Kuurtilainen

Eilen mainitsemani iisalmelaisen sukututkijan, joka oli saanut selville, että Venäjän keisarinna Katariina oli alun perin Kauhas-Marttana tunnettu seksityöläinen, innoittamana olen ajatellut ryhtyä perusteellisesti selvittämään oman sukuni mahdollisia keisarillisia yhteyksiä. Minulle on nimittäin kerrottu, että Pietarin Talvipalatsi, jossa maailman suurimman valtakunnan keisarit pitivät aikoinaan kortteeria, on rakennettu Sipi Koiviston maille enkä keksi yhtään kappaletta syitä sille, etteikö Sipi ihan hyvin voisi olla sukulaismies. 

Tässä yhteydessä muistuu mieleeni Maamiehen tietolaari-niminen radio-ohjelma, jossa nimimerkki Valoinko turhaan tiedusteli sitä, että saako toisen tontille luvatta rakentaa. Epäilen, ettei Pietari Suuri ollut hakenut lainhuutoa valtaamalleen rakennustontille, jolle hän alkoi palatsiaan pystyttämään. Jos poliittiset suhdanteet muuttuvat, saatan ottaa tämän asian esille Pietarissa käydessäni.

Sukututkimuksen mukaan vaarinvaarinvaarinvaarini Tuomas Koivistoinen asui nykyisen Pietarin seudulla, mutta joutui lähtemään evakkoon Savon erämaihin, kun Ruotsi hävisi Suuren Pohjan sodan. Jostain syystä Tuomaan evakkomatka Savoon kiersi nykyisen Latvian Kuurinmaan kautta. Laskelmieni mukaan Tuomas ja tuleva keisarinna Kauhas-Martta asuivat samaan aikaan Kuurinmaalla, jossa Martta toimi seksiorjana ja sukutarinan mukaan Tuomas kalastajaorjana, jonka tehtävänä oli pyytää jollekulle tilanherralle sampeja. 

Tuomas ei kuitenkaan viihtynyt työssään orjana, vaan hukutti työnantajansa ja souteli sitten Savoon. Erään tarinaversion mukaan hukuttaminen olisi tapahtunut tervatynnyriin. Itse en voi tietenkään hyväksyä työnantajapuolen hukuttamista, mutta entisenä luottamusmiehenä kyllä ymmärrän asiaa pitkälle.

Vanhoissa kirkonkirjoissa kantaesi-isäni sukunimeksi on merkitty välillä myös Koivistolainen ja Kuurtilainen. Tuo sukunimi Kuurtilainen viittaa siihen, että Tuomas saapui Savoon Latvian Kuurinmaalta. Vieläkin sen talon nimi, johon Tuomas asettui aluksi asumaan, on Kuurtila. 

Sukunimi Koivistolainen viittaa taas siihen, että alun perin sukuni on lähtenyt Koivistolta ja niinpä vuonna 2018 kävin hiljentymässä Koivistolla Josef Stenbäckin suunnitteleman hienon kivikirkon pihalla. Koiviston kirkko onkin satunnaisille matkailijoille merkittävä tutustumiskohde, mutta itselleni merkittävimmän matkailuelämyksen tarjosi kuitenkin kirkon vieressä kasvava vankka petäjä ja varsinkin petäjän koloon juurtunut lehtikasvi. Seurueemme kasvitieteisiin perehtynyt henkilö osasi kertoa, että petäjään kiintynyt pensas on terttuselja, jonka tuotokset kansa tuntee nimellä paskanmarjat. Terttuseljaa voi siis perustellusti nimittää paskanmarjapensaaksi.