Sortavalan Palloseura ja Kapaset |
02.06.2017, 18:45 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Olen taipuvainen ajattelemaan, että Kuopiossa vaikuttavan jääkiekkoseura Kalpan historiallisesti mitäänsanomaton nimi olisi hyvä vaihtaa alkuperäiseen ja väärentämättömään muotoonsa eli Sortavalan Palloseuraksi, koska Sortavala on hieno kaupunki. Mielestäni Putinin olisi se pikimmiten kunnostettava kaupunki ja julistettava kokonaisuudessaan suojelukohteeksi. Se olisi oiva esimerkki siitä, millainen oli suomalainen 1930-luvun kaupunki. Kalpan nimen voisi muuttaa Sortavalan Palloseuraksi silläkin perusteella, että Kalpan omistajasuku Kapaset mainitaan Uukuniemen Sihvosten sukukirjassa ja Sortavala oli aikoinaan Uukuniemen esikaupunki. En tiedä, ovatko Kuopion Kapaset tietoisia uukuniemeläisestä taustastaan ja siitä, että myös maajoukkuesentteri Niko Kapanen on taustaltaan uukuniemeläisiä. Hänen isovaarinsa toimi 1920-luvulla Niukkalassa kaupanhoitajana. Näin minulle viestitti eräs Nikon sukulaismies, joka tiesi myös kertoa, että Kapasen suvun kiekkoilijoilla on yhteinen esi-isä noin kolmen-neljän sukupolven takaa. Kalpalla on ollut tapana vuosittain pelailla historiallisia näytösotteluita ja ensi talvena joukkue voisi esiintyä Sortavalan Palloseuran pelipaidoissa ja yhtenä kentällinen voitaisiin koota pelkästään Kapasista. Maalivahtina olisi maajoukkueessakin esiintynyt Kimmo Kapanen. Hyökkäysvoittoisen kentällisen ainut puolustaja olisi NHL:ssä puolustajanakin joskus pelannut Sami Kapanen, joka muuten valittiin kaksi kertaa NHL:n nopeimmaksi luistelijaksi, keskushyökkääjänä olisi Kuopion Kapasten pikkupikkuserkku maailmanmestari Niko Kapanen ja muina hyökkääjinä nuorten maailmanmestari ja tuleva NHL-tähti Kasper Kapanen sekä isoisä Hannu ja isosetä Jari Kapanen. Loukkaantumisten varalta vaihtoaitiossa voisi istua b-juniori Konsta Kapanen. Muuten veljekset Hannu ja Jari pelasivat helsinkiläisvuosinaan eri joukkueissa, eli HIFK:ssa ja Jokereissa ja eräässä paikallispelissä nähtiin Helsingin jäähallin historian raivoisin tappelu, kun Kapasen veljekset ratkoivat välejään. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Kauhea onnettomuus Uukuniemen Pyhäjärvellä | 01.06.2017, 17:49 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Kauhea onnettomuus tapahtui Uukuniemen Pyhäjärvellä 16.8.1903, kun höyryvene Ainon hinaaman proomun kattorakennelma romahti tuhoisin seurauksin. 40 kirkkomatkalta palaamassa ollutta matkustajaa joutui veden varaan ja heistä 18 hukkui. Uukuniemen Paakasalmen hautausmaalla on onnettomuuden muistomerkki. MM. Uusi-Suometar-lehti uutisoi onnettomuudesta näyttävästi ja kertoi tapauksen aiheutuneen siitä, että Herman Pesonen oli alkanut soittaa hanuriaan proomun katolla ja niin suuri joukko matkustajia kiipesi häntä sinne kuulemaan, että katto romahti. Siitä lehti vaikenee, että kuulemani kansantarinan mukaan kirkkokansa olisi alkanut katolla tanssimaan eivätkä proomun rakenteet olisi kestäneet moista tanssin jytkettä. Tästä Kansallisarkiston digilehdistä löytyy sopivilla hakusanoilla paljonkin juttuja onnettomuudesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/search . Uusi-Suometar kertoo tapauksesta seuraavaa 20.8.1903 otsikolla Pyhäjärven kamalasta laivaonnettomuudesta: Höyryvene Aino, jonka perämiehenä oli Herman Pöllönen ja koneenkäyttäjänä Heikki Juvonen, kuletti tavallisuuden mukaan viime sunnuntaina Uukuniemen kirkolta kirkkoväkeä kotiin. Matkustajia, joiden joukossa oli paljon kirkolle vain vierailemaan tullutta nuorta kansaa, oli kirkolta lähtiessä ahtautunut sekä höyryvene että proomu täpösen täyteen. Kuuluupa höyryveneessä olleen joku päälle senkin määrän, mitä on lupa ottaa, puhumattakaan proomusta, jossa oli noin 200 henkeä, kuka pohjalla seisten kuka laidoilla istuen. Niin olivat paikat ahtaat ettei juuri liikahtamaan päässyt. K.lo 2 lähti Aino proomuineen rannasta. Noin 15 minuutin kuluttua alettiin lähetä Höysaarta. Tällä ajalla oli proomun katolle, jossa alussa oli vain kymmenkunta henkeä, jyrkistä kielloista huolimatta kerääntynyt enimmäkseen nuorta väkeä useita kymmeniä. Katolle nousu aiheutui suurimmaksi osaksi siitä, että eräs Herman Pesonen alkoi mukanaan olleella harmonikalla soitella, mikä houkutteli monen ahtaasta proomun Sellainen oli matkustajain asema ennen turmion tuloa. Silloin huomautti joku Ainon perämiehelle, että "elä laske saareen". Tuollaiseen kieltoon ei kuitenkaan olisi ollut syytä, vaikkakin laiva, luultavasti osaksi tuulen vaikutuksesta oli painunut tavallista lähemmäksi Höysaaren rantaa, sillä rantaan oli vielä noin 300 metriä ja paikka, jossa kulettiin 9 syltä syvä, niin ettei karille ajosta olisi pelkoa ollut. Huomautukseen vastasi perämies siten, että äkkiä käänsi höyryveneen ulommaksi. Mutta käännös oli lopun alku. Proomun perämies Taneli Pöllänen ei katolla olevain vuoksi voinut oikein nähdä eteensä saatikka sitten tunnolla seurata höyryveneen liikkeitä. Kun laiva muutti suuntaansa, jatkoi proomu vielä hetkisen matkaansa Höysaarta kohti sillä seurauksella että aluksien välinen köysi tiukaksi joutuessaan voimakkaasti nykäsi proomua. Seuraus oli kamala. Sekä katolla olevain ihmisten painosta että tuon nykäyksen vaikutuksesta luhistui koko katto kannettavineen päivineen alas siten, että kaikki kannattimet, tuuman läpimittaiset rautatangot kaatuivat samalle, eli oikealle puolelle, joten toinenpuoli katosta joutui proomun pohjaan ja toinen puoli, joka jäi proomun reunan ulkopuolelle, putosi järveen mukanaan noin 40 henkilöä. Syntyi hirmuinen sekasorto sekä höyryveneessä että proomussa. Kaiken lisäksi teki tuhoaan tämäntapaisissa onnettomuuksissa ainainen neuvottomuus ja hämmennys. Kotvanen kului — ja sillä aikaa oli jo moni raukka väsynyt kuolon kamppailussa ja kangistunut — ennen kuin edes minkäänlaisiin pelastuspuuhiin päästiin käsiksi. Höyryveneen kone paikalla seisautettiin, ja kipparin vene ennätti ensiksi suurimpaan hätään. Mutta pitkälle ei sen apu riittänyt enempää kuin muutamain toisten ohi soutavain Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Teuvo Tulio eli Theodor Tugai | 31.05.2017, 18:26 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Taas joudun myöntämään olleeni väärässä. Ei ole Sensuela mikään Junttilan tuvan seinäkoriste, vaan se on nerokas elokuva, jota minä en vain yksinkertaisena ihmisenä en heti ensimmäisellä katselukerralla ymmärtänyt. En ole ihan varma siitä, että edustaako elokuva parasta, mutta myös vaikeinta komedian muotoa, eli tahatonta komiikkaa, vai onko se tietoinen parodia. Joka tapauksessa uskon Sensuelan vaikuttaneen voimakkaasti kahteen merkittävään taiteilijaan. Aki Kaurismäki on tuotannossaan selvästi matkinut Sensuelaa. Kaurismäenkin näyttelijät lukevat vuorosanansa selkeästi, henkilökuvaus on hyvin kaavamaista ja elokuvien juoni on moraaliltaan selkeä. Mutta myös maailmankuulu koomikko Benny Hill on saanut vaikutteita Sensuelasta. Benny Hill-shown sketsien lavasteet ovat kuin suoraan eilen nähdystä Tulion mestarituotteesta, tosin esimerkiksi Benny Hillin oikeaa lentokonetta esittävien lelukoneiden kannatinrihmat, joilla ne pysyivät mukamas ilmassa, näkyivät selvästi kuvassa, kun taas Tulion elokuvan Super Caravel näytti pysyvän ilmassa ilman naruja. Muuten Teuvo Tulion hieman epätyypillisen huumorintajun saattaa selittää se, ettei hän ollut syntyjään suomalainen. Wikipedian mukaan Theodor Tugai syntyi 1912 turkkilais-puolalais-persialais-latvialaisille vanhemmille Riiasta Pietariin matkalla olleessa junassa. Hänen äitinsä oli balettitanssija Helena Garschin. Theodor varttui Latvian maaseudulla. Theodor muutti äitinsä mukana Helsingin Katajanokalle vuonna 1922. Teinivuosinaan hän ystävystyi kolme vuotta vanhemman luistinratakumppanin Valentin Vaalan kanssa, joka oli alun perin nimeltään Valentin Jakovitsh Ivanoff, eli hänkin oli taustaltaan kansainvälinen. He molemmat olivat opiskelleet samassa suomalais-venäläisessä Tabunovin koulussa, ja Theodor Tugai oli jatkanut opintojaan Helsingin Saksalaisessa koulussa. Teuvo Tulio ohjasi kypsemmällä iällään 16 elokuvaa ja Valentin Vaala 45, joista yksi oli Nuori Mylläri, joka on ensimmäinen katsomani elokuva. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Junttilan tuvan seinäkoriste | 30.05.2017, 18:00 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Myöhään tänä iltana kannattaa jokaisen kulttuuri-ihmisen hiljentyä kotikatsomoissa ainakin silmä kovana tv-ruudun ääreen, koska Teemalla näytetään klo 22.00 lähtien Teuvo Tulion ohjaama maineikas Sensuela-elokuva. Sensuela on sikäli merkittävä tapaus maamme ja ehkä koko maailman kulttuurihistoriassa, että sen uskotaan yleisesti olevan ainakin Suomen, ellei ehkäpä koko Pohjoismaiden huonoin elokuva ja se saattaa olla ihan kärkiporukoissa koko maailmankaikkeuden huonointa elokuvaa valittaessa. Itse olen nähnyt aiemmin ainoastaan Sensuelan leikatun version enkä voi ottaa elokuvaan jyrkästi kantaa, koska se oli ilmeisesti niin pahasti leikattu, ettei siitä mitään tolkkua saanut. Tosin olen joskus noin kaksikymmentä vuotta sitten nähnyt vielä leikattua Sensuellaakin huonompi juonisen Visa Mäkisen ohjaaman filmin, jonka nimen päälle en nyt millään pääse, mutta myöhemmin ilmeni, että elokuvan kummalliselta vaikuttava juoni johtui ainakin osittain sitä, että filmikelat esitettiin väärässä järjestyksessä ja yksi kela vielä varmuuden vuoksi kahteen kertaan. Joka tapauksessa voin jo ennakkoarvostelujen perusteella arvioida, että Teuvo Tulion Sensuella, joka on peräti vähän uskalletulta tuntuva K-16 tuote, joten ilmeisesti siinä vilautetaan sitä muuvvattakin, on ihan täysi Junttilan tuvan seinäkoriste. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tavallinen mansikkapoika | 29.05.2017, 18:36 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eivät pärjänneet formulakuskimme muun maailman vastaavien ajoneuvojen kuljettajille, vaan jäivät toiseksi ja neljänneksi, koska ulkomaalaiset selvästi yhdessä taktikoivat suomalaisia vastaan. Suomen kansa oli hyvin pettynyt poikiemme suoritukseen. Mainittakoon, että Formula 1-kilvanajoa harrastaa maailmassa tosimielellä noin 20 miestä. Sen sijaan lentopalloa harrastaa noin 200 miljoonaa miestä ja 200 miljoonaa naista ja siinä poikamme menestyivät loistavasti ja hankkivat maallemme paikan maailman toiseksi suosituimman palloilulajin MM-kisoihin. Erityisesti joukkueessamme kunnostautuivat libero Lauri Kerminen ja keskitorjuja Tommi Siirilä, jonka perässä olen joskus seisonut Kuopion Sataman Valintatalon kassalla ja todennut itseni hyvin pieneksi. Tv-selostaja innostui jopa pitämään Kermistä maailman parhaana lentopalloliberona ja kysyi suorassa haastattelussa Kermiseltä, että mitä mieltä hän on maailman parhaan liberon tittelistä. Haastateltu totesi olevansa vain suonenjokelainen mansikkapoika eikä ottanut kantaa maailman parhaan liberon arvoon ja asemaan. Muuten Suonenjoen Mansikkakarnevaaleilla on perinteisesti valittu vuoden mansikkaisäntä ja olen sitä mieltä, että Pohjois-Savon marjanviljelijäyhdistyksen olisi jo korkea aika korottaa mansikkapoika Lauri Kerminen mansikkaisännän arvoon. Kommentit (0) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
torstai 22. kesäkuuta 2017
maanantai 29. toukokuuta 2017
Suomalainen suurmies |
14.05.2017, 16:49 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Olen vahvasti sitä mieltä, että edesmennyt presidentti Koivisto oli suomalainen suurmies. Hänen ansiotaan on pitkälti se, että Suomi on nyt luokiteltu maailman turvallisimmaksi maaksi. Koiviston suurin palvelus isänmaalle oli se, että ainakin hyvän tarinan mukaan hän ei ollut kuulevinaan, kun Venäjän presidentti Jeltsin halusi lahjoittaa menetetyn Karjalan takaisin Suomelle. Tarina ei kerro, oliko Jeltsinin tarjouksessa alkoholilla osuutta asiaan. Nyt raivoraittiin Putinin lujan hallitusvallan aikaan Suomi saattaisi olla vähemmän vakaa yhteiskunta, jos Koivistolla olisi ollut parempi kuulo, jonka seurauksena Suomessa olisi 300.000 itsensä syrjityksi tuntevaa tyytymätöntä venäläistä. Joskus heti Neuvostoliiton konkurssin jälkeen monet meilläkin halusivat Karjalan takaisin ja olisivat olleet valmiit maksamaankin asiasta. Itsekin olisin ollut valmis maksamaan asiasta ja olisin ollut valmis maksamaan100 markkaa siitä, ettei Karjalaa oteta takaisin. Viime aikoina ei Karjalan palautuksesta ole meillä keskusteltu ja parempi niin. Alkuperäisen ja väärentämättömän rajasopimuksen mukaan Kärkkääläkin on vanha Novgorodilainen kylä, tosin Suonenjoen keskusta kuuluisi sentään Ruotsiin. Ainakin hyvän tarinan mukaan Kekkonenkin yritti saada Karjalan takasin. Hän koetti Hrutsehvin kanssa käydä vaihtokauppaa ja halusi vaihtaa Lapin Karjalaan. Norjalaisilta ja ruotsalaisilta Kekkonen ei varmaankaan kysynyt kantaa asiaan. Läntiset naapurimme eivät varmaankaan olisi ilahtuneet rajamuutoksesta. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Manukin lähti | 13.05.2017, 17:10 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Presidentti Mauno Koivisto lähti eilen ja kansa on aidosti suruissaan. Niin olen minäkin. Miehessä oli samaa karismaa kuin Rautavaaran Tapsassa. Tosin Tapsa oli lausunnoissaan selkeämpi. Manun viisaus kansan silmissä lienee pitkälti johtunut siitä, että kukaan ei hänen lausunnoistaan selvää ottanut ja siksi häntä pidettiin hyvin viisaana miehenä. Luulen, että Koiviston tie presidentiksi olisi vaikeutunut, mikäli hänen ilmetty poliittinen kilpailijansa Tapio Rautavaara olisi hyväksytty TPSL:n kansanedustajaehdokkaaksi 60-luvun alussa, johon mies itse oli jo suostumuksensa antanut. Kukaan ei ole tänään puhunut vainajasta pahaa, kuten hyvien tapojen mukaista onkin. Kukaan ei ole nimitellyt vainajaa Rikkuri-Manuksi, kuten reilut 30 vuotta sitten tapahtui presidentinvaalien alla. En tiedä tapauksen taustoja. Tuskin Manu siihen aikaan kun työskenteli Turun satamassa, toimi rikkurina, vaan nimitys johtunee siitä, että hän oli satamassa jonkinlaisena työhönottajana, joka karsasti valinnoissaan innokkaita lakkomiehiä. Kukaan ei ole muistuttanut meitä tänään siitä, Manun presidenttiaikana maa ajautui melkein vararikkoon, ainakin Suomi koki silloin historiansa toisiksi pahimman laman, jonka rinnalla nykyinen on pelkkää verryttelyä. Manun aikoihin presidentillä oli vielä maassa talouspoliittistakin valtaa. Kaikille niille, jotka ovat unohtaneet Koiviston aikaisen talouspoliittisen linjan kannattaa katsoa Ylen arkistoista löytyvän Kirkas ilta-niminen elokuva, joka perustuu Paavo Haavikon käsikirjoitukseen ja jossa Kalle Holmberg esittää Kekkosta. Elokuvassa kalkkeutunut Kekkonen kokee vielä kirkkaan hetken ja ennustaa, että hänen seuraajansa ajaa vielä maan konkurssiin. Elokuva löytyy tästä linkistä: http://areena.yle.fi/1-2019529 Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Muistoja Uokarin uuneista | 12.05.2017, 18:19 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Muutama vuosi sitten olin edellisen kerran kirjoittanut blogillani Uokarin uuneista ja nyt huomasin hämmästyksekseni, että nimimerkki Savolainen oli kommenttipalstalla kirjoittanut uuneista seuraavaa ja kiitokset hänelle mielenkiintoisista tiedoista: "Näillä Uokarin uuneilla tuli käytyä monet kerrat ala-asteaikoina koulun liikuntatunneilla suunnistuksen merkeissä, rasteina oli useinkin joku metsästä löytyvä erikoisuus. Vuonna 1912 syntynyt isosetäni tarinoi 80-luvulla nauhoitetuissa muistelmissaan, että kyseessä olisi ollut "murhamies, joka varasti lähiseudun tiloilta lampaita ja paistoi niitä eväikseen" kyseisissä uuneissa. Tarinat toki elävät vuosikymmenten saatossa, ja versioita voi olla yhtä monta kuin kertojiakin. Samalta seudulta löytyy toinenkin paikka - muutama pieni painauma, joita sanottiin Uokarin haudoiksi. Tämä oli toinen perinteinen ala-asteen suunnistusrastin paikka. Sieltä olisi kuulemma luitakin löydetty, ja eräs tarina kertoo, että lampaiden ym. varasteluun kyllästyneet kyläläiset olisivat saaneet Uokarin kiinni, tappaneet ja sinne Hautolahden korpimetsiin haudanneet." Kommentit (2) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Tyynenmeren sarja | 11.05.2017, 17:58 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Vaan kyllä Suomi pelaa mielenkiintoista jääkiekkoa. Leijonien pelit eivät ole tylsiä. Eilenkin olisi saattanut Slovenia vastaan käydä miten tahansa. Itselleni ottelu oli niin raastava kokemus, että olin lopettamassa seuraamisen, kun Balkanin pojat tasoittivat kolmannessa erässä. Ja hyvinhän siinä sitten lopulta kävi eikä Suomi joutunut Tyynenmeren sarjaan, kuten selostajakin jo epäili. Itselläni oli ottelussa suuret panokset ja ylimääräinen jännitysmomentti pelissä, koska työpaikallani lupasin tapani mukaisesti suuriäänisesti, että syön hatullisen mitä vain, ellei Suomi eilistä peliä voita. Perustelin kantaani sillä, että Suomessa on saman verran jäähalleja kuin Sloveniassa jääkiekkoilijoita. Kolmannen erän loppupuolelle asti jouduin jännittämään, miten äijän käy. Tuo Tyynenmeren sarja ei ole pelkästään vitsi. Nimittäin Squa Walleyn olympialaisissa 1960 Suomi jäi alkulohkossaan kolmanneksi Neuvostoliiton ja Saksan jälkeen. Poikamme pelasivat sitten alemmassa sarjassa Japania ja Australiaa vastaan, ja mikä kamalinta, ensimmäinen peli jaappanialsia vastaan päättyi 6-6, mutta uusinnassa poikamme olivat palautuneet ilmeisestä vuoristoilman aiheuttamasta alppitaudista ja voittivat 11-2. Suomi oli turnauksessa lopulta seitsemäs, joka on ihan kelpo sijoitus ja ilmeisesti parempi kuin meneillään olevissa MM-kisoissa. Australiakin kaatui kummassakin pelissä selvin 11-1 ja 19-2 lukemin. Tuo jälkimmäinen voitto on Suomen olympiahistorian suurin. MM-kisoissa Norja hävisi vuonna 1947 20-1 ja se on Suomen suurinumeroisin MM-kisojen voitto. Nähtäväksi jää, onko Suomi ylihuomenna yhtä ylivoimainen. Kommentit (0) |
|||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Uokarin uunien koordinaatit | 10.05.2017, 18:07 | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Eräs erittäin ystävällinen Hautolahden mies lähetti minulle Uokarin uunien kordinaatit, jotka ovat seuraavat: Ylempi N 62 astetta 46.936` E 027 astetta 06.520´ Alempi N 62 astetta 47.561´ E 027 astetta05.690´ Mielikuvitusta kiihottavat Uoakrin uunit saattaisivat kiinnostaa satunnaisia matkailijoita, joten seudun matkailuyrittäjät voisivat huomioida nämä nähtävyydet tulevassa toiminnassaan. Muistelen hamassa lapsuudessani kuulleeni vanhojen hyvien aikojen metsärosvojen paistaneen noissa uuneissa varastamiaan lampaita. Mutta saattaa olla, että nuo uunit ovat ihan rehellisten eränkävijöiden kovertamia. Hyvä ja mielikuvitusta kiihottava teoria voisi olla sekin, että Ison vihan aikaiset piilopirttiläiset olisivat paistanee onkaloissa ruokiaan. Luultavasti nuo uunit on valmistettu tulen ja veden avulla kovertamalla. Ehkä kalliossa on jo luonnostaan ollut joku halkeama, johon on laitettu nuotio ja kun kuumentuneen kiven jäähdyttää vedellä, voi rapautunutta kiveä murentaa helposti. Satunnaisia matkailijavirtoja saattaisivat kiinnostaa ne 25 pommikuoppaa, jotka jäivät Suojärven lähelle muistoksi loppiaisena 1940 tapahtuneesta Kärkkäälän suurpommituksesta. Muistelen, että 24 pommia putosi Suonenjoen puolelle ja yksi Karttulan eli nykyisen Kuopion puolelle. Nyt kun puiden lehdet eivät ole vielä auenneet, Suonenjoen matkailuvirkamiehet voisivat maksaa kohtuullisen korvauksen vaikkapa Markkasen Joukon aikamiespojalle, jolla tietääkseni on kuvauskopteri, jotta hän kävisi ilmasta kuvaamassa montut ja nuorempana suunnistusta harrastanut isä-Jouko voisi Suonenjoen kaupungin maksamaa kohtuullista korvausta vastaan merkitä kuopat suunnistuskarttaan ja merkitä ne kiintorasteiksi alan harrastajille. Kommentit (0) | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
keskiviikko 10. toukokuuta 2017
| Vakooja Pentikäinen | 09.05.2017, 18:21 |
Luinpa tuossa Martti Backmanin kirjan Vakoojat – Vilho Pentikäisen pako ja neuvostovakoilun romahdus 1933, joka oli jännittävä lukukokemus. Luutnantti Vilho Pentikäinen on ilmeisesti maamme menestynein vakooja, joka pääesikunnassa työskennellessään välitti vuosien ajan Suomen puolustusvoimien huippusalaisia asiapapereita Neuvostoliittoon. Toiminnan uhatessa paljastua 1933 hän kylmän rauhallisesti ajoi autollaan Helsingistä itärajalle ja käveli rajan yli Pystykorvineen, joka tässä tapauksessa tarkoittaa suomalaista sotilaskivääriä. Sen jälkeen mestarivakoojan vaiheista ei ole luotettavaa tietoa. Virallisten tietojen mukaan hän menehtyi Stalinin vankileirillä vuonna 1940, mutta jotkut uskovat hänen jatkaneen menestyksellistä vakoilijan uraansa vielä kylmän sodan aikaankin. Backmanin mukaan Pentikäistä pidettiin Suomen armeijan luutnanttina esiintyessään vähän yksinkertaisena, mutta joka korvasi yksinkertaisuutensa erittäin sotilaallisella käytöksellä. Hän kunnostautui myös erinomaisena ampujana. Lisäksi mies oli myös kyltymättömänä naistenmies eli naippo, jonka naisseikkailuista kertoessaan kirja paljastaa, että Pentikäinen oli ilmeisesti myös väkivaltainen psykopaatti, joka luonteenpiirre ei liene vakoilijalle mikään puute. Vaikka Pentikäinen ilmeisesti näytteli tyhmää, niin tyhmä hän ei ollut, mikäli hänen lähisukulaisistaan voi mitään päätellä. Nimittäin hänen veljensä oli rovasti Veikko Pentikäinen, veljenpoikansa teologian professori ja keskustapuolueen entinen varapuheenjohtaja Juha Pentikäinen, jonka poika taas on entinen Helsingin Sanomien päätoimittaja Mikael Pentikäinen, joka nyt toimii Suomen yrittäjien puheenjohtajana. Pentikäiset ovat ilmeisesti geeniperimältään erinomaisen lahjakkaita ihmisiä. Olen joskus Helsingissä käydessäni jututtanut Mikael Pentikäistä, kun tämä oli Hesarista potkut saatuaan myymässä itseään kadulla. Hän oli nimittäin ehdokkaana Eu-vaaleissa ja jakoi kunnon ehdokkaan lailla esitteitään ohikulkijoille. Älykkään ja sivistyneen oloinen mies hän oli ja huumorintajuinenkin, koska ei suuttunut vain nauroi, kun kysyin, että joko hän on Hesarinsa tutustumistarjouksen tilannut. Pentikäisen vieressä toinen katumyyjä kaupitteli ihmisille Hesarin tutustumistarjouksen. Kommentit (0) | |
| Siikajoen Trump | 08.05.2017, 18:01 |
Oikeistopopulismi nostaa maailmalla päätään, mutta Suomessa se ei nosta päätään. Politiikasta väistyvä Timo Soini saattaisi vanhan poliittisen jaotuksen mukaan olla pelkkä tannerilainen sosialidemokraatti eikä hänen seuraajansa Jussi Halla-Aho ole värikäs rääväsuinen populisti, vaan enemmänkin ujo ja punasteleva akateeminen henkilö. Mielestäni TV:n Perjantai-ohjelman loppukevennyksen siikajokelainen Markus Kuotesaho on Suomen huomattavin oikeistopopulisti. Perussuomalaiset voisivat yllättää kerrankin myönteisesti ja pyytää tätä pohjalaista pk-yrittäjää puheenjohtajakseen ja myös presidenttiehdokkaakseen. Uskoisin hänen yltävän presidentinvaaleissa ainakin 25 %:n kannatukseen, koska mielestäni neljännes suomalaisista vastustaa kaikkea. Markus Kuotesahon persoona auttaa ymmärtämään Donald Trumpin suosion. Molemmat miehet puhuvat kansankielellä asioita, joita proletariaatti, jolla tarkoitan nyt älyllistä proletariaattia, haluaa kuulla. Ja molemmilla miehillä on yrittäjätausta, joka osoittaa, että he pystyisivät ainakin hoitamaan R-kioskia, jollaisen homman hoitaminen ei monelta politiikan suurmiehelä ei onnistuisi. Tuskin Mannerheimkään olisi pystynyt R-kioskia johtamaan . Trump on kunnostautunut kiinteistö- ja viihdebisneksessä, kun taas Kuotesaho on kunnostautunut romukauppa- ja viihdebisneksessä. Minusta oikeistopopulisti pk-yrittäjä Kuotesahon monologi on parasta tv-viihdettä. Katsokaa vaikka itse: http://areena.yle.fi/1-4124668 Kommentit (0) | |
| Jeesuksen pääsiäinen | 07.05.2017, 19:00 |
Selostajakin totesi osuvasti, että Suomen joukkueen peliesitystä Jeesuksen pääsiäiseen, kun poikamme hävisivät äsken Ranskalle katastrofaalisen häpeällisesti 5-1. Hyvinhän Jeesuksellekaan ei eräänä pääsiäisenä ainakaan tarinan mukaan käynyt. Mutta nähtäväksi jää, nouseeko Leijona-joukkuekin vielä kuolleista näissä MM-kisoissa. Hävisihän Neuvostoliittokin Puolalle vuoden 1976 kisoissa 6-4, mutta voitti siitä huolimatta kisat. Nähtäväksi myös jää, saako MTV:n selostaja palautetta vertauksestaan. Ainakin vielä iloisella 60-luvulla asiasta olisi noussut syyte Jumalan pilkasta. Itse luulin, etten vaivaudu tätä turnausta seuraamaan, koska kyseessä eivät ole mm-kisat, koska muutama sata parasta pelaajaa puuttuu tapahtumapaikalta. Mutta aionpa kuitenkin seurata ainakin Suomi-Slovenia pelin, sillä pahaa pelkään, että se on A-sarjapaikan säilymisen kannalta pojillemme äärimmäisen tärkeä. Mikäli leijonien peli ei kulje, kannattaa jo ottelun aikana turvautua hyvin järeään keinoon poikien herättelemiseksi. Maalivahdin vaihtaminen ei tällä kertaa riitä, vaan kesken pelin kannattaa tällä kertaa vaihtaa valmentaja. Ymmärtääkseni Aurinko kuningas, eli Juhani Tamminen, on tapahtumapaikalla ja hän ottakoon joukkueemme komentoonsa kesken Slovenia-pelin, mikäli Suomi on häviöllä. Tammista ei jostain syystä arvosteta Suomen jääkiekkopiireissä, vaikka mikäli asiaa yhtään ymmärrän, hän on keksinyt koko jääkiekkopelin. Kommentit (0) | |
| Haamumaali | 06.05.2017, 18:26 |
Kyllä minä sitten nyt tykkään Erkon kapitalistisuvusta. Erkon suku nimittäin antoi minun katsoa Internetin välityksellä Sanoman kanavilta maksutta Fc Kemin ja Kupsin välisen Veikkausliigan potkupallo-ottelun. Enkä turhaan katsonutkaan, koska sain ilokseni nähdä ainakin Kupsin Veikkausliigahistorian komeimman maalin. Yleensä Suomen sarjapelit ovat vain tiukkaa vääntöä, mutta tällä kertaa ei vääntö ollut tiukka, koska selostajakin myönsi kuopiolaisten pallolisen pelin olleen valovuoden Kemiä edellä. Ottelun kohokohta ja kulminaatiopiste oli, kun Hjk:sta luultavasti isolla rahalla ostettu Sebastian Sorsa laukaisi 35 metristä pallon kemiläisten ylänurkkaan ja maalivahti oli voimaton. Selostaja epäili, että kyseessä oli epäonnistunut keskitys, mutta ei ollut epäonnistunut keskitys, vaan tyypillinen savolainen juonikas maalilaukaus. Niin uskon vankasti, sillä yhtään Kupsin hyökkääjää ei ollut lähelläkään maalia siinä tilanteessa. Yhtä komeaa maalia en ole edes Suomen maajoukkueen nähnyt tehneen. Sen sijaan kuullut olen. Vuonna 1966 Suomi voitti Ruotsin Helsingissä Pohjoismaiden mestaruuden ratkaisseessa ottelussa ja radioselostuksesta kuulin omin korvin, kun Tommy Lindholm teki vastaavanlaisen maalin, joka ratkaisi Pohjolan parhaan jalkapallomaajoukkueen arvon Suomelle, isiemme maalle. Silloin muistan Lindholmin myöntäneen, että keskitystä hän vain yritti, mutta se epäonnistui pahasti. Suomi voitti jalkapalloilun Pohjoismaiden mestaruuden sekä 1964 että 1966. Se oli kova juttu silloin, mutta ihmeenä sitä ei pidetty. Nythän Suomi on Fifan listalla Pohjoismaiden huonoin, kun Färsaaretkin on meidät ohittanut kirkkaasti. 60-luvulla maajoukkuettamme valmensi Olavi Laaksonen ja kun rahaa ei ollut kalliisiin etelän leireihin halleista puhumattakaan, hän pisti pelaajat hiihtämään ja niinpä maajoukkuettamme kutsuttiin huuhkajien sijasta hiihtäjiksi. Pelaajien kunto oli tarinan mukaan sellainen, että heidät olisi voinut määrätä juoksemaan Helsingistä Ouluun ja takaisin. Luulen, että maajoukkueemme Fifa-sijoitus ei laskisi, vaikka hiihto otettaisiin uudestaan jalkapalloilijoittemme keskeiseksi harjoitusmuodoksi. Kommentit (0) | |
Symposion | 05.05.2017, 18:44 |
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Akseli Gallen-Kallelan maalaus nimeltään Symposion esittää maamme 1890-luvun johtavaa kulttuurieliittiä pohtimassa elämän ja taiteen arvoitusta. Varsinkin pöydän päässä istuva Kesäillan valssin säveltäjä Oskar Merikanto on erityisen syventynyt aiheeseen. Istuviltaan sen sijaan kykenevät tässä vaiheessa iltaa pohtimaan elämän ja taiteen vielä säveltäjät Jean Sibelius ja Robert Kajanus, vaikka miesten ilmeet ovat jo aika poissaolevat. Itse taiteilija, silloin nimeltään vain Axel Gallen, on kuvattu vallan seisovilla jaloilla skarpin oloisena. Tiettävästi kuvassa on mukana myös runoilija Eino Leino, mutta hän lepää näkymättömissä pöydän alla. En tiedä onko tuossa kyseessä se symposion, jonka aikana Robert Kajanus välillä poistui Pietariin johtamaan orkesteria ja kun hän muutama päivä myöhemmin palasi reissultaan pöytään, Sibelius ihmetteli sitä, miksi mies dramppaa koko ajan edestakaisin. Wikipedian mukaan sanalla symposion-sanalla tarkoitettiin antiikin Kreikassa ja Roomassa juhla-aterian jälkeisiä juominkeja, joihin kutsuttiin usein myös laulajia, tanssijattaria, akrobaatteja yms. Sibelius myöntää muistelmissaan harrastaneensa nuoruudessaan railakasta elämää, mutta miehen itsensä mukaan siihen hänet pakotti ahdistus isänmaan tulevaisuudesta. Huoli isänmaan tulevaisuudesta onkin hyvä syy juopottelulle. Kommentit (0) | |
| Sibeliuksen syfilis | 04.05.2017, 18:13 |
Helppoa ei ollut Ainon elämä Jannensa kanssa. Säveltäjänero oli ainakin alkoholin suurkuluttaja, eleli sitten peräti alkoholisti. Joku itsensä pöhköksi lukenut historian maisteri voisi selvittää, kumpi kansamme kansainvälisesti tunnetuimmista miehistä, eli Mannerheimista ja Sibeliuksesta, oli suurempi juoppo. Sibeliuksella oli paljon muitakin terveysongelmia. Säveltäjällä oli mm. jonkinlainen kasvain kurkussa, jonka vuoksi hän joutui muutaman vuoden ajan rajoittamaan juomistaan ja sikarinpolttoaan. Niinä vuosina hän oli säveltäjänä parhaimmillaan. Netistä löytyy pitkä luettelo hänen sairauksistaan ja säveltäjäneron terveysongelmista eniten silmääni pistää kuppasairaus; sellaisesta vaivasta ainakin moni tutkija väittää Sibeliuksen kärsineen. Täyttä varmuutta kuppa-asiasta ei ole. Ilmeisesti Sibelius, jolla oli tapana poistua välillä päiväkausien ryyppyreissuille, harrasti reissuillaan muutakin kuin syvähenkisiä keskusteluja, joita hän Ainolle lähettämissää kirjelapuissa väitti harrastavansa. Kunnon aviomiehenä hän kuitenkin ainakin joskus vakuutti palailevansa kotiin vähitellen. Tarkkaa paluu ajankohtaa hän ei välttämättä pystynyt kertomaan, koska hän korosti olevansa säveltäjä eikä ennustaja. Lääkärit kehottivat Sibeliusta luopumaan viinasta ja sikareista, mutta niin hän ei tehnyt, mutta eli siitä huolimatta 91-vuotiaaksi. Sibelius perusteli elämäntapansa jatkamista sillä, että kaikki häntä raittiuteen kannustaneet lääkärit olivat kuolleet kauan ennen häntä. Aino Sibelius eli peräti 98-vuotiaaksi, ja saattoi olla viisasta, että hän valitsi Ahon sijasta Sibeliuksen. Aho kuoli nimittäin 59-vuotiaana ja Ainon leskeys olisi kestänyt peräti 45 vuotta. Muuten Minna Canth kuoli vielä Ahoakin nuorempana, eli 53-vuotiaana, joten myös häneltä jäi moni kirja kirjoittamatta ja Nobelin palkinto saamatta. Kommentit (0) | |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)