maanantai 8. maaliskuuta 2021

Käsittämättömiä asioita urheilusta 07.03.2021, 18:37 

Tv:n urheiluselostaja sanoi eilen, että Ruotsilla on käsittämättömän hyviä yleisurheilijoita. Niinhän se on varsinkin, kun kyseessä ovat erilaisten hyppylajien ja kiekonheiton edustajat. Mutta ei ole Ruotsin yleisurheilijoiden käsittämättömyys mitään verrattuna norjalaisiin talvilajien edustajiin. Nytkin viidelläkympillä norjalaiset, joita edustaa myös yksi britti, olivat käsittämättömän hyviä. Tosin ihan turhaan yksi norjalainen hylättiin tänään käsittämättömistä syistä; ilmeisesti muulle maailmalle haluttiin antaa vähän tasoitusta. Nykyajan suksisauvat ovat vaan käsittämättömän heikkotekoisia ja käsittämätöntä on, ettei hiihtourheilun säännöissä sanota, että sauvojen tulee painaa vähintään 300 grammaa/kpl, jolloin ne kestäisivät nykyajan latukamppailut. 

Minäkin ostin joskus 20 euron Ruotsin armeijan suksipaketin ja mukana tuli sauvat, joita voisi käyttää vaikka rautakankina. Mutta on Suomenkin urheilussa käsittämättömiä asioita. Nyt Laihialla, jossa ei säästösyistä aurattu yleisurheilukenttää, heitti vahvarakenteinen suomalainen teinityttö lumihangessa selkeässä pakkaskelissä melkein moukarinheiton nuorten maailmanennätyksen. Nähtäväksi jää, pitääkö Laihian urheilukenttää vielä jatkaa tämän tyttösen moukarinheittoharrastuksen vuoksi, vaikka se maksaakin aika tavalla, kunhan kunnon kesäkelit saapuvat. Kommentit (1) 

Mitalitoivo ilmaantui 06.03.2021, 16:48 

Vihdoinkin näkyy pientä valoa maamme yleisurheilussa. Kristian Pulli on ollut kaikessa rauhassa harjoittelemassa Etelä-Afrikassa ja kun hän sieltä palasi, hyppäsi hän Em-hallimestaruuskilpailussa yllätyspronssille. Tuulettomissa oloissa Pulli hyppäsi 824 ja kun hän ensi kesänä vähän herkistelee ja saa myötätuulen taakseen, saattaa 850 cm:n haamuraja rikkoontua. Sellaisella tuloksella otetaan ensi kesän olympialaisissa, mikäli sellaiset järjestetään, mitali. 

Ei siis ole maamme urheilumaine koko urheilevan maailman silmissä pelkästään lupaavan 41-vuotiaan naisnyrkkeilijä Mira Potkosen varassa. Edellinen mitali tuli Suomeen yleisurheilun Em-hallikisoista vuonna 2020, jolloin suomalainen kuulantyöntö oli maailman huipulla. Maassa oli kahdeksan yli 20 metrin miestä; nyt 18 metriä tekee meikäläisille tiukkaa. Timo Aaltonen voitti silloin kultaa ja hän olisi ollut vahvoilla myös puoli vuotta myöhemmin olympialaisissa, mutta miehelle oli ilmeisesti siunaantunut liikaa voimanpaskaa ja niinpä hänen paikkansa rikkoontuivat heti ensi työnnöllä. Niinpä olympiakullan vei sitten Arsi Harju. 

Muistan, miten Timo Aaltosta työnneltiin kentällä pyörätuolissa ja se näky toimi mieleeni Kunnon sotamies Svejk-kirjan kansikuvan. Siinähän jalkansa nyrjäyttänyttä kunnon sotamies Svejkiä työnnetään riemuitsevan väkijoukon kärjessä pyörätuolissa ja tämä lauma karjuu muun Itävalta-Unkari-kansan mukana, että Pariisiin! Pariisin!. Ensimmäinen maailmansota oli juuri alkanut, josta tapahtumasta vahvasti kansallismielinen kansa oli kerrassaan innoissaan. Siiihenkin aikaan oli kansallismielisyys vahvassa nosteessa. Kommentit (0) 

Ei kovin suurta urheilun juhlaa 05.03.2021, 16:40 

Eivät taistelleet Suomen pojat viestimitalia, vaikka sitä kiihkeästi odotin. Pikkuisen on alakuloinen mieli ja tunnelma muutenkin pilalla. Myönteistä äskeisessä kilpailussa oli kuitenkin se, että henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka Norjan poika piti pilkkanaan, josta toiminnasta voisi käyttää kansanomaisempaakin nimitystä, kuumaverisyydestään tunnettua Bolshunovia. Itse pidin loppukamppailussa kovasti köyhempien venäläisten puolta loppukiritaistelussa, koska olen köyhän asialla. 

Norjan poika muisti hevosenkengässä selvästi sen urheiluhenkisen ohjeen, että tärkeintä ei ole voitto, vaan vastustajan totaalinen nöyryyttäminen. Bolshunov jäi kuin seisomaan, kun Kläbo pisti ison vaihteen päälle. Kuten ennekin olen ihmetellyt, niin käsittämätön on norjalaisten ylivoima urheilussa. Mieleeni tulee jälleen kerran se vuosia sitten jostain tiedelehdestä lukemani juttu, jossa kerrottiin, että ellei DDR olisi muinoin romahtanut, olisi geeniteknologia tullut mukaan urheiluvalmennukseen jo 1900-luvun puolella. Uskon, että Suomi pärjää Norjalle vasta sitten, kun suomalainen urheilulääketiede alkaa hyödyntämään geeniteknologiaa ja siirtämään elukoiden perimää urheilijoihimme. Sitten meillä olisikin ihan oikeasti perusteltu syy puhua leijonista, huuhkajista, susista ja helmareista, eli helmipöllöistä, kuten jo nyt harhaanjohtavasti tehdään. Kommentit (5) 

Hiihtourheilun suurta juhlaa 04.03.2021, 16:31 

Suomen kansa juhlii nyt tyttöjemme mömmönviestipronssia enemmän kuin Salmisen, Askolan ja Iso-Hollon kympin kolmoisvoittoa Berliinin epäpoliittisissa olympialaisissa. Minäkin, tunneköyhä mies, olen vallan liikuttunut ja lähden kohta purkamaan tunnekuohuni hiihtoladulle. Ihan tuli mieleeni seuratessani Pärmäkosken loppusuoran taistelua supervaltavastustajaa vastaan, miten 53 vuotta sitten kansakoulun telkkarista seurasimme Mäntyrannan ja Neuvostoliiton silloista supervaltaa edustaneen Vjatseslav Vedeninin koitosta Grenoblen kisojen viestissä. 

Silloin ihan viime metreillä Mäntyranta vaihtoi vuorohiihtoon, kun taas Vedenin yritti vastata siihen tasatahdilla. Ja niinhän siinä kävi, että Suomen mies tiesi ihan oikein, että silloisilla vehkeillä vuorotahdilla pääsi tasaisella kovempaa ja voitti kilvan. Luistelutyylä ei silloin onneksi vielä tunnettu. Kristallin kirkkaasti muistan vielä Mäntyrannan nopean rytminvaihdoksen ja tulen kohta kokeilemaan samaa. 

Grenoblen kisat menivät muuten suomalaisilta vähän pieleen, koska puhtaat ja rehelliset urheilijamme yrittivät katsomolegendan mukaan pärjätä pelkän puhtaan meta-amfetamiinin voimalla, kun taas muualla olivat jo hormonit käytössä. Italian Franco Nones, joka oli melkein savolaisia, koska yksi hänen kihlatuistaan oli Kuopion tyttöjä, oli kisojen hiihtokuningas, mutta tällä hetkellä italialaiset eivät enää jostain syystä, jota voin vain arvailla, pärjää ollenkaan. Kommentit (0) 

 Norjalaisten sääriluut punnittava 03.03.2021, 16:02 

 Käsittämätön, mutta ei yllättävä, on norjalaisylivoima hiihtourheilussa. Käynnissä olevissa hiihdon mömmönkisoissa näyttää vääjäämättä käyvän niin, että viiden miljoonan asukkaan Norja saa enemmän mitaleita, mitä muu 7,5 miljardin asukkaan ihmiskunta yhteensä. Ennen kisoja uskoin, että uljaat ja rehdit venäläisurheilijat, jotka alkutalvesta olivat vahvoja, pystyisivät edes vähän panemaan norjalaisille kampoihin, mutta niin vain näyttää itänaapurimme kunnonajoitus epäonnistuneen. Joskus ihmeteltiin Kenian kestävyysjuoksijoiden ylivoimaa, mutta siihen asiaan eräs kapitalistinen tiedemies löysi selityksen. Tutkimusten mukaan kenialaisten sääriluut olivat paljon huokoisempia ja siten kevyempiä kuin länsimaalaisten. Huokoisten sääriluiden avulla keskivertokenialaisen rakenteellinen nopeus on kymmenellä kilometrin matkalla kaksi minuuttia länsimaalaista nopeampi. Epäilen, että norjalaisillakin saattaa olla jokin rakenteellinen anatominen erikoispiirre, joka tekee heistä hiihtolajeissa selvästi muunmaalaisia parempia.

Jos tällaista rakenteellista selitystä ei löydy, niin sitten norjalaisten valmennusmenetelmissä on jotain, jota muut eivät tiedä. Asiasta kannattaisi kysyä vaikkapa K-P Kyröltä, joka on maailmassa viimeinen valmentaja, joka pystyi tuottamaan norjalaisille pärjääviä hiihtourheilijoita. En ole katkera, mutta kuitenkin..... 

Lupaava Riitta-Liisa Roponen 02.03.2021, 18:36 

Aika synkältä näyttää maamme naishiihdon tulevaisuus. Tänään kympin vapaantyylin kisassa paras meikäläinen oli Riitta-Liisa Roponen, joka on jo kypsässä 42 vuoden iässä, mutta näyttää onneksi kehittyvän koko ajan. Epäilen, että moni nuorempi maajoukkuenainen lopettaa ennen seuraavia olympialaisia ja hän tulee niissä kisoissa olemaan naishiihtäjien vahvin mitalitoivomme, elleivät sitten Roposen menestyksekkäät kanssasiskot palaa kisaladuille. Nimittäin esimerkiksi vuoden 2009 mömmönhiidoissa Suomen naiset voittivat viestikilpailun joukkueella Pirjo Muranen, Virpi Kuitunen, Riitta-Liisa Roponen ja Aino-Kaisa Saarinen. 

Tästä kvartetista Roponen oli sikäli heikoin, ettei hänellä ollut henkilökohtaisia maailmanmestaruuksia, joita kaikilla muilla oli. Jos Roponen kuitenkin nyt 42-vuotiaana on maailmanhuipulla, luulisi saman asian onnistuvan kaikilta muiltakin Liberecin mömmönkisojen kultakvartetin jäseniltä, jotka ovat iältään sunnilleen Roposen luokkaa. Uskon, että liikemies Jari Sarasvuo voisi sattuneesta syystä sponsoroida tätä tulevaa Pekingin kisojen viestikultajoukkuetta ja opettaa heille myös sisäistä sankaruutta. Pekingin kisojen naisviestijoukkueen varajäseneksi voisi valita Itä-Suomen Yliopiston oikeuslaitoksen opettajan Kaisa Variksen, jos hän vain suinkin väitöskirjakiireiltään ehtii. Muistelen, että Varis on nykyään edustuskelpoinen, vaikka joskus hänellä olikin veriarvojen kanssa ongelmia.

Harva muuten muistaa, että Kaisa Varis oli niitä harvoja meikäläisiä huippuhiihtäjiä, joka ei kärähtänyt vuonna 2001 Lahden mömmönhiihdoissa. Niistä kisoista on mieleeni kristallin kirkkaasti jäänyt mieleeni, miten Virpi Kuitunen riemuitsi ensimmäisestä maailmanmestaruudestaan ja yritti rynnätä halaamaan kuudentena maaliin saapunutta Varista, joka kuitenkin tylynnäköisesti käänsi selkänsä. Kuitunen kärähti myöhemmin Lahden testeissä, mutta Varis ei. 

Luulen, että Varis tiesi, millä keinoilla Suomen joukkue menestyksensä hankki. Muistanpa, miten Varista haastateltiin radiossa, kun hän nuorena yllättäen voitti hiihdon Suomen mestaruuden ja hän antoi itsestään hyvin fiksun vaikutelman. Kun häneltä kysyttiin, tähtääkö hän maailman huipulle, Varis sanoi, ettei taida tähdätä, koska se vaatii sellaisia uhrauksia, joita hän ei halua tehdä. Epäilen, että vasta Lahden kisojen jälkeen hän päätti tehdä ne tarvittavat uhraukset. Kommentit (0) 

Kyllikki Saaren suohauta 01.03.2021, 17:40 

Isojokelaisen Kyllikki Saaren kuolemasta on kulunut kohta 70 vuotta, mutta vieläkin se muistetaan ja vieläkin tapaus kiehtoo kansan mieltä. Professori Juho Saari julkaisi viime syksynä tieteellisen tutkimuksen tästä henkirikoksesta eikä turhaan julkaissutkaan, koska nyt puhdistui rikoksesta epäillyn silloisen Isojoen vt. kirkkoherran maine. Hän ei ole syyllinen kuolemaan. Hänellä on vankka alibi, koska hän oli tapahtuma-aikaan seuroissa kymmenien kilometrien päässä tapahtumapaikasta. Sikäli vt. kirkkoherran maine ei täysin puhdistu, koska professori Saaren tieteellinen tutkimustyö paljastaa, että vt. kirkkoherra kyllä ahdisteli ns. seksuaalihässimismielessä Kyllikkiä, kun tämä työskenteli seurakunnassa toimistoapuna. 

Sellainen ei kuulosta nykyaikana hyvältä, muta toisaalta epäilen, ettei tuollainen ahdistelu oli siihen aikaan lähes maantapa. Harva on se seurakunta maassamme, jossa ei juoruttaisi siitä, että joku pappi on tykännyt liikaa rippikoulutytöistä. Muuten muistanpa tapauksen, jossa eräs vanha vaari, joka oli ollut Isojoella poliisina Kyllikki Saaren surman aikaan, vakuutti telkkarissa, että kaikkihan paikkakunnalla tietävät, että em. vt. kirkkoherrahan sen teon teki, mutta ny on tieteellisesti todistettu, että vanha poliisimies oli väärässä ja samalla myös tieteellisesti todistettiin se, ettei suuren yleisön äänestyspäätöksillä kannata rikosten syyllisiä valita. 

Tänä keväänä pitäisi ilmestyä Teemu Keskisarjan kirja Kyllikki Saaren jutusta ja kirjoittaja itse mainosti jo tv:ssä, että siinä paljastetaan teon tekijä. Olen varannut kirjastosta kyseisen teoksen. Juho Saaren kirjasta ilmenee, että Pohjanmaalla on alettu panostaa matkailuun ja niinpä Kyllikki Saaren suohaudan lähelle on rakennettu peräti puolen hehtaarin suuruinen parkkipaikka satunnaisille turisteille. "Kyllikki Saaren suohauta" on jo nimenä mielessäni kylmiä väreitä herättävä. Kamaluudessaan sen kanssa kilpailevat ainoastaan sanat "kosteusvaurio" ja "sinkkiarkku". 

Aionpa vielä joskus matkustaa Pohjanmaalle tutustumaan Kyllikki Saaren suohautaan, josta tosin tuskin enää löytyy johtolankoja tapauksen ratkaisemiseksi. Samalla matkalla aion tutustua kaikkiin muihinkin Pohjanmaan matkailunähtävyyksiin, eli Kurikan Kusikiveen, joka sai nimensä siitä, että joku Ruotsin kuningatar kävi luonnollisella tarpeellaan kiven takana ja Jurvan maailmankuuluun muurahaispesään, jolla kaksi paikkakuntalaista veljestä teki muurahaispesässä istumisen maailmanennätyksen. Kommentit (0) 

Kamppailuhiihto 28.02.2021, 17:55 

Olen pessimisti, koska pessimisti ei yleensä koe elämässään pettymyksiä ja niinpä povasin, että Suomi, isiemme maa, saa Oberstdorfin mömmönkisoista vain kaksi ronssia, jotka tulevat Kuopioon, mutta väärässä olin ja siitä on mieleni iloinen. Suomi, isiemme maa, on jo nyt saanut kaksi hopeaa ja eiköhän se Iivokin vielä ronssin tuo. En halua vähätellä poikiemme äskeistä urotekoa, enkä syytä enkä väitä, mutta kuitenkin totean, että hiihdon parisprinttikilpailu, josta urheilumuodosta Suomi nyt hopean taisteli, on urheilun lukuisista eri muodoista yksi typerimmistä; kyllä se sellaista kaaosta ja sähläämistä on. 

Saattaa tosin olla, että tuollainen vauhtia ja vaarallisia tilanteita sisältyvä hiihtotapahtuma kiehtoo hiihtourheilusta vähän ymmärtäviä tahoja, mutta minua se ei kiehdo. Se saattaisi kiehtoa minua enemmän, jos siitä kehitettäisiin selkeästi hiihtoon kamppailulaji, jossa vaikkapa jääkiekon sääntöjen mukaiset taklaukset ja jalkapallon sääntöjen mukaiset liukutaklaukset olisivat sallittuja. 

Sen sijaan minua kiehtoo suuresti vaikkapa perinteisen tyylin 50 kilometrin kilpailu väliaikalähdöllä suoritettuna. Vieläkin yksi suurimmista urheiluelämyksistäni oli Ramsaun vuoden 1998 mömmönkisojen viisikymppinen, jossa Mika Myllylä ja Anders Veerpalu taistelivat tiukasti voitosta. Tapahtuman arvoa lisäsi sekin, ettei silloin tarvinnut epäillä, että joku puhdas urheilija olisi ollut sotkemassa rehtiä kamppailua. 

Tästä pätkästä kohdasta 7min40 sek voi katsoa elämäni suurimman urheiluelämyksen. Siinä Norjan mies jää Lahden 2001 mömmönkisojen viestissä kuin seisomaan, kun Mika Myllylä pistää ison vaihteen silmään. Silloin sanoin, kun norjalaisen selkä nousi pystyyn, että enpä olisi uskonut moista päivää koskaan näkeväni ja siinä olin ihan oikeassa. https://www.youtube.com/watch?v=Sy6H4i7trK0 Kommentit (2) 

Vaakuuttava suoritus 27.02.2021, 18:49 

Ei voitakaan Norja kaikkea, kuten vanhana ja hyvänä pessimistinä jo ennätin epäillä. Yhdistelmähiihdon voitti kaikkien suomalaisten ihailema ja rakastama Venäjän Aleksandr Bolšunov todella vakuuttavan esityksen jälkeen. Mies ei peesaillut ja kyttäillyt, kuten vaikkapa norjalaisilla on epäuheilijamaisena tapana, vaan hallitsi kisaa alusta loppuun johtaen suuren osan matkasta, joka tuollaisessa yhteislähtökisassa pitäisi olla etukäteen tuhoon tuomittu taktiikka, ellei sitten kyseessä satu olemaan ylivoimainen Elmon, (Kainalniemen Hiki) kaltainen suorastaan yli-inhimillinen voittajatyyppi.

En ole sitten Espanjaa jostain syystä, jota voin vain arvailla, edustaneen Johann Mühleggin päivien nähnyt moista ylivomaa. Johann Mühlegghän voitti samankaltaisella taktiikalla Salt Laken olympialaisten 50 km:n hiihdon, kuten kaikki, jotka hiihtourheilusta jotain muistavat, varmasti muistavat. Ruotsin nuori ja lupaava Pehr Elofsson yritti seurata Espanjan miestä, mutta sitten luovutti ja ilmoitti lopettavansa uransa, kuten hän sitten tekikin, koska muut huijaavat. 

Kuten ainakin Johann Mühlegg teki, sillä tiettävästi kisan jälkeen doping-testissä sinkkiämpäristä suli pohja miestä testattaessa. Itse kuitenkin olen lähes varma, että Aleksandr Bolšunov on sen sijaan rehti ja reilu urheilijanuorukainen, joka ei ole koskaan ottanut mitään. Suon hänelle mielelläni Mömmön-kisojen kultamitalin. 

Äskeisessä hiihdossa todistettiin se, että yksi venäläinen vastaa 5,5 norjalaista, koska Bolšunov yksin taisteli 5,5 norjalaista vastaan ja kukisti heidät kaikki lopussa. Hänen jälkeensä saapui maaliin viisi norjalaista ja kuudentena oli brittihiihtäjä, jonka äiti on norjalainen ja joka itse pääsee nauttimaan norjalaisten valmennustiedosta. Suomalaisista paras oli Iivo Niskanen, joka oli 13, ja Markus Vuorela oli seuraavaksi parhaana 34.. Varmasti suomalaiset saavuttivat muitakin hyviä sijoituksia, mutta niistä ei ole vielä tietoa tätä kirjoitettaessa, koska muut edustajamme eivät ole vielä saapuneet maaliin. Kommentit (0) 

Keskimääräistä iloisempi tunnelma 26.02.2021, 18:12 

Suomen yhdistetyn joukkueen nuori edustaja Ville Karhumaa lienee hyvin fiksu urheilija, koska äsken tv-haastattelussa häneltä kysyttiin Suomen joukkueen tunnelmista ja hän totesi Suomen joukkueen tunnelman olevan keskimääräistä iloisempi. Se on sattuvasti sanottu. Minunkin tunnelma on nyt keskimääräistä iloisempi Savon Saalistajan, eli Ilkka Herolan, taistelemasta hopeasta, joka ei varsinkaan kovien norjalaisten joukossa ole häpeä. 

Ennen kisoja veikkasin, että Norja voittaa lähes kaiken, mutta että Suomi ja tarkemmin Puijon Hiihtoseura saa kaksi ronssia, joka on Savossa tuttu mitali, koska Pielaveden Sammon Ronssi Ruuskanen ja Heinäveden Hyrskeen kasvatti Mira Potkonen ovat ronsseillaan pelastaneet kaksi kertaa olympiakisoissa Suomen maineen urheilevan maailman silmissä. Olin siis jälleen kerran liian pessimistinen, koska heti toisena oikeana kisapäivänä tuli hopea. 

Kirjoitan tätä Uukuniemen Urheiljoiden pusero ylläni, mutta pusero taitaa mennä vaihtoon, koska jossain kätköissäni minulla pitäisi olla 70-luvulta periytyvä Puijon Hiihtoseuran pusero, jonka selkämyksessä lukee PHS, jonka eräs asiaa tuntematon epäili olevan lyhennys sanoista Perkele, Helvetti, Saatana. Muuten tavallaan PHS:n pusero liittyy myös kotikyläni Kärkkäälän historiaan, koska hyllyssäni kunniapaikalla olevassa paksussa kirjassa Suomen hiihdon historia todetaan jo heti alkulehdillä, että kun kilpahiihtoharrastus 1800-luvun lopulla saapui maahamme, perustettiin maamme ensimmäiset hiihtoseurat Helsinkiin, Kuopioon ja Kärkkäälään. Kommentit (0) 

 Bolšunov jää! Bolšunov jää! 25.02.2021, 16:49 

Harva on se kerta, jolloin jokin kansakunta osittaa eittämättä olevansa muita parempi kansakunta, mutta tänään oli se kerta. Kun miesten sprinttikisan loppusuoralle käännyttiin, huusin mielessäni, että Bolšunov jää, Bolšunov jää! Niinhän se alkoholismiin valitettavan nuorena nukkunut radion ylipääselostaja huusi, kun Salmisen, Askolan ja Iso-Hollon muodostama sinivalkoinen rintama pisti ison vaihteen päälle kympin juoksussa Berliinin epäpoliittisissa olympialaisissa ja Japania edustanut korealainen Murakoso alkoi jäädä. 

Huikea on Norjan talviurheilumahti. Nyt maa otti ylivoimaisen kolmoisvoiton yhtenäisenä rintamana ja suomalaisten rakastama Venäjän Bolšunov jäi sprinttikisassa kuusi sekuntia, joka merkitsee tuollaisessa kilpailussa valovuotta. Norjalaisten lisäksi myös suomalaisilla on syytä riemuun, koska suomalais-ugrilaisen mansi-kansan edustaja Sergei Ustjugov oli viides, joka saattaa jäädä suomalais-ugrilaisten kansojen parhaaksi saavutukseksi meneillään olevissa hiihdon mömmön-kisoissa. Mainittakoon, että manseja on maailmassa vajaat 10.000 kpl.

Huikea on Norjan talviurheilumahti muutenkin. Juuri käydyissä ampumahiihdon mömmön-kisoissa maa voitti seitsemän kultaa, kun muu maailma voitti vain viisi. Luulen, että tänään alkaneissa hiihdon mömmön-kisoissa norjalaiset menestyvät vähän paremmin, koska ampumahiihtopuolella heiltä meni hieman alakanttiin. Mutta saavuttivat suomalaisetkin ampumahiihtopuolelle ihan hyviä sijoituksia, koska esimerkiksi miesten viestijoukkue taisteli itsensä sijalle 19 ja mm. Moldova hävisi meille ihan mennen tullen. Kommentit (0) 

 Heiveröinen Susijengimme 24.02.2021, 15:43 

Olen käynyt Pietarissa monta kertaa ja olen oppinut siellä arvostamaan georgialaisia. Heillä on kaupungissa monia hyviä ravintoloita, jossa palvelu on erittäin ystävällistä, vaikka kielitaidossa onkin vajavaisuuksia. Tapaamani georgialaiset ovat olleet pieniä ja siroja ihmisiä. Myös Dostojevski-hotellin vieressä on valuutanvaihtopiste, jonka kurssi on huomattavan edullinen ja senkin taitavat yritteliäät georgialaiset omistaa. 

Kun rakennuksessa viimeksi vierailin, oli siellä asiakkaita tungokseen asti. Jonotuslippulaitetta ei ollut, kuten Suomen pankeissa ja lihatiskeillä on, vaan asiakkaat istuivat kaikessa rauhassa penkeillä odottamassa vuoroaan. Kalliin jonotuslippulaitteen oli korvannut keskellä hallia seisonut puolitoistametrinen kuivankälppeä miehenpuoli, joka oli olemuksesta päätellen georgialainen ja hän silmänmuljautuksillaan ohjasi ihmisiä istumaan penkeille ja silmänmuljautuksillaan hän myös komensi asiakkaan sitten ilmeisesti ihan oikealla vuorollaan valuutanvaihtoluukulle. 

Hupaisaa oli seurata, miten pikkuinen mustamies pelkillä silmänmuljautuksillaan piti isoja ja lihavia venäläisiä ja suomalaisia järjestyksessä. Mutta yllätys oli melkoinen, kun pari iltaa sitten seurasin Georgian ja Suomen koripallomaaottelua ja kuvittelin, että meikäläisiä vastaan marssii varsinaisten metriheikkien joukke, mutta niin ei ollutkaan. 

Kyllä Georgiasta näyttää tarvittaessa löytyvän todella isoja ja vankkoja miehenroikaleita, joista osalla vielä oli pelottavan musta kokoparta. Kaukasuksen miehet olivat sen näköisiä, että epäilin poikamme jäävän jyrän alle, mutta niin ei käynytkään, vaan pienet, mutta vikkelät suomalaiset voittivat ottelun niukasti. Muuten Susijengimme näyttää olevan sijalla 26 maailman rankingissa ja Georgia sijalla 28. Pesäpallon ja jääkiekon jälkeen suomalaiset näyttävät parhaiten pärjäävän maailmalla koripallossa. Kommentit (0)

 Vahvat Helmarimme 23.02.2021, 17:29 

Tänä iltana lähtevät vahvat Helmarimme, eli Suomen naisten jalkapallomaajoukkue, jonka lempinimi tarkoittanee helmipöllöjä, joka on jonkinlainen vastine Huuhkajiksi kutsutulle miesjoukkueellemme, vahvoina ennakkosuosikkeina Kyprosta vastaan, vaikka ottelu pelataankin vieraskentällä. Vaikka Suomen urheilumenestystä ei ole viime aikoina voinut moittia, ei ainakaan liiaksi, ovat helmarimme kuitenkin melkoinen valopilkku kaiken ankeuden keskellä. Muutama päivä sitten seurasin innolla helmareiden ja jalkapallon suurvaltoihin kuuluvan Portugalin ratkaisevan tärkeää kohtaamista EM-karsinnassa, jonka Suomi lopulta voitti kolme sekuntia ennen ottelun lisäajan päättymistä tehdyllä komealla maalilla. Pelin aikana myötätuntoni kyllä kääntyi sievien, pienten ja sirojen portugalilaisten puolelle, koska ottelun juoni oli se, että isot ja vahvat suomalaiset voittivat järkiään kaksinkamppailut, jonka lopputuloksen yleensä tumma Portugalin kaunotar löysi itsensä istumasta silmällään kentän pinnalta. 

Ihan vaikutti siltä, kuin kyseessä olisi ollut emännät vastaan tyttäret peli. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa, että Suomi on naisjalkapallossa Pohjoismaiden rankingissa 4.-5. Nimittäin Norja, Ruotsi ja Tanska ovat selvästi parempia ja Islannin kanssa helmareilla sitten olisikin tiukka vääntö. Tosin Suomen naisjalkapalloilu saattaa lähi aikoina nousta Pohjoismaiden huipulle, koska viimeisimpien tilastojen mukaan Suomen nuoret naiset ovat Pohjolan kookkaimpia ja koolla on naisjalkapallossa väliä, koska lajin taso on kuitenkin vielä sen verran vaatimaton, että ottelut voi voittaa painimallakin. Muuten huippuvuosinaan maailman parhaan miesseurajoukkueen FC Barcelonan kolme parasta hyökkääjää olivat alle 170-senttisiä, mutta hirmuisen nopeita ja taitavia. Kommentit (2) 

Sovintoesitys Idänkirkon skismaan 22.02.2021, 21:13 

 Minä, joka suhtaudun epäuskoisesti kaikenlaisiin henkiolentoihin, olen varmaankin juuri oikea henkilö antamaan sovintoesityksen ortodoksikirkkomme sisäisiin ongelmiin ja niinpä annan sovintoesityksen. Elikkä sovintoesitykseni on rakentava. Tällä hetkellä Suomen ortodoksinen kirkko on suuntautunut muslimivaltio Turkissa sijaitsevaan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan alaisuuteen, joka tuntuu kerrassaan kummalliselta, koska Moskova on paljon lähempänä ja Moskovasta Suomessa on ennenkin osattu hakea neuvoa sisäisiin asioihin. 

Minusta sopuisa ratkaisu olisi, että ortodoksinen kirkkomme kaikessa sovussa jakaantuisi kahtia ja kirkon nykyinen johto, jota kutsun enemmistöläisiksi, pysyisi edelleen Konstanttinopolin alaisuudessa ja toinen osapuoli, jota kutsun vähemmistöläisiksi, hakeutuisi Moskovan patriarkan alaisuuteen. Hän on varmasti hyvä ja aikaansaapa mies, koska on onnistunut hankkimaan tietääkseni ihan aidon Rolex-kellon eikä mitään Viipurina kauppahallissa myynnissä olevaa ranta-Rolexia. Lisäksi Venäjän kirkon pää patriarkka on melkein meikäläisiä, koska hän on mordvalainen. 

Tuo ratkaisu varmasti keventäisi myös maamme korkeaa veroastetta, koska Venäjän kirkko ei kerää veroja jäseniltään, vaan rahoittaa toimintaansa hyvin pitkälle rehellisellä viinan myynnillä, sillä sillä on yksinoikeus jonkin suositun Vodka-merkin myyntiin. Tämä seikka näkyy esimerkiksi vanhassa Valamossa, jonka portin edessä on enemmän viinanmyyntipisteitä kuin missään olen nähnyt. Eiköhän niitä Venäjän kirkon viinanmyyntituloja liikene jotain myös suomalaisille uskonveljille ja -sisarille. 

Tällä hetkellähän myös uusi Valamon luostari yrittää paikata talouttaan viinankeitolla ja -myynnillä, mutta hyvin amatöörimäistä puuhastelua se on tähän asti ollut. Vähemmistöläisten Moskova-mielinen ryhmittymä voisi tehostaa viinanmyyntiä nykyään helposti, kun ilmeisesti viinan etämyynti ulkomailta on vapautumassa. Perinteisestä kirkonmenojen jälkeisestä vaivaannuttavasta kolehdinkeruusta voidaan luopua ja kirkonpalvelija sen sijaan kerää listaan nimiä henkilöiltä, jotka tilaavat etämyyntivodkaa Venäjältä ja seurakunta voisi pidättää osan viinamaksuista toimintansa rahoittamiseen. Lopuksi tunnelmaan liittyvää musiikkia: https://www.youtube.com/watch?v=Zmx9tJ5Kx0s Kommentit (0) 

Murha kirkolliskokouksessa 21.02.2021, 14:30 

Harva on se kerta, jolloin Helsingin Sanomissa on paljon luettavaa, mutta tänään oli se kerta. Ja harva on se kerta, jolloin edellä mainitussa lehdessä on useamman aukeaman juttu, mutta tänään nähtiin sellainen kerta, kun lehti käsitteli maamme ortodoksisen kirkon sisäistä valtataistelua. Minä, joka suhtaudun hyvin skeptisesti kaikenlaisiin ihmisten kuvittelemiin henkiolentoihin, hihittelin ääneen tapaukselle. 

Ensiksi tuli mieleeni, että toisen valtiollisen kirkkomme valtataistelusta saisi hyvinkin samankaltaisen elokuvan kuin mitä Kummisetä on. Suomessahan on kokemusta edellä mainitun elokuvan tuottamisesta, koska muistaakseni jostain Kari Hotakaisen kirjasta luin, että tosi asiassa Kummisetä, olettaisin, että varmaankin kustannussyistä, filmattiin Suomessa ja että Malmin mustalaiset näyttelivät mafiosojen rooleissa. 

Sitten toiseksi tuli mieleeni, että Kuopiossa asuva metropoliitta Panteleimon, joka on julkaissut lukuisia jostain syystä pääasiassa Iisalmeen sijoittuvia rikosromaaneja, voisi kirjoittaa ortodoksisen kirkon tilanteesta, jonka hän varmaankin virkansa puolesta hyvin tuntee, dekkarin nimeltään Murha kirkolliskokouksessa. 

Joskus vuosia sittenhän Panteleimon vieraili kirjastolla puhumassa kirjoistaan, niin silloin pyysin puheenvuoron ja heti sen myös sain, ja esitin, että Panteleimon voisi kirjoittaa, koska Iisalmen asiat hyvin tuntee, dekkarin nimeltä Murha Hiihtoliitossa, ja kirjan keskeinen vaikuttajahenkilö voisi olla Hiihtoliiton ortodoksitaustainen päävalmentaja. Tapahtumapaikkana voisi olla Iisalmen Koljonvirran mielitautiparantola, josta niin hullua kuin se onkin, maamme huippuhiihtäjät kävivät hakemassa lisävauhtia. 

Jonkinlainen totuuden siemen tuolla Hiihtoliitto-dekkarilla olisi, koska kyllähän maamme huippuhiihdossa on sattunut selittämättömäksi jäänyt kuoleman tapaus ja Hesarin jutun luettuani en pitäisi mahdottomana, etteikö myös ortodoksikirkon piirissä voisi ainakin hyvällä mielikuvituksella varustettu henkilö kuvitella tapahtuvan vastaavaa. Kommentit (2) 

Susilaumamme raateli Sveitsin 20.02.2021, 17:34 

Suomi, isiemme maa, menestyi pitkästä aikaa kilpaurheilussa, kun Susijengimme voitti eilen jännittävien ja vähää vaille dramaattisten vaiheiden jälkeen koripallon EM-karsinnassa Sveitsin. Sveitsi oli vielä vähän aikaa sitten huonohko palloilumaa, mutta sitten se suhtautui myönteisesti entisen Jugoslavian suunnalta tulleisiin maahanmuuttajiin ja niinpä Susijengimme oli eilen hätää kärsimässä. Onneksi Suomen maajoukkueessa oli muutama amerikkalaistaustainen pelimies, jotka ratkaisivat voiton meille. 

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa se, että Sveitsi on tällä hetkellä myös yksi maailman parhaista jalkapallomaista, vaikka vähän aikaa sitten se oli Suomen tasoa. Tässä yhteydessä kannattaa muistaa sekin, että ainakin kosovolaisparturini osasi kertoa, että Sveitsin jalkapallomaajoukkueessa pelaa 11 kosovolaista. En ole mikään rasisti, mutta epäilen, että eteläslaavit ovat hyvin urheilullista väkeä. Suomenkin muinaisen Jugoslavian pakolaisista saattaisi koota helposti jalkapallojoukkueen, jonka kanssa Huuhkajajengimme olisi vaikeuksissa. Vielä sekin kannattaa muistaa tässä yhteydessä, että koripallossa Suomi on aika hyvällä tasolla, ja mikäli maamme lasketaan vielä Pohjoismaaksi, niin olemme ainakin Pohjolan toiseksi paras valtio koripallossa. Ainoastaan Islanti pystyy meille panemaan kampoihin ja viimeisimmässä maaottelussa Islanti voittikin Suomen selvästi. 

Jos sen sijaan Suomea ei enää lasketa Pohjoismaihin, vaan Baltian valtioihin, niin sitten emme oikein menesty. Liettua ja Latvia ovat perinteisesti olleet koripallossa jopa maailman huipulla, mutta eilen Viro voitti vieraskentällä Italian, joka on maailman listalla sijalla 12, joten on mahdollista, että Viron maajoukkue on tällä hetkellä Suomea parempi. Virossa ilmeisesti arvostetaan koripalloa paljon. Muistanpa, miten noin kymmenen vuotta sitten eräs jättiläiskokoinen virolaisnuorukainen voitti nuorten yleisurheilun mm-kisoissa ylivoimaisesti sekä kuulantyönnön että kiekonheiton; kuulaa hän työnsi yli 20 metriä ja kiekkoa hän heitti yli 60 metriä. Voittojensa jälkeen hän ilmoitti lopettavansa yleisurheilun ja lähtevänsä Amerikkaan pelaamaan koripalloa. Nuorukaisen nimen päälle en nyt pääse. Kommentit (0) 

Vanhaa kulttuurisukua 21.02.2021, 16:00

 Olen jo ennenkin korostanut sitä, että vastoin yleistä käsitystä lukeudun vanhaan kulttuurisukuun. Jo aiemmin olen korostanut, että äitini täti Elina Könönen oli aika kauan sitten Helsingissä Rolf Nevanlinnan piikana. Kuten kaikki tietävät, Rolf Nevanlinna on maamme kulttuuri- ja sivistyselämän suurimpia nimiä, jota osoittaa se, että hän oli vastuuhenkilönä, kun maastamme värvättiin SS-miehiä tunnetun saksalaisen sivistys- ja kulttuurihenkilön Adolf Hitlerin palvelukseen. Aatuhan oli ihan hyvä maisemamaalari. 

Eilen Puoli seitsemän ohjelmasta huomasin, että suvustani löytyy muitakin kulttuuripersoonia. Ohjelman vieraana oli Marjukka Tepponen, josta en ole koskaan mitään tiennyt ja paljastui, että hän on ruuna Vonkauksen, joka oli aikoinaan maailman nopein työhevonen, omistaneen ravimiehen Evert Ryytterin lapsenlapsi. Vaari Eevertti oli Syvärillä samassa ryhmässä isäni kanssa ja lisäksi hän oli isäni pikkuserkku, eli lähisukua on Marjukka Tepponen minuunkin, sillä laskujeni mukaan hän on 3,5.-serkkuni. 

Marjukka Tepponen on kuuluisa oopperalaulaja ja äänialaltaan sopraano, joka on ymmärrettävää, koska Ryyterin Eevertin hevostalli sijaitsi lähellä Töyrsuarta, eli suomeksi Teerisaarta, joten on urheilukielellä selviö, ettei Marjukka ole metsosopraano. Tepponen on kuuluisa tähti Euroopan rahaoopperalavoilla ja kuuluisuutta lisäsi se, että hänen amerikkalainen poikaystävänsä kosi häntä oopperanlavalla kesken heidän laulamansa dueton, johon ei tavallinen jätkäpoika pysty. 

Tepponen kertoi ohjelmassa, että Karttulan Musiikin Ystävät järjestävät ensi kesänä konsertin jossain Koskenkylän suunnalla Karttulassa ja metsän läpi sinne ei ole Kärkkäälästä pitkä matka, joten koska ymmärtääkseni oopperalaulajat laulavat aika isolla äänellä, saattaa konsertti kuulua meille asti. Jos ei kuulu, saatanpa hyvinkin lähteä paikan päälle asiasta nauttimaan, koska olen vanhan kulttuuri- ja sivistyssuvun edustaja. Iloinen yllätys olisi, jos tapahtumassa Marjukka Tepponen laulaisi duettoa Jaakko Tepon kanssa, joka myös saattaa nimestä päätellen olla hänelle ainakin 3,5.-serkku. Kommentit (2) 

 Liukulumikengät 18.02.2021, 18:03 

Uusi villitys tai jopa muotioikku on saapunut maahamme ja trendikäs kansa on alkanut harrastamaan liukulumikenkäilyä. Näin kertoi jopa valtakunnan pääuutislähetys parisen viikkoa sitten. Asianmukaisten liukulumikenkien hinta on kysynnän mukainen eli noin 400 €, mutta siitä huolimatta alan välineistön osalta kysyntä on ylittänyt tarjonnan. 

Mutta ei ole liukulumikenkä uusi keksintö. Välineen nimi on vain vaihtunut. Ennen liukulumikenkiä nimitettiin minisuksiksi. Minusta oikea nimitys olisi vaikkapa vesakko- tai louhikkosukset. Lapsuudessani iloisella 60-luvulla Suonenjoen kirkonkylän jätkät, jotka pitivät perinteistä hiihtämistä maalaisten touhuna, laskivat mäkeä muovisilla minisuksilla, joita myös lipeiksi kutsuttiin. N e eivät olleet siihen aikaan hinnankiroissa. 

 Ja muistelen jostain lukeneeni, että joku siperialainen veljeskansamme käytti hiihtämiseen erittäin lyhyitä ja leveitä poronnahalla pohjustettuja suksia. Niillä oli hyvä hiihdellä tundralla, jossa lumi on hyvin nihkeää eikä luista muutenkaan, joten suksen lyhyys ja leveys ei niin haittaa. Poronnahkapohja taas teki hiihtämisestä vähä-äänistä, koska lumi ei rahissut ja siitä oli metsästäjälle hyötyä. Nahka muuten estää myös lipsumisen ja vesikelillä jäätymisen. Kun Jalkas-Kalle toi vuoden -36 olympiakisoissa viestijoukkueemme voittajana maaliin, lähti Turkin joukkueen mies vasta viimeiselle osuudelle, eli oli 10 kilometriä Suomea perässä; Turkin miehillä oli käytössään lammasnahkalla pohjustetut sukset. 

Eivät ole liukulumikengät eli lyhyet ja leveät sukset, joita nyt alan nimittää vesakkosuksiksi, ihan uusi asia. Nimittäin muutama vuosi sitten pelastin roskalavalta kuvan huippumerkkiä olevat vesakkosukset. Joku oli niihin kyllästynyt ja vein ne talomme pyöräkellariin yhteiskäyttöön. Mutta eipä ole käyttäjiä löytynyt, itsekään en ole noita vielä testannut. Muuten Ilmari Schepellin blogilta luin, että Sortavalassa ne liukulumikengät, jotka meillä maksavat siis 400 €, maksavat 20 euroa. Kun korona helpottaa, käyn sellaiset Sortavalasta ostamassa. Viime talvena ostin sieltä hyvät Karjala-merkkiset sivakat 17 eurolla. Kommentit (2) 

Sandarmohiin saatava muistokivi 18.02.2021, 18:02 

 Kummalliset oikeudenkäynnit hyvässä itäisessä naapurissa jatkuvat ulkoministeri Pekka Haaviston vierailusta huolimatta. Nyt on Sandarmohin teloitusmetsän löytäjä Juri Dmitrijev saanut peräti 13 vuoden vankeustuomion ottotyttärensä seksuaalisesta hyväksikäytöstä, joka on 65-vuotiaalle miehelle Venäjän vankilaoloissa ehkä kuolemantuomio varsinkin, kun pedofiilit eivät naapurinkaan rangaistuslaitoksissa liene vankihierarkiassa kovin korkealla. Nähtäväksi jää, mitä mieltä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tulee asiasta olemaan. Jostain syystä luotan tässä tapauksessa enemmän siihen kuin Venäjän oikeuslaitokseen. 

Yritin sosialistisesta mediasta selvittää, mistä ihmeestä tuossa seksuaalisessa hyväksikäytössä on kysymys ja sain sen vaikutelman, että Dmitrijev olisi ottanut alastonkuvia alaikäisestä ottotyttärestään. Ilta-Sanomien mukaan Dmitrijev oli ottanut alastomasta ottotyttärestään säännöllisesti valokuvia tämän ollessa pieni ja tallettanut ne omalle tietokoneelleen kansioon nimeltä ”Terveys”. Hän ei ollut lähettänyt kuvia ulkopuolisille, vaan hän kertoi halunneensa dokumentoida sairaalloisen laihan tyttären fyysistä kehitystä siltä varalta, että hänen pitäisi todistaa tyttären terveydentilan parantuneen hänen hoidossaan.

Tavallaan Sandarmohin teloitusmetsä on ajankohtainen asia, sillä Venäjällä alettiin vähän aikaa sitten tutkia, että jospa 10.000 vainajan joukossa olisikin suomalaisten Jatkosodan aikana surmaamia sotavankeja. Tutkimuksen lopputulos jää nähtäväksi, mutta suomalaiset historiantutkijat ovat hyvin yksimielisesti leimanneet väitteet hölynpölyksi. Sikälikin Sandarmoh on ajankohtainen, että suomalaiset tutkijat ovat alkaneet selvittämään Neuvostoliittoon kadonneiden suomalaisten kohtaloa.

Itse olen käynyt Karhumäessä Sandarmohissa, jossa tiettävästi lepää noin tuhat meikäläistä. Jonkin verran siellä näkyikin suomalaisnimiä erilaisissa omaisten ja ystävien pystyttämissä vaatimattomissa muistomerkeissä, mutta Suomen valtion pystyttämä muistomerkki sieltä puuttuu ja niinpä teenkin kansalaisaloitteen siitä, että Sandarmohiin olisi saatava vaikkapa jykevä muistokivi, jossa selvällä suomen kielellä lukisi sama, joka venäläistenkin luonnon muovaamassa muistokivessä lukee: "Ihmiset, älkää tappako toisianne". Sen sanoman hyväksyvät laajat kansalaispiirit. Kommentit (2) 

Humu-Pekka näytti pelimannin taitonsa 16.02.2021, 16:25 

Harva on se kerta, jolloin Suomessa kiitetään ja ylistetään poliitikkoa poliittisen kentän laidasta laitaan, mutta nyt ulkoministeri Pekka Haavistoa kiitetään ja ylistetään melkein laidasta laitaan neuvotteluista, jotka hän kävi Venäjän ulkoministeri Lavrovin kanssa. Yleensä tiukan ja kireän oloinen Lavrovkin vain myhäili, vaikka Haavisto otti esille Venäjän kannalta ikäviä asioita. Tosin sosiaalisessa mediassa joku oli sitä mieltä, että Lavrov oli hiukan varautuneen oloinen Humu-Pekka Haaviston kanssa liikkuessaan eikä suostunut päästämään tätä takapuolelleen.

 En alkuunkaan ymmärrä, mitä tuollaisella neulanpistopolitiikalla tarkoitetaan. Itse olisin kaivannut Haavistolta vielä astetta jyrkempää linjaa Venäjän ihmisoikeusasioista puhuttaessa. Mielestäni ei olisi pitänyt puhua pelkästään Navalnyin myrkytystapauksesta, vaan esille olisi pitänyt ottaa myös ne yhdeksän muuta tapausta, joissa Venäjän valtio on ilmeisesti murhannut tai yrittänyt murhata opposition edustajan. Minusta kyseessä on ihmisoikeusasia, joka ei ole Venäjän sisäinen asia, vaikka se sitä väittäisikin. Voi olla, että tavallaan pidetään luonnollisena asiana sitä, että valtioiden salaiset palvelut saavat murhata ihmisiä, joista ei pidetä. 

Entinen Supon johtaja Seppo Tiitinen vieraili joskus Kuopiossa esittelemässä muistelmiaan, joissa hän ylisti hyvää ystäväänsä Viktor Vladimirovia herrasmieheksi. Vladimirovhan toimi jonkin aikaan Suomen Venäjän suurlähettiläänä, mutta hänellä oli ainakin jossain vaiheessa myös sivuvirka, koska hän toimi myös KGB:n sabotaasi- ja murhaosaston päällikkönä. Kysyin Tiitiseltä, että mitä mieltä hän oli siitä, että tämä sympaattinen herrasmies oli myös murhamies, mutta entinen Supon päällikkö ei arvostellut kaveriaan, vaan kertoi, että lähes kaikilla valtioilla on samankaltainen salainen yksikkö. Tiitinen kiisti, että Supolla olisi ollut vastaava yksikkö, mutta siinä hän puhui ilmeisesti muunneltua totuutta, koska olen lukenut Supon agentti Usko Kyykästä kertovan kirjan, ja siinä paljastetaan, että Supollakin oli oma likaisten temppujen osasto, jonka muodostivat Miettisen vähämieliset veljekset. Kommentit (0) 

Jakautunut kansakunta 15.02.2021, 15:59 

Barak Obama kertoo muistelmissaan tapauksesta, jossa eräs naapuri hälytti poliisit paikalle, kun eräs mies yritti väkisin avata erään talon ovea. Poliisit saapuivat paikalle ja raudoittivat epäilyttävän näköisen miehen sekä veivät tämän laitokselle sen jälkeen, kun tämä alkoi sättimään poliiseja. Asiassa ei varmaankaan muuten olisi ollut mitään kummallista, mutta epäilyttävän näköinen mies oli mustaihoinen Harwardin yliopiston professori, joka oli yrittänyt aukaista kiinni juuttunutta asuntonsa ovea. 

Tapaus sai USA:ssa paljon julkisuutta ja presidentti Obamankin kantaa tapaukseen kysyttiin. Tämä kertoi poliisien toimineen typerästi. Galluppien mukaan Obaman kannatus valkoisen väestön keskuudessa romahti lausunnon jälkeen. Obama yritti pelastaa tilanteen ja kutsui sekä mustan professorin että tämän raudoittamista johtaneen poliisin oluelle Valkoiseen taloon. Hän siis yritti jonkinlaisella oluthuipputapaamisella rauhoittaa tilanteen. Huippukokous onnistuikin hyvin. 

Tyhmä suomalainen luulisi, että presidentin järjestämä oluthuippukokous, jossa osapuolet kohtasivat rauhanomaisessa mielessä, olisi pelastanut tilanteen, sillä olihan tapahtumassa jopa humoristisia piirteitä, mutta toisin kävi. Huippukokouksen jälkeen gallup osoitti, että Obaman suosio putosi entisestään. Ilmeisesti tällä kertaa musta väestönosa paheksui moista sopuilua mustan ja valkoisen miehen välillä. Obama ei tavallaan kuulunut kumpaankaan leiriin, koska hän on ruskeaihoinen, joista ennen käytettiin ainakin oppikoulun maantietokirjassa nimitystä mulatti, joka nykyään lienee hyvin arveluttava nimitys. Kommentit (0) 

Virkasyyte 14.02.2021, 15:36 

Ei saanut entinen Trump virkasyytettä kapinaan yllyttämisestä, koska riittävän suuri vähemmistö äänesti sen puolesta, ettei virkansa menettänyttä virkamiestä voi syyttää virkarikoksesta. Lainopista en paljoa ymmärrä, mutta tapaus on käsittääkseni merkittävä ennakkotapaus, sillä tuon logiikan mukaan virkamies voi rötöstellä vapaasti virkauransa loppupuolella ja saatan ottaa asian huomioon tulevassa toiminnassani virkamiehenä. 

Voi tosin olla, että vaikka Trump ei saanut virkasyytettä, jatkossa luvassa on muita erinäisiä oikeudenkäyntejä, joista asiantuntijat pystyvät sanomaan vain sen, että ainoa varma asia on, että amerikkalaisten kahtia jako vain syvenee. Tosin asiantuntijat eivät ole pystyneet ottamaan kantaa siihen, että onko Amerikan demokraattien ja republikaanien kahtiajako syvempi kuin suomalaisten monikulttuurisuutta kannattavien ja monikulttuurisuutta vastustavien kahtiajako. 

Tosin Suomessa on hieman hankala selvittää, ketkä ovat monikulttuurisuutta vastustavia eli maahanmuuttovastaisia ja ketkä myönteisiä, koska eduskunnassa käsiteltiin juuri perussuomalaisten voimakkaasti tukema kansalaisaloite ulkomaalaislain muuttamisesta, mutta eduskunta torppasi sen, koska aloite ei olisi muuttanut nykyistä lakia. 

 Tosin Uuninpankkopoika oli blogissaan sitä mieltä, että aloite olisi pitänyt käsitellä, koska se pyrki ilmeisesti tahtomattaan nykyisen tiukan ulkomaalaislain lieventämiseen. En uskalla ottaa Uuninpankkopojan tulkintaan kantaa, mutta riemastuttavaa olisi, mikäli asian voisi uutisoida siten, että perussuomalaiset haluavat lieventää maamme tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa. Uuninpankkopojan blogin voi lukea tästä: https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/ 2021/02/14/miten-meni/ ?fbclid=IwAR1-5MECSY8G66NusQoqAXnrn7OUa-H9BkkvyLgp YxZaPs4yX6Nj1uPweRA Kommentit (0) 

Ponsiluoma 13.02.2021, 16:58 

Olen jo pitkään väittänyt, että Suomen urheilun tasoa ei voi tällä hetkellä moittia, ei ainakaan liiaksi, mutta nyt alkaa olla valoa näkyvissä. Nimittäin eilen kannustin ampumahiihdon mömmönkisoissa vimmatusti Martin Ponsiluomaa enkä suinkaan turhaan, sillä hän voitti yllättäen kisan. Muutenkin suomalaisilla meni hyvin, sillä Tero Seppälä oli 28. ja varmasti muitakin hyviä sijoituksia suomalaiset saavuttivat. Tietysti moni alkaa inttää, että Martin Ponsiluoma on ruotsalainen, mutta minusta me voimme vallan mainiosti juhlia ruotsalaismenestystä kuin omaamme, sillä onhan meillä 600 vuoden yhteinen historia. 

Tässä yhteydessä kannattaa muistaa, että talviolympialaisissa Suomella on yksi mitalitoivo, eli Puijon Hiihtoseuran hiihtäjä Iivo Niskanen ja kesäkisoissa vain lupaava naisnyrkkitappelija 40-vuotias Mira Potkonen, joka käsittääkseni on Heinäveden Hyrskeen kasvatteja. Mutta veljeskansallamme ruotsalaisilla on lukuisa maailman parhaita urheilijoita, joista monilla on suomalaistausta, joten tulen mordvalaisten lisäksi tulevissa suurkisoissa kannustamaan ruotsalaisia kuin omiani. 

Muuten kuntavaalit on tulossa ja niissä näytetään ainakin poliittisesta keskustelusta päätellen ratkaistavan monia asioita, jotka eivät ainakaan ihan täysin kuulu kunnan toimivaltaan ja niinpä lupaankin, että mikäli joku ehdokas esittää, että Suomen tulisi liittyä Ruotsiin, niin puoluekantaan katsomatta lupaan ääneni hänelle. Ruotsiin liittyminen ratkaisisi monia Suomen ongelmia. 

Matti Vanhasen näkemyksen mukaan Suomi ei ole enää Pohjoismaa, koska on muita paljon köyhempi, ja näkemys on perusteltu. Erään äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan maamme tulevaisuuskaan ei ole ruusuinen. Suomessa asuu tutkimuksen 50 vuoden kuluttua 4 miljoonaa vanhaa, sairasta ja köyhää ihmistä, kun taas Ruotsissa asuu silloin 16 miljoonaa nuorta, tervettä ja varakasta ihmistä. Mikäli Suomi liittyisi Ruotsiin, niin uskon perusruotsalaisten huolehtivan meistä hyvin. Uskon myös, että Ruotsi tulee ottamaan meidät avosylin vastaan, mikäli tilaamme ne 60 hävittäjää, jonka hankinnan kokonaiskustannus lienee noin 30 miljardia euroa, Ruotsista. Toivon, että joku kuntavaaliehdokas alkaa ajamaan esittämääni asiaa pontevasti. Kommentit (2) 

Yli miljoonan tupakan mies 12.02.2021, 15:53 

 Jörn Donneria on muisteltu tv:ssä ja kaksi yllättävää asiaa on paljastunut miehestä. Suuri yllätys on se, että Jörkka, joka oli rantaruotsalaisia, jotka ovat geeneiltään merenkulkijoita ja kova kalamies, oli uimataidoton. Hänen itsensä mukaan uimataidottomuus johtui siitä, että hänen vanhemmat sisarukset yrittivät opettaa häntä pikkulapsena uimaan heittämällä hänet veteen. Opetusmenetelmä ei tuottanut toivottavaa tulosta. Toinen ylättävä asia Jörkassa oli se, että toimittaja Riku Rantala väitti Donnerin polttaneen elämänsä aikana yli miljoona tupakkaa. Numerohulluna ihmisenä pidin väitettä tuulesta temmattuna, mutta tarkistuslasku osoittaa, ettei väite ollut tuulesta temmattu. Nimittäin raivoisasta tupakoimisesta huolimatta, Donner eli 86-vuotiaaksi ja mikäli hän aloitti harrastuksensa 16-vuotiaana, hän ehti harrastaa asiaa noin 70 vuotta.

Itse en ole koskaan tupakkatoppaa tutkinut, mutta isot pojat kertoivat, että topassa on 20 syöpäkäärylettä. Jos kova tupakkamies polttaa kaksi toppaa, eli 40 syöpäkäärylettä päivässä, polttaa hän vuodessa noin 15.000 tupakkaa. 70 vuodessa hän siis polttaa 1.050.000 savuketta, eli näin on todistettu, että Riku Rantalan väite saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Netti kertoo, että tupakkatoppa maksaa nykyään noin seitsemän euroa, joten innokas tupakkamies maksaa harrastuksestaan reilut 5.000 euroa vuodessa ja 70 vuodessa 350.000 €, josta valtaosa kiertyy veroina valtion kassaan. Kauan siis eläkööt innokkaat ketjupolttajat, sillä ilman heitä hyvinvointivaltio romahtaisi. Kommentit (0)

torstai 11. helmikuuta 2021

Herman Liikanen - Italian sotasankari 11.02.2021, 16:24 

Lainaan suoraan entisen Eu-komissaari Erkki Liikasen päiväkirjaa, jota olen lukemassa: "17.3.1998. Italian alue- ja hallintoministeri Franco Bassanini käymässä Brysselissä. Hän katsoi, että italialaisen tulisijohtaa Unkarin jäsenneuvotteluja. Kysyin perusteluja. Ministeri sanoi, että jo Garibaldin joukossa oli unkarilaisia sotilaita. Otin ikkunalta valokuvan Herman Liikasesta ja sanoin, että oli siellä suomalaisiakin, Herman Liikanen. Häen patsaansa on jopa Villa Lanten vieressä, Gianicolon kukkulalla. Ministeri hämmentyi, eikä kysynyt mitään." 

Eikä Erkki Liikanen puhunut palturia. Wikipediakin todistaa, että savolainen Herman Liikanen on ollut vapauttamassa Italiaa ja senkin se paljastaa, että Liikasten yhdennäköisyys on ilmeinen - Hermannin valokuvankin voi nähdä tästä linkistä https://fi.wikipedia.org/wiki/Herman_Liikanen: Herman Liikanen (13. toukokuuta 1835 Ristiina – 13. huhtikuuta 1926 Kuhmalahti) oli suomalainen vapaustaistelija joka osallistui 1860-luvulla Giuseppe Garibaldin joukoissa Italian vapaustaisteluun sekä tanskalaisten puolella Tanskan-Saksan sotaan. Myöhemmin Liikanen oli lähes puoli vuosisataa Suomen Hypoteekkiyhdistyksen palveluksessa. 

Elämäkerta Liikasen vanhemmat olivat torppari, haudankaivaja Otto Vilhelm Liikanen ja Leena Hämäläinen. Liikanen kävi 1849–1850 Mikkelin alkeiskoulua ja sai sen jälkeen vielä yksityisopetusta rovasti Olsonilta. Hän yritti suorittaa yksityisesti ylioppilastutkinnon 1854 mutta ei onnistunut siinä. Krimin sodan sytyttyä samana vuonna Liikanen pääsi aliupseeriksi ruotuväkeen Turun ja Porin läänin I pataljoonan Halikon komppaniaan. Hän siirtyi 1855 Kuopion pataljoonaan ja osallistui Haminan puolustamiseen heinäkuussa 1855. 

Saman vuoden elokuussa Liikanen kuitenkin erosi armeijasta sairaalloisuuden takia. Hän toimi tämän jälkeen maanjako-oikeuden sihteerinä Mikkelissä, kruununmakasiinin hoitajana Helsingissä sekä kotiopettajana Räisälässä tohtori J. E. Schwindtin ja pastori E. W. Strengin perheissä. Liikanen seurasi aktiivisesti maailmantapahtumia sanomalehdistä. Vuonna 1861 hän päätti lähteä Italiaan liittyäkseen vapaaehtoisena Giuseppe Garibaldin joukkoihin jotka taistelivat Italian yhdistämisen puolesta Itävaltaa vastaan. Hän liittyi lokakuun lopulla 1861 kenraali Türrin johtamaan unkarilaislegioonaan jonka tarkoituksena oli hyökätä Itävallan hallitsemaan Unkariin sen vapauttamiseksi. 

Tämä hanke ei kuitenkaan toteutunut ja legioona hajosi 1862. Palattuaan Suomeen Liikanen oli Viaporin linnoituksen komentajan eversti V. Theslöfin palveluksessa. Kun Preussin ja Tanskan välille syttyi 1864 sota Schleswig-Holsteinin alueen omistuksesta Liikanen oli niiden 11 suomalaisvapaaehtoisen joukossa jotka lähtivät taistelemaan tanskalaisten puolella. Liikanen osallistui Alsin saarella käytyyn Dybbölin taisteluun ja haavoittui oikeaan sääreen. Hän joutui potemaan tätä vammaansa koko kesän ja syksyn 1864. 

Liikanen ylennettiin 1865 Tanskan armeijan luutnantiksi ja hänet nimitettiin Dannebrogin ritarikunnan jäseneksi. Hän sai myös Tanskan valtion myöntämään eläkkeen jota hän nautti kuolemaansa saakka. Liikanen palasi Suomeen 1865 ja hän sai paljon julkisuutta suomalaisen lehdistön palstoilla. Samana vuonna hän pääsi Suomen Hypoteekkiyhdistyksen palvelukseen kirjanpitäjäksi ja tässä toimessa hän oli aina 79-vuotiaaksi saakka. Liikanen tunnettiin suomalaisuusaatteen harrastajana ja J. V. Snellmanin kannattajana ja ystävänä. 

Liikanen osallistui vielä vuonna 1914 Kööpenhaminassa pidettyyn Dybbölin taistelun 50-vuotismuistojuhlaan ja pääsi tällöin muun muassa päivällisille Tanskan kuninkaan luo. Jäätyään eläkkeelle 1914 Liikanen vietti viimeiset vuotensa sukulaisten luona Helsingissä, Kuhmalahdella ja Hirvensalmen Hietasessa. Hänet on haudattu Helsingin Hietaniemen hautausmaalle. Herman Liikaselle on pystytetty rintakuva Roomaan Villa Lanten lähelle Giuseppe Garibaldin puistoon. [1] Herman Liikasen elämästä on vuonna 1945 julkaistu erityisesti pojille suunnattu, todellisuuteen perustuva seikkailukirja Suomalainen vapaustaistelija. Kommentit (0) 

Mahtavat mordvalaiset urheilijat 10.02.2021, 18:51 

 Eilen jo kerroin, miten hyvin mordvalaiset ovat menestyneet hyvän itäisen naapurimme hallinnollisissa tehtävissä. Mutta hyvin ovat vähälukuiset mordvalaiset, joita ei ole miljoonaakaan kpl, menestyneet myös kansainvälisellä urheilurintamalla. Jos vielä joskus maailmassa järjestetään olympiakisat ja jos suomalaisilla ei ole menestymisen mahdollisuuksia, niin tämä poikapa alkaakin sitten kannustamaan heimokansaamme mordvalaisia uusiin saavutuksiin. 

Wikipediasta keräsin seuraavan taulukon mordvalaisista urheilijasuuruuksista: Pjotr Bolotnikov[22] (1930–2013), kestävyysjuoksija, olympiavoittaja Tatjana Ovetškina (1950–), entinen naiskoripalloilija, olympiavoittaja, juuriltaan osin mordvalainen Oleg Maskajev[24] (1969–), nyrkkeilijä, maailmanmestari Svetlana Horkina[24] (1979–), telinevoimistelija, yhdeksänkertainen maailmanmestari ja kaksinkertainen olympiavoittaja Juri Borzakovski[22] (1981–), keskimatkanjuoksija, olympiavoittaja Aleksandr Ovetškin (1985–), jääkiekkoilija, maailmanmestari ja Stanley Cup -voittaja, äidinpuoleisilta juuriltaan osin mordvalainen.

Aika erikoista, ettei maamme media ole huomioinut sitä, että kaksi yleisurheilun upeaa olympiavoittajaa oli heimoveljiämme ja että yksi heimoveljistämme oli peräti muutaman vuoden ajan maailman johtava alfauros, eli ammattinyrkkeilyn raskaansarjan maailmanmestari. Sekin on kummallista, että vaikka jääkiekko on Suomen seuratuin urheilumuoto, niin urheilutoimittajat eivät noteeranneet sitä, että monien mielestä maailman paras jääkiekkoilija Aleksandr Ovetskin, jota myös Aleksanteri Suureksi kutsuttiin, sillä mies painoi parhaassa ajolihassaan 109 kilogrammaa, oli vähää vaille suomalainen. Kommentit (0) 

 175.000 miljoonaa 09.02.2021, 16:37 

Tarkistuslaskennassa olen huomannut, että yksi maininnanarvoinen suomalais-ugrilainen unohtui eiliseltä Venäjän oligarkkien listalta. Nimittäin yleensä luotettava internet kertoo, että presidentti Putinin omaisuuden arvoksi arvioidaan 175.000 miljoonaa euroa. Epäilen, että Venäjän muut oligarkit eivät edes yhdessä omista niin paljoa kuin Putin. 

Ja kuten kaikki suomalaiset, mutta onneksi hyvin harva venäläinen tietää, tietävät, että Putin on karjalan poikia; tarkemmin sanottuna tverinkarjalaisia. Esi-isät ovat muuttaneet Tveriin Aunuksesta, josta venäjän kielessä käytetään nimitystä Anus, jota moni pitää ainakin Aunuksen kaupungille kuvaavana nimenä. Mainittakoon, että monet Uukuniemeltä Tveriin 1600-luvulla lähteneistä koukkasi Aunuksen kautta, joten täysin en luovu näkemyksestäni, että Putin on tavallaan Uukuniemen Urheilijoiden miehiä.

Vain kolme prosenttia venäläisistä uskoo, että Putin on ollut ihan rehellinen veroilmoitusta täyttäessään. Palkakseen hän kertoo 100.000 euroa ja omaisuudekseen vaatimattoman asunnon ja vanhan nappisilmä-Ladan sekä lisäksi siihen peräkärryn, jonka hän tosin omistaa yhdessä naapurin miehen kanssa. Nähtäväksi jää, koska Venäjän kansa alkaa napista siitä, että maan talouselämää hallitsee juutalaisten ja suomalais-ugrilaisten klikki ja että poliittinen valta maassa on kohtuuttomassa määrin suomalais-ugreilla. Nimittäin arvojärjestyksessä valtakunnan ykkönen presidentti Putin on tverinkarjalainen, maan parlamentin ylähuoneen puheenjohtaja Valentina Matvijenko, joka on maan arvojärjestyksessä kolmas, on mordvalainen ja Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Kirill on myös mordvalainen. 

Keijo Korhonen törmäsi joskus juutalaiseen tutkijaan, joka ihmetteli hänelle sitä, että miksi suomalaiset ovat jatkuvasti sotineet venäläisten kanssa, koska tämän tutkijan mukaan venäläisten olisi pitänyt antaa valloittaa Suomi ja sen jälkeen parissa sukupolvessa suomalaiset olisivat kohonneet suurvallan johtoon. Juutalaistutkija lienee ollut perusteita näkemykselleen. Kommentit (2) 

Pakotteet 08.02.2021, 15:56 

Kovasti hiljaa on EU ollut Vladimir Kalsareidenmyrkyttäjän tapauksessa, mutta luulen, että jotain pakotteita on tulossa. Tehokkainta olisi sulkea vaikkapa ympäristönsuojelusyistä Tanskan salmet öljytankkereilta, mutta siinä tapauksessa on syytä muistaa, että Vladimir Kalsareidenmyrkyttäjä vihjasi jo muutama vuosi sitten, että Venäjä on tarvittaessa valmis laajentamaan kapeita Tanskan salmia tarvittaessa ydinasein. Häntäkin ymmärtää koska suuri osa Pietarin ja Moskovan huollosta kulkee Tanskan salmien läpi. 

Itse ehdottaisin, että EU:n pitäisi tehostaa rahanpesuun liittyvän rikollisuuden vastaista taisteluaan. Onhan tunnettua, että jos suomalainen suorittaa pankissa yli 10.000 €:n siirron, tapaus tutkitaan ja hän joutuu selittelemään, ettei kyseessä ole rahanpesu. Sen sijaan epäilen, että venäläisten oligarkkien länteen turvaan siirtämät rahat eivät ole joutuneet samanlaiseen syyniin. En näe estettä sille, etteivätkö poliisit voisi vielä tässä vaiheessa jälkeenpäin alkaa selvittämään oligarkkien varallisuuden alkuperän laillisuutta ja jäädyttää heidän lännessä olevat varansa. 

Netistä löytyy luettelo yli 4 miljardia euroa omistavista venäläisoligarkeista ja luettelo on yllättävä. Olen kuvitellut, että Venäjän talouselämä olisi juutalaisten ja suomalaisugrilaisten hallinnassa, mutta en löydä 25 rikkaimman listalta muita meikäläisiä kuin Gennadi Timtsenkon, jolla on myös Suomen kansalaisuus. Rotenbergin veljeksiä, joilla on inkeriläismummo, 25 rikkaimman listalta ei löydy, vaikka Roman ja Boris Rotenberg ovat tiettävästi Putinin parhaat kaverit. Ystävyys saattaisi edes jonkin verran rakoilla, mikäli myrkytystapaukset johtaisivat siihen, että edes Hartwal-areenan toiminta jäädytettäisiin, ellei Navalnyin murhayritystä tutkita asiaan kuuluvalla vakavuudella. 

Muuten Boris Rotenbergin samanniminen poika pelasi Suomen maajoukkueessa yhden pelin puolustajana ja ihan hyvin pelasikin. Melkoinen virhe olisi Markku Kanervalta, ellei hän valitse Borista EM-turnaukseen. Valinta saattaisi myös edistää maajoukkueemme sponsoritulojen saamista. Kommentit (0) 

Kouristelevat peräpukamat 07.02.2021, 17:40 

Asiantuntijat arvioivat Venäjän johdon ainakin yrittäneen myrkyttää viime vuosina noin kymmenen ihmistä, joista Venäjän johto ei tykännyt. Monet tapauksista ovat olleet niin tökeröitä, että mieleen tulee ajatus, ettei Vladimir Kalsareidenmykyttäjä ole ollut niiden takana. Se on tietysti pelottava asia, koska se osoittaa, ettei Vladimi Kalsareidenmyrkyttäjä välttämättä johda maata. Voi olla, että syynä Vladimir Kalsareidenmyrkyttäjän vetäytymiseen julkisuudesta on pelko. 

Vaikka Venäjällä on vahva itsevaltiuden perinne, on siellä myös vahva perinne päästä eroon itsevaltiaista. Kaikki muistavat ennen kaikkea valokuvausta ja perhe-elämää harrastaneen Nikolai II:n surullisen tapauksen, mutta se ei ole ainut surullinen tapaus. Paavali I:n, jonka huhutaan olleen tosiasiassa Savon Kauhasia ainakin Iisalmen Sanomien mukaan ja joka oli hyvänä pidetyn tsaari Aleksanteri I:n isän hallitsijakausi jäi lyhyeksi. Muistelen koulussa opetetun, että hän olisi tukehtunut nukkuessaan tyynyynsä, mutta juuri ilmestynyt elämäkerta paljastaa, että kyllä tyynyyn tukehtumista oli aika moni mies auttamassa joten ei se pelkkä vahinko tainnut olla. 

Luultavasti poika Aleksanteri murhautti isänsä, ja tämäkin asia saattoi synkistää pojan mieltä vanhemmalla iällä; tyynynpitotalkoissa hän ei ollut mukana, vaan oli teon tapahtumahetkellä viereisessä huoneessa. Joka tapauksessa Paavalin kuolema oli suomalaisten onni, koska ensiksikin Paavali lienee ollut hullu ja sen lisäksi vielä sotahullu. Hänen pojastaan suomalaisilla on vain hyvää sanottavaa. 

Myös Pietari III:n loppu oli surullinen. Hänen kuolinsyykseen ilmoitettiin virallisesti kouristelevat peräpukamat, mutta huhtaan myös, että hänkin saattoi tukehtua nukkuessaan tyynyynsä, joka siis näyttää olleen Romanovien suvussa ihan jonkinlainen muotioikku. Pietari III:n seuraajaksi nousi yllättäen hänen puolisonsa Katariina, jota venäläiset muistelevat hyvällä ja niinpä hänelle annettiin lisänimi Suuri, vaikka hän olikin pituudeltaan vain 154 cm, eli hän oli tasan puoli metriä Pietari Suurta pienempi. Kommentit (0) 

Johan myrkyn lykkäsi 06.02.2021, 18:47 

Eikä hyvän naapurin myrkkykohu näytä laantuvan, koska nyt on sitten Navanyita hoitanut lääkäri kuollut ja tietysti ihan yllättäen. Virallinen selitys on sydänkohtaus, joka saattaa syynä ollakin, mutta kohtaus saattaa tietysti johtua monestakin syystä. Yksi mahdollisuus on, että jos Navalnyi oli myrkytetty hermomyrkyllä, olivat myös häntä hoitaneet ihmiset vaarassa. Englannissa ainakin sikäläistä hermomyrkytystä tutkineet, näyttivät olevan suojavarusteisiin puettuja. 

Kuitenkaan myrkytyksestä paljon syytelty bunkkerissa piileskelevä pikku-ukko ei ole ilmeisesti kuitenkaan syyllistynyt laittomuuksiin, mikäli hän on myrkytykset järjestänyt, koska Venäjän lain mukaan hänellä on oikeus myrkyttää terroristeja ja ääriajattelijoita jopa ulkomailla asti. Itsekin olen jonkinlainen ääriajattelija, joten tässä vaiheessa ilmeeni muuttuu hyvin mietteliääksi. 

Lisäksi kyseiselle bunkkerissa piileksivälle pikku-ukolle on myös lailla annettu syytesuoja loppuiäkseen kaikista mahdollisista rikoksista. Nähtäväksi jää, miten pitkä tuo loppuikä on. Sikäli Venäjän historiaa on erilainen kuin Länsi-Euroopan, että Venäjällä on pitkä täyden itsevaltiuden perinne kuten muuallakin idässä. Sen sijaan Länsi-Euroopassa on vuosisatoja jatkunut kansanedustuslaitoksen perinne ja vaikka kansanvallasta ei ollut kysymys, rajoitti kansanedustuslaitos kuitenkin hallitsijan valtaa. Venäjältä puuttuvat demokratian perinteet eikä sitä ongelmaa hetkessä poisteta. 

Luin joskus vuorineuvos Tauno Matomäen muistelmat ja hän kertoi miten 1990-luvun alussa, jolloin Venäjällä demokratiaa kokeiltiin ja sen seurauksena Matomäen hotellin ulkopuolella valtava määrä eläkeläisiä yritti kaupitella tavaroitaan ohikulkijoille. Se näky sai Matomäen uskomaan, ettei tässä maassa demokratia toimi sataan vuoteen. Matomäki on kuitenkin selvästi toiveikkaampi kuin tv:stäkin tuttu toimittaja Jyrki Koulumies, jonka kirjan "Koulumies riittää" juuri luin. Koulumiehen mukaan Venäjällä siirrytään demokratiaan aikaisintaan 150 vuoden kuluttua. Kommentit (0) 

Pyhä Vladimir Yaddlyatrusov 05.02.2021, 16:41 

Vaikka olenkin ulkopoliittisessa mielessä myssy ja ajattelen, että Suomen ja Venäjän kansojen ikiaikaista ystävyyttä tulisi entisestäänkin syventää, niin nyt minustakin hyvän naapurimme sisäiset asiat, joihin en yleensä puutu, alkavat olla ihan tärviöllä. Olen vuosia kierrellyt kiihkeästi Karjalaa ja Pietaria, koska olen pelännyt, että raja saattaa ihan hyvin kohta sulkeutua ja moni mielenkiintoinen kohda jää minulta tässä elämässä näkemättä. Laskeskelin, että jos joskus pääsen kohta eläkkeelle, niin ehtisin vielä mutamassa paikassa Karjalassa käydä, mutta sitten tulikin korona ja sitten tulivat myrkytkin. 

Vaikka raja olisikin kohta aukeamassa rokotteiden myötä, niin mietin, että uskaltaako rajan yli mennä myrkytysvaaran vuoksi. Kolme vuotta sitten olin uukuniemeläisten mukana Viipurissa ja siellä meillä oli oppaana sikäläinen biologi, joka oli opiskellut suomen kielen ja Viipurin historian täysin ja oli lukenein ihminen, johon olen törmännyt. Hän oli myös kaikkein neuvostovastaisin ihminen, johon olen törmännyt, ja ihmettelinkin hänelle, miten hän uskaltaa puhua moisia ihan pelkäämättä. Hän vakuutti, ettei hän mitään pelkää. Kuulin sitten, että hän, nuori mies, oli kuollut nopeasti edenneeseen syöpään vähän tapaamisemme jälkeen, vaikka oli näyttänyt hyvin terveeltä meitä opastaessaan. 

Koska Venäjän matkoista ei näytä tulevan mitään eläkäkevuosinani, niin nyt suunnittelen ryhtyväni harrastamaan ikonimaalausta. Kaksi ikonia olen jo mielessäni suunnitellut. Ensimmäinen on nimeltään Pyhä Vladimir Yaddlyatrusov, eli suomeksi Pyhä Vladimir Kalsareidenmyrkyttäjä. Toinen ikonini tulee esittämään sitä, miten jompikumpi, eli joko Pyhä Sergei tai Pyhä Herman surfaa litteällä kivellä Valamoon. Idean ikoniini sain, kun ensimmäisen kerran vierailin Vanhassa Valamossa, minulle kerrottiin, että jompikumpi pyhistä purjehti muinoin litteällä kivellä saarelle luostaria perustamaan. En ollut kovin hyvin perehtynyt tapaukseen, mutta pikkuisen minä sitä silloin kuitenkin rohkenin salaa mielessäni epäillä. Kommentit (0) 

Arvo Juvonen ja hänen reppunsa 04.02.2021, 16:29 

Kaksi yliopistogradua näyttää löytyvän noista suomalaisista kylmän sodan agenteista, mutta väitöskirja vielä puuttuu, joten tämän seikan voisi joku itsensä pöhköksi lukenut historian lisenssi ottaa huomioon tulevassa toiminnassaan. Yksi tutkittava näkökulma asiaan olisi sekin, että miten lähellä kolmas maailmansota oli näiden vakoilijoiden touhujen vuoksi. Ainakin netistä näyttää löytyvän tietoa, että suomalaiset agentit kävivät vielä 50-luvullakin tulitaisteluja venäläisten rajavartioiden kanssa ja vihjaistaanpa sellaistakin, että henkilövahinkojakin syntyi tässä yhteydessä. 

Ainakin Arvo Juvosella vaikuttaa olleen tapana palata retkiltään raivaamalla ampumalla tiensä rajan yli. Kerran Juvonen palasi reissultaan reppu tyhjänä, koska se oli ammuttu riekaleiksi. Juvonen oli viinamäen miehiä ja kova kertomaan juttuja, joten hieman epäillen suhtaudun siihen netistä löytyvään tietoon, että hän olisi Kuolan niemimaalla juossut jälkikoiria karkuun niin kiireellä, että joutui jättämään reppunsa, mutta että hän olisi kuitenkin ehtinyt kirjoittaa siihen, että tästä kulki kaukopartiomies Arvo Juvonen. 

Juvonen lienee ollut arvostettu mies Amerikassa, jonne hän joutui välillä Suomesta pakenemaan, koska ainakin Helsingin Sanomien muistokirjoituksen mukaan hän tapasi Valloissa itsensä presidentti Eisenhowerin ja että vielä presidentti Clintonkin olisi onnitellut häntä 80-vuotispäivän kunniaksi. 

Tiedossani ei ole, että Neuvostoliitto olisi lähettänyt tiedustelupartioita sodan jälkeen Suomeen. Venäläisillä oli ehkä helpompiakin keinoja hankkia tietoja Suomesta. Ainakin meillä naapurissa Kärkkäälässä oli vähän aikaa renkinä entinen rajavartiostossa palvellut Luutnantiksi kutsuttu mies, joka li saanut 4,5 vuoden maanpetostuomion, koska oli myynyt viinasta salaisia tietoja hyvälle naapurille. Senkin olen kuullut, että appiukko olisi törmännyt 60-luvulla Uukuniemellä marjamatkallaan venäläiseen partioon selvästi Suomen puolella ja katsonut sitä hyvin kiukkuisesti. Kommentit (0) 

Kylmän sodan agentti 03.02.2021, 16:20 

Väkivaltaisiin seikkailuelokuviin erikoistuneelle Renny Harlinille olisi hyvä aihe suomalaisten kaukopartiomiesten kylmän sodan aikaiset vakoilumatkat itärajan taakse. Koska amerikkalaisilla ei ollut siihen aikaan vielä vakoilusatelliitteja eikä edes 25 kilometrin korkeudessa lentäviä U2-vakoilukoneita ja kun kaiken lisäksi huippuunsa koulutetut salaiset agentit, jotka pudotettiin laskuvarjolla Neuvostoliittoon, tapettiin siellä nopeasti, alkoivat amerikkalaiset värväämään suomalaisia entisiä kaukopartiomiehiä palvelukseensa ja lähetti heitä vakoilemaan punaisen hämärän maata. Lisätietoa tästä operaatiosta saa tästä Yle Areenasta olevasta MOT-ohjelmasta https://areena.yle.fi/1-4530610#autoplay=true 

Yksi CIA:n värväämistä oli vieremäläinen pienviljelijä-metsuri Lauri Solehmainen. Hänen seikkailuistaan kertoo Heidi Ruotsalainen vuonna 2011 ilmestyneessä kirjassaan Kylmän sodan agentti. Kaukopartiomies Lauri Solehmainen ei viihtynyt sodan jälkeen tavallisena pienviljelijä-metsurina, vaan hakeutui parempipalkkaisiin salaisen agentin tehtäviin, työnantajana oli vakavarainen Nato. Sen asioissa Solehmainen vieraili ilmeisesti useammankin kerran itärajamme takana. Tosin itse hän suostui kertomaan vain yhdestä matkasta. Ilmeisesti salaisella agentilla oli tiukka vaitiolovelvollisuus eläkepäivinäänkin eikä tietovuotoja sallittu. 

Esimerkiksi yleisesti tiedossa olleista kaasupallomatkoista Neuvostoliittoon Solehmainen ei hiisku mitään. Ainakin hyvän tarinan mukaan yhtä kainuulaista vakoilureissuissa mukana ollutta miestä pidettiin epäluotettavana ja hän kuoli auton yliajamana epäselvissä oloissa. Myös kuumailmapallomatkoista kirjoittanut Esa Anttala kuoli äkillisesti epäselvissä olosuhteissa. Hevosiin tottuneen pienviljelijä-metsuri Solehmaisen sopeutuminen salaisen agentin hommiin ei ollut ongelmatonta. 

Hänet vietiin koulutettavaksi Amerikkaan, jossa auto tarpeen, mutta ajokortti tuotti salaiselle agentille ongelmia. Inssinajossa sattui valitettava onnettomuus, kun mies kolaroi poliisiauton kanssa. Tapauksesta salainen agentti kertoi seuraavasti: "Minä kun jarrut löösäsin ja perruutin ni sillon se polliisiaaton nokkaan paakahti se minun aato." Jalkamiehenä Karjalan erämaissa kovakuntoinen Solehmainen sen sijaan menestyi hyvin. Jostain muistelen lukeneeni, että yli-ikämiehenä hän eksyi jonnekin yleisurheilun kyläkilpailuihin ja juoksi 800 metriä kirkkaasti alle kahden minuutin. Kommentit (0) 

Heikki Määttäset 02.02.2021, 16:21 

Tietooni on saatettu, että olen taas kirjoittanut ropakantaa, kun kerroin, että Eugen Wist olisi ollut viimeinen kotiin palaava kaukopartiomies, sillä ainakin neljän muun paluuta vielä odotetaan. Itsekin eilen kirjoitin, että kaukopartiomatkalla kadonneita Toivo Paavilaista ja Ilmari Tolvasta ei ole vieläkään löydetty. Lisäksi kommentaattori ilmoitti, että leppävirtalainen Väinö Nyyssönenkin on yhä kateissa, vaikka hänen oletettu kaatumispaikkansa tiedetään. Suomesta käy kesäisin ns. luupartioita etsimässä rajan taakse jääneitä kaatuneita ja voi olla, että jonkun kaukopartiomiehenkin luut vielä löydetään.

Mielenkiintoinen on kaukopartiomies Heikki Määttäsen tapaus. Hän nimittäin jatkoi vielä sodan jälkeen salaisia matkojaan itärajan taakse amerikkalaisten laskuun ja ylitti rajan 1.6.1950, jonka jälkeen kuultiin laukauksia eikä hänestä ole saatu sen jälkeen mitään tietoa, vaikka tapausta on kovasti tutkittu. Venäläisilläkään ei pitäisi nykyään olla syytä salata asiaa, mikäli heillä olisi tietoa tapauksesta. Monet Määttäsen tunteneet uskoivat pitkään, että tämä olisi elossa. Huhutaan, että hänet olisi nähty myöhemmin Australiassa. 

Heikki Määttäsellä oli elämässään ongelmia ja saattoi olla, että hän halusi kadota. Wikipedian mukaan Määttänen poistui kotoaan jo 3. maaliskuuta 1950 ja lähetti viikkoa myöhemmin vaimolleen viestin: "Olen sortunut siihen mitä olen pelännyt." Hän saattoi viestillään tarkoittaa sitä, että hän oli päättänyt ratkaista talousongelmansa värväytymällä amerikkalaisten palvelukseen. Amerikkalaiset olivat alunperin yrittäneet lähettää vakoilijoitaan laskuvarjolla Neuvostoliittoon, mutta kun he kaikki saivat nopeasti surmansa, jenkit muuttivat taktiikkaansa ja alkoivat värvätä entisiä suomalaisia kaukopartiomiehiä palvelukseensa. He tarjosivat vakoilureissusta miljoonaa markkaa, joka kuulostaa paljolta, vaikka se vastasikin vain senaikaisen työmiehen vuosipalkkaa. 

 Kadonneen Heikki Määttäsen pojasta, jolla oli sama nimi kuin isällään, tuli tunnettu näyttelijä, joka on jäänyt suomlaisten mieleen 90-luvun Iltalypsy-ohjelmasta. Näyttelijä Heikki Määttänen kuoli keuhkosyöpään 52-vuotiaana. Kommentit (2)

 Esa Anttala eli Urpo Lempiäinen 01.02.2021, 16:11 

Eilen mainittu elokuva Hopeaa rajan takaa vääristelee totuutta. Tosiasiassa tuon hopean hakuretken siviilipuvussa tehneet Urpo Lempiäinen, Eugen Wist ja Toivo Paavilainen eivät olleet pelkästään perhehopeita noutamassa, vaan kyllä he liikkuivat myös Suomen sotilastiedustelun asialla, sillä Jatkosodan alkuun oli vain muutama viikko. Sikälikin elokuva vääristelee todellisuutta, että elokuvan iloluontoinen ja huonokuntoinen Paukku, eli vänrikki Toivo Paavilainen, oli kuitenkin niin kovakuntoinen mies, että hänet kelpuutettiin jo kahden viikon kuluttua hopeareissulta palattuaan ihan Suomen armeijan sotilaana uuteen kaukopartioon. 

Tältä kersantti Ilmari Tolvasen johtamalta retkeltä Kivennavalle hän ei palannut, sillä partio joutui väijytykseen yrittäessään ylittää venäläisten linjoja paluumatkallaan, jolloin Tolvanen ja Paavilainen katosivat tulitaistelussa. Eilen jo kerroinkin, että toinen hopeapartion mies Eugen Wist ammuttiin heinäkuussa 1944 alastomana erääseen saareen, jonne hän oli uinut voilla siveltynä kahden kilometrin matkan. Sen sijaan hopeapartion kolmas mies Urpo Lempiäinen, joka myöhemmin tunnettiin kirjailija Esa Anttalana, eli pitemmän elämän ja hän sai luodin päähänsä vasta marraskuussa 1977. 

Virallisesti tapausta pidettiin itsemurhana, mutta ihmetystä herättää se, että vainajalla oli pistooli oikeassa kädessään, vaikka hän oli vasenkätinen. Vähän ennen kuolemaansa Esa Anttala oli julkaissut kirjan Yli rautaesiripun, jossa kerrottiin mm. siitä, kuinka eräät entiset suomalaiset kaukopartiomiehet tekivät CIA:n laskuun tiedustelumatkoja itärajan taakse ja joskus raja ylitettiin jopa kuumailmapalloilla. Anttala oli kertonut ennen kuolemaansa, että lisää paljastuksia on vielä tulossa, mutta ne paljastukset jäivät sitten tulematta. Kommentit (0) 

Hopeaa rajan takaa 02.02.2021, 16:03 

Sosiaalinen media kertoi juuri, että ilmeisesti viimeinen suomalainen kaukopartiomies on nyt palannut partiomatkaltaan kotiin, koska toissa syksynä rajan takaa löydetyt ja Suomeen tuodut luut on tunnistettu kuuluviksi Eugen Wistille. Wist kaatui 7.7.1944 sen jälkeen, kun hän oli uinut alasti itsensä voilla rasvanneena toverinsa Toivo Leinon kanssa erään kaksi kilometriä leveän järven yli ja törmännyt maihin noustuaan venäläiseen tiedustelupartioon. Wistiä oli käsketty nostamaan kädet ylös, mutta hän nosti vain toisen kätensä, koska piti toisessa kädessään pistoolia ja hänet ammuttiin. Wistin toveri Toivo Leino haavoittui seitsemästä luodista ja jäi sotavangiksi. 

Alaston vainaja jäi rannalle hautaamatta, koska venäläiset tiesivät tämän suomalaiseksi ja ruumiin myöhemmin löytäneet suomalaiset pitivät tätä venäläisenä. Wistin toverina ollut Toivo Leino palasi myöhemmin sotavankeudesta ja pystyi kertomaan tapahtumien kulun niin hyvin, että Wistin luut löydettiin 75 vuotta myöhemmin. 

Eugen Wist on sikäli suomalaisille tuttu, että elokuva Hopeaa rajan takaa perustuu siihen tapaukseen, kun hopeasepän poika Wist kävi juuri ennen Jatkosotaa noutamassa salaa kahden kaverinsa kanssa rajan takaa 60 kiloa hopeaa, jotka hänen isänsä oli evakkoon lähtiessään piilottanut erään navetan lattian alle Uudellekirkolle evakkoon lähtiessään. 

Tuo Mikko Niskasen ohjaama Hopeaa rajan takaa on sikäli kulttuurihistoriallisesti merkittävä elokuva, että siinä esiintyy Spede Pasanen ensimmäisessä kunnon elokuvaroolissaan. Tosin häntä oli kaavailtu jo muutama vuosi aiemmin Tuntemattoman sotilaan Rokan rooliin, joka olisi varmaankin ollut hänelle muuten sopiva, mutta ilmeisesti häntä pidettiin liian nuorena yli kolmikymppiseksi Rokaksi. Voi olla, ettei Turhapuro-filmejä olisi koskaan tuotettu, jos Spedestä olisi tehty aikoinaan Rokka. Sikälikin Hopeaa rajan takaa on kulttuurihistoriallisesti merkittävä asia, että entinen keihäänheittäjä Kimmo Kinnunen kertoi jossain haastattelussa, että Hopeaa rajan takaa on ainut hänen lukemansa romaani. Hopeaa rajan takaa on katsottavissa tästä linkistä: https://areena.yle.fi/1-455062 Kommentit (2) 

Ite-taitelija Jori Otsa 30.01.2021, 16:11 

Eilen kerroin, että Antti Hulkko, eli Andy McCoy, on taiteellisesti monipuolisesti lahjakas kulttuurityöntekijä, mutta niin on myös Jori Kalliola, eli Jori Otsa, mikäli yhtään on uskominen tämänpäiväistä Hesari ja miksi ei olisi uskominen. Jori Otsa, joka on suosikkivokalistini yhdessä Vera Teleniuksen kera, on myös eittämättä lahjakas kuvataiteilija. Hänen edustamansa taidesuuntaus on Ite-taiteilu, jota myös olen itse opiskeluaikanani harrastanut, kuten yllä oleva teos nimeltään Kylpevän naisen figuuri todistaa. 

Hesarin esittelemästä Jori Otsan kuvataidetuotannosta erityisesti pisti silmääni teos Vadillinen irtileikattuja peniksiä. Se on todella väkevä työ, johon voi tutustua tästä linkistä enemmänkin: https://www.hs.fi/kulttuuri/art- 2000007771128.html?share =5600e25a9cbd6e576cb5b647ddb87c56 Säveltaiteen puolelta Jori Otsan vaikuttavin esitys on alla olevasta linkistä löytyvä Äidin sydän, joka vokalisti esittää sillä kalliimmalla tavalla eli väristyksin. En ole mikään erityinen musiikkimies, mutta Äidin sydämen osalta rohkenen väittää, että jos esityksen taiteellisessa puolessa on puutteita, niin syvä tunne korvaa ne täysin. https://www.youtube.com/watch?v=IUIzSYZrk1U Kommentit (4) 

Andy McCoy armeijan leivissä 29.01.2021, 15:58 

Työväen Urheiluliitto on valinnut vuoden parhaaksi urheilijakseen uimari Ida Hulkon, joka onkin lajissaan lähellä maailman kärkeä ja suorastaan vähää vaille mitalitoivo tulevissa olympialaisissa, mikäli sellaisia vielä tulevaisuudessa järjestetään. Työväen Urheiluliitto on, kuten kaikki urheiluhistoriaa ymmärtävät punakaartin jatke ja niinpä ei ollutkaan suuri yllätys, kun Arto Nybergin tv-haastattelussa tämä lupaava työläisuimari kertoi tähtäävänsä sotilasuralle. Ida onkin varmasti hyvää sotilasainesta, koska hänen isänsä Petri Hulkko on peräti kenraaliluutnantti ja hän on toiminut Suomen maavoimien komentajana elokuusta 2017 lähtien. 

Hulkon suku on muutenkin hyvin lahjakasta sukua, koska kenraaliluutnantti Hulkon vuotta nuorempi serkku Antti Hulkko, joka paremmin tunnetaan nimellä Andy McCoy, on maailmankuulu kitaristi. Antti Hulkko on monipuolisesti lahjakas taiteilija, sillä parasta aikaa on Helsingissä menossa hänen taidenäyttelynsä. Tosin pysyvästi mies ei ole vaihtamassa kuvataiteen puolelle, koska hän haastattelussa korosti sitä, ettei hän aio luopua kitarastaan, koska tunnin soittamiselle tienaa saman verran kuin tavallinen duunari kolmessa kuukaudessa. Ilmeisesti kuvataiteen puolella ansiotaso voisi jäädä ainakin jonkin verran pienemmäksi. 

 Itse toivon, että Antti Hulkko voisi entisestään laajentaa kulttuuriharrastustaan ja luoda uran myös elokuvanäyttelijänä. Itse haluaisin ohjata elokuvan nimeltään Andy McCoy armeijan leivissä. Tällä hetkellä Speden ohjaama Uuno Turhapuro armeijan leivissä on Suomen katsotuin elokuva, mutta luulen, että Andy McCoy armeijan leivissä saattaisi ihan hyvin olla vielä katsotumpi. Kommentit (2) 

Valkoisen talon valtaus 28.01.2021, 16:34 

Eilen en muistanutkaan, että kolmannenkin kerran ovat Moskovan panssarit ratkaisseet, kuka määrää hyvässä itäisessä naapurissamme. Nimittäin lokakuussa 1993 Venäjällä ajauduttiin perustuslailliseen kriisiin, kun vaaleilla valittu presidetti Boris Jeltsin ja vaaleilla valitun parlamentin valitsema kilpaileva presidentti Aleksandr Rutskoi ratkaisivat, kumpi on maan johtava alfauros. 

Vähän samanlainen perustuslaillinen kriisi nähtiin vähän aikaa sitten USA:ssa ja nähtäväksi jää, tullaanko vastaava näkemään myös meillä Suomessa, koska presidentin ja pääministerin valta- ja ihmissuhteissa taitaa olla ongelmia, sillä meilläkin perustuslaki on hieman tulkinnanvarainen. Itse olenkin sitä mieltä, että mainio säästökohde kiristyvän talouden aikana olisi se, että presidentin tehtäviä alkaisi hoitamaan eduskunnan puhemies. 

Samalla voitaisiin selkiyttää perustuslakia siten, että ylintä valtaa maassamme käyttäisi yksiselitteisesti kansa kaikkivaltias valitsemiensa edustajien välityksellä, jotka voisivat myös erottaa tarvittaessa presidentin, mikäli aihetta on. Venäjällä vastoin kaikkia odotuksia vuoden 1993 perustuslaillinen kriisi ratkesi onnellisesti, vaikka maassa oli silloin muistaakseni 60.000 ydinkärkeä. Tunnettu lentäjäsankari presidentti Rutskoi määräsi Venäjän ilmavoimat pommittamaan Kremliä ja tunnettu alkoholisti Jeltsin määräsi Moskovan panssarit pommittamaan Valkoista taloa, jossa Venäjän parlamentti toimi. 

Vain Jeltsinin määräystä toteltiin, koska Venäjällä ymmärretään juoppoja. Vastoin yleistä käsitystä venäläinen yhteiskunta on välillä yllättävän lempeä. Moskovan taistelussa kuoli 187 ihmistä ja 437 haavoittui, mutta siitä huolimatta ketään ei tapahtumista tuomittu. USA:n kongressin valtauksessa kuoli yksi poliisi ja neljä kapinoitsijaa, joiden kerrotaan kuolleen sairauskohtauksiin, jota tietoa minä epäilen, mutta vähäisistä henkilövahingoista huolimatta Amerikassa on vielä tulossa pitkiä oikeusprosesseja ja kovia tuomioita. Kommentit (0) 

Navalnyi saapuu Moskovaan 22.01.2021, 16:49 

Kansalaiskeskustelu Navalnyin tapauksen ympärillä velloo kiivaana. Nähtäväksi jää, kaatuuko hallitus ja joutuuko pääministeri Marin ja ulkoministeri Haavisto valtakunnan oikeuteen, kun ovat alkaneet hoitamaan maamme ulkopoliittisia suhteita presidentti Niinistöltä lupaa kysymättä ja ilmoittaneet, etteivät tykkää siitä, että ihmisiä myrkytellään ja pannaan linnaan kummallisin perustein. 

Maamme perustuslaki on kiitettävän epäselvä ulkopoliittisen vallankäytön osalta, kuten jo Napoleon aikoinaan suosittelikin, kun Ranskan perustuslakia laadittiin ja ilman muuta tapauksessa olisi valtakunnan oikeudella hyvän ennakkotapauksen paikka. Ymmärrän kyllä nuorten ja kokemattomien ministerien tunnekuohun asian tiimoilta ja pidän sitä lieventävänä asianhaarana mahdollisessa oikeusprosessissa. Aatelkaa nyt ite. Navalnyi sai seitsemän vuotta sitten kummallisesta talousrikoksesta ehdollista vankeutta, joka jatkuu edelleen, vaikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin piti tuomiota poliittisena. 

Ehdollisen tuomion pitkän koeajan aikana Navalnyi on yritetty murhata ehkä jopa kahdesti ja kerran hänen kasvoilleen on heitetty happoa, jonka seurauksena toinen silmä melkein sokeutui. Venäjän valtiovalta ei näytä opposition edustajaa liiemmin suojelevan ja jotkut jopa epäilevät valtiovallan olevan murhayritysten taustalla. Nyt, kun mies nippanappa selvisi murhayrityksestä, hän palasi Moskovaan, jossa hänet heti vangitaan epäiltynä sotaveteraanin häpäisemisestä tai sitten siitä, ettei koomassa olonsa vuoksi ilmoittautunut koeaika viranomaisille. 

 Tuossa Navalnyin tapauksessa olisi ainesta romaaniin, joka kilpailisi mielikuvituksellisuudessaan Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan ja Kafkan Oikeusjutun kanssa. Ja eiköhän joku neuvostovastaisiin elokuviin erikoistunut Renny Harlin saisi tehtyä tapauksesta hyvän neuvostovastaisen elokuvan. Kommentit (0) 

YMCA - NMKY 21.01.2021, 17:13 

Olen aina epäillyt, että Trump oli sittenkin salaliberaali ja hänen eilinen vallasta luopuminen vahvisti tätä käsitystäni. USA:n armeijan ylipäällikkö nimittäin marssi siviiliin homopoikabändin säestyksellä. Mikäli näistä asioista mitään ymmärrän, niin Trumpin virasta poistumista ilahdutti 70-luvun homopoikayhtiö, joka esitti sävelmää, jolla houkuteltiin aikoinaan nuoria miehiä hakeutumaan mukaan YMCA:n eli suomeksi NMKY:n toimintaan; lyhennys tarkoittaa Nuorten Miesten Kristillistä Yhdistystä. Se, mitä nämä harhaviettiset nuoret miehet halusivat järjestössä harrastaa, voin vain kuvitella. Reippaaseen YMCA-sävelmään voi tutustua tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=CS9OO0S5w2k 

Itse seurasin Bidenin virkaan astumista helpotuksella. Maailmassa näyttää vielä olevan suurvaltajohtaja, joka pystyy käyttäytymään vakaasti ja arvokkaasti, jollaista käytöstä Suomenkin kansanedustajilta edellytetään. Tällä hetkellä harva on se suurvaltajohtaja maailmassa, joka vaikuttaa täyspäiseltä. Italian Berluscone oli ensimmäinen vähemmän vakaa ja arvokas persoona ja sen jälkeen USA:n Trump, Brasilian Bolsonaro, Venäjän Putin ja Iso-Britannian Johnson ovat matkineet menestyksellä häntä. Eilen kerroin pelkääväni sisällissotaa sekä USA:ssa että Venäjällä ja niinpä nyt mietin, mitä Trump tarkoitti, kun kertoi palaavansa vielä Washingtoniin tavalla tai toisella. Toivottavasti ei kuitenkaan vapautusarmeijan johdossa. USA on niin täynnä vihaa ja pyssymiehiä, että siellä voi taphtua mitä tahansa. 

Venäjällä epäilen Romanian sisällissodan uusiutuvan, jonka osapuolista minulla ei ole täyttä selvyyttä, mutta epäilen salaisen poliisin ja armeijan olleen vastakkain. Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen se, että historioitsija Teemu Keskisarja on lausunut, että Suomessakin lahtarien ja punikkien aatteelliset erimielisyydet olivat aikanaan pienemmät kuin nykyisten kansallismielisten ja monikulttuurisuutta kannattavien. Näiden osapuolten rintamalinjatkin ovat suunnilleen samat kuin Nuijasodan, Sisällissodan ja EU-äänestyksen rintamalinjat. Kommentit (3) 


 Jeltsin ja lyijylevyt 27.01.2021, 16:21 

Toinenkin Esko Ahon muistelmateoksen uskottavuutta nakertava virhe liittyy panssarikaluston. Aho nimittäin kirjoittaa, että elokuussa 1991 Boris Jeltsin kiipesi tankin kannelle rotevien turvamiesten pitämien lyijylevyjen suojassa pitämään puhetta, joka pysäytti vanhoillisten vallankaappaushankkeen, koska puheen seurauksena armeija kieltäytyi ampumasta aseettomia mielenosoittajia. Itse rohkenen väittää, ettei Jeltsiniä suojeltu lyijylevyillä, vaan titaania ne olivat. Silloin ei vielä ollut käytössä kevlaria tai muita hiilikuituja. En oikein jaksa uskoa, että Jeltsiniä olisi yritetty surmata jollain säteilyllä, vaan kiikarikiväärejä pelättiin. 

Panssarivaunujen tykkejä ei tarvinnut pelätä, koska niille ei oltu annettu ammuksia. Sen verran humaaneja vallankaappausta yrittäneet olivat, että halusivat estää sillä tavalla pahemman kansanmurhan. Ehkä seuraavalla kerralla, kun Moskovassa ratkaistaan Venäjän tulevaisuutta, panssareille annetaan vuoden 1991 elokuun kokemusten opettamina ammukset. Uskonpa, ettei Venäjällä kovan paikan tullen viime kädessä valta ole sittenkään Putinilla, kuten yleisesti uskotaan, vaan sillä kenraalilla, jota Moskovaan sijoitetut panssarit tottelevat. Niiden avulla ratkaistiin valta sekä Stalinin kuoleman jälkeen että elokuussa 1991. Kommentit (2) 

Mustien joutsenten vuosi 26.01.2021, 16:22 

Luinpa tuossa Esko Ahon kirjan 1991 - Mustien joutsenten vuosi enkä turhaan lukenut, koska katastrofivuodessa 1991 oli paljon samaa kuin katastrofivuodessa 2021. Tosin itse, joka kyllä huomaan rikan toisen silmässä, mutta en malkaa omassani, löysin teoksesta pari sellaista virhettä, joiden perusteella saattaisin hyvinkin epäillä muidenkin kirjan tietojen paikkansa pitävyyttä. Ensiksi takerrun Ahon siihen väittämään, että Pietarin Suomen asemalla jököttävä patsas, jota luulin sen ensi kerran nähtyäni esittävän Osmo Soininvaaraa, mutta joka onkin Vilenin patsas, esittäisi vallankaappausjohtajaa seisomassa panssaroidun junanvaunun portailla. 

Tosiaankin V. I. Lenin saapui Pietariin saksalaisten kustantamana junalla, jonka vaunussa jossain vaiheessa ihan perustellustikin luki "Räjähdysainetta", mutta patsas esittää kuitenkin Leniniä seisomassa panssariauton päällä. Niin yllättävää kuin se onkin, niin jo vuonna 1917 Venäjällä oli käytössä Austin -merkkisiä panssariautoja, jotka painoivat neljä tonnia ja joiden konepellin alla jauhoi 50 hevosvoiman moottori antaen auton huippunopeudeksi peräti 56 km/t. Pari tällaista autoa päätyi myös Suomen punakaartilaisille, mutta niistä huolimatta punaiset hävisivät punakapinansa ja panssarikalusto siirtyi palvelemaan sen jälkeen maamme laillista hallitusta. 

Toivoa sopinee, ettei sillä asialla, että saksalaiset palauttivat juuri äärioikeistolaisen Aleksei Navalnyin Venäjälle, ole yhtä kaoottisia seurauksia kuin sillä, että saksalaiset aikoinaan palauttivat äärivasemmistolaisen V. I. Leninin Venäjälle vuonna 1917. Muuten netistä löytyi tämä kuva, josta voisi päätellä, että Lenin kärsi ilmeisesti vielä pahemmista ilmavaivoista kuin samoista vaivoista kärsinyt Adolf Hitler, jonka vaivoista onkin historiantutkimuksessa paljon kirjoitettu: https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000361767.html Kommentit (0) 

Rohkea toisinajattelija K-P Kyrö 25.01.2021, 16:16 

 Suomalaiset ovat niin järkyttyneitä Salpausselän väkivaltaisuuksista, että Pietarin ja Moskovan väkivaltaisuudet eivät tunnu sen jälkeen miltään. Suomalaisista ainoastaan Kari-Pekka Kyrö uskaltaa ajatella asioista toisin ja on tapahtuneessa Ilta-Sanomissa seuraavaa mieltä: "Suomalaismiehiä onnitellut Kyrö ei katsonut hyvällä Mäen toimintaa loppuratkaisussa. – Mäen ratkaisu osoitti huonoa urheiluhenkeä. Hän ei keskittynyt maksimaaliseen loppukiriin ja Bolshunovin voittamiseen, vaan estämiseen ja kiilaamiseen. Se oli aivan tarpeetonta, hän täräyttää. Kyrö on harmissaan, että suomalaismiesten häikäisevä suoritus jää nyt mähmäisen loppusekoilun varjoon. Hän syyttää siitä ensisijaisesti Mäkeä."

Ihan rohkeaa ajattelua Kyröltä. Ilta-Sanomat olisi voinut kysyä häneltä myös mielipidettä norjalaisten kerrassaan järkyttävästä ylivoimasta hiihtoladuilla. Itse uskoin, että Venäjän rehdit hiihtäjät, jotka eivät varmasti ole mitään ottaneet, olisivat voineet edes hieman hillitä norjalaisylivoimaa, mutta niin ei tapahtunut. Entinen hiihdon päävalmentaja Kyrö olisi hyvinkin voinut kysyttäessä valottaa sitä, miksi norjalaiset alkavat olla hiihdon lisäksi myös kaikissa muissa kestävyyslajeissa niin hyviä, että jopa nandi-heimon miehet ovat heidän kanssaan vaikeuksissa. 

Norjalaiset ovat nyt eittämättä maailman kestävintä kansaa. Harva muistaa enää parinvuosikymmenen takaista aikaa, jolloin suomalaiset olivat maailman vahvinta kansaa, eli maailman parhaita kuulantyöntäjiä, eikä monikaan meillä ihmetellyt asiaa. Kesällä 2020 peräti kahdeksan kuulamörssäriämme ylittivät maagisena pidetyn 20 metrin rajan, ja sen kesän olympialaisissa Suomi olisi hyvinkin saanut kaksi mitalia, ellei Timo Aaltosen jalka olisi revennyt voiman paljouteen. Lisää asiasta tässä Ylen jutussa: https://yle.fi/urheilu/3-11555837?fbclid Kommentit (0) 

Aikoihin on eletty kansainvälisessä hiihtourheilussa 24.01.2021, 14:24 

Harva on se kerta, jolloin laturaivoon on törmätty hiihtourheilussa, mutta tänään nähtiin se kerta. Ei kestänyt rehdin Venään miehen, joka ei varmasti ole mitään ottanut, mieli, kun suomalainen kiilasi taktisesti viisaasti tämän eteen ja ensin yritti Venään mies lyödä sauvalla ja sitten maaliintulon jälkeen hän syyllistyi jääkiekkokielellä törkeään selkään kohdistuneeseen taklaukseen. Onneksi kyseessä oli tavallinen murtomaahiihtotapahtuma, rohkenen tuskin ajatella mitä jälkeä olisi voinut syntyä, jos kyseessä olisi ollut ampumahiihtotapahtuma. 

Yleensä hiihto on ollut herrasmiesten laji ja vain yhden tämänpäiväistä pahemman konfliktitapauksen tiedän hiihtourheilun historiasta. Nimittäin vuonna 1898 Suomessa käydyssä kilpailussa jäivät silloiset suurhiihtäjät erään huonomman kanssakilpailijansa taakse eikä tämä lukuisista yrityksistä huolimatta suostunut päästämään parempiaan ohitseen. Eivätkä säännöt häntä tähän velvoittaneetkaan eikä siihen aikaan ollut ohituskaistoja, kuten nykyään. Silloin leimahti mestarihiihtäjä Matti Mäkikankaan tulinen luonto. Hän tönäisi edellä hiihtäjän kumoon, sieppasi tämän ruokosauvan ja kopsautti miestä muutaman kerran hartioihin. 

Mäkikangas osoitti tilanteessa oivallista taktista silmää, koska hän ei vaarantanut omaa sauvaansa vaan käytti astalonaan kanssakilpailijan välinettä. Nykyajan hiilikuidut eivät muuten kestäisi noin kovaa käyttöä. Tapauksen näkivät myös kilpailutuomarit, mutta he eivät sakottaneet syyllistä vaan päinvastoin yhdessä yleisön kanssa keräsivät Mäkikankaalle tapahtuman johdosta 80 mk:n avustuksen, joka vastasi tämän torpan pojan kuukausiansiota. Entisaikaan kilpaurheilu oli jotenkin rehdimpää. Kommentit (6) 

Könönen 23.01.2021, 15:02 

SM-liigaa on sattuneesta syystä pelattu ilman katsojia ja niinpä vasta eilen pystyin seuraamaan kauden ensimmäisen Kuopion Kalpan, eli entisen Sortavalan Palloseuran ottelun, kun se kohtasi Jyväskylässä sikäläisen Jypin. Ottelu televisioitiin maksuttomalla kanavalla, joten sen seuraaminen onnistui minultakin, syömäköyhältä mieheltä. Kalpa oli joukkueista selvästi parempi ja se ilahdutti minua. Sen sijaan se, että selostaja Antero Mertaranta, joka on taustaltaan Suonenjoen Mertoja, ei ilahduttanut minua, koska hänen äänestään kuvastui selvä myötätunto jyväskyläläisiä kohtaan. Mutta ylpeyttä ja suurta iloa tunsin siitä, että ottelun hallitseva hahmo ja voittomaalin tekijä oli sukulaispoika Juuso Könönen, joka on pikkuserkkuni poika eli siis lähisukulaiseni, koska molemmat olemme taustaltamme Suonenjoen Könösiä. 

Könösten suku on kasvattanut muitakin synnynnäisiä maalinsylkijöitä kuin Juuso Könösen. Nimittäin en ole varmaankaan ennen kertonut, että syksyllä 1967 tein seitsemän maalia Kärkkäälän kansakoulun joukkueessa sen kohdatessa Rieponlahden kansakoulun vastaavan yhdistelmän.Se on ylivoimaisesti elämäni suurin aikaansaannos. Luulen, että me Könöset olemme synnynnäisiä maalinsylkijöitä, koska ilmeisesti sukumme testosteronitaso on poikkeuksellisen korkea. Siihen ominaisuuteen viittaisi se, että suvun suonenjokelainen kantaisä, jota kutsun Kanta-Könöseksi, Risto Könönen siitti ainakin 24 lasta, tosin suuremmistakin määristä kylällä huhutaan ja että hän onnistui saattamaan nuorikkonsa raskaaksi vielä 74 vuoden kypsässä iässä, joka asia ei onnistune edes Sauli Niinistöltä. 

Muuten olen varma, että lähi aikoina Juuso Könönen siirtyy NHL:än erittäin rahakkaalla sopimuksella ja luulen Könösten olevan niin sukurakkaita, että enköhän minäkin, syömäköyhä mies, tule vielä upporikkaaksi. Yllä olevassa kuvassa Suonenjoen Könösten kantaisä poseeraa reilusti yli 90-vuotiaana ja kuvassa on myös pienehkö otos myös hänen jälkeläisistään. Kommentit (0) 

 

Hatut ja myssyt 20.01.2021, 16:02 

Kiivaana velloo edelleenkin sosialistisessa mediassa keskustelu Aleksei Navalnyin tapauksen tiimoilla ja edelleenkin jako hattuihin ja myssyihin on olemassa. Suomen politiikassahn ovat perinteisesti poliitikot jakautuneet kahteen puolueeseen eli hattuihin ja myssyihin. Viime vuosikymmeninä on perinteinen myssypuolue ollut vallalla ja niinpä kansamme historia on ollut 75 vuoden ajan huikea menestystarina. Suomen myssyjen linja on ollut se, että riippumatta siitä millainen hirviö hyvässä itäisessä naapurissa on vallalla, on Suomen oltava asian suhteen kuin pissi sukassa ja pyrittävä kehittämään ja syventämään ystävyyttä naapurusten välillä kaikin käytettävissä olevin keinoin niin maalla, merellä kuin myös ilmassa.

Tällä hetkellä hattupuolue hallitsee Suomen ulkopolitiikkaa ja maamme johtavat poliitikot ovat ilmoittaneet, etteivät he tykkää ollenkaan siitä, että Venäjän valtio myrkyttelee ihmisiä pitkin maailmaa ja aikoo ilmeisesti pistää opposition näkyvimmän poliitikon ehkä vuosiksi linnaan, kun tämä on herjannut sotaveteraaneja. Ymmärrän hattupuolueen edustajia, vaikka itse kuulunkin myssyihin ja olen sitä mieltä, että nyt kun USA on hyvää vauhtia näköjään ajautumassa sisällissotaan, on Suomen ja maailmankin kannalta parempi, ettei Venäjä ajaudu sisällissotaan, vaikka siellä pitäisikin valtaa hirviö, joka myrkyttää muutaman ihmisen vuodessa ja pistää sotaveteraanin herjaajan linnaan. 

Muuten juttelin tänään puhelimessa erään Suomessa asuvan sivistyneen venäläisen kanssa ja kysyin hänen kantaansa Navalnyihin ja hänen jyrkkä kantansa oli se, että mies on huijari sekä myös Lännen sätkynukke ja että myrkytyskin oli lavastus. Ilmeisesti maassamme asuvat venäläiset saavat tietonsa maailman asioista Venäjän mediasta. En ryhtynyt kinaamaan, vaikka itse olen sitä mieltä, että on kerrassaan törkeää, kun valtio myrkyttelee ihmisiä ja pistää heitä tekosyyllä vuosiksi linnaan, vaikka nämä huijareita olisivatkin. 

Tässä yhteydessä on syytä palauttaa mieleen, että luin juuri tuossa Obaman muistelmia ja hänen mukaansa hänen presidenttikaudellaan muutama vuosi sitten Putinin hallitus muistutti yhtä paljon rikollista syndikaattia kuin perinteistä hallitusta ja tuon syndikaatin lonkerot ympäröivät Venäjän taloutta joka puolelta. Siihen, mikä Venäjän tilanne on tänä päivänä, Obama ei ota kirjassaan kantaa. Kommentit (3)

keskiviikko 20. tammikuuta 2021

Tyrannia 19.01.2021, 15:48 

Pääministeri Marinin mukaan demokratiaan ei kuulu se, että opposition edustajia vangitaan. Hän on ihan oikeassa. Lisäisin tuohon vielä sen, ettei demokratiaan kuulu sekään, että opposition edustajia myrkytellään. Tyranniaan sen sijaan moinen opposition kohtelu kuuluu, koska tyranniassa valtaa pitää tyranni, joka harjoittaa väkivaltaisiin keinoihin perustuvaa kauhua herättävää vallankäyttöä. Tyrannia on ollut ihmiskunnanhistoriassa hyvin tavallinen hallintojärjestelmä ja hallintojärjestelmänä se on parempi kuin täydellinen kaaos, johon ajaudutaan, jos valta ei kuulu kenellekään. 

Demokratia on sen sijaan ihmiskunnan historiassa hyvin harvinainen hallintojärjestelmä, jota on häivähdyksen omaisesti esiintynyt silloin, kun valta ja vauraus ovat yhteiskunnassa jakautuneet hyvin tasaisesti. Tällä hetkellä maailmassa alkaa olla se tilanne, että samaan golf-vaunuun mahtuu ne ihmiset, jotka omistavat puolet maapallon varallisuudesta, joten tilanne ei demokratian kannalta näytä hyvältä. Sekään, että maailman kaupungeista eniten miljardöörejä asuu Moskovassa, vaikka maan keskieläke on alle 200 euroa kuukaudessa, ei puhu sen puolesta, että Venäjällä oltaisiin siirtymässä demokratiaan. 

Itse asiassa laskujeni mukaan liberaalista länsimaisesta demokratiasta ja ihmisoikeuksista pääsee nauttimaan laskutavasta riippuen joko vajaat 10 % tai reilut 10 % maapallon väestöstä. Lopputuloksen epämääräisyys johtuu siitä, että USA:n demokratian määrittely on ollut välillä ongelmallista. Vaikka maan pitkistä demokraattisista perinteistä puhutaan, niin helposti unohtuu se, että iso osa kansasta oli orjia. Orjia ei tosin ollut yli puolta väestöstä kuten muinoin Kreikan demokratiassa. 

Joku tiedemies, jonka nimen päälle en nyt pääse, on joskus laskeskellut, että siinä vaiheessa, kun valtion bkt ylittää muistaakseni 8.000 dollarin rajan, muuttuu valtio demokratiaksi, mutta ainakaan Kiinan kehityksen osalta tuo laskelma ei näytä pitävän paikkaansa. Itse asiassa tilanne on se, että Kiinassa Navalnyi olisi kadonnut välittömästi jäljettömiin, mutta Venäjän orastavassa demokratiassa niin ei sentään päässyt tapahtumaan. Kommentit (2) 

Navalnyi ja Lebed 18.01.2021, 16:43 

 Kiivaana velloo keskustelu sosialistisessa mediassa Aleksei Navalnyin tapauksesta. Itse tiesin aiemmin miehen mielipiteistä sen verran, että ainakin hän on ottanut kantaa sen puolesta, että Krim kuuluu Venäjälle. Nyt sosialistisessa mediassa väitetään miehen olevan myös äärioikeistolainen ja rasisti. Luulen, että kohta häntä syytetään fasistiksi. 

Itse olen kuitenkin niin liberaalipaska, että en hyväksy edes äärioikeistolaisten rasistien tai epäiltyjen fasistien myrkyttämistä. Luin juuri Heidi Blaken Tappolista-kirjan vaikutuksen alainen, että äänestän sen puolesta, että hyvän naapurimaamme tyranni on ainakin hyväksynyt sen, että eri keinoin voidaan tarvittaessa myrkyttää epäilyttäviä ihmisiä. Venäjä on tieteenkin suurvalta ja Blaken mukaan siellä on kehitelty myrkkyjä, joiden pitäisi jäädä tutkijoilta huomaamatta. Olen jopa taipuvainen äänestämään sen puolesta, että Putinin valtaan nousun taanneiden kerrostaloräjäytysten taustalla eivät olleetkaan tsetseenit. Paljon olen miettinyt sitä, miten kävi möreä-ääniselle kenraalille Aleksander Lebedille, jonka sukunimi on muuten suomeksi joutsen, josta olisi saattanut tulla miehen vastus itselleen Putinille. Virallisten tietojen mukanahan Lebed menehtyi yhdessä kuuden muun ihmisen kanssa helikopterionnettomuudessa Siperiassa. 

Blaken kirjan luettuani alan olla sillä kannalla, että kenraali Lebedin helikopterionnettomuus oikeasti olikin helikopterionnettomuus. Tarvittaessa miehestä olisi päästy eroon paljon helpommallakin tavalla. Itse epäilen, että Navalnyitä uskalleta murhata, mutta että hän sairastuu kohta nopeasti etenevään sairauteen eikä ole enää sen jälkeen valtakunnan ykkösvihollinen. Sen sijaan hänen kaunis vaimonsa tulee todennäköisesti olemaan Putinin seuraaja. Epäilen, että Putinkin on vaarassa sairastua johonkin nopeasti etenevään sairauteen sen jälkeen, kun Lännen uudet talouspakotteet astuvat voimaan ja Venäjän miljardöörit ja Joe Biden kääntyvät häntä vastaan. Kommentit (0) 

Höjdhoppar'n 17.01.2021, 17:02 

Palataanpas vielä lupaavaan tyttöilyä harrastavaan korkeushyppääjä Jere Nyströmiin. Olen nimittäin huolissani siitä, löytyykö maastamme valmennustietoa, jonka avulla hänestä tehdään olympiavoittaja. Olen tutkinut korkeushypyn tilastoja ja niistä on ilmennyt, että vaikka maailmassa 13 miestä on ylittänyt maagisen 240 cm:n haamurajan, niin tupakoimattomia haamurajan ylittäjiä on vaikea löytää. Tämä seikka on Jere Nyströminkin huomioitava harjoittelussaan, ehkäpä nuorukaisen olisi syytä opetella polttamaan tupakkaa. Ilmeisesti se, ettei viime vuosina ole ollut 240 cm:n ylittäjiä, saattaa selittyä urheilijoiden raittiustietoisuuden lisääntymisestä. Tosin saattaa asialla olla muitakin selityksiä, joita voi vain arvailla. 

Venäjältä on tullut muutama haamurajan hätyyttelijä, mutta jostain syystä he ovat kadonneet pian jonnekin vähin äänin. Muuten kävin tuossa sosialistisessa mediassa olympiavoittaja Stefan Holmin sivuilla ja siellä törmäsin tietoon, että ihan äskettäin on Ruotsin tv:ssä esitetty Höjdhoppar'n -niminen kylähullusta korkeushyppääjästä kertova elokuva vuodelta 1981, jota en ole onnistunut koskaan näkemään, vaikka sen pääosassa on korkeushyppääjän oloinen Asko Sarkola. Elokuvan kylähullu hyppääjä leiskauttaa saksaustyylillä peräti maailmanennätyksen. Toinen mielenkiintoinen seikka elokuvassa on se, että jostain anatomisesta erityispiirteestä johtuen, jota voin vain arvailla, kylähullusta ME-miehestä käytettään lempinimeä "Tappi". Toivoa sopinee, että Höjdhoppar'n nähdään joskus Suomessakin, jotta Tappi-nimen salaisuus selviää. Kommentit (2) 

Työläiskiekkoilua tänään tv:ssä 16.01.2021, 12:35 

Tänään on sitten ilmassa historian siipien havinaa, suuren urheilujuhlan tuntua ja jopa helleenistä kirkkautta, kun tänään lauantaina 16.1.201 klo 16.00 ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa näytetään tv:ssä suonenjokelaisen työläiskiekkoiluseuran Suonenjoen Kiekkokarhujen ottelu, jossa se kohtaa toisen työläiskiekkoilua harrastavan vastustajan eli Suolahden Urhon. Tässä yhteydessä en voi olla mainitsematta, että olen kerran kunnioittanut Suolahtea läsnäolollani ja suureksi ilokseni havaitsin, että Suolahdella ainakin silloin noin 20 vuotta sitten oli joko tie tai ainakin katu nimeltään Suonenjoentie tai Suonenjoenkatu. Se lienee ainut Suonenjoentie tai katu maailmassa. 

Ottelun voinee katsoa tästä linkistä löytyvästä linkistä: https://www.urhojaakiekko.fi/ Hermoja repivän ottelun tunnelmaan voi virittyä tutustumalla jo etukäteen Suonenjoen kiekkokarhujen historiaan tästä linkistä: https://www.sukika.fi/seura/84/historiaa Jonkinlainen puute tuossa seuran historiassa on, että se päättyy jo vuoteen 2005, joten kertomatta jää se, että Kiekkokarhujen ja Kärkkäälän kylän kasvatti Aatu Hämäläinen voitti SM-kultaa TPS:n riveissä vuonna 2010 ja että seuran toinen kasvatti Iiro Pakarinen on tehnyt mittavan uran mm. NHL:ssä ja KHL:ssä ja on voittanut Suomen maajoukkueessa MM-hopeaa vuonna 2013.

Iiro ei ole Kärkkäälästä, vaikkakin hänen tätinsä asuu siellä. Muuten Sukikan historiikissa mietityttää se, että sen mukaan vielä 60-luvun puolivälissä joukkue pelaili joko itsetehdyillä mailoilla, jollaisen itsekin vielä hulluna vuotena 1968 koulussa tein tai huonolaatuisilla Ola-, Ala- tai Corttina-merkkisillä mailoilla, vaikka itse muistelen, että silloin olivat jo Torontot ja Montrealit saatavilla. Kommentit (2) 

Urheilugaala 15.01.2021, 16:55 

Enpä viitsinyt katsoa eilistä Urheilugaalaa, koska siinä ohjelmassa on liikaa loistoa ja kimallusta minulle, varsinkin kun ottaa huomioon Suomen viimeaikaisen menestyksen urheilussa, jota menestystä ei voi moittia, ei ainakaan liiaksi. Luulen, etteivät myöskään muutkaan tosimiehet, esimerkiksi Pauli Nevala tai Seppo Räty, vaivautuneet ruudun ääreen. Pikkuisen pettynyt olen eilisiin valintoihinkin. Ilman muuta viime vuoden vaikuttavin urheilutapahtuma oli se, kun suomalaisneitonen, jonka nimen päälle en nyt pääse, teki nenällään maalin jalkapallo-ottelussa Skotlantia vastaan. 

Sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi valittiin golffari Välimäenkin puttaus, mutta itse en ole moista puttausta sattunut näkemään, koska olen enemmänkin yleisurheilu- ja hiihtomiehiä, kuten myös Mielensäpahoittaja on, enkä usko, etteikö Mielensäpahoittaja pahoittanut mieltään entisestään eilisen valinnan johdosta. 

Vuoden esikuvaksi valittiin uransa lopettanut painija Petra Olli, mutta itse olisin antanut ääneni nuorelle ja lupaavalle korkeushyppääjänuorukaiselle Jere Nyströmille, joka on kohonnut maan maineeseen, koska hän harrastaa julkisesti tyttöilyä, vaikka kilpaileekin ainakin vielä toistaiseksi miestensarjassa. Minusta yleisurheiluihmisten tulisi kannustaa ja rohkaista Jereä harrastuksessaan. Uskon, että Jere houkuttelisi uusia katsojia yleisurheilukatsomoon, jossa ei nykyään juuri itseni lisäksi muita näy kuin mielensäpahoittajia. 

Muistanpa miten vielä minun nuoruudessani iloisella 70-luvulla maksettiin kallis lippu yleisurheilukatsomoon, jotta nähtiin se ihme, että eräs mies juoksi 3.000 metrin esteitä hattu päässä. Tulevaisuudessa saatetaan hyvinkin maksaa siitä, että päästään näkemään se ihme, kun Suomi-Ruotsi-maaottelun voiton ratkaisee Suomelle, isiemme maalle, viimeisessä lajissa ihan barbie-nuken näköinen korkeushyppääjä samalla tavalla, kuin Hellstenin Vode muinoin 1950-luvulla. Lisää Jere Nyströmistä voi lukea tästä: https://kouvolansanomat.fi/uutiset/urheilu/c7cf0fc4-acd7-4a6d-81d7-28db163548bd Kommentit (2) 

Maanpako 14.01.2021, 20:22 

Onneksi en ole vielä syönyt kokonaan kiitospäivän kalkkunaani, jonka hankin kiitollisuuden osoituksena sille, että Trumpista näytettiin päästävän eroon ilman hirmuisia henkilövahinkoja. Nyt Trumpia kuitenkin uhkaa vankila ja voi olla, että kaaos on tulossa maailman historian mahtavimpaan valtakuntaan. Minusta Trump tekisi viisaasti, jos hän lähtisi maasta, tuskinpa maailman mahtavimman miehen matkustelua kukaan pystyy estämään ja hakisi poliittista turvapaikkaa hyvän ystävänsä Putinin luota. Putin saattaisi jopa ilahtua tempusta varsinkin, jos Trump tulisi tapaamaan parasta ystäväänsä ydinasesalkku kainalossa. 

Miljardööri Trumpin maasta pakenemista tukee sekin suoraan Brysselistä meille kantautunut tieto, että USA:ssa ovat kommunistit ottaneet vallan. Europarlamentaarikko Laura Huhtasaari tosin heti sen jälkeen, kun Amerikan punakapina oli kukistettu ja kongressi vahvistanut Bidenin valinnan, twittuili suomalaisille, että sosialistit olivat ottaneet USA:ssa vallan. Nyt kun Washingtonin kiihkeistä tapahtumista on kulunut muutama päivä ja tunteet hieman tasaantuneet, Huhtasaari on tarkastanut kantaansa ja niinpä hän twittuili toissa päivänä suomalaisille, että valta onkin siirtynyt kommunisteille. Ilmeisesti hän oli keskustellut USA:n poliittisesta tilanteesta ryhmätoverinsa Teuvo Hakkaraisen kanssa, joka oli saanut Lauran tulemaan järkiinsä. Kommentit (0) 

Amerikan punakapina 13.01.2021, 15:48 

Eilen näkyi Teemalla ohjelma USA:n Ku klux klanin väkivaltaa, terroria ja suoraa toimintaa tihkuvasta historiasta ja hyvä että näkyi, koska nyt ymmärtää entistä paremmin maan viime aikojen tapahtumia. Tiedotusvälineissä näyttää olevan vaikea löytää nimitystä näille tapahtumille. Yleensä puhutaan mellakasta, rynnäköstä, vallankaappausyrityksestä tai jopa kansannoususta, jollaista termiä eilen muistaakseni MTV:n nettisivuilla käytettiin ja joka nimitys saa ilmeeni mietteliääksi, koska se kuulostaa jotenkin jalolta asialta. Suomessakin on ollut samankaltainen ongelma, kun on puhuttu ns. vuoden 1918 tapahtumista. 

Jotkut puhuvat vain vuoden 1918 tapahtumista, mutta kansalaissota, sisällissota, vapaussota tai veljessota ovat myös ihan perusteltuja nimityksiä. Kiistelty on termi vapaussota, mutta tavallaan sekin on ihan hyvä nimi, koska molemmat osapuolet korostivat vapaustaistelun luonnetta; tosin vapaus-sanan määrittelyssä oli tiettyjä eroavuuksia. Alun perin sekä lahtarit että punikit käyttivät nimitystä punakapina ja sekin on ihan hyvä nimi sille selkkaukselle. Mutta itse alan tästä lähtien kutsumaan viime päivien USA:n kongressin liepeillä nähtyjä väkivaltaisuuksia Amerikan punakapinaksi, onhan punainen väri yllätys yllätys republikaanien tunnusväri. 

Mikäli kapinoitsijat kaappaavat vallan, kyseessä ei ole enää kapina, vaan joko vallankaappaus tai jopa vallankumous, mikäli nimen lausuja pitää tapahtunutta myönteisenä asiana. Yhteistä Suomen ja Amerikan punakapinoille on, että molemmissa kapinoitsijat ovat proletariaattia. En syytä enkä väitä, mutta totean, että ainakin maamme tiedotusvälineistä, ehkä perussuomalaisten Suomen Uutisia lukuun ottamatta, on saanut sellaisen kuvan, että Amerikassa kapinaan on noussut maan älyllinen proletariaatti. Kommentit (0) 

 Kiitospäivä 12.01.2021, 17:41 

Minustakin tulossa ainakin pikkuisen amerikkalaisen kaltainen, sillä vietin amerikkalaismallisen kiitospäivän sen kunniaksi, kun kongressi vahvisti Bidenin valinnan ja ostin amerikkalaiseen tapaan kalkkunan, jonka paistoin. Nähtäväksi jää juhlinko sittenkin liian aikaisin. Tosin kalkkuna oli sen verran iso, että juhlat voivat jatkua sen puolesta pitkään. Tarkistin Wikipediasta kiitos juhlan historiallisen taustan ja muutuin sen jälkeen mietteliään näköiseksi. 

Nimittäin puritaanit, joka oli nykykielellä ilmaistuna kristillinen äärisuuntaus, ovat ainakin erään näkemyksen mukaan kiitosjuhlien alullepanija. Kun puritaanit rantautuivat Amerikkaan noin vuonna 1620, oli heillä aluksi vaikeaa ja puolet uudisasukkaista kuoli nälkään ensimmäisenä talvena. Sitten paikalliset alkuperäisasukkaat, joita silloin intiaaneiksi kutsuttiin, alkoivat sääliä heitä ja toivat kärsiville lähimmäisilleen ruokaa sekä opettivat heidät muutenkin uuden mantereen tavoille, eli opastivat tulokkaat kalastamaan, metsästämään ja viljelemään maissia, joiden taitojen avulla uudisasukkaat pääsivät elämisen alkuun. 

Henkiin jäämisen innoittamana tulijoiden johtaja määräsi lokakuussa peräti kolmen päivän juhlan ensimmäisen oman sadon kunniaksi. Nälkä vaivasi siirtolaisia myöhemminkin, mutta keväällä 1623 luopui yhteisöllisestä viljelyjärjestelmästä, jossa johto oli säännöstellyt ruoan viljelijöiden työpanoksista riippumatta. Käyttöön otettiin palstojen yksityisomistus, jossa jokainen perhe sai oman maapalstan ja luvan pitää itse kaiken viljelemänsä. Tämä kannusti paremmin työn tekemiseen, eikä nälänhätiä enää tullut.

Samanlainen ilmiöhän koettiin vastikään itärajan takana, jossa kolhoosijärjestelmästä luovuttiin ja niinpä Venäjä onkin nyt maailman suurin viljan viejä eikä tuoja, kuten Neuvostoliiton aikaan. Tietooni ei ole tullut, että Amerikan alkuperäisväestö viettäisi kiitospäivää sen kunniaksi, että pelastivat aikoinaan valkonaamat nälkäkuolemalta. Kommentit (0) 

Sisäsiittoisuus 11.01.2021, 16:40 

 Eilen valittelin sitä, että raja Savon ja Pohjois-Karjalan välillä on veteen piirretty viiva, mutta niin ei asia kuitenkaan ole ainakaan pohjoiskarjalaisen kertomaperinteen mukaan. Nimittäin kun Joensuusta lähtee ajamaan Kuopioon päin, niin siinä vaiheessa kun sivuutetaan maitolaituri, jolla istuu isopäinen, mulkosilmäinen ja vääräsäärinen nuorukainen harrastamassa masturbaatiota, niin silloin matkamies tietää olevansa Savon puolella. 

Tuon tarinan pojan ulkoinen habitus viittaisi siihen, että Savossa kärsitään sisäsiittoisuudesta ja siitä tuleekin mieleeni, että netistä löytyi helposti yksi elokuvahistorian suurista kohtauksista, eli vuonna 1972 ensi-iltansa saaneen Syvä joki elokuvan kohtaus, jossa Pohjois-Amerikan syrjäseutujen ilmeisestä sisäsiittoisuudesta kärsivä nuorukainen istuu maitolaiturilla eikä hän harrasta masturbaatiota, kuten savolainen kohtalotoverinsa, vaan hän näppäilee kerrassaan erityislahjakkaasti banjoa. 

Vaikka sisäsiittoisuus onkin terveysriski, saattaa se myös synnyttää huippuyksilöitä, kuten tässä tapauksessa on käynyt. Epäilen tämän elokuvan syrjäkylän olevan nykyään Trumbin vahvaa tukialuetta. Banjon soittajapoikaa voi ihailla tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=p8t8uqEf6_A Kommentit (2) 

Eino Kettunen 10.01.2021, 16:14 

Tuli taas eilen kirjoitettua ropakantaa. Ei ole Ievan polkalla paljoa tekemistä Savon kanssa. Renkutuksen sanoittaja Eino Kettunen on syntyisin Juukasta, eli Pohjos-Karjalan poikia hän sitten olikin. Itse sävelmä taas tunnetaan myös nimellä Savitaipaleen polkka, joka taas viittaa Etelä-Karjalaan. Luulenpa, että alun perin sävelmä on kuitenkin lainattu Venäjältä, joten ylikansallisesta kulttuurista on tässäkin kysymys . Toisaalta Savossa ja Pohjois-Karjassa puhutaan samanlaista kieltä, josta syystä pohjoiskarjalalaisia on myös ihan aiheesta nimitelty sudeettisavolaisiksi. 

Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että perisavolaisina pidetyillä Esa Pakarisella, Jaakko Tepolla ja Juice Leskisellä on vankka karjalaistausta. Pakarinen oli syntynyt Pohjois-Karjalassa Rääkkylässä, Jaakko Tepon suku on Suistamon evakkoja ja Juicenkin äeti oli karjalaisevakkoja. Kävin tuossa Youtubessa kuuntelemassa edesmennyttä Eero Avenia ja siellä joku kommentaattori ylisti, että onpa Savon miehellä komea ääni, vaikka ei ollut Eero Savosta, vaan hän oli Lieksan Nevalaisia, joista itärajan takana käytetään sukunimeä Nevski; Venäjän Nevalaisista on kuuluisin Aleksanteri Nevski. Ievan polkasta on Youtubessa monenlaista versiota ja hyvin repäisevä on alla oleva saksalaisnaisten esitys. 

Ievan polkan eri versioista näyttää olleen miljoonia ihastuneita kuulijoita ja joku kommentaattori ylistää kyseessä olevan kaikkein paras suomalainen sävelmä, josta mielipiteestä eivät varmaankaan Sibeliuksen jälkeläiset ole samaa mieltä. Eräs toinen kommentaattori taas on jostain syystä sitä mieltä, että nyt hän ymmärtää, miksi Neuvostoliitto ei pystynyt Suomea valtaamaan. https://www.youtube.com/watch?v=MMUbrOjABWM Kommentit (0) 

Ieva, Biden ja Trump 09.01.2021, 17:36 

Jostain merkillisestä syystä tavallisesti luotettava Savon Sanomat-lehti ei ole vielä vahvistanut USA:n presidentti Joe Bidenin olevan savolaisia, vaikka hän on kotoisin Delawaresta, jossa jo 1600-luvulta lähtien on ollut vankka savolaisasutus. Käsitystäni Bidenin savolaisuudesta tukee tämä sosialistisesta mediasta löytämäni video, jossa ilmeisesti jossain vaalitaiston vaiheessa Joe Biden ja Donald Trump esittävät Ievan polkan: https://www.youtube.com/watch?v=ynfS6SvgFGs 

Toisaalta tuosta Ievan polkan savolaisuudesta hieman kiistellään, koska sävelmä tunnettiin myös puukkojunkkarikauden Pohjanmaalla, jossa siitä käytettiin nimitystä Rytkypolkka. Junkkareiden tapana oli retkutella Rytkypolkkaa, ennen kuin he alkoivat puukkohippasille. Ainakin pohjalaisessa herkässä kansanlaulussa Härmässä häät oli kauhiat sanotaan, että "Rytkypolkkaa kun soitettihin, niin poijjaat ne retkutteli, vihille piti mentämän, mutta rumihia tehtihin ensin." 

Härmän häissä oli siis pitkälle sama tunnelma kuin USA:n presidentin vaaleissa. Tuosta Kettus-Ienokin sanoittamasta ievan polkasta löytyy netistä montakin kansainvälistä versiota ja niistä puhtainta savoa laulaa wieniläinen poikakuoro, jota voi kuunnella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=fvgRYdW-MxI Savon murre on muuten vaikea kieli ja pikkuisen korvaan särähtää, kun esimerkiksi tässä Loituma-yhtön kauniin naissolistin ääntämyksestä ilmenee, ettei murre ole hallussa; yritys on kuitenkin ihan kiitettävä: https://www.youtube.com/watch?v=cz-1cBfOCc4 Kommentit (0) 

Turvajärjestelyt 08.01.2021, 17:47 

Vähiin ovat käyneet Trumpin kannattajat maassamme. Ainoastaan kristillis-siveelliseltä Alfa-TV:ltä tuntuu löytyvän ihmisiä, joilla on jotain hyvää sanottavaa tästä usovaisesta miehestä. Mutta minäpä löydän hyvää sanottavaa Trumpista. Olen nimittäin lukenut Heidi Blaken kirjaa Tappolista, joka käsittelee Putinin hallinnon suorittamia murhia ja se minun täytyy sanoa Trumpin kunniaksi, että salamurhista häntä ei tietääkseni ole vielä syytetty. Saattaa jopa olla, että humaanina pidetyn Barak Obaman hallintokaudella USA:n kehitysmaissa suorittamissa lennokki-iskuissa surmattiin enemmän ihmisiä kuin Trumpin aikaan. 

Muuta hyvää en sitten Trumpista keksikään. Joskus vertasin miehen ilmeitä ja kehonkieltä Mussolinin vastaaviin ja muutenkin hän alkaa muistuttaa Italian tapettua fasistijohtajaa. Nimittäin eilinen ilmeisesti Trumpin suorittama vallankaappausyritys muistuttaa samaa, mitä Italiassa tapahtui, kun Mussolinin mustapaidat marssivat Roomaan ja ottivat maassa vallan. Luultavasti Trump yritti suistaa maan sellaiseen kaaokseen, että maa olisi julistettu poikkeustilaan ja Trump olisi jatkanut presidenttinä ja uusissa vaaleissa armeijan valvomissa vaaleissa hän olisi sitten voittanut kirkkaasti. 

Hämmästyttävän lepsut olivat kongressin turvajärjestelyt ja voi olla, että Trumpilla oli osuutta turvajärjestelyjen lepsuuteen. Iltapäivälehtien nettisivuilta löytyy paljon puhuva video, jossa yksi ainut pieni ja pyöreä afroafrikkalaistaustainen poliisi yrittää vähän estellä valkoisen roskaväen rynnäkköä länsimaisen demokratian kehtoon pamppuaan ilmassa epävarmasti huiskutellen, mutta joutuu koko ajan juoksemaan karkuun. 

Muuten 90-luvun laman aikaan järjestivät Suomen työttömät näyttävän mielenosoituksen eduskuntatalon edessä ja silloin tunnelma vaikutti sellaiselta, että kunnon kansankiihottaja olisi hyvinkin pystynyt yllyttämään osan porukasta rynnäkköön. Epäilen, että silloin olisi jostain ilmestynyt nopeasti mellakkavarusteisia poliiseja. Nimittäin välillä Kupsin peleissäkin olen nähnyt mellakkapoliisien seuraavan jostain huomaamattomasta paikasta tapahtumien kulkua. Ilmeisesti Kuopion Keskuskentällä on tiukemmat turvajärjestelyt kuin USA:n kongressissa. Kommentit (0) 

 Usovainen mies 07.01.2021, 17:44 

Kyllä kovaa on peli maailmalla ja kyllä on mualiman kirjat sekasi. En ole oikein ehtinyt seuraamaan Ylen uutisia, mutta sosialistisesta mediasta minulle tippuu paljonkin viestejä maailmalta ja niistä päätellen suuri vääryys on vallalla. Donald Trumpilta ollaan julkeasti varastamassa hänen ylivoimainen ja suorastaan veret pysäyttävä vaalivoittonsa. Ja sekin minulle on sosialistisessa mediassa kerrottu, että äärivasemmistolaisen Antifa-järjestön Trumpin kannattajiksi naamioituneet aktiivit, ovat rynnäköllään estäneet maailman vanhimman demokratian kongressin toiminnan tiukoista turvatoimista huolimatta. 

Se, että kyseessä oli nimenomaan äärivasemmiston hyökkäys, todistaa sekin, ettei suomalaisen äärivasemmiston johtaja Li Andersson ole suostunut mitenkään kommentoimaan asiaa synnytyslaitokselta käsin. Jotain toivoa oikeuden ja totuuden voitosta kuitenkin on, koska Suomessakin eräät kristityt yhteisöt jatkavat rukoilemistaan Trumpin puolesta, koska onhan hän tunnetusti usovainen mies. 

Itse kyllä epäilen, etteivät Suomen kristityt ole rukouksissaan riittävän pontevia eikä kielitaitokaan taida riittää. Niinpä rukoilemisen mallia kannattaa ottaa Trumpin hengellisen neuvonantajan Paula Whiten rukoustoiminnasta, jota suoritetaan useilla kielillä, joista osa on ilmeisesti tieteellekin vielä tuntemattomia, kuten tämä linkki elävästi todistaa: https://www.youtube.com/watch?v=gHsBIk1ZLr4 Nähtäväksi jää, miten maailman kristillisin valtio tulee lähipäivinä asiansa järjestämään. 

Joe Biden epäili vaalitaiston aikana, että kenraalit joutuvat taluttamaan Trumpin pois Valkoisesta talosta. Itse taas epäilin Trumpin saattavan päätyä tappion hetkellä tekemään laajennetun itsemurhan koko ihmiskunnan kanssa, tekniset valmiudet hänellä siihen pitäisi olla olemassa, jos vain mies muistaa ydinasesalkkunsa käyttäjäntunnuksen ja salasanan. 

 Tässä yhteydessä kannattaa muistaa se, että tietääkseni noin kolmannes USA:n asukkaista on evankelikalisia, joiden uskon peruspilari on, että lopun aikojen tullessa Jumala tempaisee heidät turvaan taivaaseen. Evankelikalisten vaikutus sikäläisessä yhteiskunnassa on kuitenkin sen verran vaatimaton, että vain 60 % yliopistotutkinnon suorittaneista on kreationisteja, eli he uskovat maailman olevan vähän yli 6000 vuoden ikäinen. Trumpin kannattajissa kreationisteja lienee paljon keskimääräistä enemmän. Kommentit (2) 

Matti 06.01.2021, 17:46 

Suomen johtava silloinen elokuva-asiantuntija Jörn Donner suhtautui muistini mukaan ivallisesti vuonna 2006 ensi-iltansa saaneeseen mäkihyppääjä Matti Nykäsestä kertovaan elokuvaan, jonka nimi ytimekkäästi ja osuvasti oli Matti. Jörn Donnerin asenteen vaikutuksesta katsoin vasta toissa iltana ensimmäisen kerran sen ajatuksella alusta loppuun ja vaikutuin syvästi. Elokuva toi mieleeni elävästi maailman maineeseen nousseen nyrkkeilijä Jack La Mottasta kertovan filmin Kuin raivo härkä, jossa pääosassa oli itse Robert De Niro. On hyvin ymmärrettävää, että Matti keräsi meillä ennätysmäiset lähes 460.000 katsojaa ja vaikka sen tekeminen maksoi 1.600.000 euroa, tuotti se tekijöilleen peräti 4.359.000 euroa. 

Harva on se suomalainen elokuva, joka tuottaa voittoa. Kansainvälistäkin huomiota filmi saavutti jossakin määrin. On ymmärrettävää, että Ruotsissa elokuvalla oli vain 1.500 katsojaa, koska ruotsalaiset eivät ole mäkihyppääjä kanssa. Sen sijaan norjalaiset, jotka ovat mäkihyppääjäkansaa, olivat elokuvasta aluksi kovasti kiinnostuneita, mutta sitten heidän kiinnostuksensa lopahti yllättäen täysin. Luulen, että kiinnostuksen loppumiseen vaikutti Matti Nykäsen ja Mattia elokuvassa esittäneen Jesper Pääkkösen filmin markkinointimatka Norjaa. 

Jesper selvisi tulkin hommista erinomaisesti, kuten alla oleva linkki todistaa, mutta Matti Nykäsen mainosmatka ei oikein mennyt putkeen, jonka oheinen linkki myös todistaa. https://www.youtube.com/watch?v=Hvtz9q1rcW0 Mielestäni Matti-elokuvasta olisi saanut vieläkin vaikuttavamman, mikäli siihen olisi sisällytetty eräs kohtaus mäkihyppääjähuippujemme Amerikan turneelta. 

Nimittäin senaikaisista mäkikotkistamme tiedetään yleisesti, että heillä oli taipumusta kioskimurtoihin tupakan ja neekerinpusujen hankkimiseksi, mutta Matti Nykäsen viimeisimmästä elämäkerrasta luin, että Amerikan reissulla eräs Maailman Cup-kisan voittajanuorukaisemme yritti näpistää sikäläisestä virvoitusjuoma-automaatista cokis-pullon maksamatta, mutta valitettavasti sikäläinen automaatti oli asiasta eri mieltä ja mäkimiehemme käsi jäi nalkkiin laitteen sisälle. Paikalle piti hälyttää huoltomies, joka lopulta onnistui lopulta vapauttamaan epäonnisen urheilijanuorukaisen pinteestä. Kommentit (0) 

Melkein täydellinen rikos 05.01.2021, 16:15 

Liika raha ei välttämättä tuo onnea ja lisäksi se voi tuoda haltijalleen paljon huolta sekä murhetta. Esimerkiksi reilut kymmenen vuotta sitten eräs turkulainen edunvalvojana toiminut oikeustieteen lisensiaatti oli sotkenut omat ja valvottavansa rahat siinä määrin, ettei nähnyt muuta mahdollisuutta asian selvittämiseksi kuin, että hän kidnappasi Herlinin suvun naispuolisen edustajan ja vaati tästä suvulta yhdeksän miljoonan euron lunnaita. 

Rikos oli erinomaisen hyvin suunniteltu ja toteutuskin meni melkein putkeen. Kaappaaja säilytti uhriaan viikkoja äänieristetyssä puukopissa, jonka oikeustieteen lisensiaatti oli koulutuksestaan huolimatta itse tehnyt. Suku suostui helposti maksamaan rahat, mutta sen verran Herlinit uskalsivat uhmata kaappaajan kieltoja, että he ilmoittivat asiasta poliisille. Jonkinlainen pikkuvirhe kaappaajalle kuitenkin sattui. 

30 kilon setelikuorma luovutettiin hänelle vaatimusten mukaisesti eräässä parkkihallissa, jossa tämä oli niitä vastaanottamassa juuri samanlaisella taittorunkoisella polkupyörällä, jollainen minullakin on ja minulla on myös juuri samanlainen pyöränperäkärrikin, jollainen kyseisellä oikeustieteen lisensiaatilla oli hankittuna rahakasan kuljetusta varten. Kun kidnappaaja poistui tapahtumapaikalta vimmatusti polkien, yksi muovikassillinen sadan euron seteleitä juuttui pyörän pinnojen väliin. Muutama sata tuhatta euroa levisi sitten pitkin parkkihallia. Suomalaisten rehellisyydestä kertoo se, että vain 400 euroa jäi kateisiin, muut palautettiin kuuliaisesti poliisille. 

Toinen kohtalokkaampi virhe lisensiaatille oli se, ettei hän täysin ollut perillä siitä, miten hyvin poliisi pystyy kännykkä- ja sähköpostiviestejä seuraamalla selvittämään rikoksia. Poliisi pääsi niiden avulla tekijän jäljille ja suoritti lopulta reippaanpuoleisen pidätyksen. Jälkeen päin tekijää kuulusteltaessa ilmeni, että pidätystilanteessa eräs poliisi oli syyllistynyt virkavirheeseen, koska oli nimittänyt pidätettävää mulkuksi. Pidätetty oikeustieteen lisensiaatti kuitenkin myönsi kuulusteluissa, että olosuhteet huomioon ottaen mulkku-nimitystä voi pitää perusteltuna. Kommentit (2) 

Maailman 1468. rikkain 04.01.2021, 17:00 

Eilen ihastelin jääkiekkotyöläisten palkkatasoa, joka monessa tapauksessa ohittaa jopa Jorma Ollilan tulotason. Mutta suorastaan persaukeisia jätkiä ovat jääkiekkopoikamme vaikkapa Herlinin suvun edustajien rinnalla. Luin tuossa ihan mielenkiintoisen 30-vuotiaan valtiotieteen ylioppilas Heikki Herlinin Tuollapäin on highway-nimisen muistelmateoksen isästään Niklas Herlinistä ja tajusin, että suomessakin on sangen vakaavaraisia kansalaisia. 

Asiaa tuntevan Forbes -lehden mukaan Niklas Herlinin varallisuus oli lokakuussa 2017 arvoltaan 1,4 miljardia dollaria, ja hän oli tuona vuonna Suomen neljänneksi ja maailman 1468. rikkain henkilö. Uskoakseni hän oli esimerkiksi selvästi USA:n presidentti Trumpia vakavaraisempi. Mutta onnea vakavaraisuus ei Niklas Herlinille tuonut eikä terveyttäkään, vaan hän poistui tuonilmaisiin jo 53 vuoden iässä. Hänen elintapansa eivät olleet kovinkaan terveyttä edistäviä. Monille ihmisille olen kateellinen, mutta Niklas Herliniä kohtaan tunnen enemmänkin sääliä ja myötätuntoa. 

Sen verran yhteistä minulla, syömäköyhällä jätkällä, on Niklas Herlinin kanssa, että molemmat olemme taipuvaisia sairaalloiseen säätäväisyyteen. Herlininkin eräs mökkireissun lähtö lykkääntyi poikansa mukaan, koska jossain Valintatalossa oli jauheliha erikoistarjouksessa. Tuossa tapauksessa törmäämme huumorin parhaaseen, vaikkakin vaikeimpaan muotoon, eli tahattomaan komiikkaan, kun 1.400 miljoonan dollarin arvoisen omaisuuden haltija mättää erikoistarjous jauhelihapaketteja ostoskärryynsä.

 Niklas Herlin oli harvinaisen viisas mies. Muistanpa kuinka Nalle Wahlroos joskus mainosti sitä, että rikkaiden verotusta olisi alennettava, jotta he voisivat entistä enemmän käyttää rahaa hyväntekeväisyyteen. Heikki Herlinin mukaan hänen isänsä sen sijaan oli sitä mieltä, ettei yhteiskunnan toimintojen ­pidä olla riippuvaisia hyväntahtoisista rikkaista yksilöistä, kuten hänestä. Resurssien olisi ensisijaisesti tultava verotuksen kautta, ei hyvänteke­väisyydestä. Ei saa olla niin, että varakkaat henkilöt määrittävät yhteiskunnan toimintoja omien mieltymystensä mukaan. Hän halusi antaa ­tämän vallan demokratialle. Hänelle tärkeimmät asiat eivät saisi vaarantua, esimerkiksi silloin, kun hän kuolee. Kommentit (0) 

Kansalaispalkka urheilijoille 03.01.2021, 17:59 

Viime yönä pettivät tavalliseen tapaan hermoni ja lopetin Suomi-Ruotsi-pelin katselun siinä vaiheessa, kun ruotsalaiset siirtyivät leikittelevän kevyesti 0-2 johtoon. Suurena pessimistinä ajattelin, että näinhän meille aina täällä käy, käy, käy, käy. Mutta olin väärässä. En muistanut, että nyt Suomea edusti peruskoulun käynyt ikäluokka, jolla on rautainen itseluottamus, jonka avulla yleensä sekä Ruotsi, että Venäjä on kovassa paikassa lyöty. Minulla on tunne, että poikamme voittavat tiukassa paikassa Pohjois-Amerikan Yhdysvallat ja saa loppuottelussa vastaansa ailahtelevasti pelanneen Venäjän, joka Kanada-ottelussaan tulee ailahtamaan toiseen ääripäähänsä ja voittaa mestarisuosikki Kanadan. 

Minulla on vahva tunne, että rautaisella itseluottamuksella varustetut peruskoulupoikamme voittavat sitten loppuottelussa Venäjän, vaikka vaikeuksien kautta sekin voitto tullaan saavuttamaan. Jääkiekko on ainut urheilumuoto Suomessa, jossa markkinatalous toimii jollakin tavalla ja niinpä kaikki vastuuntuntoiset vanhemmat ohjaavat liikunnallisesti lahjakkaat lapsensa jäähallille, koska siinä voi lyödä rahoiksi. Luulen, että eilisen nuorten maajoukkueen pelaajien ansiotaso on jossain hieman paperikoneenhoitajan ansiotason alapuolella, mutta selvästi kaupunginjohtajan ansiotason yläpuolella. 

Sitten kun nuoret miehet siirtyvät NHL:än tai KHL:än ohittavat he palkassa kirkkaasti Jorma Ollilan. Mutta muut lajit kärsivät siitä, että jääkiekko korjaa potin ja muiden urheilumuotojen harrastaminen on Suomessa sitten amatöörimäistä puuhastelua. Aino-Kaisa Saarinenkin kertoi kirjassaan, että vaikka hän oli yksi maailman parhaista naishiihtäjistä, joutui hän välillä elämään kaalilla, koska rahat eivät muuhun riittäneet. 

Minulla olisi hyvä idea Suomen huippu-urheilua johtavalle Jan Vapaavuorelle. Tämän pitäisi kiireesti ryhtyä toimenpiteisiin, jotta määrätyn tulostason saavuttaneet urheilijat pääsisivät nauttimaan kansalaispalkasta. Se voisi olla vaikkapa 1000 euroa kuukaudessa verollista tuloa ja tätä kansalaispalkkaa urheilija nauttisi niin pitkään kuin elonpäiviä riittää. Luulen, että eduskunta hyvinkin yksimielisesti hyväksyisi asian; kyllä siellä niin urheiluhullua porukkaa istuu. Kommentit (2) 

Nälkä on punikki 02.01.2021, 16:57 

Kirjailija Juhani Aho, joka oli viisas mies, totesi päiväkirjassaan sisällissodan syitä pohtiessaan, että nälkä on punikki. Historioitsija Teemu Keskisarja, joka on viisas mies, totesi luennossaan sisällissodan syitä pohtiessaan, että syksyllä 1917 Suomessa oli paljon kansalaisia, jotka uskovat sodasta olevan paljon hyötyä heidän urakehitykselleen. Maassa oli 700 tsaarin armeijasta työttömäksi jäänyttä upseeria, vajaat kaksi tuhatta Saksassa sotaopissa ollutta jääkäriä, jotka eivät halunneet palata jatkamaan kesken jääneitä opintojaan yliopistolle, tai sahalle kirjanpitäjän tehtäviin ja tuhansia punakaartilaisia, joille kaarti maksoi ihan hyvää palkkaa sen sijaan, että he olisivat seisseet jossain vaivaishuollon soppajonossa. 

Pohjantähti-elokuvaa katsoessani minulle tuli mieleen sisällissodan syitä pohtiessani myös se, että sodan syynä oli myös kansan puuttuva nöyryys. Vaikka suomalaisen torpparin tai muonamiehen asema saattoi olla surkeakin, niin se ero kehittyneen Euroopan pieneläjiin meillä oli se, ettei meillä torppareita ja muonamiehiä isännät ruoskineet, kuten kehittyneen Euroopan maaorjille tehtiin. Kun Pohjantähdessä paroni tunkeutui torppari Otto Kivivuoren kotiin syyttämään tätä laiskuudesta sekä hevosen huonoudesta ja vaati tätä nousemaan ylös ja ottamaan hatun päästään, niin Kivivuori ei totellut, vaan alkoi naureskelemaan. 

Otto vielä kysyi, että eikös paronistakin tuntunut siltä, että hevonenkin oli lukenut Kansanlehteä. Oton aikamiespoika Janne, joka oli tutkiskellut lakia voidakseen sitä kiertää, alkoi vielä syyttämään paronia huligaaniksi, kun tämä sillä tavalla tunkeutui luvatta toisten asuntoon räyhäämään. Etelä-Karjalassa, jossa oli vallalla Venäjän laki ja maaorjuus, on kansa vieläkin ystävällisempää ja nöyrempää kuin lännempänä. Parikkalassakin taitaa vielä olla pystyssä piiskauspetäjä, jonka avulla tilanherrat antoivat asennekasvatusta alustalaisilleen. Ja muistelenpa, että Viipurin maalaiskunnassa asuneen Johanne Virolaisenkin vaari oli joutunut ruoskittavaksi. Kommentit (2) 

Majuri Vadenblick 01.01.2021, 18:29 

Tuossa tuli katsottua viisi tuntia Komisario Palmu-elokuvia ja vaikka näin ne noin kymmenennen kerran, niin edelleen ne riemastuttavat. Varsinkin kaksi ensimmäistä Palmua ovat erinomaisia, mutta kolmas, eli Tähdet kertovat Komisario Palmu, alkaa jo kyllästyttämään, koska sen juoni ei ole lähelläkään ensimmäisten filmien tasoa. Sarjan neljäs osa Vodkaa Komisario Palmu onkin sitten pohjanoteeraus, vaikkakin sillä on historiallisia todistusarvoja 70-luvun suomettumisen ilmenemismuotona. Olen jostain kuullut, että Helsingissä järjestetään silloin tällöin Komisario Palmu-kävelyjä, joilla tutustutaan elokuvien tapahtumapaikkoihin ja täytyy vielä tässä elämässä yrittää päästä mukaan. 

Palmu-filmien kuvausten aikaan 60-luvun alussa Helsingissä on ollut paljon mielenkiintoisia paikkoja, joihin en kiinnittänyt huomiota pääkaupunkiseudulla asuessani. Tähdet kertovat komisario Palmu -elokuvan pahiksen, eli majuri Vadenblickin esikuva, oli todellisuudessa mielenkiintoinen persoona. Hän oli ilmeisen kova mies, joka toimi Talvisodassa Vallilasta kootun Ässä-rykmentin upseerina ja oli hyvin rohkea mies, joka joutui välillä konepistoolilla uhaten pidättelemään asemissaan omaa esikuntaansakin, kun se aikoi lähteä karkuun. 

Ainakin hyvän tarinan mukaan hän järjesti komppaniassaan ampumakilpailun ja lupasi voittajalle palkinnoksi viikon loman. Tuleva SKP:n pääsihteeri Aarne Saarinen voitti kilpailun ja ampui tasan 200 pistettä. Komppanian päällikkö, joka oli peräti kivääriammunnan maailmanmestari, ampui vain 197. Saarinen saikin luvatun viikon loman sijasta kahden viikon loman. Sodan jälkeen majuri Vadenblickin esikuva joutui vaikeuksiin, koska hän oli ampunut Jatkosodan lopulla sotamies Hytin kyseenalaisin perustein, mutta tuomiota siitä teosta ei tullut. 

Vuonna 1959 hän kunnostautui pidättämällä ammunnan olympiavoittaja Linnosvuon seurueen luvattomasta metsästyksestä epäiltynä ja pakotti sen haulikolla uhaten kävelemään edellään kädet ylhäällä ja housut kintuissa. Hän sai tapauksesta lisänimen ”Housut kintuissa -eversti” ja lisäksi seitsemän kuukauden ehdollisen tuomion. 

Vadenblickin esikuva oli innokas riistanhoitaja ja niinpä hänellä oli tapana ampua kissat ne tavattuaan. 60-luvun loppupuolella hän ampui navetan nurkalta erään mökkiläisen katin, kun samaan aikaan mökkiläisen emäntä oli navetassa lypsämässa lehmäänsä. Lehmä pelästyi laukausta ja potkaisi lypsäjäänsä. Pienviljelijä nosti asiasta oikeusjutun, vaikka ampuja yrittikin sopia tapauksen rahalla. Tuomiota tapauksesta ei tullut, koska oikeudenkäyntiä edeltävänä päivänä Vadenblickin esikuva ampui itsensä. Kommentit (0) 

 Suon kuivatus 31.12.2020, 18:15 

Katsoin tuossa sivusilmällä tv:stä viisi tuntia Pohjantähteä putkeen ja vaikka elokuva ei ihan Oskareita voittanutkaan, olen sitä mieltä, että se tulisi ottaa maamme peruskoulujen opetusohjelmaan samalla tavalla, kuin Venäjällä koululaiset kuulema joutuvat opiskelemaan Vankileirien saaristoa, joka minusta kuulostaa uskomattomalta asialta. Pohjantähti-elokuva antaa tietoa maamme historiasta ja herättää kysymyksiä. Itseäni ainakin mietityttää se, tekikö Koskelan Jussi viisaasti, kun ryntäsi ensisadon vieneen hallan jälkeen suon kimppuun. Hän uskoi, kuten vanha kansa uskoo, että halla nousi suolta ja että suon kuivaaminen vähentää hallaa. Jussi ja vanha kansa saattoi olla näkemyksessään oikeassa, mutta itse kaipaisin tutkittua tietoa. 

Itse olen tällä hetkellä taipuvainen ajattelemaan, että märkä suo pikemminkin estää hallaa, koska varastoihan vesi lämpöä. Esimerkiksi luovutetun Karjalan alueella tuotettiin melkein puolet Suomen leipäviljasta, koska hallaa ei siellä tunnettu, sillä Laatokka lämmitti. Kurkijoellakin viljeltiin menestyksellä maissia jo 30-luvulla, jolloin kasvihuoneilmiöstä ei ollut tietoakaan. Epäilen, että Jussi ja vanha kansa usko soiden aiheuttavan hallaa, koska soiden lähellä vilja paleltui, mutta itse olen sillä varmuudella, jonka vain täydellinen tietämättömyys synnyttää, ettei suon kosteus aiheuttanut hallaa, vaan alavilla mailla oli hallanvaara ihan muuten vain alavuuden vuoksi. Kommentit (0) 

Sellanen ol Viipuri 30.12.2020, 16:03 

 Jatketaanpa historiantutkija Teemu Keskisarjan luentojen ihastelua. Tästä alla olevasta linkistä löytyvällä tallenteella hän kertoo vuoden 1918 Viipurista siihen malliin, että kovista ja epävarmoista ajoista huolimatta haluaisin vielä mahdollisimman pian päästä käymään tuossa historiallisessa kaupungissa. https://www.youtube.com/watch?v=1ruqoTjbNJo 

 Seuraavalla Viipurin matkalla täytyy ensiksikin käydä hiljentymässä Pietisen tehtaan nurkalla, jossa ammuttiin Suomen sisällissodan lähtölaukaus tammikuussa 1918. Toiseksi täytyy käydä hiljentymässä sillä paikalla, jolla säveltäjänero Toivo Kuula sai kuulan kalloonsa. Kolmanneksi täytyy käydä hiljentymässä Viipurin lääninvankilan nurkalla, jossa Kaipiaisen Jallun johdolla punaiset tekivät pahimman joukkomurhansa. Neljänneksi täytyy käydä hiljentymässä Viipurin Pyhän Annan kruunu-linnoituksen valleilla, jossa jostain merkillisestä syystä tunnistamattomiksi jääneiden jääkäriupseerien johdolla valkoiset suorittivat Suomen, ellei peräti koko Pohjoismaiden, häpeällisimmän joukkomurhan.

Korviin pistävä yksityiskohta Keskisarjan Viipuri-luennossa on se, kun hän kertoo, että nimenomaan Viipurin työmiehet olivat venäläisvastaisia. Jostain syystä he pitivät venäläisiä epärehellisinä, laiskoina ja varasteluun taipuvaisina. Viipurin porvaristo sen sijaan tuli venäläisvähemmistön kanssa hyvin toimeen, koska he olivat tekemisissä itsensä kaltaisten varakkaiden ja sivistyneiden venäläisten kanssa. Muuten keskisarjan luennon kuultuani ymmärrän, miksi Pietarissa syntynyt Neuvostoliiton pitkäaikainen pääministeri Aleksei Kosygyn, vaikka olikin ulkoisesti hyvin suomalaisen oloinen, ei tiettävästi pitänyt suomalaisista. Hän oli työskennellyt nuorenamiehenä suomalaisten työmiesten kanssa jollain metallitehtaalla ja oli varmaan siellä törmännyt siihen, että suomalaiset halveksivat venäläisiä. Mutta kyllä Kosygyn kovan paikan tullen osasi näytellä suomalaisten kaveriakin. Yllä oleva patsas seisoo Kostamuksessa ja esittää sitä, kun Kekkonen ja Kosygyn istuvat pyhävaatteissa pihkaisilla kannoilla ja sopivat, että suomalaiset rakentavat häpeämättömän isolla rahalla kaupungin ja rautatehtaan Luoteis-Neuvostoliiton erämaahan. Kommentit (0) 

Terroristit ja Suomen itsenäisyys 29.12.2020, 17:52 

Lueskelen tässä Leena Malkin kirjaa Mitä tiedämme terrorismista, jolla teoksella on varmasti suuret tieteelliset ansiot, mutta minusta se on turhan tieteellisen kuiva, koska terrorista saisi tehtyä hyvinkin kansaa kovasti kiinnostavan tutkimuksen. Esimerkiksi tämä Teemu Keskisarjan Youtubessa oleva Vaasan kaupunginkirjastosta pitämä luento jääkäreistä on antaa paljon terrorismista kiinnostuneille. Keskisarjan luennon voi kuunnella tästä: https://www.youtube.com/watch?v=ON0IECSVbrQ Itse olen sukuhistoriallisista syistä kiinnostunut terrorismista, koska suvun Pietarin seudulla kivekkäänä kauhua kylvänyt kantaisä voidaan nykytermeillä luokitella ihan perustellusti terroristiksi, ainakin jos vaikkapa Putinilta asiaa kysyttäisiin. 

Jos Suuri Pohjan sota olisi päättynyt toisin, häntä voisi pitää suurena vapaustaistelijana. Keskisarjan kärkevän näkemyksen mukaan Suomen valtio syntyi terroristien toiminnan tuloksena. Itsenäisyystaistelun suurimpana suomalaissankarina voi pitää puolikuuroa pikkuvirkamiestä Eugen Schaumania, jonka itsemurhaiskun seurauksena koki sankarikuoleman hyvin isänmaallinen ja taitava virkamies Nikolai Bobrikoff, joka turhaan yritti pelastaa isänmaansa kaaokselta. Lähtölaukauksen Suomen itsenäisyydelle ampui serbiterroristi Gavrilo Princip, jonka terrori-isku käynnisti maailmansodan, jonka seurauksena Suomelle tuli tilaisuus itsenäistyä, joka on ihmeenä samaa luokkaa kuin Baltian maiden itsenäistyminen 30 vuotta sitten. 

Historioitsija Markku Kuisma onkin kutsunut Suomen itsenäistymistä Sarajevon vahingonlaukaukseksi. Ratkaisevassa roolissa maamme itsenäistymisessa oli myös vajaan parin tuhannen terroristin joukko, joka oli Ensimmäisen maailmansodan aikana koulutettavana terroristileirillä Saksassa. Keskisarjan mukaan Mannerheim ei ollut kovin tärkeä vaikuttaja sisällissodassa ja vielä Seinäjoen päämajan kymmenenneksi paraskin upseeri olisi johtanut valkoisen armeijan helposti voittoon punaisista amatööripyssymiehistä, mutta ilman Saksassa koulutettuja jääkäreitä voitto olisi ollut epävarmempi. Kommentit (2) 

Sormikoukku 28.12.2020, 16:46 

Matin maailma-kirjan mukaan Matti Nykänen oli selvin päin kohteliaasti käyttäytyvä ja ystävällinen ihminen. Kätellessäänkin hän ymmärsi ottaa pipon päästään, joka asia ei ainakaan minulta tahdo onnistua. Mutta alkoholi muutti miehen raivopääksi. Mieleeni tulee epäilys siitä, että 80-luvulla myös mäkihypyssä saattoivat liikkua erilaiset suorituskykyä lisäävät kemialliset aineet, joilla on sivuvaikutuksena myös aggressiivisuuden kasvattaminen. Tämän asianhan myös keihäsmies Pauli Nevala kertoo muistelmissaan; hänen mukaansa jo pelkkä pääskysen lentely alkoi pistää vihaksi. 

DDR:ssä ainakin mäkihyppääjätkin käyttivät menestyksellä anabolisia stereoita, ja kummalta tuntuu, jos suomalaiset olisivat antaneet itäsaksalaisille tasoitusta tässä asiassa. Pisimmän vankeustuomionsa Nykänen sai, kun tökkäsi leipäveitsellä ikämies ryyppykaveriaan, kun hävisi tälle sormikoukun vedossa. Asia lienee turhimpia puukotuksen aiheita. Tapauksessa eniten ihmetyttää se, että Matti hävisi sormikoukun vedossa ihan tavalliselle ei-urheilija ryyppykaverille, vaikka Nykänen oli vielä ikämiehenäkin niin kovassa kunnossa, että kykeni vetämään leukaa yhdellä kädellä, joka kertoo hirmuisista käsivoimista, joiden avulla pitäisi sormikoukunvedossa menestyä. 

Toisaalta voi olla, että sormikoukunvedossa, joka on todella kovien miesten vaativa harrastus, ratkaisee enemmänkin sormivoimat. Tiedänpä esimerkiksi tapauksen, jossa voimistaan kuulu suomalainen seiväshyppääjähuippu hävisi porarille sormikoukussa. Porari käytteli työssään sellaista vasaraporaa, jota taidetaan kobraksikin kutsua. Erityisen surulliseksi asian tekee se, että seiväshyppääjältä katkesi sormi, onneksi ei irtopoikki. Kommentit (0) 

Kova perussuomalainen keskisuomalaisketju 27.12.2020, 15:57 

On ollut ihan vähältä kiinni, ettei meillä olisi arvostettua valtiomiestä nimeltään Matti Nykänen. Nimittäin Arto Terosen ja Jouko Vuolteen tuoreesta Matti Nykäsestä kertovassa kirjassa Matin maailma paljastetaan, että vuoden 2011 jytkyvaalien alla kansallissankarimme Matti Nykänen soitti Timo Soinille ja tarjoutui perussuomalaisten eduskuntavaaliehdokkaaksi. Kirjan mukaan Soini oli sanonut, että ilman muuta Matti menisi heittämällä eduskuntaan, mutta torjui siitä huolimatta ehdokkuuden, koska epäili, ettei Nykäsen psyyke kestä kansanedustajuuden mukanaan tuomia paineita. Sitä Soini ei sanonut, vaikka varmaan mielessään sellaista ajatteli, ettei myöskään Perussuomalainen puolue tule kestämään kansallissankarin mukanaan tuomia haasteita. Itse olen sitä mieltä, että ilman muuta Matti olisi pitänyt päästää hoitamaan kansamme yhteisiä asioita, koska miehen omat asiat olivat jo niin sekaisin, ettei hän niitä olisi pystynyt hoitamaan, ellei olisi päässyt ministeriksi. Uskon, että kulttuuriministerin paikka olisi ollut miehelle parahultaisin. Enkä usko, että Nykänen olisi enää sekoittanut lisää perussuomalaisten asioita, vaan pikemminkin hän olisi lisännyt puolueen kansansuosiota ja ehkä myös estänyt karismallaan puolueen hajoamisen. 

Mikäli jyväskyläläinen Nykänen olisi valittu Keski-Suomen vaalipiiristä, niin eduskunnassa olisi ollut todella kova perussuomalainen keskisuomalaisketju. Nimittäin Keski-Suomesta menivät perussuomalaisista vaaleissa heittämällä läpi Teuvo Hakkarainen ja Toimi Kankaanniemi; varmasti Mattikin olisi mennyt heittämällä läpi. Nykäsen ja Hakkaraisen elämä ja teot ovat hyvin kansalaisten tiedossa, mutta entisen ministerin Toimi Kankaanniemen yhteiskunnallinen toiminta on jäänyt vähemmälle huomiolle. 

Itsellänikin oli aiemmin käsitys, että aiemmin Kristillisen liiton kansanedustajana ja ministerinä toiminut Tomi Kankaanniemi olisi pelkästään hieman maireasti myhäilevä herrasmies, mutta eräänä aamuna oli kahvi mennä väärään kurkkuun, kun Hesarista luin, että tämä syvästi usovainen mies olisi lähetellyt sosialistisessa mediassa nussimisaiheisia viestejä eräille käsittääkseni ainakin puolimaailmallisille naisenpuolille. Tuli siinä mieleen vanhan kansan sanonta, että himot ne on hiirelläkin. Luulen, että myös Kankaanpään perheen aamukahvipöydässä on saattanut olla painostava tunnelma sinä aamuna Hesaria tutkittaessa. Kommentit (0) 

Sekasikiöitä 26.12.2020, 15:22 

Eilen mainittujen metsofasaanin ja sekasikiö-erotuomarin lisäksi olen törmännyt Petäisen joessa, tai pikemminkin purohan se on, särkikalasekasikiöihin. Luonnostaan purossa oli vain särkiä, mutta sitten Virmaasta asti siihen on noussut säynäviä ja joskus 50-luvulla Petäiseen istutettiin myös lahnoja ja ilmeisesti myöskin parkkeja, joita pidettiin lahnoina. Niinpä nyt puron valtalaji on keltasilmäinen särkikala, joka näyttää välillä kasvavan ainakin 200-grammaiseksi. Joskus jostain kalakirjasta koetin suorittaa lajin määritystä ja tämä sekasikiösärkikala muistuttaa ehkä eniten seipiä, vaikka onkin sitä vantterampi. Jos otus on seipi, on se saattanut tulla järveen siikaistutusten mukana. 

Sitä en tiedä, risteytyvätkö särki ja säynävä ja jos ne sen tekevät, niin kyseessä voisi olla säynäväsärki. Yhtä sekasikiötä maamme metsät vielä kaipaavat ja olen sitä mietä, että pitäisi kehittää metsäkanalintu, joka pystyisi hyödyntämään maamme yleisimmän puulajin, eli kuusen neulasia. Suomen metsissä elää metso, joka syö männyn neulasia, teeri, joka syö koivun silmuja, pyy, joka hyödyntää leppää ja pajujen silmuja syövä riekko, mutta kuusen neulasia ei yksikään kanalintu käytä ravintonaan ja se on ilmetty epäkohta. Kommentit (2)