun olisi tehtävä jotain tornin pienen pintaremontin suhteen. 

Luulisi, että jonkun tuottajan saroilta voisi halvalla saada vaikkapa aiv-muoveja, joillla rakennelman voisi verhoilla. Erilaisia vaaleja on kohta tulossa ja luulen, että moni poliitikko ostaisi isolla rahalla mainostilaa Keskuskentän kansainvälisen aiv-tv-tornin seiniltä ja Kuopion kaupunki voisi hyödyntää asian taloutensa kuntoon saattamisessa. Ensi kesän Euro-otteluissa liikkuvat isot rahat. Olen muuten kierrellyt paljon itärajan takana ja mini asia siellä on rempallaan, mutta Kuopion Keskuskentän kansainvälisen tv-tornin kaltaista hökötystä en ole nähnyt edes Vienan Anuksessa. Kommentit (0) 

Nukkumatin kylmä sota 22.10.2021, 15:45 

Jokunen ilta sitten tuli joltain taivaskanavalta elokuva Varasto 2, jonka arvostelijat haukkuivat lyttyyn, mutta minusta se on yksi maailman parhaista filmeistä heti Forest Campin jälkeen ja monta selkäkeikkanaurua minulta pääsi sitä katsellessani. Yhtä koulukuraattoria, joka olikin hyvin vastenmielinen ihminen, lukuun ottamatta kaikki henkilöt olivat huijareita ja siten perisympaattisia tyyppejä. Eräs marxilais-leniniläistä uskoa tunnustava pk-liikemies totesi jossain repliikissään, että Neuvostoliitossa tehtiin maailman parhaat piirretyt elokuvat, joka lieneekin totuus asiasta, ja sen myöntää kapitalistinenkin tiedemies . 

Toiseksi parhaat piirretyt tehtiinkin sitten DDR:ssä; ainakin niin uskon sen jälkeen, kun luin Sakari Silvolan kirjan Nukkumatin kylmä sota. Nukkumatti-piirrettyhän oli erittäin suosittu myös kapitalistisessa maailmassa, vaikka Silvola paljastaakin kirjassaan Nukkumatin olleen hyvin puhdasta kommunistien ropakantaa, joka seikka ei ole yllätys. Sen sijaan Silvolan kirjan yllätys koskee Lasse Pöystiä. Pöystihän kertoi, vaan ei lukenut, Suomen lapsukaisille iltasatuja, jotka hän oli opetellut visusti ulkoa. Hän esitti ne syvällä tunteella ja syvän tunteellisuuden selitys on, että hänellä oli tapana naukkailla jaksojen kuvausten aikana viskiä, joka auttoi oikean tunnetilan saavuttamisessa. 

Samaa temppuahan käytti myös Iso-Britannian sodanaikainen pääministeri Winston Churchill radiopuheissaan, joissa hän lietsoi taistelutahtoa kansaansa. Kuulijoita ei juurikaan häirinnyt, että pääministeri välillä sammalsi aika pahasti. Nykyajan tv-esiintyjienkin kannattaisi hyödyntään Pöystin ja Churchillin konstia. Esimerkiksi Niinistönkin uuden vuoden puheeseen tulisi kummasti lisäväriä, mikäli hän samalla vähän naukkailisi viskiä. 

Muistanpa muuten, että joskus Harri-herra Holkeria haastateltiin Vantaan lentoasemalla, kun hän oli saapunut Irlannista, jossa hän oli ollut hieromassa rauhaa eri lajin kristittyjen välille ja haastattelussa Holkeri osoittikin olevansa rento ja sympaattinen mies, toisin kuin yleensä. Myöhemmin sitten asia selitettiin sillä, että irlantilaiset olivat juottaneet Holkerin miehissä ennen kotiin lähtöä. Suomeen saavuttuaan hän ei ollut juovuksissa vaan kännissä kuin käki. Kommentit (4) 

Venäläishuumoria 21.10.2021, 15:35 

Tietenkin uudet aatteet valuvat Venäjän syrjäkylille viiveellä, mutta myös poistuvat viiveellä. Reilut kymmenen vuotta sitten, kun Venäjällä siirryttiin jalkapallokielellä kahden kärjen taktiikkaan, eli Vladimir Putin siirtyi pääministeriksi ja Dimitri Medvedev hänen tilalleen presidentiksi, niin varsinkin Pietarissa näkyi joka puolella Putinin ja Medvedevin yhteiskuvia. Sen jälkeen, kun Venäjän poliittisessa johdossa palattiin selkeään yhden kärjen taktiikkaan, jota neulanpistopolitiikkaa harrastavat neuvostovastaiset tahot kutsuvat tyranniaksi, hävisivät Putinin ja Medvedevin yhteiskuvat nopeasti julkisuudesta. 

Kuitenkin vielä muutama vuosi sitten Kostamuksen ostoskeskuksessa oli myytävänä erikoistarjouksessa kuvan upea kello, joka todistaa itäisten naapureittemme loistavasta huumorintajusta, joka muistuttaa suomalaisten vastaavaa. Itsekin päästin oikein selkäkeikkanaurun tuon luomuksen edessä. Olen varma, että tuotteen suunnitellut teollinen muotoilija on myös päästellyt selkäkeikkanauruja tuota koriste-esinettä suunnitellessaan; vakavalla naamallahan tuollaista ei voi tehdä. Nyt harmittaa, että en nuukuuttani kelloa ostanut. Se ei edes ollut mitenkään hinnankiroissa, koska poistomyyntituotteena hinta olisi ollut alle kymmenen euroa ja uskon paristonkin sisältyneen hintaan. Päätökseeni vaikutti myös se, että rouva ilmoitti, että saan valita hänen ja kellon väliltä. 

 Olen varma, että kuvan taideteollisuustuotteella tulee olemaan tulevaisuudessa vielä suuri arvo antiikkimarkkinoilla, koska kello edustaa venäläistä kitschiä parhaimmillaan. Vierailin joskus Tampereen Lenin-museossa ja siellä päästin vallan selkäkeikkanaurun alla olevan maalauksen edessä, jonka nimenä on Nuori Iljitš. Iljitš tunnetaan maailmalla paremmin nimellä V. I. Lenin. 

Väitän, että tuo maalaus poikkeaa selvästi edukseen muiden noin 100 miljoonan Leniniä esittävän teoksen joukossa. Työ on vuodelta 1980, eli ajalta jolloin Neuvostoliitto ja sen kontrollikoneisto oli vielä voimissaan. Epäilen, että sikäläiset sensuuriviranomaiset eivät olleet ihan tyhmiä ja että heidänkin joukossaan oli huumorintajuisia ihmisiä. Epäilen myös, että Aleksandr Florenskij ei ollut ihan vakavissaan Nuorta Iljitšiä maalatessaan ja että myös sensuuriviranomaisilla oli naurussa pitelemistä kuvaa katsellessaan. Kommentit (0) 

SIIRRÄNNÄISPULA HELPOTTUMASSA MAASSAMME 20.10.2021, 15:57 

On taas se tilanne, että lumisade on päässyt jälleen kerran yllättämään Etelä-Suomen autoilijat. Muutenkin on vähän ikävää. Jos jaksaa katsoa ulos asti, huomaa, miksi kansamme on taipuvaista masennukseen. Muutenkin tämä aika vuodesta vaikuttaa kansalaistemme käytökseen. Minulla on tunne, ettei kysymys ole pelkästä sattumasta, kun maamme rikoshistorian kamalimmat joukkosurmat ovat tapahtuneet näihin aikoihin vuodesta. 

Koska kaikilla pilvillä on kuulema hopeareunus, niin kyllä minä pohjimmiltaan katteettomaan optimismiin taipuvaisena henkilönä, löydän tästäkin päivästä myönteistä. Nimittäin teillä näyttää olevan sen verran haasteellinen ajokeli, että uskon monissa perheissä, joissa kaivataan kipeästi hyviä siirrännäisiä, elettävän iloisen odotuksen vallassa. Toivoisin, että maamme median, joka näyttää koko ajan etsivän vain epäkohtia yhteiskunnastamme, uutisoivan huomenna näyttävästi, että SIIRRÄNNÄISPULA ON HELPOTTUMASSA MAASSAMME. Kommentit (0) 

 Vuonnisen ainutlaatuinen hirsirakennusarkkitehtuuri 19.10.2021, 14:58 

 Eittämättä Itä-Suomikin on valokuvauksellista seutua, mutta itärajan takana karjalaiskylissä on vielä paljon mielenkiintoisempaa nähtävää, koska siellä ei länsimainen suoraakulmaa suosiva elämänmuoto ole vielä ainakaan täysin pilannut maisemaa. Jos korona vielä joskus helpottaa, lähden I. K. Inhan tapaan valokuvaamaan Karjalaa kännykälläni. Museoviraston Finna.fi -arkistosta löytyy esimerkiksi I. K. Inahan kuva Vuonnisen tsasounasta vuodelta 1894, joka todistaa, että Karjalassa pyrittiin jo silloin nykyaikana kovasti korostettuun kestävän kehityksen mukaiseen elämäntapaan ja jopa tsasounat hyödynnettiin perusteellisesti niiden elinkaaren loppuun asti korjaamalla niitä pontevasti. 

Muutenkin Vuonnisen kylässä on ollut vankka hirsirakentamisperinne, vaikkakin nyt se on häviämässä, sillä sosialistisesta mediasta luin juuri, että kylän maailmankuulua kaltevaa vesitornia ei enää ole, vaan se on kaatunut ja palannut siten luonnon suureen kiertokulkuun. Sääli, etten ehtinyt sitä näkemään koko komeudessaan, kun aikoinani niillä main liikuin. 

Minusta Vuonnisen kalteva vesitorni olisi täyttänyt selkeästi Unescon ihmiskunnan arvokkaan kulttuuriperinnön suojelukriteerit. Se olisi ollut jopa Pisan tornia vaikuttavampi rakennushistoriallinen suojelukohde, koska Pisan torni on vain pikkuisen vinossa, mutta Vuonnisen vesitorni oli hakeutunut vaativampaan Z-kirjaimen muotoon. Lainaan Vuonnisen vesitornin kuvan tähän Wikipediasta. Kommentit (0) 

Pekka Vesainen - kaukopartiojohtaja 18.10.2021, 16:03 

Nähtäväksi jää, onko maamme niin rikas kaukopartiokirjallisuustuotanto päättymässä, koska aihe alkaa olla loppuun kaluttu. Ihmettelen kuitenkin sitä, ettei Suomen historian huimimmasta kaukopartioretkestä ole vielä kunnollista kaukopartioteosta saatu aikaiseksi. Nimittäin vuonna 1589 hiihteli Tornion ja Kemin alueen talonpojista koottu Pekka Vesaisen johtama kaukopartio-osasto satojen kilometrien päähän Petsamoon ja oivallista sissioveluutta osoittaen hyökkäsi juuri joulujumalanpalveluksen aikana Petsamon luostariin. 

Vesaisen partion hyökkäys oli menestys. Vihollisia tuhottiin kirkkoon peräti 116 kpl. Tosin täydellinen suomalaismenestys ei ollut, koska kuusi kpl vihollismunkkeja pääsi pakenemaan jouluyönä luostarin lähellä sijaitsevalla tunturille, jota jostain syystä alettiin myöhemmin kutsumaan Pelastusvuoreksi. Kuva esittää Petsamon luostaria ilmeisesti 1930-luvulla. Vierailin kolmisen vuotta sitten nykyisessä vuonna 2012 rakennetussa luostarissa, mutta kännykkäkuvani ovat niin huonoja, että lainaan Museoviraston Finna.fi-kuvaa. 

Taustalla häämöttää korkea mäki ja sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys voi synnyttää, väitän sen olevan Pelastusvuoren. Mielestäni mäki on liian suuri ollakseen Petsamon historiaan liittyvä kuuluisa katumuskumpu. Tarinan mukaan muudan vireä munkkipoika salakuljetti kerran naisenpuolen keljaansa, mutta jäi teostaan kiinni ja hänet määrättiin rangaistukseksi kantamaan loppuikänsä säkillä multaa tietylle paikalle luostarin lähistölle. Siihen kohosi vuosikymmenien saatossa ainakin tarinan mukaan melkoinen kukkula, jota sitten saksalaiset hyödynsivät sota-aikana sijoittamalla sen laelle it-tykin. 

Tietääkseni sanonta itku pitkästä ilosta syntyi vireän munkkipojan maansiirtourakan seurauksena. Kaukopartiopäällikkö Pekka Vesaisesta tuli huiman retkensä ansiosta Suomessa juhlittu sankari, jolle on pystytetty kaksikin näyttävää patsasta. Vesaisen mukaan on nimetty myös erään maamme keskeisen hallituspuolueen lapsijärjestö. Vesaisen kaukopartioiskun perusteluna on pidetty sitä, että vähän aiemmin idästä tulleet vainolaiset olivat lahdanneet jopa noin tuhat Kemi-Tornion seudun asukasta. Lahtaajat luultavasti perustelivat tekoaan sillä, että he ainoastaan hävittivät mailleen syntyneitä laittomia siirtokuntia. Ainakaan täyttä varmuutta ei ole siitä, että verilöylyn tekijöinä olisivat olleet Petsamon luostarin väki. Kommentit (2) 

Hesarin emämoka 17.10.2021, 17:17 

Pääkaupunkiseutulaisille näyttää olevan vastenmielistä myöntää, että Kuopio on maamme jalkapallopääkaupunki, mutta tänä aamuna ilahduin aamukahvia juodessani ja Hesarin urheilusivua tutkiessani, kun vaikutti siltä, että Kupsin edellisen illan peli oli näköjään huomioitu ja pikkujuttu pelistä löytyi urheiluaukeaman oikeasta yläkulmasta. Tosin ihmettelin sitä, että lehden mukaan Kupsin peli ei tällä kertaa hurmannut, vaikka itse, joka katselin ottelun Jim-kanavalta olin kovasti hurmaantunut Kupsin pelistä ja varsinkin kolmesta komeasta maalista. 

Pitkään piti miettiä, ennen kuin tajusin, ettei Hesarin urheilutoimittaja kertonutkaan Kupsin edellisen päivän pelistä, vaan hänen juttunsa käsitteli jostain syystä, jota voin vain arvailla, kahden viikon takaista Kups-Ilves -ottelua. Olisiko urheilutoimittajalle nykyajan tietotekniikka tuottanut tepposen ja hän on painanut epähuomiossa läppärinsä väärää nappulaa eikä juttuja tarkastava toimitussihteeri, joka on luultavasti seitsemän laudaatturin ylioppilas, sukupuoli jääkööt mainitsematta, ole jalkapallohenkilöitä. Pikkuisen viiveellä näyttää siis Hesarin urheilutoimitus toimivan, kun kyseessä ovat muun maan tapahtumat. 

Toivoisin, että Helsingin Sanomat korjaisi erheensä ja huomisaamuna reportoisi tulikirjaimin siitä, miten Kups upeita otteita esittäen kukisti maamme kolmanneksi parhaan jalkapallojoukkueen vieraskentällä ja että Kups on tekemässä kaikkien aikojen ennätystä, koska se on pelannut ylimmällä sarjatasolla 18 tappiotonta ottelua peräkkäin. Edellä kerrotusta tapahtumasta tulee mieleeni, kuin Hesarin musiikkitoimittaja Seppo Heikinheimo tuomitsi jutussaan jyrkästi erään konserttiesityksen, vaikka kyseinen konsertti oli jäänyt kokonaan pitämättä. Savon Sanomien toimittaja Elina Karjalainen oli samoihin aikoihin liikenteessä Heikinheimon asunnon suunnalla ja hän oli käynyt jututtamassa tätä maamme johtavaa musiikkiauktoriteettia siitä, miltä hänestä nyt tuntuu, kun tuollainen moka tuli tehtyä. Heikinheimo ei ollut nähnyt asiassa mitään huvittavaa. 

Seppo Heikinheimo tosin ampui myöhemmin itsensä, mutta juuri ennen kuolemaansa julkaistussa muistelmateoksessaan hän kertoi tulevan itsemurhansa pääsyyksi sen, ettei nykyään enää voi seurata pesäpalloa ilman, että taustalla soi kamala mökämusiikki. Samaan ongelmaan olen törmännyt muissakin palloilulajeissa. Kommentit (0) 

Sotamies Pokka 16.10.2021, 18:23 

Isoveli näköjään valvoo meitä visusti. Eilen kirjoitin Spedestä ja Rokasta ja kun tänään avasin sosialistisen median, tarjosi Youtube ensimmäiseksi minulle videonpätkän, jossa Spede esittää sotamies Pokkaa, joka persoonaltaan vaikuttaa jossakin määrin alikersantti Rokalta. Tosin Spedeä kuunnellessa ja katsellessa ymmärtää sen, ettei hänen nuori ikänsä ehkä sittenkään ollut esteenä ensimmäisen Tuntemattoman sotilas-elokuvan Rokan rooliin, sillä Spede on kyllä tehty kovasti vanhoihin nahkoihin, kuten Savossa sanotaan, mikäli joku näyttää selvästi ikäistään vanhemmalta. 

Luulenpa, että pääsyy siihen, miksi Reino Tolvanen valittiin Rokan sankarirooliin oli, että hän hallitsi karjalan murteen, Spedehän taas viäntää selevee savvoo eikä savoa viäntävä voi suomalaisessa elokuvassa olla sankari. Kaikki tietävä Wikipedia vahvistaa epäilykseni oikeaksi. Rivien välistä voinee lukea, ettei Reino Tolvanen koskaan toipunut Rokan roolistaan. Erikoista nimittäin on, että Tuntemattoman sotilaan jälkeen hänet huolittiin vain yhteen elokuvaan ja siinäkin pieneen rooliin. Sekin on kummallista, että agronomimies muuttaa Australiaan varastokirjuriksi ja jatkaa sitten Etelä-Afrikkaan, jossa hän kuoli 54-vuotiaana. Speden suoritusta sotamies Pokkana voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=KQLLGyOO8BE Kommentit (0) 

Speden menetetty maine 15.10.2021, 17:07 

Äsken tv:ssä näytettiin karkean arvioni Hopeaa rajan takaa -elokuva 37. kerran. Edellisen kerran se nähtiin viime tammikuussa pari viikkoa sen jälkeen, kun rajan takaa vuonna 2019 löydetyt luut oli tunnistettu geeniteknisin menetelmin kaukopartiomies Eugen Wistin luiksi. Äskeisessä elokuvassa häntä esitti Jaakko Pakkasvirta. Pari viikkoa sitten Eugen Wist haudattiin Lappeenrannassa sotilaallisin menoin ja saattaa olla, että elokuva esitettiin hänen muistokseen, vaikka sitä asiaa ei erikseen mainittukaan. 

Hopeaa rajan takaa on sikäli erikoinen elokuva, että siinä Spede Pasanen esittää Paukku -nimistä iloluontoista veikkoa, joka kovan paikan tullen osoittautuu heikoksi raukaksi ja pelkuriksi. Spede näytteli kymmenissä filmeissä ja kaikissa muissa hän esitti vahvaa sankaria. Häntä muuten kaavailtiin jopa sen ensimmäisen Tuntemattoman sotilaan Rokaksi, mutta 24-vuotiaana hän oli kuitenkin siihen rooliin liian nuori. Sikäli Hopeaa rajan takaa vääristelee asioita, sillä todellisuudessa Paukku, joka oli oikealta nimeltään Toivo Paavilainen, ei ollut heikko raukka ja pelkuri. Nimittäin pari viikkoa sen jälkeen, kun hän palasi hopean hakureissulta, hänet lähetettiin jatkosodan alussa kaukopartioon rajan taakse eikä sellaista olisi tapahtunut, mikäli hänen selviämiseensä ei olisi luotettu. 

Siltä partioreissulta hän ei kuitenkaan selvinnyt elossa eikä hänen luitaan ole tietääkseni löydetty. Äskeinen elokuva vääristeli sikälikin todellisuutta, etteivät Eugen Wist, Toivo Paavilainen ja Urpo Lempiäinen, joka sodan jälkeen opittiin tuntemaan kirjailija Esa Anttalana, olleet pelkästään hopean haussa, vaan kyllä he olivat Suomen sotilastiedustelun palveluksessa. Miehistä ainoastaan Lempiäinen selvisi sodasta elossa. Sodan jälkeen Lempiäinen julkaisi yli 20 romaania, joista valta osa käsitteli kaukopartiotoimintaa. Hänen viimeiseksi kirjakseen jäi Yli rautaesiripun, joka kertoi suomalaisten kaukopartiomiesten kylmän sodan aikaisista ilmapalloretkistä itärajan taakse. Pian kirjan ilmestymisen jälkeen Lempiäinen kuoli hieman epäselvissä oloissa, mutta internetistä löytyvien tietojen mukaan kuolinsyynä oli sydänkohtaus. Kommentit (0) 

Manamasalon kirkonkello 14.10.2021, 15:39 

Jo pikkupoikana luin innolla sotavuosina painettua suonenjokelaistaustaisen Jussi Kukkosen puhdashenkistä poikien seikkailukirjaa Rappasodan sankarit ja ihmettelin, miten suomalaisia ahdistelleet r----t puhuivat ymmärrettävää suomea. Nyt tiedän, että asian selitys oli se, että Rappasota oli sittenkin pohjimmiltaan sisällissota, jossa karjalais-venäläinen yhdistelmäjoukkue yritti pysäyttää Savon suunnasta tapahtuvan laittomien ja paperittomien elintaso- ja veropakolaisten vyöryn omiin erämaihinsa. Jostain syystä kirjailija Kukkosen sympatiat olivat laittomien ja paperittomien maahantunkeutujien puolella. Rappasodan sankarit kirjasta luin, että vainolainen ryösti Vaalan Manamasalon kirkonkellon ja että kainuulaiset korvasivat menettämänsä kalliin metallikellon puisella korvikekellolla, joka tekninen ratkaisu jäi minua mietityttämään. 

Kun Andreas Hänninen rakensi muutama vuosi sitten Uukuniemelle, jossa muuten Rappasodan aikaan sijaitsi karjalais-venäläisen yhdistelmäjoukkueen linnake, yhdellä kädellä tsasounan, niin siellä vieraillessani tajusin, ettei kainuulaisten korvikekello ilmeisesti ollutkaan mikään kello, vaan molemmista päistään köyden varassa roikkuva lankku, joka päästää kovan kuminan, kun sitä lyö tarkoitukseen varatulla puisella astalolla. Manamasalon kello ryöstettiin 1500-luvun lopulla ja 1900-luvun lopulla se löytyi Solovetskin luostarin pihalta, jonne tämä satoja kiloja painava kirkollinen tarvekalu oli aikoinaan raahattu satojen kilometrien matkan erämaiden halki. 

Kun 13 vuotta sitten vierailin Solovetskissa, tarkoitukseni oli neuvotella luostarin henkilökunnan kanssa siitä, että ilmeisen laittomalla saannolla hankittu kello olisi kannettu miehissä turistibussimme takatoosaan ja palautettu sen laillisille omistajille. Kerrassaan riemastuin, kun heti luostarin portista astuessani näin kuvan kirkonkellon. Tiedustelin paikalliselta oppaalta mahdollisuutta nostaa kapistus bussimme takatoosaan, jotta se voitaisiin palauttaa alkuperäisille omistajille, mutta hän ei pitänyt ajatusta kannatettavana. Hän epäili, että melkoinen kaaos syntyisi, kun erilaisia historiallisia sotasaaliita alettaisiin siirrellä paikasta toiseen. 

Lisäksi hän korosti sitä, että ruotsalaiset olivat käyneet joskus polttamassa hänen kotikaupunkinsa Vienan Kemin, ilmeisesti hän ajatteli kellon olevan jonkinlainen sotakorvaus kaupungin polttamisesta. Itse nyökyttelin hyväksyvästi oppaan näkemykselle ja korostin sitä, että meistä suomalaisistakin ruotsalaiset ovat hyvin sotaista ja julmaa kansaa, jotka ovat polttaneet monia naapureidensa kaupunkeja. 

En kehdannut kertoa oppaalle, että kyllähän se taisi ollakin supisuomalainen Iin pitäjästä kotoisin ollut kaukopartiojohtaja Pekka Vesainen, joka reilut 400 vuotta aiemmin oli partionsa kanssa hiihdellyt muutaman sadan kilometrin päästä tännekin kostamaan kokemiaan vääryyksiä. Muuten tarkemmissa tutkimuksissa paljastui, että kuvan kellon tekstit ovat venäjänkielisiä. Manamasalon kellossa pitäisi olla saksankieliset tekstit ja siinä pitäisi lukea kellon valuvuosi, joka oli 1400-luvun loppupuolelta. Onneksi tuo kello jäi palauttamatta Manamasaloon. Muuten historiassa olisi taas tapahtunut yksi vääryys lisää. Kommentit (2) 

Vielä on toivoa 13.10.2021, 15:47 

Eilen näin maailmantilanteen hieman liian synkkänä. Nimittäin päiväni kirkastui sitten yömyöhällä, kun D-karsintalohkon ottelu Ukraina - Bosnia-Herzegovina päättyi. Aluksi kaikki näytti synkältä, kun Ukraina heti alussa siirtyi 1-0 johtoon, joka lopputulema olisi merkinnyt sitä, että Suomen olisi ollut jo lähes mahdotonta suoriutua lohkossaan kahden parhaan joukkoon. En kuitenkaan antanut periksi, vaan jatkoin saksanseisojakoiran lailla Teksti-tv:n tuijottamista ja täytyy myöntää, että lähellä oli, etten jopa ristinyt käsiäni ja pyytänyt mahdolliselta Taivaan iskältä apua epätoivossani. 

Ja sitten todellinen Jumalan ihme tapahtui siinä muodossa, että vähän ennen loppua rävähti Teksti-tv:lle tulikirjaimin, että bosniaherzegovinalaiset, joista tulen jatkossa selkeyden vuoksi käyttämään nimitystä bosnialaiset, vaikka se saattaakin johtaa Balkanilla uuteen sisällissotaan, olivat tehneet tasoituksen, joka sitten jäikin ottelun lopputulemaksi. Se tarkoittaa sitä, että Huuhkajilla on vielä Pilliklubi-5-askin kanteen tekemieni laskelmien mukaan noin 1 %:n mahdollisuus selvitä mm-kisoihin. 

Todennäköisimmin se tapahtuu siten, että poikamme taistelevat Bosniassa ensiksi tasapelin - voitto tuntuu liian mahdottomalta asialta ja sitten marraskuun lopulla Helsingissä Huuhkajat höykyttävät hallitsevan maailmanmestari Ranskan, joka on todennäköisempää kuin bosnialaisten voittaminen. Nimittäin mikäli marraskuun lopulla Helsingissä on jo talvi ja jalkapalloviheriö hyyhmän peitossa, saattaa se yllättää epämieluisella tavalla valtaosin afrikkalaistaustaiset ranskalaiset, jotka sitten liukastelevat jäisellä kentällä ties mikä paikka kylmästä sinisenä. Kommentit (0) 

Hävetkää Huuhkajat 12.10.2021, 21:12 

Suomen jalkapallomaajoukkue ei ole pelillisesti maailman huonoin. Sen osoitti äskeinen selvä voitto vieraskentällä Kazakstanista. Mutta laulannollisesti maajoukkueemme on maailman huonoin jalkapallomaajoukkue. Äsken Kazakstanin maajoukkueen joka jätkä päästeli käsi sydämellä kansallislaulunsa häpeämättömästi täysin palkein, mutta sen sijaan Huuhkajien ujo ääntely ja ynähtely oli kerrassaan ennen kuulumatonta. Niin taiteellisesti heikkoa kansallislaulun esitystä ei ole nähty ihmiskunnan historiassa sitten vuoden 1973 jääkiekkoilun mm-kisojen, jolloin maamme joukkueen silloinen kapteeni jollotteli Maamme-laulun ensimmäistä säettä siihen asti, kunnes koko muu maajoukkue röhähti oikein selkäkeikkanauruun. 

Selitys Huuhkajien poikkeuksellisen vaisuun laulannolliseen esitykseen oli varmaankin se, että Paulus Arajuuri puuttui joukkueesta. Arajuuri on musikaalista sukua ja hänen veljensä on vallan ammattimuusikko. Tosin jalkapalloilija Arajuuren Maamme-laulun esitystä häiritsee se, että häntä naureskelee iloisesti suorituksensa aikana. Muualla maailmassa kansallislaulu yleensä esitetään hullunkiilto silmissä. Olisi parempi, ettei Suomen jalkapallomaajoukkue edes yrittäisi laulaa kansallislaulua, vaan tyytyisi vain seisomaan tuimannäköisinä sen soidessa. 

Muistanpa, että MM-kisoissa 2014 Saksan maajoukkue välieräottelussa Brasiliaa vastaan seisoi hiirenhiljaa kansallislaulun soidessa, kun taas brasilialaiset päästelivät vielä säestyksen jälkeenkin raivokkaasti pari ylimääräistäkin säkeistöä sillä seurauksella, että koko joukkue joutui happivelan puolelle. Niinpä peli oli 5-0 Saksalle ennen kuin brassit palautuivat laulamisen rasituksista ja ottelu päättyi lopulta 7-1. Kommentit (0) 

Lajityypillinen käyttäytyminen 11.10.2021, 15:43 

Matkoillani Venäjän Karjalassa olen ihastellut sitä, että seutu näyttää olevan todellinen ihanneyhteiskunta ainakin sikäläisille kotieläimille, jotka saavat temmeltää vapaasti lajityypillisesti käyttäytyen ja sukuaan vapaasti jatkaen. Ei ole yllätys, että sukurutsan rappeuttamaa suomen pystykorvaakin yritetään pelastaa elinvoimaisen itäkarjalaisen laikakoiran geeneillä. Sikäläiset vapaina laumoissa kiertelevät koirat, joiden rotua ei pysty määrittelemään, vaikuttavat hyvin terveiltä ja tasapainoisilta verrattuna meikäläisiin puhdasrotuisiin, räksyttäviin, hysteerisiin, lonkka-, puru- ja luonnevikaisiin lajitovereihinsa. 

Muut vapaana temmeltävät otukset, eli lehmät, vuohet, kissat kuten myöskin turistit, saivat olla niiltä rauhassa. Tiiksan kadulla näin myös vapaan hevosen käyskentelevän koirien, ihmisten ja autojen keskellä aiheuttamatta mitään häiriötä. Suomessahan moinen vapaa hevonen saisi Yleisradion keskeyttämään ohjelmansa vaaratiedotteen vuoksi. Kuvassa Solovetskin vuohet viettävät vapaa-aikaansa kaupan nurkalla odottaen, että joku pudottaisi roskakoriin jotakin jalkautumisen arvoista. Monella tapaa hyödyllisten vuohien toivoisi yleistyvän lemmikkeinä myös Suomessa, koska ne voisivat korvata saastuttavat ruohonleikkurit ja auttaisivat myös kotitalouksien ruokahuollon järjestämisessä. Jostain olen lukenut sellaistakin, että tsaarin armeijan manttelit tehtiin vuohen villasta, joka teki mantteleista sadetta hylkiviä - vuohen villa voisi hyvinkin korvata mikromuovipäästöjä aiheuttavan coretexin. Kommentit (1) 

Selvää pässin lihaa 10.10.2021, 19:06 

Vaan eilen ei ollut kaksinenkaan urheilupäivä. Päivä alkoi sillä, että odotin Kupsin naisten suorastaan murskaavan kotikentällään Tipsin ja juhlivan sen jälkeen railakkaasti Suomen mestaruutta. Kups hävisi ja vaikka Suomen mestaruus tulikin siitä huolimatta, niin tunnelma oli pilalla. Sitten sarjan vaisusti aloittanut Kalpa oli tappiolla Jyväskylässä, mutta kolmannessa erässä kuopiolaiset siirtyivät riemukkaasti 1-4 johtoon. 

Pari minuuttia ennen ottelun loppua suljin ratioselostuksen, koska jääkiekko-ottelu oli käsittääkseni selvää pässin lihaa, kuten urheilukielellä sanotaan ja keskityin kannustamaan Huuhkajia, jotka olivat selvissä vaikeuksissa, mutta antamieni neuvojen jälkeen suomalaiset onnistuivat tasoittamaan hieman onnekkaastikin ottelun. Tässä vaiheessa tarkistin Jyväskylän jääkiekko-ottelun lopputuleman Teksti-tv:ltä ja luulin, että Kalpa olisi mättänyt lisää maaleja, koska otaksuin Jypin taktisesti aivan oikein ottaneen maalivahdin kentältä. 

Hermojärkytykseni oli hirmuinen, kun Teksti-tv kertoi virtsanvärisin tulikirjaimin, että Jyp-Kalpa-ottelu olikin jatkoajalla, koska Jyp oli viimeisen minuutin aikana 48 sekunnissa tehnyt kolme maalia. Tässä vaiheessa osaisin ennustaa aivan oikein, että Kalpa häviää eilisen pelin jatkoajalla. Se oli hirmuista se ja lienee ollut ainakin Suomen, ellei sitten peräti Pohjoismaiden ennätys. Tässä vaiheessa päätin lopuksi iäkseni lopettaa jääkiekkourheilun seuraamisen ja keskityn pelkästään kotimaiseen jalkapalloiluun. Kansainvälistä jalkapalloilua en enää seuraa, koska Huuhkajat hävisivät neuvoistani huolimatta eilen Ukrainalle eikä Suomi tule koskaan selviämään jalkapallon MM-kisoihin. 

Jalkapallorintamalta muistankin päinvastaisen lopputuleman. Nimittäin silloin, kun Kups eli vaikeita aikoja ja kamppaili vain sarjapaikastaan, se oli Helsingissä tappiolla Hjk:lle 2-1 ja lopetin varsinaisen peliajan umpeuduttua ottelun kuuntelemisen ratiosta, koska peli oli mielestäni selvää pässin lihaa. Kun paljon myöhemmin uskalsin Teksti-tv:ltä tarkastaa, paljon Kups lopulta oikein hävisi, loistikin siellä tulikirjaimin, että Kups oli voittanut 2-3, koska oli tehnyt lisäajalla kaksi maalia. Se lohduttaa minua yhä surussani. Kommentit (0) 

Tunnelma pilalla 09.10.2021, 17:43 

Kyllä on vähän tunnelma pilalla. Kupsin naiset voittivat Suomen mestaruuden, mutta hävisivät juuri nöyryyttävästi kauden viimeisen pelinsä kotikentällään Tips:lle. Kyseessä oli oikeastaan kauden ensimmäinen oikea tappio, koska edellisen kerran joukkue hävisi Ahvenanmaalle, koska pelasi silloin melkein koko ottelun vajaalla, kun maalivahti ajettiin ulos. Nyt jo pelottaa ensi kausi, koska luulen, ettei me voitetakaan silloin mestaruutta, koska Tips on tosi kova vastus. Katsoin äskeisen pelin telkkarista, koska en jaksanut lähteä paikanpäälle Keskuskentälle. 

Osittain taustalla on vanhuus, mutta kyllä taustalla on sekin, että telkkarista näkee ottelut paremmin, kun voi katsoa tilanteet myös uusintoina. Kuopion jalkapallopyhätössä on paljon puutteita ja epäkohtia ja yksi pahimmista on se, ettei kentän valotaulu näytä pelitilanteita ollenkaan, vaikka erilaisia typeriä mainoksia taululla näytetään koko ajan. Se, etten lähtenyt paikanpäälle äskeiseen tapahtumaan johtui vanhuuden lisäksi myös siitä, että Kupsin naisten pelin aikana seurasin Teksti-tv:ltä Savo Volleyn lentopallo-ottelua työläislentopalloa harrastavaa Turun Tovereita vastaan, seurasin samalta Teksti-tv:ltä myös Kalpan nuorten ottelua työläisjääkiekkoa harrastavaa Turun Tovereita vastaan ja kuuntelin Savon Aalloilta Kalpan peliä Jyp:iä vastaan. 

 Seuraavaksi ryhdyn kannustamaan Huuhkajia, kun se kohtaa TV4:lla Ukrainan. Tunnelma on vähän pillala, koska Tim Sparv ei ole joukkueessa mukana - nimittäin Suomi näyttää jostain syystä voittavan vain silloin, kun hidas, mutta kankea Tim Sparv on kentällä. Kommentit (0) 

Maja rauhan ainaisen 08.10.2021, 14:20 

Vaikuttavuudessaan ihan Valamon luokkaa on Vienanmeren saarella sijaitseva Solovetskin luostari ja erityisen vaikuttavat ovat sen ympärille aikoinaan rakennetut viitisen metriä paksut muurit. Mielestäni luostarin tulisi olla maja rauhan ainaisen, mutta Solovetskin luostari ei ole sitä ihan aina ollut. Kaikki, jotka jotain tietävät, tietävät, että Stalinin aikana luostarissa lyötiin lihoiksi suuri osa naapurimaan älymystöstä ja siitä asiasta suuri naapurimme kärsii edelleenkin. Sen sijaan sitä eivät kaikki tiedä, että Solovetskin muureja ei ole rakennettu koristeiksi, vaan ne ovat olleet ihan hyötykäytössä, kun Venäjällä on selvitelty erilaisia teologisia näkemyseroja. 

1600-luvun loppupuolella saarella asui 350 munkkia, joiden uskon rauhaa oli turvaamassa myös tusinoittain tykkejä. Siitä huolimatta Venäjän valtio ja valtion kirkko pystyi vaihtamaan luostarin koko toisinajattelua harrastavan veljestön oikeinajatteleviin. Melkein koko toisinajatteleva veljestö lyötiin lihoiksi, vain 14 säilytti henkensä operaatiossa. Tapauksen taustalla oli se, että silloinen tsaari Aleksei Mihailovits alkoi uudistaa kirkon käytäntöjä ja jumalanpalvelustekstejä vuonna 1656. Käytännön työn teki patriarkka Nikon. Hän muutti vanhan slaavilaisen liturgian järjestyksen kreikkalaiseen muotoon, jossa oli pieniä eroja Venäjällä käytössä olleisiin jumalanpalvelusteksteihin verrattuna. Venäläinen kirkkoväki koki uudistukset maailmanjärjestyksen perustuksien järkkymisenä. Tärkein kiistakysymys koski ristinmerkin tekoa. Nikon vaihtoi aiemmin käytössä olleen kahdella sormella tehtävän ristinmerkin kolmisormiseksi. Suuri määrä kansaa koki muutokset lopunajallisiksi merkeiksi, jotka paljastivat Venäjän valtion ja kirkon antikristuksenedustajiksi. 

Vaikka luulisi, ettei tuo ristinmerkintekotapaa koskeva erimielisyys ole kovin iso asia, niin kuitenkin tapaukset johtivat väkivaltaisuuksiin ja monia ns. vanhauskoisia poltettiin roviolla. Tosin Karjalassa valtiovallan ei tarvinnut rakentaa kokkoja, koska karjalaiset tekivät sen itse. Historian professori Timo Vihavaisen mukaan 1600-luvun loppupuolella noin 3.000 karjalaista teki polttoitsemurhan. Varsinkin Äänisniemellä asiaa harrastettiin innokkaasti, jossa järjestettiin jopa kaksi suurta joukkopolttoitsemurhatapahtumaa. 

Polttoitsemurhat olivat siis siihen aikaan jopa suoranainen uskonnollinen muotioikku, joka oli johtaa siihen, että veromaksajat olivat tsaarilta loppua. Jos nykyaikana polttoitsemurhia harrastettaisiin suhteessa yhtä innokkaasti, niin Karjalassa tähän ratkaisuun päätyisi noin 50.000 elämäänsä kyllästynyttä kansalaista. Ihmettelen, ettei meille koulussa uskonnonhistorian tunnilla ollenkaan kerrottu karjalaisten 1600-luvun polttoitsemurha-aallosta; ihan kuin tapahtuneessa olisi ollut jotain salattavaa. Ihmettelen myös sitä, ettei kukaan kirjailija ole käsitellyt tätä asiaa. Aihe olisi ollut omiaan vaikkapa nyt jo edesmenneelle Laila Hietamiehelle. Ehkäpä toivo täytyy nyt asettaa Teemu Keskisarjaan. Kommentit (0) 

Ulostehousu 07.10.2021, 15:45 

Olen saanut tietooni, että perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen alkaa kohta täyttämään ammatti- ja taparikollisen tunnusmerkistön, koska hän sai jo kolmannen tuomion kansanryhmän kunnian loukkaamisesta. Luulen, että jollekulle toiselle kansanedustajalle se merkitsisi uran loppua, mutta Tynkkysen tapauksessa luulen käyvän päinvastoin ja eiköhän hän ole seuraavan hallituksen kulttuuriministeri. Rikollinen tausta ei näytä Perussuomalaisissa olevan este menestykselle. Muutenkin puolueen vapaamielisyys hämmästyttää, sillä tietääkseni Sebastian Tynkkynen on myös ns. harhaviettinen. Minusta on ollut myönteinen yllätys, että se ei ole estänyt hänen nousuaan Perussuomalaisen puolueen varapuheenjohtajaksi. 

Sitä, että rikostuomiot eivät ole estäneet nousua Perussuomalaisen puolueen varapuheenjohtajaksi, en pidä yllätyksenä. Muistelen, että eduskunnassa oli aiemmin toinenkin Tynkkysen suvun edustaja nimeltään Oras Tynkkynen. Yritin netistä tarkastaa, ovatko Tynkkysen sukua toisilleen, sillä yhdistävänä tekijänä on sukunimen lisäksi myös harhaviettisyys - ehkä se on Tynkkysten suvussa vallan periytyvä ominaisuus. Vahvistusta miesten sukulaisuussuhteelle en löytänyt. 

Sen sijaan löysin selityksen sille, mikä nosti Sebastian Tynkkysen politiikan huipulle, koska välttämättä pelkkä vallan- ja kunnianhimo tai itsekritiikin puute ei ole selitys politiikassa menestymiselle. Minusta Sebastian Tynkkynen ylitti julkisuuskynnyksen ja nousi sen jälkeen eduskuntaan, koska hän tv:n lähetyksessä ulosti housuihinsa. Kyllä turhemmillakin saavutuksilla on eduskuntaan päästy. Tapauksen voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=wGPcnSmxiuI Kommentit (0) 

Vienan Kemin kaksi nähtävyyttä 06.10.2021, 18:15 

Vieraillessani Vienan Kemin 14.000 asukkaan kaupungissa pari kymmentä vuotta sitten vähän sen jälkeen, kun Venäjällä oli kokeiltu demokratiaa, toi kaupunki mieleeni lähinnä Kinshasan Kongon. Viisi vuotta sitten kävin Vienan Kemissä uudemman kerran ja silloinhan naapurissa oli jonkin aikaa harjoitettu hallintomuotoa, jota tyranniaksi kutsutaan, vaikutti kaupunki kummasti siistiytyneen. Vienan Kemissä lienee edelleenkin kaksi merkittävää matkailunähtävyyttä eli sahanpurukasan päälle rakennettu hotelli ja 1700-luvun alussa rakennettu puinen Neitsyt Marian kuolonuneen nukkumisen katedraali, joka tosin saattaa olla vain pelkkä kirkko.

Itse katselin sahanpuruhotellia hieman mietteliään näköisenä ja mietin sen mahdollisuuksia pysyä pitkään vatupassissa. Toisaalta nyt vuosia myöhemmin ajattelen tuota rakennusteknistä ratkaisua kunnioituksella, sillä voi olla, että sahanpuruperustat saattavat olla kestävän kehityksen näkökulmasta betoniperustuksia parempi vaihtoehto. Joskus vielä pitäisi käydä vatupassin kanssa tarkastamassa Vienan Kemin hotellin kunto ja myös se, että onko siellä edelleen kaksi merkittävää matkailunähtävyyttä vai onko toinen niistä hävinnyt sahajauhokasaan. 

Tuo kuvan kirkko ja luultavasti myös sen ikonit ovat 300-vuotiaita, joten siinäpä olisi oiva väitöskirjan aihe jollekulle itsensä pöhköksi lukeneelle uskontotieteen maisterille. Rakennus muuten muistuttaa hieman Kishin saaren kirkkoa, jota pidetään maailman kahdeksantena ihmeenä. Ainakin Kishin kirkon väitetään tehdyn ilman nauloja; tuosta herran huoneesta en osaa muuta sanoa, kuin että taitavia olivat Karjalankin timpurit 300 vuotta sitten. 

Rakennus on yhä vatupassissa ja ilmeisen homeeton toisin kuin monet uudemmat pytingit, vaikka uusissa on käytetty naulojakin ja hienoja uusia eristemateriaaleja. 300 vuotta sitten Ison vihan jälkeen myös Suomen puolella varsinkin Keski-Suomeen kirveskansa rakensi näyttäviä herran huoneita. Sopii tietysti ihmetellä, miten sodan jälkeen kansalla oli varaa moiseen. Selitys on yksinkertainen. Kansalla oli varaa moiseen, koska kolmannes väestä oli päässyt Isossa vihassa ainuvastaan ja niinpä jäljelle jääneille riitti hyvin ruokaa ja aikaa puuhastella kaikenlaista. Kommentit (0) 

Yläluokkainen paitsiosääntö 05.10.2021, 16:08 

Kun englantilaiset yläluokkaiset herrasmiesjalkapalloilijat ryhtyivät kehittämään jalkapallon sääntöjä, paitsiosääntö oli alkuaikoina huomattavan yksinkertainen ja selkeä. Palloa ei saanut ollenkaan syöttää eteenpäin. Englantilaiset yläluokkaiset herrasmiesjalkapalloilijat ihailivat sotilaallista toimintamallia, jossa tosimiehet syöksyvät suoraviivaisesti vaaroja pelkäämättä vihollisen puolustuslinjojen läpi. Luulen, että yläluokkaisen paitsiosäännön taustalla oli Englannin merisodankäynnin perinteet. 

Purjelaivojen aikakaudella britit hallitsivat maailman meriä ja yhtenä meritaistelun muotona oli vihollislaivojen valtaaminen yksinkertaisesti siten, että vihollislaivojen kimppuun hyökättiin häikäilemättä soutuveneillä, jotka soudettiin hurjaa vauhtia ja epäröimättä kiinni vallattaviin laivoihin, jonka jälkeen kiivettiin silmittömällä raivolla käsikähmään laivojen kansille. Tuollainen taktiikka vaati rohkeutta ja päättäväisyyttä, mutta ei monimutkaista taktista ajattelua. Kun jalkapalloa alettiin harrastaa työväenluokan keskuudessa, niin se menetti alkuperäisen merkityksensä rohkeiden sotilaiden kasvattajina. 

Työläisjalkapallossa luovuttiin yläluokan paitsiosäännöstä, joka esti eteenpäin syöttämisen ja paitsiosääntö alkoi muistuttaa nykyistä. Se teki pelistä vauhdikkaamman ja älyllisesti vaativamman, vaikka luulisi, että sisäoppilaitosten kasvattien pitäisi nimenomaan suosia älyllisyyttä. Myöhempinä aikoina jalkapallosta on tullut Englannissa työläislaji jopa siinä määrin, että olen kuullut, että hienoissa yläluokan sisäoppilaitoksissa pyöreät pallot on kielletty ja niissä sallitaan vain soikeat pelivälineet, joita rugbyn harrastajat käyttävät. Kommentit (0) 

Suunnittelemani jalkapallon sääntöuudistus 04.10.2021, 15:40 

 Eilen mainitsemani käsivirheen oikeellisuuden, joka saattoi hyvinkin varmistaa Kupsille Suomen mestaruuden sekä sen myötä melkoisen lisärahapotin, voi tarkastaa alla olevasta videosta. Tietysti tuomari toimi ihan sääntökirjan mukaan, vaikka näytti siltä, että Hjk:n mies yritti vain kädellään suojata kasvonsa, kun oli saamassa viuhuvan kovan vapaapotkun päin otsikkoaan. Tapaus tuo mieleeni Suomen Cupin loppuottelun noin viiden vuoden takaa, jolloin Kups kohtasi Hjk:n Olympiastadionilla. Silloin peli ratkesi siihen, kun kuopiolaisten puolustaja Pyry Kärkkäinen oli vapaapotkutilanteessa saamassa viuhuvan kovan vapaapotkun ns. arkaan paikkaansa ja suojasi ns. aran paikkansa käsillään. 

Silloin paikalla olleet kuopiolaiskannattajat äänestivät täysin rinnoin tuomarin päätöstä vastaan, kun taas eilen kuopiolaisleirissä riemuittiin. Itse olen jyrkästi sitä mieltä, että tahattomasta käsivirheestä pitäisi aina tuomita epäsuoravapaapotku ja törkeästä käsivirheestä suora vapaapotku tai rangaistuslaukaus ja jos kädellä estetään maalin syntyminen, niin ulosajokin olisi paikallaan. Nykyinen hyvin tulkinnanvarainen käsivirhesääntö mahdollistaa jalkapalloilussa, jossa liikkunee isommat rahat kuin elintarviketeollisuudessa, kaikenlaisen lahjonnan, korruption ja pahimmillaan ymmärtääkseni jopa prostituution. https://www.youtube.com/watch?v=-DDt9RMmfSA Kommentit (0) 

HYVÄ SJK! 03.10.2021, 20:29 

Olihan peli, karmea peli, hirveä peli, oikea pelien peli. Hjk johti vielä nelisen minuuttia ennen loppua Sjk:ta vastaan 2-1. Sitten omin korvin ratiosta kuulin, että Sjk sai epäreilun rangaistuspotkun, kun vapaapotkutilanteessa Hjk:n mies suojasi naamansa, kun pallo oli tulossa päin pläsiä - minusta tilanteesta olisi pitänyt antaa vain epäsuoravapaapotku. Seinäjokelaiset tekivät rankkarista maalin ja Kupsin sarjajohto näytti venyvän kahteen pisteeseen. 

Sitten Hjk alkoi hyökkäämään raivoisasti ja niinhän siinä tietysti kävi, että Sjk teki vielä voittomaalin ja Kupsin sarjajohto venähti kolmeen pisteeseen, vaikka joukkueen otteet eivät ole viime aikoina vakuuttaneet; eilinen voitto Ilveksestäkin oli vain niukka. Tosin myönteistä on se, että Kups on pelannut nyt 17 ottelua tappiotta ja voittanut niistä 14, joka saattaa lähennellä ainakin seuran, ellei koko ylimmän sarjatason ennätystä. Hjk on sen sijaan hävinnyt kolme viimeisintä otteluaan eikä ole voittanut viiteen otteluun. Kuntopuntari ennustaa Kupsin mestaruutta myös miesten puolella. Kupsin naisten mestaruus varmistui eilen ja Kupsin nuoretkin johtavat tällä hetkellä sarjaansa. Elämme täällä Kuopiossa mielenkiintoista syksyä jalkapallorintamalla. Kommentit (0) 

Tiiksan mummo 02.10.2021, 12:01 

Kirkkaat valot, räikeät värit ja nykyajan nuorison kovaääninen ns. rock'n roll-musiikki ärsyttävät minua, mutta sen sijaan tuon kuvan rauhallinen tunnelma rauhoitti levotonta mieltäni, kun sitä saksanseisojakoiran lailla pysähdyin toljottamaan. Kuvassa Tiiksan kylässä mummo poseeraa pihallaan, jolla aika on pysähtynyt. Tiiksan mummon hyvinvoinnintaso ei ole meikäläisellä tasolla, sillä Venäjällä keskieläke on vain 200 euroa kuussa, kun taas meillä se on 1762 euroa, mutta hänen hiilijalanjälkensä on sillä tasolla, jonka Tellus saattaa hyvinkin kestää. 

Tuosta jalanjälkiasiasta tulee mieleeni neuvostoliittolaista alkuperää oleva neuvostovastainen tarina Brezhnevin ajalta. Brezhnev oli innokas autoilija ja kun hän oli kerran autoilemassa syvällä Venäjän maaseudulla, näki hän mummon, jolla oli vain yksi kenkä. Pohjimmiltaan hyväsydäminen NKP:n pääsihteeri pysäytti ja uteli, että minne mummokulta on toisen kenkänsä hukannut. Siihen mummo kivahti, että "en mie mitään ole hukannut, mie löysin tämän". Kommentit (0) 

 Matikka 01.10.2021, 14:37 

Moni kapitalistinenkin tiedemies on myöntänyt, että Telluksen lajikato on saavuttanut katastrofaaliset mittasuhteet ja puolen tunnin välein häviää jokin laji maapallolta sukupuuttoon. Itse havahduin lajikatoon noin 40 vuotta sitten, kun hellekesän jälkeen Petäisen järvestä katosivat yleisesti arvokaloiksi tunnustetut kiiski ja matikka, joita aiemmin oli kiusaksi asti. Kiiski on tunnustettu arvokalaksi, koska kun esimerkiksi silloisen maailman mahtavin hallitsija Aleksanteri III kruunattiin Venäjän keisariksi, syötiin juhlalounaalla kiiskilientä. Venäjällä kiiskeä pidetään suuressa arvossa, vaikka meillä sitä ei syö kissatkaan. 

Hyvään tsaarin aikaan kiiskeä vietiin Pietariin rekilasteittain. Talvista matikkakeittoa taas arvostavat Suomen herrat, vaikka kesäistä matikkaa eivät syö siatkaan herroista puhumattakaan. Myös matikan mäti on herkullista ja sitä verrataan kaviaariin. Mutta ei ole matikka hävinnyt Petäisestä anhittomiin. Äsken vuosikymmenien tauon jälkeen oli katiskassa ihan hyvänkokoinen matikka, joka oli musta kuin piru. Otus vaikutti hyvin pirtsakalta, joten mikään tauti ei sitä näyttänyt vaivaavan. Laskin sen varovasti takaisin järveen lajitovereittansa joukkoon sukuaan jatkamaan. Kommentit (0)

Kärkkäälä syötiin maailmankartalle 30.09.2021, 14:38 

Savon Sanomat tiesi kertoa, että naapurin mies Petri ja hänen koiransa Into ovat tehneet varsinkin koiran omistajia järkyttävän löydön Suonenjoen Kärkkäälän kylän Perämaalta, josta oli löytynyt nuotion jäännökset ja ilmeiset koiran teurastusjätteet. Entisenä likaisenharmaan villakoiran omistajana ymmärrän koiran omistajien huolen. 

Petrin ja Inton löytö on synnyttänyt maakuntalehdistössä ja sosialistisessa mediassa vilkkaan keskustelun. Tapauksesta syytetään susia, mutta susien puolustajat korostavat sitä, etteivät sudet yleensä liiku tulitikkujen kanssa. Joku ilmeisen neuvostovastainen taho harjoitti neulanpistopolitiikkaa ja epäili Venäjän armeijan erikoisjoukkojen olleen asialla. Eräs henkilö, jota epäilen Odinin soturiksi, korosti Vauva.fi-keskusteluryhmässä, ettei hän usko matujen, eli muslimitaustaisten maahanmuuttajatahojen, olevan teon taustalla, koska muslimitaustaiset tahot pitävät koiria saastaisina. 

Itse epäilen, että koiran pään löytyminen ja puolukoiden häviäminen samalta seudulta, jossa on yleensä hyvät marjamaat, saattavat liittyä toisiinsa, vaikka tutkimusten tässä vaiheessa mitään kansanryhmää ei tulisi syyllistää. Tiedän vain, että eräissä Aasian maissa koira on arvostettu herkku ja niitä jopa kasvatetaan tyydyttämään kotitalouksien kasvavaa eläinvalkuaisien tarvetta lähes samalla tavalla kuin meillä sikoja, vaikkakin moni meillä tuomitsee sikojen kasvattamisen teuraaksi, koska sika on koiraa älykkäämpi eläin. Kommentit (0) 

Sahtivaari 29.09.2021, 13:00 

Luin juuri entisen Helsingin Sanomien toimittajan A.-P. Pietilän paljastuskirjan Erkon verikoirat - Sanomatalon salaiset päiväkirjat ja lukeminen oli vapauttava kokemus, koska ennen pidin itseäni kohtuuttoman huonona ihmisenä, mutta en pidä enää. Pietilän kirjassa paljastellaan sellaisia asioita, että mielenkiinnolla odotan, penääkö vielä joku kirjassa mainittu kunniansa perään vallan lakituvassa. Helsingin Sanomien pääomistaja Aatos Erkko oli aikoinaan ehkä maamme vaikutusvaltaisin ihminen ja se saattaa selittää esimerkiksi sen, miksi Martti Ahtisaaren presidenttikaudet jäivät yhteen. 

Nimittäin vaikka Erkkoa yleisesti pidettiin sosialidemokraattina, niin Ahtisaaren kaveri hän ei ollut. Yhtenä syynä oli ilmeisesti se, ettei Erkko ei katsonut presidentin ketteryyden riittävän vaativan viran hoitoon. Yleisesti tunnettuahan on se, että Ahtisaari palasi Ruotsin vierailultaan laastari otsikossa. Pietilän mukaan vain hiuskarvan päässä oli se, ettei presidentin kaatumisella olisi ollut dramaattisempiakin seurauksia kuin laastari. 

Tapaturman uhrin mukaan onnettomuuden syynä olivat liukkaat jalkineet, mutta ilmeisesti myös alkoholilla oli tässäkin tapauksessa osuutta asiassa. Pietilän mukaan kaatuminen ei jäänyt Ahtisaaren, jota poliittiset vastustajat myös jostain syystä Sahtivaariksi kutsuvat, ainoaksi, vaan vähän myöhemmin saman vuoden syksyllä presidentti oli naukkaillut Helsingin Sanomien edustustiloissa niin runsaasti snapseja, että Aatos Erkko joutui lopettamaan tarjoilun. 

Kahvivaiheessa Ahtisaari kuitenkin menettänyt tasapainonsa ja kaatunut sohvapöydälle sillä seurauksella, että kookas pöytävalaisin oli menettänyt muotonsa. Kookas insinööri ja vuorineuvos Tauno Matomäki oli yrittänyt palauttaa lampun alkuperäisen muotoilun siinä kuitenkaan täysin onnistumatta. Pietilän mukaan presidentin adjutantin ehdotuksista huolimatta valtion päämies oli kieltäytynyt lähtemästä nukkumaan, jonka seurauksena siirto oli jouduttu toteuttamaan lievällä väkipakolla muun seurueen hämmästyneiden katseiden alla. Kommentit (0) 

Speden patsas Kuopioon 28.09.2021, 15:22 

Eilen vallan valtakunnan tv:n pääuutislähetyksessä paheksuttiin sitä, ettei Pertti Pasanen ole saanut minkäänlaista muistomerkkiä Kuopioon, vaikka vallan asemakaavassa on nimetty linja-autoaseman edusta Speden aukioksi. Minusta kyseinen puute ja epäkohta on hetkessä korjattavissa, sillä kuvan Spede-patsas oli jo kuusi vuotta sitten esillä elokuvateatteri Kuvakukon aulassa. Patsas on tiettävästi ollut käytössä, jossain Turhapuro-elokuvassa; tarkempaa tietoa minulla sen vaiheista minulla ei ole.

Tosin, jos vallan hakemalla pitää hakea puutteita kuvan taideteoksesta, niin sellainenkin löytyy, sillä kuvan patsas on paperimassaa, joten se ei kestä sääolosuhteita, ellei sen ympärille rakenneta jonkinlaista hallia; Kuopiohan on myös maamme johtava hallikaupunki. Muistelen, että torille suunnitellaan jonkinlaista pilkkihallia, mutta se hanke on kohdannut vaikeuksia, koska sitä vastustetaan eläinsuojelullisin syin, kuten varmaan oikein onkin. 

En pitäisi kulttuuriskandaalina vaikka Speden patsas korvaisi Veljmiehen. Patsaan kouraan voisi asentaa vaikkapa kookkaan sateenvarjon, joka suojaisi paperimassaa sateelta. Veljmies lienee maailman rumin taideteos ja siihen taiteilija on ehkä tietoisesti pyrkinytkin. Savon Sanomien mukaan lääketieteen professori Martti Hämäläinen on keksinyt selityksen Veljmiehen erikoiselle ulkomuodolle. Hänen mukaansa taiteilijan mallina on ollut sairas lapsi. Diagnoosina on myksödeema eli limapöhötauti, joka on peittänyt hänen lihastensa kauneuden turvotuksen alle ja painanut pojan kasvoihin idiotismiin viittaavan piirteen. 

Tämä on helpottava tieto, sillä olen kuvitellut, että Veljmiehellä on pyritty ilmentämään tyypillistä savolaisnuorukaista. Tämä on helpottava tieto, sillä olen kuvitellut, että Veljmiehellä on pyritty ilmentämään tyypillistä savolaisnuorukaista. Toisaalta en yhtään ihmettelisi vaikka suonenjokelainen ja melkein kärkkääläinen kuvanveistäjä Heikki Konttinen olisi ihan tarkoituksella pyrkinyt realismiin. 

Eihän se ole taiteilijan syy ja minkäs hän sille mahtoi, että keskiverto savolainen mies näyttää juuri sellaiselta; mulkosilmät, pottunenä, iso pää, lyhyet jalat kuten myös muutkin ulkonevat ruumiin osat. Jos paperimassa-Spede ei jostain syystä kelpaa kuopiolaisille, niin sitten kannattaisi huomioida se, että Pertti Pasanen ja V.I.Lenin ovat hämmästyttävän saman näköisiä. Luulen, että maailmalta saa nykyisten poliittisten suhdanteiden vallitessa halvalla graniittisia Leninin patsaita ja sellaisen voisi pystyttää vaikkapa linja-autoaseman Speden aukiolle maailman tunnetuimman kuopiolaisen kunniaksi. Kommentit (0) 

 "Pelatkaa pojat aikaa!" 27.09.2021, 16:58 

Eilen koin elämäni suurimpia tunne-elämyksiä, kun Kups kohtasi eilen pimenevällä Keskuskentällä Hifk:n, jota luonnollisesti seurasin paikan päältä ja samaan aikaan Hjk kohtasi kotiluolassaan Interin, jota ottelua seurasin luonnollisesti kännykällä. Molemmat pelit etenivät maalittomina 70 minuutin kohdalle, jolloin Palloliiton tulospalvelun sivuille ilmestyi tulikirjaimilla, että Inter siirtyi Helsingissä 0-1 johtoon. 

Siinä vaiheessa muistin, mitä Kiiskis-Saku huusi 1960-luvulla Suonenjoen Vasaman pesäpallo-ottelussa, kun hän neuvoi alakynnessä olevaa kotijoukkuetta huutamalla, että "pelatkaa pojat aikaa", joka ei pesäpallopelissä ole kovin hyvä neuvo. Sen sijaan, kun minä eilen nousin juoppokatsomon penkille seisomaan ja huusin Kupsin pojille, että "pelatkaa pojat aikaa". Se oli hyvä neuvo siinä tilanteessa ja neuvostani kotijoukkue ottikin vaarin ja pelasi 0-0-tasapelin, joka nosti Kupsin runkosarjan voittajaksi. 

Vielä muutama kierros sitten Hjk johti Kupsia peräti kuudella pisteellä, joten ihmeeltä tuntuu, että se kykeni menettämään johtonsa. Pelin loputtua Kupsin kannattajat huusivat yhteen ääneen rytmikkäästi, että "kiitos ifk, kiitos ifk". Enpä olisi ennen uskonut näkeväni sellaista päivää, jolloin kuopiolaiset huutavat kiitosta Helsingin IFK:lle. 

Nähtäväksi jää, mitä kuopiolaiset huutavat lokakuun viimeinen päivä Hjk:lle, kun kuopiolaiset ja helsinkiläiset ratkaisevat todennäköisesti Suomen mestaruuden. Uskon, että silloin ilmassa on suuren urheilujuhlan ja jopa helleenisen kirkkauden tuntua. Eilisen Kuopion pelin kohokohdat voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=h4abslCHICE Kommentit (0)

 Into 26.09.2021, 15:38 

Lankoni Into Purme poistui autaammille suunnistusmaille 24.8.2021. Vuonna 1966 hän oli voittamassa Jukolanviestiä Tampereen KV:n joukkueessa. Yle Areenalta löytyy voittajajoukkueen haastattelut: https://areena.yle.fi/1-50114045 Kommentit (0) 

Jalkapallopääkaupunki 25.09.2021, 16:35 

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan ja jopa helleenisen kirkkauden tuntua, kun äsken Kuopion Keskuskentällä ottivat yhteen jalkapallon naisten Suomen mestaruuden kannalta erittäin tärkeässä ottelussa Kups ja viipurilaistaustainen PK 35 Vantaalta. Pelin alussa Kups oli vaikeuksissa, mutta sen jälkeen kun joukkue alkoi huomioimaan katsomosta huutelemani käskyt, kiellot ja kehotukset ja voitti 7-0. Samaan aikaan seurasin kännykästä tv-lähetystä mestaruuden kannalta äärimmäisen tärkeästä ottelusta Tips - Åland United. Se päättyi dramaattisten vaiheiden jälkeen 3-3. 

Se merkitsee sitä, että Kupsin tulisi hävitä molemmat kahdesta viimeisestä ottelustaan ja Tipsin tulisi voittaa molemmat viimeiset ottelunsa ja vielä niin selvästi, että Kupsin 16 maalia parempi maaliero kurotaan umpeen, jotta Kups ei mestaruutta voittaisi. Sellaista ei reaalimaailmassa voi tapahtua, joten Kupsin naisten Suomen mestaruus on jo urheilukielellä selviö. Jos se ei olisi selviö, tutkisin kyllä hyvin tarkkaan sitä, onko vedonlyöntimarkkinoilla varsinkin Kauko-Idässä ollut epätavallista liikehdintää.

 Ennen Kuopio oli maailman paras mäkihyppykaupunki, jota se ei enää ole. Sen sijaan urheilukielellä on selviö, että Kuopio on Suomen jalkapallopääkaupunki. Kuopio nimittäin voitti amerikkalaisen jalkapallon Suomen mestaruuden, Kuopion naiset tuleva voittamaan perinteisen jalkapallon Suomen mestaruuden ja paljon mahdollista, että myös Kupsin miehet ja nuoret miehet voittavat tänä syksynä Suomen mestaruudet varsinkin, jos ne ymmärtävät noudattaa katsomosta jakamiani käskyjä, kieltoja ja kehotuksia. Kommentit (0) 

Jalkapallon moraalikoodi 24.09.2021, 12:57 

Tim Väyrynen laukoi rangaistuspotkusta Kupsin voittomaalin kasvattajaseuraansa Espoon Honkaa vastaan ja myöhemmin pahoitteli sitä, että antoi tunteilleen vallan ja tuuletti villisti onnistumistaan, jonka hän katsoi olevan vastoin jalkapalloilun moraalikoodia. Jalkapallon moraalikoodi lienee se, ettei entistä seuraa vastaan tehtyä maalia tule näyttävästi riemuita. 

Toinen nykyjalkapalloilun moraalikoodi näyttää olevan se, että jos vastustaja valittaa, että nyt tekee kipeää, pallo potkaistaan sivurajan yli. Tosin noin ei aina tapahdu jalkapallossakaan ja jääkiekossa ei koskaan. Jääkiekon puolella asiaan vaikuttanee nykyään sekin, että kiekon nostamisesta katsomoon seuraa jäähyrangaistus. 

Luin tuossa juuri kirjan Jalkapallon kauneus ja siinä kerrottiin, että kun jalkapalloa alettiin 1800-luvun loppupuolelle harrastamaan Englannin ylhäisönuorison keskuudessa, otteluissa korostettiin herrasmiesmäisyyden ja itsehillinnän tärkeyttä. Jos joukkue sai rangaistuspotkun, herrasmiesmäisyytenä pidettiin sitä, että pallo potkaistiin tarkoituksella maalin ohi ja jos vastustajalle tuomittiin rangaistuspotku, maalivahti ei edes yrittänyt sitä torjua. 

Noilla herrasmiesmoraalikoodeilla lienee jokin logiikka, mutta minulle se ei avaudu, koska en ole herrasmies. Sen muistan viime aikojen jalkapallon historiasta, että kun Tanska pelasi Irania vastaan vieraskentällä ja sai epäoikeudenmukaisen rangaistuspotkun, tanskalainen ampui tarkoituksella ohi maalin. Tosin silloin kyseessä ei ehkä ollut herrasmiesmäinen moraalikoodi, vaan itsesuojelunäkökulma. Nimittäin vähän aiemmin Tanska oli voittanut muistaakseni Turkin vieraskentällä ja ottelun jälkeen nimenomaan kentän turvamiehet kävivät ensimmäisinä tanskalaisten kimppuun. Kommentit (0) 

Loppuhetkien draamaa 23.09.2021, 19:25 

Vaan olipa hirveä peli, karmea peli, oikea pelien peli, kun Kups kohtasi eilen illalla Espoon Hongan vieraskentällä. Omin korvin kuulin ratiosta, että vaikka Kups hallitsi jossakin määrin kenttätapahtumia, oli Honka lähempänä voittoa, koska se laukoi kaksikin kertaa ylähirteen. Sitten ihan loppuhetkillä koettiin draaman huipentuma. Kupsin kasvatti vaikkakin Honkaa tällä kaudella edustanut Jerry Voutilainen kaatoi turhan oloisesti Kupsin kasvatti Arttu Heinosen rangaistusalueilla ja sen jälkeen Savon Sanomien mielestä ihan perustellusti, mutta Helsingin Sanomien mielestä ihan perusteetta erotuomari epäröimättä osoitti rangaistuspilkkua. 

Draaman lopullinen huipentuma oli, kun Hongan kasvatti, mutta Kupsissa pelaava Tim Väyrynen potkaisi pallon raudan lujalla laukauksella pömpelin perukoille. Hesarin mukaan Hjk tuntee jo kalakukon tuoksun takanaan ja niinhän se on. Hjk nimittäin hävisi eilen 0-2 HIFK:lle ja johtaa sarjaa enää pisteellä. Runkosarjan viimeisellä kierroksella ensi sunnuntaina Hjk kohtaa sarjassa kolmantena olevan Interin kotonaan ja Kups kotonaan nousukuntoisen Hifk:n. Loppuhetkien draamaa on siis Veikkausliigan runkosarjan viimeisellä kierroksellakin. 

Mahdollisuuksien rajoissa on, että Kups, joka on pelannut Veikkausliigassa 15 perättäistä tappiotonta ottelua ja voittanut niistä 13, ohittaa sarjataulukossa Hjk:n ja sitten joskus marraskuun pimenevässä illassa nähdään Keskuskentällä kaikkien aikojen loppuhetkien draama, kun sarjan viimeisessä ottelussa Kups ja Hjk ratkaisevat mestaruuden. Olin muuten varma, kun maajoukkueen luotettava kapteeni Tim Sparv siirtyi kaksi sarjakierrosta sitten vahvistamaan HJK:ta, että mestaruus ratkesi siihen. Ja saattoi se ratketakin, koska Hjk ei ole voittanut yhtään peliä sen jälkeen, kun Sparv tuli vahvistamaan sen rivejä. Honka - Kups-pelin kohokohdat voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=nSHlZN6hi20 Kommentit (0) 

Huijaus 22.09.2021, 17:29 

 En ole juurikaan harrastanut Facebookia, josta huonona kielimiehenä käytän nimitystä Naamakirja, mutta viimeaikoina olen julkaissut parissa Karjala-aiheisessa ryhmissä satunnaisen matkailijan raportteja itärajan takaa ja nyt kaduttaa. Tietooni on saatettu, että jokin huijari on saanut selville salasanani, jota en itsekään enää muistanut ja levittää nyt alla olevaa huijausviestiä sosialistisessa mediassa. Paheksun asiaa ja olen vaihtanut Naamakirjan salasanani, joka saattaa haitata huijaria, vaikkakaan en asiasta paljoa ymmärrä. Korostan tässä tapauksessa vielä sitä, että en harrasta keinottelua, en pikavippejä enkä uhkapelejä - tosin elokuun 24 vuonna 1969 löin Rautalammin baarissa 20 pennin pajatsoa kaksi kertaa, joka asia vieläkin kaduttaa. TÄMÄ VIESTI ON SIIS TÄYTTÄ HUIJAUSTA: Kommentit (0) 

Epäinhimillistäminen 21.09.2021, 15:39 

Isoisän pistooli -kirjan mukaan ruotsalaisten vapaaehtoisprikaatin parissa rehotti pesunkestävä kolonialismi ja rasismi. Kalevankankaan hautausmaan portille kaatuneen Olof Palmen mukaan vuosisatojen sivistyspyrkimyksistä huolimatta joka suomalaisessa on vielä hiukan barbaaria. Ruotsalaiset puhuivat myös punaisista villipedoista, joka asenne tietysti helpottaa surmatöiden tekemistä, koska vastapuolella ei olekaan ihmisiä. Erään laajan tutkimuksen mukaan toisen maailmansodan sotilaista vain joka neljäs ampui sodan aikana ihmistä kohti. 

Epäilen kuitenkin, että suomalaisten osalta tilasto ei pidä paikkaansa, koska meikäläiset oli opetettu r---ävihaan. Suomalaista sivistyneistöä edustavassa AKS-järjestössä asenne oli se, että r----tä sai puhua vain hammasta purren. Monet AKS:n jäsenetkin lopettivat kirjeensä kirjainyhdistelmään PRV, joka oli lyhennys sanoista PYHÄSSÄ R---N VIHASSA. Muuten 1920-luvulla suojeluskuntajärjestö järjesti kilpailun parhaan iskulauseen löytämiseksi ja kilpailun voitti iskulause "R---ä on eniten ihmistä muistuttava eläin. En ole varma keksikö taitelija Martti Innanen, jolta olen sanonnan kuullut vai vuoden 1918 ruotsalaisprikaati hokeman, jonka mukaan suomalainen on r----n ja ihmisen välinen sekasikiö. Kommentit (2) 

Oscar Palme 20.09.2021, 16:55 

Olof Palme ei ollut ainut sukunsa edustaja Suomen sisällissodassa. Myös hänen serkkunsa Oscar kuului ruotsalaiseen prikaatiin, joka ei oikeastaan ollut mikään prikaati, vaan korkeintaan pienehkö pataljoona. Myöskään Oscar Palme ei selvinnyt ehjänä sodasta, sillä hän joutui johtamaan 24 punaisen teloitusta eikä hän herkkänä ihmisenä toipunut tapahtuneesta koskaan. Ruotsalaiset eivät kohdelleet punaisia yhtään sen paremmin kuin Suomen valkoiset ja poliittisten syiden lisäksi ruotsalaisia kannusti julmuuksiin myös rasismi. 

Suomalaisia punikkeja pidettiin mongoleina ja sen vuoksi germaaneja huonompina ihmisiä. Siihen aikaan ruotsalaiset rotuopit luokittelivat ihmisiä kallon muodon mukaan ja korkeakalloiset germaanit pitivät kallojaan parempina kuin mitä matalakalloisten suomalaismongolien kallot olivat niin hullulta kuin se nyt tuntuukin. Suomalaisten kasvojen leveys ei tosin johtunut pelkästään mongolisesta perimästä, vaan siitä, että suomalaisten esi-isät olivat metsästäjiä, joilla piti olla lujat leukalihakset lihan syömistä varten. 

Ruotsalaiset sen sijaan olivat pehmeän leivän syöjiä. Nähtäväksi jää, koska rotuopit nousevat arvoon nykyisen mongolisen rodun keskuudessa, koska viimeaikaiset älykkyystutkimukset puhuvat sen puolesta, että mongolit ovat valkoisen rodun edustajia älykkäämpiä, vaikka asiasta ei juuri huudella. USA:ssa kuitenkin aasialaistaustaisia opiskelijoita syrjitään yliopistojen pääsykokeissa, koska jos kiintiöitä eri roduille ei olisi, aasialaistaustaisilla opiskelijoilla olisi selvä yliedustus yliopistoissa. Minusta mongolipoimun ei pitäisi olla esteenä yliopistoon pääsylle. Kommentit (2) 

 Olof Palmen ampumistapaus 19.09.2021, 17:59 

Tänään olen edennyt Olof Palmen ampumistapausta koskevissa tutkimuksissani, koska ruotsalaisen Jakob Lindin äskettäin ilmestyneessä kirjassa Isoisän pistooli, joka kertoo ruotsalaisen prikaatin vaiheista Suomen sisällissodassa, on tarkka kuvaus Palmen kuolemasta. Palme ammuttiin Kalevan kankaan hautausmaan pääportille, kun ruotsalaiset hyökkäsivät erittäin urhoollisesti, mutta myös erittäin typerästi päin punaisten kuularuiskua. 

Palmen surmannut luoti raapaisi vasenta kättä ja mennyt sitten sisään vasemmasta nännistä, lävistänyt rintaontelon ja tullut ulos oikeasta rinnasta. Palme siis kuoli keuhkolaukaukseen. Surman luoti löytyi takertuneena takin kankaaseen. Palme ei kuollut heti, vaan hän oli pystynyt kaivamaan taskustaan paperinpalan ja aloittanut kirjoittamaan jäähyväiskirjettään, joka jäi kuitenkin kesken. 

Paperilla lukee: Ruotsalainen prikaati Kiitos toverit Palm Palme kiittää tovereitaan, vaikka ei hän mikään työväenliikkeen toveri ollut, vaan pikemminkin hän oli saapunut Suomeen estääkseen työväen vallankumouksen leviämisen Ruotsiin. Lopuksi korostettakoon sitä, että Tampereella ammuttu Olof Palme oli samannimisen Tukholmassa ammutun Olof Palmen setä. Kommentit (0) 

Paasikivi ja Venäjä sekä Paasikiven yksityiselämä 18.09.2021, 18:19 

Alpo Juntusen Paasikivi-kirjasta selviää, miksi venäläiset niin kovasti arvostivat Paasikiveä. Arvostuksen syy oli se, että Paasikivi arvosti todistettavasti venäläisiä. Samaan aikaan, kun useimmat Suomen lukiolaisista piti kunnia-asianaan olla oppimatta silloista pakkovenäjää, niin Juho Kusti sai venäjästä täyden kympin. Yliopistossa Paasikivi alkoi ensiksi opiskelemaan venäjän kieltä ja kirjallisuutta ennen kuin siirtyi juridiikan ja historian puolelle. Opiskelu-uransa alussa hän otti jopa lainan, jotta pystyi opiskelemaan puoli vuotta venäjää Novgorodin yliopistossa. 

Talvisodan alla neuvostoliittolaiset ilmeisesti myös salakuuntelivat suomalaisten neuvotteludelegaatiota, jolloin ilmeni, että Paasikivi ymmärsi pitkälle Neuvostoliiton vaatimuksia, mutta että hän myös piti toisia suomalaisia huippupoliitikkoja ymmärtämättöminä. Sen sijaan Paasikiven yksityiselämään liittyvistä kiinnostavista asioista Juntusen kirjasta ei saa lisätietoa ja niinpä jonkun itsensä pöhköksi lukeneen lisenssin tulisi pikaisesti perusteellisesti ja rehellisesti selvittää näitäkin asioita, joista tietoa ei löydy. 

Minua kiinnostaa esimerkiksi se, miksi Kansallisosakepankki yritti siirtää pääjohtaja Paasikiven sairauseläkkeelle mielenvikaisuuden vuoksi. Yritys ei onnistunut ja niinpä eläköitymisen sijasta Paasikivestä tulikin sitten tasavallan presidentti. Itseäni kiinnostaisi myös Paasikiven perhe-elämä. Olen koettanut netistä selvittää J K:n perhe-elämää ja saanut selville sen, että jostain syystä ensimmäinen vaimo Anna kärsi hermoromahduksista ja kuoli suhteellisen nuorena. 

Myös Paasikiven pojat Juhani ja Varma kuolivat nelikymppisinä. Sankarivainajat tietokannan mukaan everstiluutnantti Juhani, eli Johan Paasikivi, kuoli 30.12.1942 Semsjärvellä muusta, kuin vihollistoimintaan liittyvästä syystä. Sen sijaan toisen vaimonsa Allin kanssa Juho Kustilla meni hyvin, koska Paasikiven päiväkirjoista jäi mieleeni ainoastaan se, että J K monta kertaa korosti, kuinka hänellä oli iltaisin tapana resoneerata, mitä se sitten onkaan, pitkään Allin kanssa. Ja sitä ennen oli käyty suuruksella. . Kommentit (0) 

Paasikivi ja Molotov 17.09.2021, 17:14 

Lukaisinpa Alpo Juntusen kirjan Paasikivi - Geopoliitikko ja Suomen kohtalon vuodet, joka nimensä mukaisesti kertoo Juho Kustista nimenomaan geopoliitikkona eikä ihmisoikeuspoliitikkona. Mielenkiintoista kirjassa on varsinkin se, että se paljastaa Paasikiven arvostaneen suuresti Vjatseslav Molotovia, jota suomalaiset eivät yleensä arvosta. Tilanne lienee se, että jos kansanäänestys järjestettäisiin, kilpailisi Molotov tasapäisesti epäsuosiossa Jammu-sedän ja Paavo Väyrysen kanssa. 

Paasikiven käsitys Molotovista on kunnioittava: "Hän on ankaran työteliäs, esiintymisessään vaatimaton. Hän on harras venäläinen patriootti, jonka sydämessä - marxilaisten ennakkoluulojen alla - on suuri rakkaus synnyinmaahan ja joka asettaa Venäjän kansan ja valtakunnan edut kaiken muun edelle. Venäjän suurvallan tyypillinen ja lahjakas edustaja. Minulle hän on aina mieskohtaisesti kohtelias ja ystävällinen, mutta neuvotteluissa vaikea ja jyrkkä." 

Itseäni Molotovin kohtalo jossain määrin säälittää. Hän joutui olemaan Stalinin uskollinen apulainen varsinkin sen jälkeen, kun vaimo Polina vangittiin. Ennen vangitsemistaan Polina oli kalanjalostusteollisuuden johdossa, josta hänet siirrettiin hajuvesiteollisuuden johtoon. Luulen, että siirrossa oli kysymys Stalinin erikoisesta huumorintajusta. 

Hrutshevin erikoisesta huumorin tajusta taas kertoo se, että Stalinin kuoleman jälkeen Molotov siirrettiin ulkoministerin paikalta Mongolian suurlähettilääksi ja muistelenpa hänen toimineen välillä siperialaisen vesivoimalaitoksen johtajana, jonka tehtävän en usko olleen erityisen stressaava. Molotov eli harvinaisen vanhaksi, sillä hän kuoli vasta 1986 96-vuotiaana. Suomen valtio ei tietääkseni esittänyt asian johdosta surunvalittelua. Kommentit (0) 

Pizza 16.09.2021, 15:59 

Vaikka Kärkkäälän kylällä asustaakin peräti neljä karhua, niin kuva ei esitä karhun jätöstä, vaikka tyhmempi ei sitä heti huomaa, vaan kuva esittää ensimmäistä leipomaani pizzaa. Olen viimeistä ikäluokkaa, jolle ei koulussa opetettu kotitaloutta, vaan hiihtoa ja suunnistusta, koska opetustavoitteena oli, vaikka sitä ei ääneen sanottukaan, kasvattaa meistä maailman parhaita metsätaistelijoita. 

En leiponut tuota pizzaa ihan omasta päästäni, vaan käytin apuna keittokirjaa, mutta törmäsin sitä tutkiessani samaan ongelmaan kuin kodinkoneiden käyttöohjeita lukiessani; en ymmärtänyt ohjeissa käytettyä kieltä. En ymmärtänyt, että mitä vaivaaminen tarkoittaa ja niinpä jätin vaivaamatta. Vaivaaminen kuulosti minusta jotenkin vastenmieliseltä asialta. Niinpä kävi niin, että pizzani pohja muistutti enemmänkin äitini leipomaa nyrkkirieskaa kuin perinteistä napolilaista pohjaa. 

Lisäksi paistovaiheessa pohja vielä hiiltyikin, mutta sehän on käsittääkseni vain terveellistä, koska hiiltä käytetään vatsavaivojen hoitoon ainakin kehitysmaissa. Ja joka tapauksessa pizzani ravintosisältö on jokseenkin sama tai jopa parempi kuin niiden läpyskäpizzojen, joita kaupasta saa alle eurolla. Seuraavaksi opettelen valmistamaan leipäressua, jonka jälkeen siirryn tirripaestiin, eli perinteiseen savolaiseen kevyehköön välipalaan, jossa karvasilavaa paistetaan voissa. Kommentit (0) 

Färsaaret boikottiin 15.09.2021, 15:40 

Minä täysin tunneköyhä ihminen olen hyvin järkyttynyt, sillä MTV 3:n uutisissa näytettiin, miten Färsaarilla ammuttiin yhteen läjään 1400 delfiiniä. Niitä kohdeltiin samalla tavalla kuin meillä silakoita, vaikka delfiini on älykkyydeltään melkein samalla tasolla kuin sika tai ihminen. Kammottavalta näyttää katsella delfiinien kuolinkouristuksia verilammikossaan. Olen aina kuvitellut, ettei kukaan ihminen voi tappaa tällaista kilttinä ja ystävällisenä tunnettua nisäkästä, joka ei ole tiettävästi koskaan hyökännyt ihmisen kimppuun, vaan pikemminkin on auttanut ainakin tarinoiden mukaan merihätään joutuneita ihmisiä. 

Sitä en tiedä, mitä delfiinivainajille tehdään; syödäänkö ne vai viedäänkö ne kaatopaikalle. Ne ehkä tapetaan vain sen vuoksi, että ne kilpailevat samoista silleistä ihmisen kanssa. Olen jyrkästi sitä mieltä, että suomalaisten on reagoitava tapahtuneeseen delfiinien joukkomurhaan. Färsaarelaiset tuotteet on asetettava boikottiin eikä sinne enää matkusteta rantalomalle ja maamme jalkapallomaajoukkueen on kieltäydyttävä pelaamasta Färsaaria vastaan siihen asti, kunnes delfiinien tappaminen lopetetaan. 

Uskon, että maajoukkuemiehistämme ainakin yhteiskunnallisesti tiedostavat Tim Sparv, Riskin veljekset ja Turun kaupunginvaltuutettu Timo Furuholm ovat kanssani samaa mieltä. Kommentit (0) 

Suonenjokelainen sarjakuvasankari 14.09.2021, 16:55 

Muistanpa, että Mauri Tuure oli kouluaikanani opettajana Suonenjoen Yhteislyseossa, hän taisi opettaa voimistelua. Nyt hän on julkaissut sota-aiheisen sarjakuvakirjasen nimeltään Vanha-Erkki - Huijaus ja muita tarinoita. En pentuna jaksanut lukea Korkeajännityksiä, mutta nyt päätin tukea tämän alan julkaisutoimintaa ja tilasin Vanhan Erkin, koska luin sosialistisesta mediasta, että rieponlahtelaisesta Karhus-Topista on tullut sarjakuvasankari. Pentuna olin kuunnellut salaa sovankäyneiden miesten juttuja ja mieleeni oli jäänyt, että Topi olisi jäänyt jatkosota-aikana vihollisenpartisaanien kynsiin ja että häntä olisi tökitty pahasti pistimillä, mutta että hän oli kuitenkin otatuksesta hengissä ja voittajana. 

Tarkempaa tietoa en Karhus-Topin tapauksesta Tuuren sarjakuvasta saanut, mutta sarjakuvasta voi päätellä, etteivät hänen kimpussaan olleet varsinaiset partisaanit, koska päälle karkaajilla oli sotisovat ja kokardit, jotka eivät kuulu oikeiden partisaanien tunnusmerkistöön. Karhunen sai yhteenotossa yli 40 pistimen haavaa, mutta selvisi kuitenkin hengissä, jonka ehkä selittää se, että tapahtumahetkellä oli kova pakkanen ja kylmähän tyrehdyttää verenvuodon. Mahtaneeko joku tietää Karhus-Topin tapauksesta enemmän? Kommentit (0) 

Vanha rakkaus ei ruostu 13.09.2021, 15:17 

Joskus olen kirjoittanutkin siitä, kuinka 1940-luvunlopun suosituin iskelmälaulaja Henry Theel kypsään ikään ehdittyään vaihtoi työläistaustaisen vaimonsa oululaiseen hienostorouvaan ja kun hienostorouva vaati entistä vaimoa lähettämään Ouluun Henryn tavarat, niin entinen vaimo oli vain kivahtanut, ettei sillä miehellä ole muuta kuin salkku ja mulkku. Salkussa Henry kuljetti laulujensa sanoja, nuotteja hän ei hallinnut. 

Luettuani äskettäin Theelistä kirjoitetun elämän kerran paljastui, että iskelmätähdellä on vankkoja kytköksiä myös Suonenjokeen, joista aiemmin en ole kertonutkaan. Aiemmin olen tosin kertonut sen, että enoni Risto palveli sota-aikana Kouvolassa samassa komppaniassa Theelin kanssa; tätä armeijan komeimmista miehistä koottua osastoa valmennettiin marssimaan saksalaista suorajalkamarssia Helsingissä pidettävää voitonparaatia varten. Se paraati tosin jäi pitämättä. 

Mutta on Theelillä toinenkin kytkös Suonenjokeen. Nimittäin kun hänen oululainen vaimo yllättäen kuoli, palasi Theel taas salkkuineen entisen vaimonsa luokse ja pari vihittiin uudemman kerran. Tapauksesta kirjoitettiin näyttävästi lehdissä ja kun Suonenjoen Iisveden kasvatti Lauri Jauhiainen kuuli asiasta, liikuttui hän suuresti ja sanoitti ja sävelsi tapauksen kunniaksi iskelmän Vanha rakkaus ei ruostu, jonka tapauksen osapuoli lauloi levylle, joka nousi suureen suosioon. 

Theelin elämänkerrasta ilmenee, ettei vanha Vallilan eli Valkan kundi oikein viihtynyt uuden hienostorouvan lemmikkinä Oulussa, vaan alkoholisoitui pitkälle ja lauluhommat jäivät. Usein Theel nähtiin seisoskelemassa oululaisen Arina-ravintolan edustalla salkkuineen ja siitä syntyi Oulun seudulle sanonta, että siinä seisoo mies, salkku ja mulkku. Hiljennymme kuuntelemaan tunnelmaan sopivaa musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=Jvmv6Va_xZc Kommentit (0) 

Jalkapallon Suomen mestaruus Kuopioon 12.09.2021, 16:33 

Tulihan se jalkapallon Suomen mestaruus Kuopioon tänä vuonnakin, koska amerikkalaisen jalkapallon puolelle Kuopion Steelers voitti Lahdessa käydyssä mestaruusottelussa Helsingin Roostersin 14 - 0, joka ainakin eurooppalaisen jalkapalloilun näkökulmasta tuntuu murskavoitolta, mutta koska en ymmärrä amerikkalaisesta jalkapalloversiosta yhtikäs mitään, en uskalla ottaa kantaa voiton laatuun. 

 Savolaisten voitto oli odotettavissa, koska aina kun liikun Kuopion kaduilla vastaani astelee runsaasti tuon lajin potentiaalisia lahjakkuuksia, koska ylipaino-ongelma rasvaisiin kalakukkoihin tottuneilla savolaisnuorukaisilla on lajityypillinen ja silmiin pistävä piirre. Samanlaisia miehiä kasvaa myös Etelämeren saarivaltioissa, kuten Naurussa ja Vitsissä, jotka hallitsevat maailman rugbykenttiä ylivoimaisesti ja rugby on amerikkalaisen jalkapallon sukulaislaji. Kansatieteilijöiden tulisi muuten selvittää suomalaisten ja naurulaisten sukulaisuus asia, koska esimerkiksi kummankin valtion puhelinluettelot vilisevät Aho- ja Ahola-nimisiä kansalaisia. 

Mutta eurooppalaisen jalkapalloilun puolella kuopiolaisilla ei mene hyvin. Tosin naiset näyttävät voittavan Suomen mestaruuden, mutta miesten puolella tilanne alkaa olla huolestuttava. Kups ei ole hävinnyt toukokuun lopun jälkeen yhtään peliä, mutta kun sarjaa on jäljellä kahdeksan kierrosta, johtaa Hjk kuudella pisteellä ja ihme on, jos Kups voittaa mestaruuden. Eilen sarjan kolmanneksi paras joukkue Sjk hävisi Kuopiossa 3-0, mutta samaan aikaan Hjk voitti vieraissa sarjan neljänneksi parhaan Interin vieraissa 1-3, joten Veikkausliiga näyttää jakaantuvan selvästi kahden kerroksen väkeen. Kommentit (0) 

Vasikkasaaren räjähdys 11.09.2021, 18:28 

Ensimmäisiä asioita, joita Tapio Rautavaara kertoo tästä maailmasta muistavansa, oli Vasikkasaaren räjähdys, joka tapahtui 9.2.1919, jolloin hän oli neljävuotias. Pamaus kuului tietysti hyvin Oulunkylässäkin, koska se kuultiin myös sadan kilometrin päässä Heinolassa. Rautavaaran muistelun mukaan silloin Suomenlinnaan kuuluvalla Vasikkasaarella räjähtivät sinne sijoitetut öljysäiliöt. 

Tosiasiassa saarella ollut ammusvarasto räjähti ja se tuhosi myös öljysäiliöt, joihin oli varastoitu raskasta polttoöljyä Venäjän laivaston tarpeisiin. Ammusvarastossa oli kranaatteja, torpedoja, ruutia ja 16 miljoonaa kiväärinpatruunaa, joten ihme oli, ettei kukaan onnettomuudessa kuollut, vaikkakin loukkaantuneita oli viisi. 

Itse opin sen asian, ettei raskas polttoöljy syty helposti, koska olin joskus opiskeluaikaan mukana täpötäydessä junassa, joka kolaroi kuorma-auton kanssa sillä seurauksella, että vaunun lämmitysöljysäiliö valutti sisältönsä juuri sen vaunun lattialle, jossa matkustin. Silloin pelkäsin, että joku tumppaa tupakkansa lattiaan ja että me kaikki yli sata vaunussa olevaa palamme hengiltä. 

Myöhemmin minulle kerrottiin, että raskas polttoöljy ei syty helposti. Ei ole ihme, että Vasikkasaaren pamaus kuului yli sadan kilometrin päässä Heinolassa, sillä kesän -44 Kannaksen suurhyökkäyksen jylinä kuului ainakin minulle kerrottujen tarinoiden mukaan Sisä-Savossa asti noin 400 kilometrin päässä. Tosin lähempänä se ei välttämättä sitten kuulunutkaan, vaan jotenkin ääniaallot heijastuvat stratosfääristä sinne sun tänne. Kommentit (0) 

Karhumäen kentän muistopaalu 10.09.2021, 17:10 

Luin aika monennen kerran Tapio Rautavaaran muistelmateoksen En päivääkään vaihtaisi pois, vaikka itse tosin vaihtaisin elämästäni aika monta päivää pois. Kirjassa kerrotaan, miten Tapio Rautavaara joskus syksyllä 1943 viskasi Karhumäen kentällä koivukeppinsä lukemiin 80,97, eli yli kaksi metriä Yrjö Nikkasen silloista maailmanennätystä pitemmällä. Se saattoi jopa olla ensimmäinen 80 metrin ylitys ainakin ihmiskunnan historiassa. Rautavaaran valmentaja Mikko Kajaani löi tapauksen muistoksi paalun keihään putoamiskohdalle. Maatuskat kentän reunalla todistivat tapahtunutta ja kehuivat urheilusankaria sirkuttamalla, että "ylen sie äijä visgoat". 

Itse kävin muutama vuosi sitten Karhumäellä ja harmittaa, että en käynyt silloin tarkastamassa, olisiko Rautavaaran heiton muistopaalu vielä pystyssä. Kysyin eilen sosialistisessa mediassa, että onko joku käynyt tarkastamassa asian ja ilmeni, että eräs toinenkin tässä maailmassa oli ollut asiasta kiinnostunut ja käynyt Karhumäessä tarkastamassa asian ja todennut, ettei muistopaalua enää ollut. Niinpä käynnistin sosialistisessa mediassa keskustelun siitä, että uusi muistopaalu olisi saatava Karhumäen kentälle ja ideani sai kannatusta. 

Joku hyväkäs jopa ehdotti, että EU:lta tulisi pyytää 280.000 euron avustus muistopaalua sekä myös sitä varten, että avustusta käytettäisiin lisäksi Karhumäen piirin keihäänheittokulttuurin tukemiseen. Ehdotus on mielestäni niin älytön, että se saattaisi jopa mennä EU:ssa läpi. Samalla kertaa voisi hakea EU:lta avustusta myös eräälle uukuniemeläiselle insinöörille, joka on suunnitellut Pisan tornin rakentamisessa sattuneen virheen oikaisemista. Kommentit (0) 

 Jalkapalloilun kauneus 09.09.2021, 16:23 

Varasin juuri kirjastosta äskettäin ilmestyneen kirjan nimeltään Jalkapalloilun kauneus, joka sopii toissailtaisen Ranska-Suomi-ottelun luomaan tunnelmaan. Ranskan maailmanmestari joukkue todisti, miten kaunista jalkapalloilu voi parhaimmillaan olla. Jääkiekkoilu on siihen verrattuna yksinkertainen ja ruma peli, jossa vain rynkytetään mielikuvituksettomasti edestakaisin, kun taas jalkapalloilu on monimutkainen ja kaunis monenlaisia esileikkejä sisältävä urheilumuoto. 

Toissailtaisessa pelissä oli paljon ranskalaista eleganssia, vaikka toisena osapuolena näytelmässä oli Suomi, jonka yritteliäs ja urhoollisesti puolustanut, mutta kankea ja hidasjärkiseltä, vaikkakin rehelliseltä vaikuttava miehistö puolustustaistelussaan toi mieleen talvisodan aikaisen maamme talonpoikais-työläisarmeijan. Suomen liikehdinnässä ei ollut eleganssia, vaikka eittämättä kunnollisia ja ahkeria miehiä joukkueessa oli montakin. Toissailtana vastakkain olivat ravikielellä lämminverihevoset ja työhevoset. 

Lopputulos 2-0 oli ihan hyvä ja oikeudenmukainen. Vastakkain olivat 9+ ansaitseva joukkue ja 7- ansaitseva joukkue. Lähellä oli kuitenkin se, etteikö peli olisi ihan hyvin voinut päättyä 1-1. Nimittäin Suomen yleensä erinomaiselle maalivahdille sattui yksi harmittava lipsahdus, jollaisia hänelle sattuu kerran sadasta torjunnasta ja lisäksi ottelun loppuhetkillä Suomi olisi hyvinkin voinut saada rangaistuspotkun, mikäli pelipaikkana ei olisi ollut Ranska. Kommentit (0) 

Luokkapetturi 08.09.2021, 14:52 

Algot Untola oli keväällä 1918 kovasti valkoisten vihaama mies. Eikä ihmekään, mikäli se, mitä Wikipedia kertoo pitää paikkansa. Wikipedia lainaa Panu Rajalaa, jonka tutkimusten mukaan Untola kiihotti punakaarteja surmaamaan luokkaviholliset viimeiseen mieheen, jotta uusi punainen huomen veressä kirkastuisi ja hän vielä erikseen kehotti tappamaan kirjailija Juhani Ahon. Marko A. Hautala sen sijaan kiistää kirjassaan Untolan syyllistyneen kansanmurhaan yllyttämiseen, vaan katsoo miehen kirjoittaneen vain joukkojaan taisteluun kannustavia juttuja. 

Lisäksi Hautala erikseen kiistää sen, että Untola olisi yllyttänyt punaisia myös surmaamaan porvarisnaisia, vaan kyseessä on väärinkäsitys. Nimittäin Untola kirjoitti Työmies-lehdessä sen jälkeen, kun oli käynyt ilmi, että valkoisten partio oli tappanut punaisia sairaanhoitajattaria, että tapahtuneen seurauksena voivat myös porvarisnaiset olla vaarassa ja ettei hän ehkä voi sitä estää, vaikka kuinka yrittää. Tuollaista lehtijuttua ei välttämättä voi pitää yllytyksenä valkoisten naisten tappamiseen. 

Tuo sairaanhoitajattarien surmaaminen tapahtui Kuhmoisten Harmoisten kylällä, jossa valkoisten hiihtopartio kävi ampumassa punaisten sairastuvan haavoittuneet ja myöskin ne sairaanhoitajattaret, jotka eivät osanneet ruotsin kieltä. Hiihtopartioon kuului myös pesäpallon keksijä Tahko Pihkala. Tämä tapaus kannattaa kaikkien niiden muistaa, jotka vastustavat pakkoruotsia.

Perussyy Algot Untola-vihaan oli hyvinkin hänen luokkapetturuutensa. Hän toimi vuosikymmeniä Suomalaisessa puolueessa, jota on pidettävä nykyisen Kokoomuksen edeltäjänä, mutta vuonna 1916 hän tavallaan loikkasi kommunisteihin, kun alkoi kirjoittaa Työmieheen erittäin kärkeviä juttuja porvareista. Voi myös olla, että maamme tunnetuimman kirjailijan murhaaminen alkoi jälkeenpäin kauhistuttaa myös hänen arvostelijoitaan ja tapausta pyrittiin myöhemmin selittämään sillä, että mies oli liian vaarallinen yhteiskunnalle, joten hänet piti eliminoida. Kommentit (0) 

Algot Untolan surma 07.09.2021, 14:12 

Täyttä varmuutta ei ole siitä, murhattiinko kirjailija Algot Untola vai pitäisikö tapaus tulkita itsemurhaksi. Tapausten kulku oli se, että Untolaa ja 12 muuta punikkina pidettyä oltiin viemässä hinaajalla Helsingin satamasta Suomenlinnaan. Hinaajalla oli mukana myös joukko suojeluskuntalaisia, valokuvaaja, lääkäri ja maamme tieteen ja taiteen johtavia edustajia, joita tapaus jostain syystä, jota voi vain ihmetellä, kiinnosti. Laivassa myös Untolan kustantaja tapasi suosikkikirjailijansa ensimmäisen ja viimeisen kerran. Matkan aikana Untola joka heitettiin tai hän itse hyppäsi kannelta mereen, jonka jälkeen häntä kohti ammuttiin. 

Untola nostettiin kuolleena takaisin laivaan eikä häntä tutkineen lääkärin mukaan hänestä löytynyt ampumahaavoja, vaan hänen sydämensä oli pysähtynyt huonouttaan kylmässä vedessä. Monet silminnäkijät tosin väittävät Untolan tulleen ammutuksi. Harvinaisen huonoja ampujia vartijat olisivat olleetkin, ellei kukaan olisi onnistunut osumaan lähietäisyydeltä hitaasti liikkuvaan maaliin. On myös epäselvää, mitä Untolalle aiottiin Suomenlinnassa tehdä. 

Muut 12 vankia ammuttiin yksitellen välittömästi rantautumisen jälkeen. Eräs punapäällikkönä pidetty puuseppä oli kuitenkin ennen lahtauksen alkamista nostanut kätensä koululaismaiseen tapaan ja tiedustelut, että "hyvät herrat, eikös meitä kuitenkin pitäisi jollakin tavalla tutkia ennen tuomiota", mutta hänen käskettiin pitää suunsa kiinni. Joukkolahtaus ei sujunut täysin ongelmitta. 

Tuomittujen piti kääntyä selin ampujiinsa, mutta viimeisenä ammuttu suutarin vaimo kääntyi viime hetkellään katsomaan surmaajiaan ja koska hän puristi virsikirjaa rintaansa vasten, tunsi eräs teloitusryhmässä mukana ollut teologian ylioppilas vastenmielisyyttä tehtävänsä suorittamisessa. Paikalla ollut valokuvaaja ei ollut ihan toimettomana, vaan hän sai napattua yllä olevan kuvan siitä, kun Algot Untolaa nostetaan ruumiskärryyn; tosin kuvassa näkyy vain suuren kirjailijan kenkä. Yksi miehistä, joka asettelee vainajaa viimeistä matkaansa varten, kuuluu kohta ammuttavien joukkoon. Kommentit (0) 

Viekkautta ja vääryyttä Veikkausliigassa 06.09.2021, 12:33 

Olin laskenut pitkälle sen varaan, että Hjk häviää seuraavan ottelunsa Interiä vastaan ja sitten vielä jatkosarjan ottelun Kupsia vastaan, jolloin olisi saattanut käydä niin, että vakavamielinen savolainen körttikansa olisi päässyt vuoden tauon jälkeen juhlimaan villisti Pohjoismaiden suurimmalle torilleen Suomen mestaruutta, mutta niin ei taida tapahtuakaan, koska viekkaus ja vääryys on vallalla Veikkausliigassa. 

 Nimittäin tällä hetkellä on peräti neljä Kupsin miestä eri puolilla maapalloa maajoukkuetehtävissä, mutta siitä huolimatta joukkue joutuu pelaamaan ihan normaalit sarjaottelunsa, vaikka yleensä kolmenkin miehen maaotteluedustus on riittänyt peliohjelman muutokseen, sillä yleensähän maajoukkuemiehet ovat joukkueen parhaimmistoa. Vahvasti epäilen, että Helsingin Herrat ovat tietoisesti asian näin järjestäneet turvatakseen Hjk:lle mestaruuden. Eilen Kups vielä selvisi säikähdyksellä Maarianhaminassa ja voitti 1-0, joka lopputulema ei vastaa kenttätapahtumia, koska omin korvin ratiosta kuulin, että saarelaiset olivat parempia kentällä. 

Mutta vahvasti epäilen, että ensi lauantaina Suomen mestaruus ratkeaa Keskuskentällä, jonne vieraaksi saapuu kovakuntoinen Sjk. Tosin kolme maajoukkuemiestä ehtii juuri palaamaan reissuiltaan, mutta kovasti väsyneitä nämä miehet tulevat olemaan. Ainoastaan Venezuelan maajoukkueessa pelaava puolustaja Carillo on poissa Kupsin riveistä, mutta sekin on ainakin yhtä maalia vastaava tasoitus seinäjokisille. Muuten en oikein hallitse näitä asioita, mutta muistelen Carillon olevan jonkin sortin päihde. Kommentit (0) 

Algot Untola maamme urheiluhistoriassa 05.09.2021, 10:48 

Algot Untola on tietysti merkittävä osa maamme kirjallisuuden historiaa, mutta kyllä hän liittyy myös maamme urheiluhistoriaan. Nimittäin kun maamme laillisen hallituksen joukot palauttivat saksalaisten avulla laillisen menon ja järjestyksen Helsinkiin Työmies-lehteä loppuaikoina yksin toimittanut Algot Untola ei edes yrittänyt paeta tai edes piiloutua ja niinpä Suojeluskunnan partio pidätti hänet. Kyseisen partion johtajana toimi Väinö Siikaniemi, joka oli Tukholman olympialaisissa voittanut keihäänheitossa hopeaa. Myöhemmin hän kunnostautui myös runoilijana, jonka kynästä on esimerkiksi lähtöisin Asfalttikukka-niminen yleisesti tunnettu iskelmä. 

Siikaniemi sairastui nuorena masennukseen, jota hän yritti lääkitä tekemällä kylmässä vedessä pitkiä uintiretkiä. Erään uintiretken jälkeen hän sairastui keuhkokuumeeseen, johon hän kuoli 45-vuotiaana. Pidätyspartioon kuului myös silloinen pituushypyn Suomen ennätysmies Uolevi Poppius. Poppius jäi sisällissodan jälkeen sotilasuralle ja eteni kenraalikuntaan asti. Poppius toimi 40-50-luvuilla nykyaikaisen viisiotteluliiton puheenjohtajana. 

Vangitun Algot Untolan kuulustelut suoritti varatuomari Ilmari Taipale. Hän voitti Tukholman olympialaisten kiekonheitossa peräti kaksi kultaa, koska siihen aikaan kilpailtiin myös molempien käsien yhteistuloksessa. Iso-Arska Taipale muutti syistä, joita voin vain arvailla, vuonna 1923 Amerikkaan ja ryhtyi siellä liikemieheksi. Pataljoonaa, johon Untolan vanginnut partio kuului, komensi Klaus Suomela, joka oli voittanut Tukholman kisoissa joukkuevoimistelussa hopeaa. Sisällissodan jälkeen Suomela toimi mm. Helsingin Yliopistolla voimistelun opettajana, mutta hän julkaisi myös suuren määrän eriaiheisia kirjoja, joista mielenkiintoisimpia ovat ne, joissa hän estoitta ylistää Neuvostoliiton yhteiskunnallisia oloja. 

Pataljoonan komentajan ja Helsingin suojeluskunnan perustajajäsen Klaus Suomelan poliittisten käsitysten muuttumiseen saattoi vaikuttaa keskustelut, joita hän kävi vangitun Algot Untolan kanssa. Myös Klaus Suomelan pojista Päivöstä ja Launosta sekä tyttärestä Tuovista tuli kirjailijoita. Muistanpa, miten lähtemättömän vaikutuksen minuun teki Kärkkäälän kansakoulun kirjastossa ollut Päivö Suomelan puhdashenkinen poikien seikkailukirja Kuin ketut satimessa ja Launo Suomelan myös puhdashenkinen poikien seikkailukirja Kuutamouimari, jotka luin noin kymmeneen kertaan ja jotka aion vielä lukea, jos elakkeelle selviän. Kommentit (0) 

Algot Untolan murha 04.09.2021, 16:03 

Marko A. Hautala on julkaissut erittäin vaikuttavan, mutta myös erittäin kammottavan yli 1.000-sivuisen teoksen kirjailija Algoth Untolan, joka myös muutamalla muulla nimellä tunnetaan, elämästä ja varsinkin kuolemasta. Kirjan kannessa poseeraa Untola itse kameralle vain vähän sitä ennen kuin Suomen hallituksen joukot hänet murhasivat. Murhahan se oli, sillä laiton teloitus on käsittääkseni murha. 

Kuvassa kirjailija on vasta 49-vuotias, mutta sen verran värikkään elämän hän eli, että näyttää paljon vanhemmalta. Jos hän olisi saanut vielä elää, olisi tämä kirjoitusvimmainen kirjailija tuottanut todennäköisesti vielä monta arvostettua opusta ja saattaisi olla, että häntä juhlittaisiin kansalliskirjailijana Aleksis Kiven sijasta. Kiven tuotantohan jäi määrällisesti aika vaatimattomaksi. Suomen valtio voisi nyt jälkeenpäin yrittää hyvittää Untolalle tekemänsä vääryyden pystyttämällä hänen kunniakseen merkittävälle paikalle patsaan. Välttämättä uutta patsasta ei tarvittaisi, vaan Aleksis Kiven patsaalle voisi vaihtaa Hautalan kirjan kannen mukainen Untolan pään. 

Olen nimittäin sitä mieltä, että nykyinen Aleksis Kiven patsas vääristelee todellisuutta. Kivi oli reipas ulkoilmaihminen, joka olisi ollut valmis vaikka painiin karhun kanssa, sillä tosiasiassa hän oli iso ja riski mies eikä sellainen hintelä runoilija, jollaiseksi nykyinen patsas hänet esittää. Kivelle olisi syytä veistää uusi häntä paremmin kuvaava muistomerkki. Sen sijaan Algot Untola oli juuri nykyisen Aleksis Kiven patsaan kuvaama nälkiintynyt haahuilija, joka ei olisi kyennyt painiin karhun kanssa. Mielestäni ortodoksinen kirkko voisi vakavasti harkita sitä, että julistaa Untolan pyhimykseksi, vaikka ei mies mikään ortodoksi ollutkaan. Kuitenkin ainakin yhden silminnäkijän todistuksen mukaan Untolan surmannut luoti olisi lävistänyt myös hänen rinnallaan roikkuneen pyhäinkuvan. Kommentit (0) 

Vuokkiniemi ja Jamesit 03.09.2021, 15:14 

Katsoinpa netistä, mitä vienenkarjalaiselle Vuokkiniemen kylälle kuuluu ja huomasin, että kehitys kehittyy sielläkin, koska sinne on perustettu useita kalanviljelylaitoksia. Ne tuovat tietysti työtä ja vaurautta, mutta paikalliset asukkaat valittavat myös järvien rehevöitymisestä. Kävin Vuokkiniemellä viitisen vuotta sitten, jolloin minulle kerrottiin, että se on rajantakaisista kylistä karjalaisin. Kylän 500 asukkaasta 85 prosenttia puhuu karjalaa. 

Vaikuttavin nähtävyys on uusi hirsistä rakennettu koulu. Siitä meikäläisetkin koulujen rakentajat voisivat ottaa mallia, niin vältyttäisiin kosteus- ja homeongelmilta. Toiseksi vaikuttavin nähtävyys on runonlaulaja Perttusen patsas. Vuokkiniemeläisen Perttusen suvun runonlaulajat olivat aikoinaan keskeisiä kulttuurivaikuttajia maassamme. Eivät tosin yhtä tärkeitä kulttuurivaikuttajia, kuin mitä vuokkiniemeläisen Matvejevin suvun edustajat olivat.Nimittäin Mattiseksi sukunimensä muuttaneet Matvejevit loivat Suomeen nuorisokulttuurin. Mattiset perustivat 1960-luvulla Heinolaan paksusta puuvillakankaasta housuja valmistavan tehtaan, jonka pinta-ala oli noin hehtaarin ja joka työllisti noin 1000 naista. 

Housuja kutsuttiin James Deanin mukaan Jameseiksi, farkkuja ei silloin meillä vielä tunnettu, kuten sivistyneessä maailmassa tunnettiin. James-housujen kysyntä nuorison keskuudessa ylitti selkeästi niiden tarjonnan ja ainakin heinolalaisen tarinan mukaan myyntimiehet joutuivat turvautumaan jonkinlaiseen säännöstelyyn, josta oli jo muuten sodan jälkeen maassamme luovuttu. Jameseiden myötä maahamme syntyi vallan oma nuorisokulttuuri, joka herätti laajaa pahennusta, joka pahennus syrjäytti aiemmin paheksuttujen lättähattujen paheksunnan. Kommentit (0) 

Longe rariss 02.09.2021, 15:16 

Antikvaarinen kirjakauppias Anssi Arohonka on julkaissut muistelmansa nimellä Longe rariss, joka on jotain ulkomaan kieltä ja tarkoittaa erittäin harvinaista ja erittäin harvinaisen ratkiriemukkaat muistelmat hän onkin julkonut. Se ei ole ihme, koska hänen isänsä oli salanimeä Aaro Honka käyttänyt Aaro Arohonka, jonka ratkiriemukkaat puhdashenkiset poikien seikkailukirjat olivat reilut viisikymmentä vuotta sitten mielikirjojani. Mikäli joskus selviän elakkeelle, ryhdyn välittömästi lukemaan jälleen noita lapsuuteni poikakirjoja, varsinkin Aaro Honkaa ja Erkki Rekimiestä. Likoille tarkoitetuista kirjoista, esimerkiksi Tiina-sarjasta sen sijaan en piittaa ollenkaan. 

Kirjojen kirjoittaminen on erittäin helppoa, mutta sellaisten kirjojen kirjoittaminen, jonka joku jaksaa mielellään lukea on erittäin vaikeaa. Anssi Arohongan kirjassa on hyvä juttu joka aukeamalla ja se on hyvä se. Kerronpa yhden malliksi. Eräs Arojuuren ymmärtääkseni hyvin sivistynyt kaveri oli työmatkalla Jyväskylässä ja hän oli tilannut taksin mennäkseen lentokentälle. Kun ilmeni, ettei mitään kiirettä ollut, ystävällinen taksikuski oli kysynyt, huvittaisiko asiakasta nähdä Matti Nykäsen kotitalo. Hän tarjoutui ajamaan sen kautta. "Minä en sen hampuusin taloa halua nähdä", kaveri oli vastannut. "Minä olen sen isä", oli taksikuski sanonut loukkaantuneesti. Nykäs-Ensio, jonka veli muuten asui Suonenjoen Salmisen kylällä, oli siis ollut ratissa. Kommentit (0) 

Gangsterijoukkio 01.09.2021, 14:03 

Olen joskus aiemmin kirjoittanut, että vuosikymmeniä Neuvostoliiton kauppaministerinä toiminut Kekkosen kaveri Anastas Mikojan oli ovelan miehen maineessa, ja hänet tunnettiin Kaukasuksella monella eri nimellä, jotka kertovat miehen luonteesta paljon. Armeniassa häntä kutsuttiin ”georgialaiseksi kintoksi”, joka sillä suunnalla tarkoittaa jonkinlaista ilveilijää, Georgiassa ”armenialaiseksi fakiiriksi” ja Azerbaidzanissa yksinkertaisella, mutta vähemmän mairittelevalla nimellä ”Juudas”. Ovela ja älykäs hän varmaan olikin siitä päätellen, että hän yhtenä harvoista Stalinin lähipiirin miehistä selvisi normaalille eläkkeelle.

Nyt on minulle selvinnyt, että hän oli pohjimmiltaan rehellinen ihminen. Nimittäin luin juuri Orlando Figesin kirjan Vallankumouksen Venäjä 1891-1991 ja siinä kerrotaan, että veteraani-ikään ehtineeltä Mikojanilta kysyttiin selitystä siihen, miksi Hrutshevin vuonna 1956 pitämän paljastuspuheen jälkeen, joissa osa Stalinin ajan hirmuteoista paljastettiin, kaikkia Stalin ajan näytösoikeudenkäyntejä ei julistettu laittomiksi. Mikojanin mukaan niin ei voitu menetellä, koska silloin olisi käynyt ilmi, ettei maata johtanut laillinen hallitus, vaan joukko gangstereita. Vähän aikaa mietittyään hän sitten lisäsi: "Joita me itse asiassa olimme". Onneksi nykyään ei enää maailmassa liene gangstereiden johtamia suurvaltoja. Kommentit (0) 

Tiiksa 31.08.2021, 13:24 

Kävin toistakymmentä vuotta sitten Tiiksan kylällä jossain Rukajärven suunnalla ja tapasin siellä Vanhasen ja Tshernomyrdinin suvun edustajat. Kummankin suvun edustajathan olivat siihen aikaan huomattavia yhteiskunnallisia toimihenkilöitä Suomessa ja Venäjällä. Tiiksan kylässä nimittäin kuvan erittäin ystävällinen suomenkielinen rouva Vanhanen, jota alettiin luonnollisesti kutsua pääministerin äidiksi, antoi satunnaisten suomalaisturistien käyttää ulkohuusiaan. Monenkohan suomalaisen mökkiläisen heimoaate riittäisi vastaavaan, jos linja-autolasti itärajan takaisia vieraita pöllähtäisi kartanolle. Rouva Vanhasella oli kolme upeaa kissaa, joista komeimman nimi oli Tshernomyrdin Venäjän pääministerin mukaan. Tietooni ei ole tullut, että kukaan olisi vaatinut nimen vaihdosta sillä perusteella, että se loukkaisi tätä hienoa eläintä. 

Tiiksa oli jo entuudestaan minulle jossakin määrin tuttu paikka, sillä Joppe Karhusen kirja Kuolevien kotkien laivue kertoo tällä kylällä Jatkosodan aikana vanhentuneella kalustolla operoineesta hävittäjäyksiköstä. Tiiksan lentokenttä oli päällystetty teräslevyillä ja noita ilmeisen hyvälaatuisesta materiaalista valmistettuja levyjä näkee vieläkin hyötykäytössä, silllä moni karjalainen on rakentanut niistä aidan tonttinsa ympärille ja ainakin vielä muutama vuosi sitten Petroskoin silloinen tori oli päällystetty noilla suomalaisten jättämillä levyillä. 

Tiiksa liittyy maamme kirjallisuuden historiaan muutenkin. Olen aiemmin luullut, että sana tiiksa ei tarkoita mitään, mutta kun lukee enemmän, niin luulee vähemmän. Kyllä sana tarkoittaakin jotain. Tämä selvisi luettuani juuri Kalle Päätaloa tutkineen Karoliina Timosen kirjan Kirjeitä Iijoelle, jossa Timonen käsittelee tapausta, jossa Hermanni Päätalo palaa savottareissulta kotiin, jossa hän kortteeritalossaan joutui todistamaan, kuinka eräs Satusedäksi kutsuttu uunimuurari, joka oli monitaitoinen mies ja harrasti myös hierontaa, hieroi talon emäntää peräkammarin puolella. Päätalon Herkon kuvailee tapahtumien etenemistä eukolleen Riitulle seuraavasti: -Mitä jaahinkia se Antan ja emännän touhu oikein oli? -Ei sen kummempata, kun että emäntä veti hierojan suorosta pirttiin. Voi elämänni sitä näky…. -Suorosta…Mulukustako? Elä nyt ihan mahottomia lorsaa! -Vaikka perkele tästä poikki, niin emäntä veti Satusetän ilopatukasta pirttiin! Satusetä pönkkäsi vielä pirtin kynnyksestä jalakapohjillaan ja älähteli että irti tiiksasta, irti tiiksasta…! Voih jumaliste, hahhahah…! 

Tuosta tapauksesta saan aiheen epäillä, että nykyaikana paljon puhuttu ME TOO-liike oli vielä ainakin tuohon aikaan Jokijärven seudulla tuntematon asia. Tietooni on myös saatettu metsätalousalaa tuntevalta taholta, että tiiksa tarkoittaa jossain murteessa pitkää ja jäykkää työkalua, jota käytettiin puunuitossa ja jolla ymmärtääkseni tökittiin tukkeja uimaan oikeaan suuntaan. Tuota taustaa vasten tarkasteltuna Satusedän puheet tiiksastaan tuntuvat selvältä satuilulta. Kommentit (0) 

Ratioselostuksia 30.08.2021, 15:14 

Ropakantaa olen taas kirjoittanut, kun joskus oletin, että Union Berliinin joukkueen pelaajabudjetti olisi kymmeniä kertoja Kupsia suurempi. Savon Sanomat tiesi kertoa, että saksalaisjoukkueen arvo on 90 miljoonaa eli yhden hävittäjän verran ja Kupsin kuusi miljoonaa eli yhden ohjuksen hinnan, joten Berliinin joukkue on vain 15 kertaa kuopiolaisjoukkuetta arvokkaampi. Eilen Kups kohtasi vieraissa 6,3 miljoonan euron Hjk:n ja tiukka vääntöhän siitä sitten tulikin. Kuuntelin pelin ratiosta ja olihan jännittävä matsi. Kups johti pitkään, mutta muutama minuutti ennen päätöstä helsinkiläiset onnistuivat tasoittamaan. Peliä Savon Aalloilta seuratessani minua häiritsi ottelun erotuomarin helsinkiläisiä suosivat tuomiot. Saatoin asian todeta ihan omin korvin. 

Erämaaoloista johtuen jouduin seuraamaan myös Kalevan kisat ratioselostuksena ja se oli hyvä se. Ihan tuli lapsuus ja 60-luvun alku mieleen, jolloin urheiluhulluuteni syntyi. Ratiosta silloinkin Tiilikais-Pekkaa ja Nopos-Paavoa kuunneltiin. Jotenkin urheilun seuraaminen ratioselostuksesta on jännempää kuin telkkarista katsominen. Ratiota kunnellessaan voi samalla vaikkapa lukea yli tuhat sivuista Algoth Untolan elämäkertaa. Ratioselostuksen lisäksi palasin 60-luvulle myös sen vuoksi, että suomalaisen yleisurheilun taso alkaa monissa lajeissa olla 60-luvun alun tasolla. 

Vuosikymmenen lopulla Suomessakin siirryttiin urheilussa kemialliseen sisäruokintaan ja sen seurauksena tulostaso nousi huimasti. Nyt ilmeisesti kemiallista sisäruokintaa ei enää maassamme juurikaan harrasteta ja monissa lajeissa tulokset ovat pudonneet 50 vuoden takaiselle tasolle. Tosin esimerkiksi 400 metrillä ja kiekonheitossa, jos vain kantasuomalaiset voisivat siinä osallistua, 60-luvun alun mestarit olisivat mestareita vieläkin. 169-senttinen Voitto Hellsten jättäisi nykyhuippujamme ratakierroksella ainakin sekunnin verran ja pankinjohtaja Pentti Repo viskaisi kiekossa yli 55-metrin haamukaaria, joilla voitettaisiin kantasuomalaisten mestaruus. Kommentit (0)