Vaikka kapitalistinenkin tiedemies on tutkimuksissaan tullut lopputulemaan, että sen jälkeen kun taikavarpua käyttävän henkilön silmät sidotaan, taikavarpu ei enää toimi, niin siitä huolimatta kotikylälläni Suonenjoen Kärkkäälässä lähes kaikki kaivot ovat varvulla katsottuja, ja taikavarpu taipuu tietääkseni kaikkien muiden kylän miesten paitsi itseni käsissä. Tosin luulen tarvittaessa kaivon paikan löytäväni, koska makeaa pohjavettä on maapallolla kymmenen kertaa makeaa järvivettä enemmän.
Maamme johtava taikavarpututkija oli laukaalainen metsähoitaja Esko Jalkanen, jonka sukujuuret luonnollisesti kuitenkin kiertyvät Sisä-Savoon. Jalkanen hyödynsi taikavarpua kaivonkatsonnan lisäksi myös erilaisten energiakenttien ja värähtelytaajuuksien parissa työskennellessään ja hän oli hionut varputekniikan todella pitkälle.
Hänen mukaansa harjaantuneen kaivonkatsojan ei tarvinnut edes kävellä pitkin tutkittavaa aluetta, vaan riitti, että hän asettui tiettyyn kohtaan ja kysyy kaivoa tarvitsevalta maanomistajalta, miten laajalla säteellä kaivon paikkaa on haettava. Varvunkäyttäjä kysyy sitten vaikka ääneenkin, miten monta kaivon paikkaa sanotun säteen sisällä on ja alkaa laskea: Yksi, kaksi, kolme... Oikean vastauksen kohdalla varpu sitten taipuu.
Seuraavaksi varvulta kysytään, missä suunnassa paras paikka sijaitsee. Varvunkäyttäjä kääntyy hitaasti paikallaan, ja vastaus tulee varvun taipuessa. Tämän jälkeen kysytään etäisyyttä siitä paikasta, jolla seisotaan. Taas luetellaan metrejä, ja varpu taipuu oikean vastauksen kohdalla. Kun suunta ja etäisyys on saatu, lähdetään kulkemaan sanottuun suuntaan. Käytännössä varpu ohjaa jo kulkijaa. Paikan päällä voidaan samaa menetelmää käyttäen selvittää, kuinka syvällä vesi on ja montako litraa minuutissa siitä saadaan.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti